Länsimetro Kivenlahteen –päätöksen aika on nyt

Espoon valtuusto käsitteli tänään länsimetron jatkoa välillä Matinkylä-Kivenlahti. Pääkaupunkiseudun metroliikenne jatkuu vuonna 2016 Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espooseen, Matinkylään. Valmistuttuaan länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä. Mikä mahdollisuus meille kaikille, kun metro yhdistää koko pääkaupunkiseudun idästä länteen!

Espoolla on valmius jatkaa rakentamista Kivenlahteen heti, mikäli valtio osallistuu 30 % osuudella kustannuksiin. Metroa rakennetaan parastaikaa välillä Ruoholahti-Matinkylä, mutta länsimetro on kokonaisuus, joka ei pääty Matinkylään. Emme halua jättää espoonlahtelaisia hankalien liityntäyhteyksien päähän. Kysymys on asukkaiden arjen hyvinvoinnista ja työmatkaliikenteestä.

Raideliikenteeseen panostaminen on tehokas keino vähentää liikenteen ilmastopäästöjä, vähentää ruuhkia ja parantaa ilmanlaatua. Kaupunkiseuduille tarvitaan kattavat raideliikennejärjestelmät, jotka edistävät niin alueen asukasviihtyvyyttä kuin elinkeinoelämän kilpailukykyäkin. Hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon on kirjattu tärkeä periaatepäätös, että valtio osallistuu kaupunkiraideliikennehankkeisiin 30 prosentin maksuosuudella.

Eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä hyväksyttiin yksimielisesti ponsi, että hallituksen tulee päättää kehysriihen yhteydessä länsimetron jatkeen rahoituksen aikataulu, mikäli Espoossa on tehty asiaan liittyvät päätökset.

Nyt peukut pystyyn, että hallitus tekee viisaan päätöksen kehysriihessä. Haastetta tähän on, näinä niukkoina aikoina. Länsimetron jatkeen kokonaiskustannusarvio on noin 800 miljoonaa euroa. Kustannussäästöjä saadaan, mikäli rakentamista jatketaan heti. Taloudellisesti olisi järkevää aloittaa louhinnat välillä Matinkylä-Kivenlahti jo ennen kuin liikennöinti Matinkylään alkaa. Silloin olemassa oleva projektiorganisaatio voi keskeytyksettä jatkaa työtään. Espoon puolella maanalaiset louhinnat ovat jo pitkällä.

Liikennerahoissa on aina niukkuutta jaossa. Esimerkiksi perusradanpidossa on vuotuinen noin 70 miljoonan euron vajaus. Vihreiden mielestä raideliikenteeseen satsaamista on lisättävä ja hankkeita nopeutettava. Yhteiskunnalliset hyödyt raidehankkeista tulevat meille kaikille. Vihreiden mielestä suurten kaupunkien joukkoliikennehankkeet on toteutettava kaupunkien esittämässä aikataulussa. Esimerkiksi Turkuun ja Tampereelle suunnitellaan pikaraitiotiejärjestelmiä. Vantaan kehärata valmistuu parastaikaa. Ja länsimetron aika rakentua on nyt.

Valtuutetuille toimitetussa aineistossa oli karkea arvio säästöistä, jotka syntyvät liittyen mm. siihen, että länsimetron jatkon rakentamisen aikaan ei olisi muita suuria louhintahankkeita samaan aikaan käynnissä pääkaupunkiseudulla.

Liikenteen päästöt aiheuttavat viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Metron positiiviset ilmastovaikutukset ovat kiistattomat. Valtuutetuille toimitetussa materiaalissa viitattiin liikennemalleihin, joiden mukaan hanke vähentää henkilöautosuoritteita 15 000 henkilöautokilometriä vuorokaudessa.

Vastasimme Espoon valtuustossa selvin luvuin kyllä kiitos! Meillä on valmius ja tahto jatkaa metroa, kun valtionosuuden rahoitusaikataulu varmistuu.

Yrittäjillekin turvaa

Valtion taloustilanne on haastava. Tänäkin vuonna kasvatamme velkaa noin 7 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaa sitä, että lähestymme uhkaavasti EU:n taloussopimusten kestävyysrajaa. Velkamme on kohta 60 % bruttokansantuotteesta, ellei muutosta synny. Yksi tärkeä toimi kansantalouden vahvistamiseksi on työllisyyden parantaminen. Iso mahdollisuus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sillä suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt viime vuosina juuri pk-yrityksiin.

Yritysten yhteisövero on alennettu yli neljän prosenttiyksikön verran 20 %:iin. Tämä parantaa yrittäjien mahdollisuuksia investoida kasvuun eli yrityksen laajentamiseen. Veromuutos hyödyttää kaikkia yrittäjiä, mutta valtion osinkoverouudistus suosii enemmän suuryrityksiä. Nyt on pienten vuoro.

Vihreät haluavat, että kevään kehysriihessä päätetään toimenpiteitä pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Moni pienyrittäjä elää hyvin niukoilla tuloilla ja kokee epävarmuutta työllistämisen suhteen. On parannettava pienyrittäjän sosiaaliturvaa sekä madallettava kynnystä ja riskiä työllistää vähentämällä työllistämisen kuluja ja byrokratiaa.

Vihreät esittivät joulukuussa lukuisia uusia keinoja parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Yksi ehdotuksista koskee yrittäjien asumistuen parantamista. Koti on jokaiselle tärkeä, ja liian iso riski oman kodin menetyksestä on kohtuuton. Hallitus on jo tehnyt työttömien työllistymistä tukevan päätöksen asumistuen suojaosasta, jonka lakiesitystä odotetaan kevääksi. Asumistuki ei siis heti heikkene, kun työtön ottaa vastaan työpaikan. Myös pienyrittäjä tarvitsee parempaa turvaa asumiseen.

Yrittäjän asumistuki määräytyy nykyään laskennallisen YEL- tai MYEL-työtulon perusteella. Tämä tulo ei ole läheskään aina sama kuin yrittäjän oikea kuukausittainen tulo. Koska asumistuessa on kyse viimesijaisesta tuesta, tulee asumistuen arvioinnissa huomioida yrittäjän todelliset tulot, jotta se tukisi paremmin pienituloisia yrittäjiä tulojen vaihdellessa. Tämä uudistus helpottaisi pienyrittäjien asemaa konkreettisesti. Uudistuksen yhteydessä tulee toki huomioida yrittäjän epätasaiset vuositulot asumistuen perusteissa. Nykyinen laskennallinen tulo on kuitenkin siihen liian kaavamainen laskentatapa.

Yrittäjän riski Suomessa on suhteellisen suuri, varsinkin työntekijöiden palkkaukseen liittyy sekä riskejä että ennalta arvaamattomia maksuja. Työelämään tarvitaan joustoa, sillä työelämä ja tuotannon rakenteet muuttuvat yhä nopeammin. Sosiaaliturvan pitäisi myös kannustaa yrittäjyyteen. Pitää olla oikeus onnistua ja oikeus epäonnistua. On voitava yrittää ja ottaa riskejä. Joustoa ja turvaa tarvitsevat sekä yrittäjä että työntekijä.

Työ on tapa kiinnittyä yhteiskuntaan ja tuo sisältöä elämään. Monelle työttömälle mahdollisuus osallistua työelämään olisi realistista jonkinlaisen osittaisen yrittämisen mallin kautta. Sosiaaliturvajärjestelmä ei kuitenkaan salli yrittäjyyden kokeilemista tai asteittaista siirtymistä siihen, vaan vaihtoehtoina ovat edelleen täysi työttömyys tai täysi yrittäjyys. Sosiaaliturvan tulisi tunnustaa määräaikainen ja osa-aikainen yrittäjyyden kokeilu, suorastaan kannustaa siihen.

Uudistukset, jotka edistävät työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä, parantavat samalla heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Mutta loppujen lopuksi kaikki hyötyvät, kun saamme lisää työtä ja verotuloja.

Hyvää saamelaisten päivää

Tänään on kansainvälinen saamelaisten päivä, onnea! Saamelaiset ovat koko Euroopan pohjoisin alkuperäiskansa ja ainoa EU-alueella asuva alkuperäiskansa. Tätä rikkautta on edistettävä päätöksenteossa mm. edistämällä saamelaisten oikeutta kulttuuriin, kieleen ja elinkeinoihin kuten poronhoitoon.

Yksi keskeinen asia, jotta kulttuuri säilyy sukupolvelta toiselle, on oma kieli. On tärkeää, että saamelaislapset oppivat äidinkieltään. Suomessa puhutaan kolmea eri saamea, joista inarinsaame ja koltansaame ovat vaarassa hävitä, ja pohjoissaamenkin puhujia on vain noin 2 000.

Kielipesätoiminta antaa alle kouluikäisille lapsille päivähoitoa kielikylvyn periaatteella ja auttaa pelastamaan häviämässä olevat kielet. Kielipesiä on käytetty Suomessa 90-luvun lopulta alkaen saamen kielten turvaamiseksi. Erityisen hyviä tuloksia on saatu äärimmäisen uhanalaisen inarinsaamen elvyttämisessä. Suunnitteilla on kielipesien avaaminen myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle ainakin Rovaniemelle, Helsinkiin ja Ouluun.

Kielipesiä on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön varoista, mutta lisäresursseja tarvitaan hyvän tason ylläpitämiseksi. Pidän arvokkaana sitä, että valtionvarainvaliokunta lisäsi eduskunnan budjettikäsittelyssä saamen kielen kielipesätoiminnan määrärahaa. Tämä on yksi esimerkki, joka puoltaa eduskunnan huolellista budjettikäsittelyä. Siinä paikataan puutteita kaikkein haavoittuvimpien kohteiden hyväksi, vaikka kokonaisuudessaan eduskunnan lisäykset ovat vain pieni murto-osa koko valtion budjetista.

Karjaan ja Inkoon lähijunat säilyvät

Päivän hyvä uutinen uusmaalaisille on, että Karjaan ja Inkoon lähijunat säilyvät. :) Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen liikenneministerille ja onneksi hän ymmärsi lähijunaliikenteen tärkeyden. Y-junien säilyminen ennallaan helpottaa monen työmatkaliikennettä. Raideliikenteen parantaminen on tulevaisuutta ja Rantaradan palvelutason parantaminen on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi radan varrella olevissa kunnissa, kuten Espoossa, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Raaseporissa.

Alla linkit ministeriön tiedotteeseen sekä kirjalliseen kysymykseen:

Tiedote: Karjaan ja Inkoon lähijunat säilyvät

Kirjallinen kysymys lähijunista Inkooseen ja Karjaalle

Kiitos Merja ja kaikki asiaan vaikuttaneet!