tiistaina, maaliskuuta 30, 2010

Hiukkasia ja historiaa

Tänään Kumpulassa seurattiin tiedehistoriaa livenä. CERNissä, Genevessä käynnistyi LHC protoni-protoni törmäytin (Large Hadron Collider). Olin seuraamassa käynnistymistä Kumpulan kampuksella verkon välityksellä maailmanlaajuisesti esitetyssä tapahtumassa. Onnistunutta koetta edelsi kaksi epäonnistunutta yritystä, joten kolmas kerta toden sanoi. Kiihdytysaika oli melko pitkä, noin tunti, kunnes protonisuihkut olivat valmiit 7 TeV:n törmäyksiin. Törmäysten datasta fyysikot selvittävät maailmankaikkeuden olemusta. Oli hienoa aistia paikan päällä odotuksen jännitys ja tutkijoiden ansaittu riemu.

Lisätietoja: http://www.hip.fi/research/cms/swph/2010_LHCMediaEvent/


Kiihdytysdataa


Törmäys

sunnuntaina, maaliskuuta 28, 2010

Monikulttuurinen Suomi

Kohtaamme kotikaupungissa maahanmuuttajien kirjon. Se on hyvä, mutta toisaalta emme ole tottuneet seurustelemaan ihmisten kanssa, joiden elämänvaiheet poikkeavat omastamme. Meillä ei ole yhteisiä historian kokemuksia. Mutta voimme aloittaa tutustumisen yhteisellä työpaikalla. Kuulemme maahanmuuttajan perheestä, ammattiin valmistumisesta, siitä kaikesta tavallisesta elämästä. Mitä hän harrastaa ja miten viettää lomansa. Kohtaamme ihmisinä.

Maahanmuuttajat on otettava heti mukaan yhteiskuntaan. Sosiaalitoimen luukulla ei kotiudu, mutta yhteisöllisessä toiminnassa kylläkin. On haaste saada maahanmuuttajat mukaan harrastamaan ja kokoontumaan asukaspuistoihin kanssamme. On sanottu, että jalkapallo yhdistää kansoja. Kielen opetus on keskeistä ja se pitää aloittaa heti koko maahanmuuttajaperheelle. On tutkittu, että nuoret kotoutuvat paremmin, jos heidän vanhempansa oppivat suomen kielen. Monikulttuurisuus ei ole haasteetonta, se vaatii työtä ja hyväksyntää.

keskiviikkona, maaliskuuta 17, 2010

Helmiinan vauvat

Tutustuin eilen Helmiinaan, päihdeäitien ja vauvojen ensikotiin. Siellä tehdään tärkeää työtä. Ensikotien toiminta perustuu ”Pidä kiinni” hoitojärjestelmään, joka auttaa perhettä päihteettömyyteen, tukee lapsen hoidossa ja arjen toimissa. Helmiinassa on suloisia, iloisia vauvoja, mikä on paras kiitos arvokkaasta työstä. Vauvan varhaisilla vuosilla, hoivalla ja huolenpidolla on iso merkitys, sillä lapsi tarvitsee kehittyäkseen turvaa ja hellyyttä.

”Pidä kiinni” hoitojärjestelmälle saatiin eduskunnan budjettikäsittelyssä rahoitus tälle vuodelle. Mutta toiminnalle on saatava pysyvä rahoitus budjettiin. Annetaan perheille mahdollisuus ja vauvoille parempi tulevaisuus.

keskiviikkona, maaliskuuta 10, 2010

Meidän Itämeri

Viel’ Itämeren rannikot ne Roopen muistavat… Itämeri on kuulunut suomalaiseen tajuntaan vuosisatoja. Se on ollut väylämme etelään ja länteen. Sieltä on kalastaja saanut toimeentulonsa, särvintä ruokaansa ja torimyyjä einekset myyntipöydälle.

Itämeren aallot, myrskyt, saaristot ja rannat ovat olleet taiteilijoiden innoituksen lähteinä. Se on ruokkinut meitä, virkistänyt ja viihdyttänyt, ollut loma- ja purjehduspaikkana. Ainakin kaksi miljoonaa suomalaista asuu Itämeren vaikutuspiirissä ja rantakaupungeissa pääkaupunkiseutu mukaan lukien.

Mutta nyt sen kirkas vesi on muuttunut sameaksi ja haisevaksi. Kaloissa on liikaa myrkkyjä, elohopeaa ja raskasmetalleja. Liikaa eloperäisiä ravinteita on kertynyt merenpohjalle, jonne on syntynyt kuolleita alueita. Nyt Itämeri huokaa raskaasti ja itkee. On lähdettävä kiireesti auttamaan ja vähäistä toivoa saatiinkin Itämerenmaiden rantavaltioiden yhteisestä konferenssista. Saatiin valtionpäämiesten ja yritysten arvokkaita lupauksia. Jotain on tehty ennenkin, vaikka mitään ei riittävästi.

Ravinteiden kertymistä vähentää, kun mereen valuvat vedet puhdistetaan ja maatalouden keinolannoitusta vähennetään. Luomutuotannossa ravinteet kierrätetään luonnollisesti. Asutuksen jätevedet puhdistetaan. Kehitetään aina parempaa tekniikkaa. Työ vie aikansa mutta kannattaa, sillä vaihtoehtojakaan ei ole.

lauantaina, maaliskuuta 06, 2010

Luokaton lukio

Ei omaa luokkakaveria, mutta paljon tuttuja ja ehkä joku, jonka voi kokea omaksi kaveriksi. Lukion kursseja suoritetaan tosissaan ja varmistellaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. On siirrytty yksilökeskeisyyteen, mikä on muutenkin yleistynyt ilmiö. Ennen lukioluokissa muodostui yhteishenki ja oman luokan identiteetti.

Lukioiässä vanhempiin otetaan etäisyyttä, mutta kaveripiiri on tärkeä. Luokattomassa lukiossa syntyvä kaveripiiri on löyhempi. Jos nuorella on harrastuksia, saa sieltä usein hyvät ystävät. Mutta kouluyhteisössäkin on pärjättävä. Ihminen on sopeutuvainen ja niin myös nuori löytää selviytymiskeinonsa. Aika moni nuori pitää luokatonta lukiota hyvänä. Koulukiusattu oppilas kirjoitti luokattoman lukion tuoneen helpotuksen. Onko yksinäisyys kuitenkin lisääntynyt luokattoman lukion myötä? Luokattomassa lukiossa seilaava nykynuori kasvaa eri tavalla kuin vanhempansa. Onko tulos parempi vai huonompi? Mielestäni nämä kysymykset pitää selvittää. Pitää myös selvittää, millä keinoin luokattoman lukion yhteisöllisyyttä voidaan lisätä.