Linjauksia uusiutuvalle energialle

EU:n komissio on määrittänyt Suomen uusiutuvan energian tavoitteeksi 38 % vuoteen 2020 mennessä, mikä on meille varsin realistinen ja hyvä tavoite.

Suomi on nykyisin melko hyvällä tasolla uusiutuvan energian kokonaismäärässä, joka on noin 25 % energiantuotannosta. Huomattavaa on, että yli puolet tästä syntyy massa- ja paperiteollisuuden sivutuotteena. Myös vesivoimalla tuotetaan melko suuri osa uusiutuvasta energiastamme.

Metsäteollisuus on ennättänyt lausua kykenevänsä lisäämään energiapuun käyttöä. Varmasti sitä jossain määrin voikin lisätä, mutta on aina pidettävä mielessä tasapaino suojeluarvojen ja hyötykäytön välillä. Öljyn ja kivihiilen käyttöä voidaan korvata puupelleteillä, mutta metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen edellyttää suojelualueiden lisäämistä.

Vesivoimaa ei voi enää kestävällä tavalla lisätä, sillä viimeiset vapaat kosket on säilytettävä. Nykyisten laitosten tehoja voidaan lisätä uudella tekniikalla.

Jossain määrin voidaan hyödyntää peltobioenergian lisäystä. Tässä tapauksessa ei saa kuitenkaan syntyä oleellista haittaa ravinnontuotannolle. Hyviä energiakasveja ovat mm. ruokohelpi ja energiapaju.

Millä sitten toteutetaan uusiutuvan energian lisäys? Joka tapauksessa järkevintä on tuotannon laaja-alaisuus, useamman eri energian lähteen kombinaatio. Eniten potentiaalia näkisin näissä kolmessa: tuulivoima, lämpöpumppujen lisäys ja biokaasu. Biokaasua voidaan tuottaa biomassoista, kuten jätevirrat (yhdyskunta, teollisuus, maatalous). Tuulivoimalla, lämpöpumpuilla ja biokaasulla on mahdollista kattaa koko lisäystarve.

Päätös lisätä uusiutuvan energian käyttöä Suomessa on kaikin puolin win win tilanne. Saamme jalansijaa voimakkaasti kasvavilla markkinoilla, työllisyys paranee, maaseutu säilyy elinvoimaisena, ympäristö voittaa.

Energian säästö on kuitenkin tärkeintä, kaiken A ja O. Säästämällä energiaa, kuten suosimalla matalaenergiarakentamista, energian säästölamppuja yms., helpotamme oleellisesti Suomelle asetetun uusituvan energian lisäystavoitteen toteuttamista.

Metro valtuustossa

Eilen oli valtuustossa infoa metron kustannusarvion noususta. Tämä kustannuskysymys tulee ottaa vakavasti, kaupungin rahapussista on kustannettava tärkeät peruspalvelut. Espoon toimialajohtaja Louko on ilmoittanut kustannuskatoksi nyt 800 M euroa, mikä merkitsee 37 % korotusta päätöksentekoaikaiseen hintaan. Osa noususta selittyy turvallisuusvaatimusten kiristymisellä. Turvallisuudesta ei pidäkään tinkiä, eikä esteettömyydestä. Joukkoliikenteeseen tulee päästä kätevästi myös rollaattorilla, pyörätuolilla ja lasten rattailla. Satsaisin myös asemien viihtyisyyteen ja liityntäpysäköintiin.

Kustannusten nousua pitää silti pyrkiä estämään, emme voi olla valmiita tilaamaan mihin hintaan hyvänsä. Joka tapauksessa näin suurissa investoinneissa on myyjän markkinat. Mahdollisimman paljon hankkeen osatekijöistä pitää voida kilpailuttaa.