Tuutin täydeltä sähköä

Ei päivääkään ilman sähköisiä uutisia. Koko viime viikko oli sähköisesti esillä -kansa on suuttunut Fortumille hinnankorotuksista. Siksi tänään pidetään valtuuston keskustelu- ja informaatiotilaisuus, aiheena Fortumin ilmoittama sähkön hinnan korotus. Kuitenkin Kaupunginjohtaja Kokkosen varamies Louko jo kertoi Hesarissa: ”Kaupunki ei voi tehdä asialle tietenkään mitään”. Ei tietenkään voi, Fortum tekee itse omat liiketoimintaansa liittyvät päätökset.

On puhuttu sähköyhtiön kilpailuttamisesta. Sähkön voi toki kilpailuttaa, mutta ei jakeluverkkoa. Jakeluverkko on Fortumin monopoli melko laajalla alueella monessa paikassa Suomea. Kilpailuttamalla voi kuitenkin etsiä halvinta ekosähköä, esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua sähköä.

Mielestäni Espoon olisi pitänyt säilyttää kolmannes sähköyhtiöstä. Olin sitä mieltä päätöskokouksessa ja olen samaa mieltä edelleen. Fortum on jo kohottanut kaukolämmön hintoja, toivottavasti kaukolämmön hinnat pysyvät vastedes kurissa. Kaukolämpölaitteistoon investointi ei ole mikään pikku juttu omakotiasukkaille. Kaukolämpöä kannattaa silti suosia, koska sitä syntyy muutenkin prosessien sivutuotteena. Jos kaukolämpöasiakkaita ei olisi, kaukolämpö menisi harakoille.

3 minuuttia budjettiin

Meillä on valtuustossa käytössä liikennevalot, jotka rajoittavat valtuutettujen puheet kolmeen minuuttiin. Tuo kolmen minuutin puherajoitus on kirjoittamaton sääntö, jota puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä vahtii ja paimentaa. Mielestäni se on ihan hyvä juttu. Jos puolet valtuutetuista haluaa sanoa sanottavansa, siihen kuluu aikaa yli puolitoista tuntia.

Viimeksi omassa budjettipuheessani keltainen valo syttyi jo, kun en ollut sanonut ihan kaikkea. Punaisen valon syttyessä tuli kiire tiivistää lopusta. Niinpä yksi tärkeä seikka: määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen jäi sanomatta. Kunnilla on suuri vastuu työllistäjänä. Naisvaltaisilla aloilla käytetään paljon sijaisia, koska heitä tarvitaan äitiyslomien vuoksi. Hyvä ratkaisu olisi tehdä sijaisuuksiin vakituisia virkoja. Se olisi sijaisia kohtaan reilua, koska sijaisuuden päättyessä olisi varmuus töiden jatkumisesta.

Budjettisopu syntyi nopeasti, kaikki ryhmät allekirjoittivat neuvottelutuloksen maanantaina. Budjettiin saatiin paljon lisäyksiä, joilla on merkitystä hyvinvointiin: kouluille prosentti lisää tuntikehykseen sekä Espoo-lisän alle 3-vuotiaiden sisarkorotus. Lisäyksiä tuli myös perheiden kotipalveluihin, lastenpsykiatriaan, lasten kulttuuriin, vammaispalveluihin, vanhusten omaishoitoon ja avopalveluihin, lasten, nuorten ja vanhusten liikuntaan sekä moneen muuhun. Ympäristö sai lisärahaa vesistöjen ja entisten kaatopaikkojen kunnostukseen.

Vihreä valtuustoryhmä on tulokseen tyytyväinen. Viime sunnuntaina pidimme ylimääräisen ryhmäkokouksen, jossa mietimme kynnyskysymyksiämme. Meille on tärkeää, että sairaat, lapset, nuoret ja vanhukset saavat hyvän huolenpidon ja että ympäristöstä huolehditaan.

Lähetepuhe budjettiin

Ilmastonmuutos on totta

Tänään aamulenkillä katselin viheriöivää nurmikkoa. Tulisipa lunta! Tähän aikaan vuodesta nautin talvisesta maisemasta. Se tuo mieleen joulun. Joulu on aivan ihanaa aikaa. Odotan yhteistä jouluateriaa ja lasten riemua lahjoistaan. Itse en odota lahjoja, vaan haluan säästää ympäristöä turhalta kulutukselta.

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, mutta sitä voi hillitä. Kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin hidastaa niin, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Jos ilmasto lämpenee yli kaksi astetta, sopeutuminen siihen on äärimmäisen vaikeaa.

Ilmastomallien mukaan suuret sateet lisääntyvät 35-65 % vuosisadan loppuun mennessä. Toisaalta jotkut seudut aavikoituvat, toiset peittyvät tulvaveden alle. Olen silti optimisti, sillä ihmiskunta on selviytynyt otsonikerroksen vähenemisestäkin. Kun freonien käyttö lopetettiin, napa-alueiden otsoniaukko on alkanut korjaantua. Happosateet ja metsäkuolemat saatiin pysäytettyä, kun teollisuus vähensi rikkidioksidipäästöjään. Meillä on toivoa saada ilmaston lämpeneminen hidastumaan, mutta työtä se vaatii.

Menen sunnuntaina vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa elokuviin katsomaan Al Goren loistavan teoksen ”Inconvenient truth”. Olen nähnyt elokuvan jo kerran, mutta sitä kelpaa katsoa vaikka kuinka monta kertaa. Tule sinäkin mukaan. Näytös on Matinkylän Isossa Omenassa 19.11 klo. 20.

Hektistä elämää

Päivät ovat kiireisiä, kun käy täysipäiväisesti töissä ja töitten päälle lukuisissa kokouksissa. Lasten ruokinta ja harrastukset on myös huolehdittava sekä tiskit ja muu siivous (no eipä meillä paikat ole kovin tiptop). Siivouksessa ongelmana on paperiröykkiöt, joita kerääntyy lipaston päälle, keittiön pöydälle, olohuoneen pöydälle.

Tämän viikon ohjelmassa oli maanantain valtuusto, tiistaina vihreiden oma kokous, keskiviikkona kaupunkisuunnittelulautakunnan ja Elinkeino- ja työllisyysjaoston yhteisseminaari. Eilen aamulla koiranulkoilutuksen sekä lasten ja koiran ruokinnan jälkeen lepäsin hetken ennen töihin menoa. Havahduin melko pian pienen kuonon tökkäisyyn. Vili tuli nuolemaan kasvojani ja istahti sitten ihan viereeni. Aivan kuin tuo pieni otus olisi tullut kysymään: ”Mitäs siinä makaat, onko joku hätänä?” Onni on tässä ja nyt.

Joskus pysähdyn hetkeksi ja ymmärrän, että kaikkein tärkein minulla jo on: ihanat lapset. Ne illat, kun olemme kaikki yhdessä kotona, ovat yhtä juhlaa. Silloin on karkkipäivä.

Valtuustossa Huslabiin

Huslabia puitiin eilisessä valtuustossa pitkälle yöhön. Espoo päätti siirtää laboratoriotoiminnot yhteiseen seudulliseen liikelaitokseen, Huslabiin. Tämä on selvä tie kohti pääkaupunkiseudun yhteistyötä. Jatkossa on erityisen tärkeää huolehtia, että työntekijöillä on kaikki hyvin. Sopimuksen yksi ehdoista on se, että työntekijät siirtyvät Huslabin palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja kaikkien palkat nousevat. Lisäksi on jatkossa kiinnitettävä huomiota siihen, että työ on työntekijöille mielekästä.

Niin ja seurakuntavaalit ratkesivat. Vihreät pärjäsivät loistavasti, niin Espoossa kuin koko maassakin. Tapiolan Vihreistä niityistä pääsi kirkkovaltuustoon Kirsi Aropaltio ja Liisa Kivekäs. Itse olin tyytyväinen ja iloisesti yllättynyt äänimäärääni, joka riitti ensimmäiseen varapaikkaan yhteiseen kirkkovaltuustoon. Kiitos kaikille vihreille ehdokkaille ja äänestäjille.

Vihreät niityt seurakuntavaaleissa

Seurakuntavaalit lähenevät kohti loppuhuipennusta. Varsinaiset äänestyspäivät ovat sunnuntai ja maanantai. Vihreitä ehdokkaita on poikkeuksellisen paljon eri seurakuntien Vihreät niityt –listoilla : )

Seurakunta on tärkeässä roolissa ihmisten kohtaamisessa, hädänalaisten auttamisessa, nuorten toimintamahdollisuuksien lisäämisessä ja eri sukupolvien kohtauspaikkana. Kristilliset perinteet ovat tärkeitä, mutta kirkkokin voi uudistua. Ei ole keneltäkään pois, jos seurakunnissa olisi suvaitsevaisempi ilmapiiri. Kristinuskoon kuuluu lähimmäisenrakkaus ja armo. Jos haluat kirkkoon uudistuksen tuulia, muista äänestää oman seurakuntasi vihreitä.

Johannan seurakuntavaalisivu

Tulkaa Kaikki

Espoon Vihreiden syyskokous

Viikonloppuna oli perinteinen Espoon Vihreiden syyskokousviikonloppu Nuuksion ulkoilumajalla. Viikonlopun kuluessa pohdimme yhdessä, millä eväin lähdemme kohti eduskuntavaaleja sekä saunottiin, syötiin hyvin ja pelattiin kuntaliiton pelejä.

Kokouksessa käytiin poliittista keskustelua, käsiteltiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota sekä valittiin uusi hallitus. Poliittinen keskustelu käsitteli nyt puoliväliin kulunutta kunnallisvaalikautta, joka on ollut varsin värikäs ja historiallinen monessa suhteessa. Pääkaupunkiseutuyhteistyötä on tiivistetty ja metropäätös tehty, yleiskaavan toivotaan ehtivän valtuuston päätettäväksi vielä tämän kauden aikana. Yleiskaava selkeyttäisi ja nopeuttaisi kaavoitusta ja yhteiset viheralueet olisivat turvassa.

Vihreät kiitokset menevät tänä vuonna Therese ja Frank Södermanille, jotka ovat kunnostaneet Perkkaan vanhoja huviloita. Kiitoksissa mainitaan myös Perkkaa-Vermo ry, joka taisteli sinnikkäästi huviloiden säilyttämisen puolesta.

Aamukävelyllä tutkailimme Nuuksiontietä, joka on todellakin melko kapea. Asukkaat ovat ilmaisseet huolenaiheensa Nuuksiontiellä lisääntyvästä liikenteestä, kun uusi luontokeskus tulee. Mielestäni Nuuksiontien varteen on toteutettava kevyenliikenteen väylä, jotta liikkuminen jalan tai pyörällä olisi turvallista.

Kokouksia riittää, jos harrastaa yhteisten asioiden hoitoa. Silti tällainen kokousviikonloppu, jossa on mukana myös yhdessäoloa ihan hauskan pidon vuoksi antaa kummasti uutta virtaa : )

Kaukolämmön hinnannousu

Viime viikon Hesarissa Espoon kaupungin virkamiehet ja kaupunginjohtaja poseerasivat hymyillen luokkakuvassa kuuden eri rahastonhoitajan kanssa. Sopimukset E.on miljoonien rahastojen hoidoista oli allekirjoitettu. Itse vastustin sähköosakkeiden myyntiä tammikuun kokouksessa. Pelkäsin sen mm. nostavan ympäristöystävällisen kaukolämmön hintaa ja näinhän on käynytkin. Fortum on nostanut kaikkia sähkön hintoja, mukaan lukien kaukolämmön 9,5 prosentilla. Myynnin kannattajien vahvin argumentti oli, ettei kunnan tehtävä ole osallistua pörssibisnekseen. En ymmärrä, miksi keinottelu sijoitusrahastoilla olisi jotenkin parempi vaihtoehto Espoolle kuin tasaiset sähköyhtiötuotot.

Uudenmaan liitto

Eilen vietettiin Uudenmaan liiton aluesuunnittelun 60-vuotisjuhlaa. On hyvä, että koko Uudenmaan kehitystä toteutetaan suunnitelmallisesti yhdessä, kaiken ei tarvitse olla pääkaupunkiseutukeskeistä. Uudenmaan liitossa, jonka valtuuston varajäsen olen, tehdään mm. maakunnan visio, suunnitelma ja ohjelma. Lisäksi kaavoitusta ohjataan maakuntakaavalla. Tärkeitä koko Uuttamaata käsitteleviä kysymyksiä ovat viheralueverkostot, hiljaiset alueet, taajama-alueet, raideliikennelinjaukset, jätteiden käsittelyalueet yms..

Voimassa olevassa toteuttamissuunnitelmassa 2006 - 2007 toimenpiteet on ryhmitelty neljään toimintalinjaan:

· Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa
· Hyvinvoiva Uusimaa
· Ekologisesti tehokas Uusimaa
· Yhteistyön Uusimaa

Varsin merkittävä ja tärkeä listaus: ympäristökysymykset ja hyvinvointi on nostettu keskeiselle sijalle : )

Kohti perustulomallia

Soininvaaran mukaan ensimmäinen askel kohti perustulomallia on, että alle tuhannen euron tulot olisivat verottomia. Allekirjoitan tämän täysin. Toimenpide edistää työllistymistä ja lisää hyvinvointia. Kaiken työn on oltava kannattavaa. Siksi työttömänkin on voitava tehdä pieniä keikkaluonteisia töitä ilman että muut etuudet pienenisivät.

Soininvaaran ajatuksessa piilee sekin viisaus, ettei nykyisestä byrokraattisesta ja sekavasta järjestelmästä voi hypätä suoraan perustulomalliin. Tarvitaan siirtymäaikaa, jossa helpotetaan pienituloisten verotusta, nostetaan minimietuuksia ja helpotetaan kaikin keinoin työllistymistä.

Lapsiperheiden köyhyys

Erityisoppilaiden määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla hälyttävästi. Noin joka kymmenes lapsi on jo erityisoppilas, joka tarvitsee erityistä apua ja huomiota selviytyäkseen peruskoulun oppivaatimuksista. Epäilen, että tällä on yhteyttä tuloerojen voimakkaaseen kasvuun ja työttömyyteen. Kotitalouksien varallisuus on kasvanut nopeimmin sitten pörssihuuman, mutta eniten on vaurastunut rikkain kymmenes.

Köyhin kymmenes on sen sijaan köyhtynyt kaikkein eniten. Suomalaisista lapsista 100 000 elää köyhyysrajan alapuolella. Toimeentulotuen varassa elävien perheiden tilanne on heikentynyt ja ostovoima hiipunut.

Lapset ja nuoret jakautuvat yhä vahvemmin hyvin toimeentulevien lapsiin ja köyhien lapsiin. Perheen köyhyys määrittää lasten tulevaisuutta esimerkiksi siten, etteivät lapset pääse lukioon, koska lukiokirjoihin ei riitä rahaa. Lapset ryhmittyvät myös harrastusten kautta.

Mielestäni tilanne on kärjistynyt liikaa. Kaikilla lapsilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin ja harrastuksiin. Siksi minimietuuksia, kuten työmarkkinatukea, opintotukea ja vähimmäisvanhempainpäivärahoja on korotettava merkittävästi.