perjantaina, heinäkuuta 25, 2014

Porin porinoita, tunnelmia SuomiAreenalta

Olin viime torstaina ja perjantaina Porin SuomiAreenalla, jossa osallistuin Autoliiton paneelikeskusteluun: ”Velanottoa vai säästöä? Suomen tiestö rapautuu – miksi päättäjät eivät toimi?” Matkalla linja-autossa oli aikaa tarkkailla kakkostien kuntoa: osittain korjattu, osittain pikapaikattu, joissain kohdin kuoppia ja murenevia pientareita. Tämä on todellisuutta osassa tiestöä, mikä on turvallisuusriski autoilijoille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Väyläverkoston korjausvelkaa ja asian hoitamista kuntoon pohditaan parlamentaarisessa työryhmässä, jonka jäsenenä olen. Paneelikeskustelussa kerroin mm. työryhmän työstä. Kuvassa alla on jaloitteluhetki matkalta Poriin, Forssasta.

Porissa suuntasin urheilukentälle, jossa pelattiin NiceBall eli leikkimielinen lentopalloturnaus naiskansanedustajien ja yrittäjänaisten kesken. Pelin lomassa kuulimme ajankohtaisista teemoista, kuten yrittäjyydestä, hyvinvoinnista, työelämästä ja taloudesta. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava reilummin ja tasapuolisemmin kaikkien työnantajien ja valtion kesken, sillä ne ovat menoerä, yrittäjäriski naisvaltaisilla aloilla. Vauvat ja perheet ovat meille kaikille tärkeitä, joten jaetaan enemmän yhteistä vastuuta.

Suomen Naisyrittäjät tarjosivat reippaan vastuksen, mutta tasainen peli päättyi eduskunnan hyväksi. Kuvassa Sanni Grahn-Laasonen (kok) kädessään voittoputki, vierellään Katja Taimela (sdp), Johanna (vihr) sekä Mirja Vehkaperä (kesk). Joukkueessamme pelasivat myös Riina Heinimäki ja Eeva Kalli Energiateollisuudesta.

Iloisen pelin jälkeen lähdin Eetunaukion suomiareena.fi –lavalle, jossa kuvattiin puffi suorana maikkarin Katsomoon. Keskustelussa oli kuuma aihe, eli tiestömme kunto. Haastateltavina Johanna ja Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna.

Perjantain aamukahvi Porin torilla, paikallisen Satamaidon kera.

Huomenta Pori, Johanna ja Martti Radio Porin lähetyksessä. Kuulijoita kiinnosti kakkostien lisäksi Rauman tien kunto.

Paneelikeskustelu käytiin kauppakeskus BePOPissa.

Tiestöstä oli Johannan ja Martin lisäksi keskustelemassa myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juha Honkatukia, toimittaja Lauri Karhuvaara haastatteli. Paneelissa pohdittiin uusia rahoitusvaihtoehtoja tiestön korjausvelan selättämiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa on hoidettu paremmin sekä tiet että rautatiet. Siellä mm. ruuhkamaksuista menee osa väylänpitoon. Suomi on laaja maa, jossa ihmisten arki ja liikkuminen, sekä elinkeinoelämän tavarankuljetus tarvitsevat kunnolliset väylät, niin polkupyörille, autoille kuin junillekin.

Porissa oli mukavaa pöhinää, kaduilla ihmisvilinää ja vihreiden teltalla hyviä keskusteluja mm. paikallisesta ruoantuotannosta, teiden kunnosta, mutta myös huolestuttavasta maailman tilanteesta. Metsähallituksen teltalla retkitohtori suositteli ratsastusta Kolin kansallispuistossa. Jotain uutta siis. :)

Velanottoa vai säästöä? Paneelikeskustelu on nähtävillä MTV:n Katsomossa, alla linkit lähetyksiin:

Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4

maanantaina, heinäkuuta 07, 2014

Globaali oikeudenmukaisuus

Viime torstaina tuli ilahduttava uutinen, että iso osa suomalaisista välittää lähimmäisestä. Peräti 82 % meistä pitää kehitysyhteistyömäärärahojen riittävyyttä erittäin tai melko tärkeänä. Kehitysyhteistyöllä on merkitystä myös maailman rauhaan ja vakauteen, sillä äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on puolittunut, puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien osuus on puolittunut ja lapsi- ja äitiyskuolleisuus on vähentynyt.

Tietysti on selvää, että kehitysyhteistyön on oltava vaikuttavaa ja toimet järkeviä, sellaisia, jotka auttavat kehitysmaiden asukkaita jatkossa itse selviytymään paremmin. Tyttöjen koulutus on tärkeää, kuin myös uusien viljelymenetelmien omaksuminen. Ministeri Haavisto on painottanut näitä ja myös ihmisoikeuksia, kuten vammaisten ihmisten oikeuksia määrärahajaossa. On arvokasta, että kehitysyhteistyössä huomioidaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Pakolaisleireillä vammaiset ovat ruuan saannin ja hygienian suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa.

Vuoden 2014 budjetissa kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta tavoitteena on, että kehitysyhteistyön määräraha olisi 0,7 prosenttia bkt:sta vuonna 2015. Siihen olemme YK:ssa sitoutuneet ja sen ovat myös kaikki muut pohjoismaat saavuttaneet.

Kehitysyhteistyömäärärahoja on jouduttu valitettavasti säästötalkoissa leikkaamaan, joten uusien rahoituskeinojen keksiminen on keskeistä. Vihreiden esityksestä hallitus ohjaa nyt kaikki päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

Kepan Globbarit seuraavat kansanedustajien työtä globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta, mm. sitä kuinka edustajat painottavat työssään ilmastonmuutoksen torjuntaa, veroparatiisien sulkemista ja kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa. Hopeasija seurannassa oli minulle iloinen yllätys.

Linkki Kepan sivuille.

keskiviikkona, heinäkuuta 02, 2014

Länsimetron jatke varmistui vihdoin –työvoitto!

Uuden hallitusohjelman kasvupaketissa on kolme suurta raidehanketta - Länsimetron jatko, Pisara-rata ja Tampereen raitiovaunu. On järkevää, että kaupunkien raidehankkeet yhdistetään asuntopolitiikkaan ja kunnilta edellytetään lisää asuntotuotantoa. Asuntojen hinnat kun ovat karanneet käsistä, ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kaivataan enemmän sosiaalista ja kohtuuhintaista asunto- ja vuokra-asuntotuotantoa. Asialla on merkitystä sekä ihmisten hyvinvoinnille että metropolialueen kilpailukyvylle.

Pisara-rata on siitä erinomainen hanke, että se helpottaa valmistuessaan ruuhkia juna-asemalla ja näin junavuoroja voidaan lisätä kaikkialle Suomeen. Päätös jatkaa Länsimetron rakentamista keskeytyksettä Matinkylästä Kivenlahteen tehtiin kreivin aikaan. Rakentaminen mahdollistuu nyt, kun valtio sitoutuu maksamaan 30 prosenttia kustannuksista. Eduskunnassa tehty sinnikäs työ Länsimetron jatkon rahoituksen eteen kantaa nyt hedelmää.

Asiantuntijat ovat pitäneet päätöstä taloutta elvyttävänä, sillä se tuo rakentajille töitä ja ihmisten liikkuminen helpottuu. Lisäksi rakentaminen kerralla valmiiksi on aina edullisempaa kuin pätkissä, puhumattakaan siitä, että Länsimetro hyödyttää koko pääkaupunkiseutua, sen työmatkaliikennettä, asuntotuotantoa ja elinkeinoelämää yhdistäen koko pääkaupunkiseudun idästä länteen. Liikenteen päästöt aiheuttavat viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja metron positiiviset ilmastovaikutukset ovat kiistattomat.

On kuitenkin huolehdittava, että kun paikoin rakennetaan tiiviisti asemanseudut, arvokkaat viheralueet säästetään asukkaiden, eläinten ja kasvien keitaina. Espoossa mm. herkkä Finnoon seutu ja Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen lintukeidas tulee varjella riittävän laajoilla puskurivyöhykkeillä lintujen pesimä- ja liikkuma-alueilla. Eikä meren täyttämistä tule sallia. Lintupoikueille tarvitaan turvallinen kulkureitti Suomenojan altaalta merelle. Työtä lintualueen suojelun puolesta on tehty kauan Espoon valtuustossa ja ympäristölautakunnassa, minkä ansiosta Suomenlahdentien linjaus lopulta siirrettiin kauemmaksi lintujen pesimäniityltä ja nostettiin sillalle häiriöiden minimoimiseksi. Työtä on jatkettava, jotta turvataan mustakurkku-uikun ja monen muun lajin elintila Suomenojalla.

Länsimetron jatkon rahoitus nyt oli sinnikkään työn tulos. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti ponnen rahoitusaikataulun päättämisen puolesta maaliskuun kehysriihessä, mutta silloin asia ei vielä edennyt maaliin asti. Emme kuitenkaan lannistuneet, sillä muuten Espoonlahden asukkaat olisivat jääneet liikenteelliseen sumppuun ja liityntäliikenteen varaan pitkäksi aikaa. Uusi mahdollisuus nähtiin ministerivaihdosten jälkeen ja hallitusneuvottelujen myötä. Tampereen ratikka oli jo mainittu liikennepoliittisessa selonteossa, kuten Pisara-ratakin, molemmat hyviä kannatettavia hankkeita. Länsimetron jatkeen saaminen listalle mukaan on työvoitto.

Raideliikenteen edistäminen koko Uudenmaan alueella on yksi keskeinen asia poliittisissa tavoitteissani. Kehärata Vantaalla saadaan pian liikenteeseen, mutta Uudellamaalla on paljon vielä tehtävää. Tarvitaan mm. raiteet itään Porvoon suuntaan ja Hanko-Hyvinkää –radan sähköistys. Kun ymmärrys vähähiilisen yhteiskunnan merkityksestä kasvaa, saadaan raiderakentamiseenkin vauhtia. Nyt tehdyt päätökset on hyvä alku uudelle kehitykselle.

Lisää aiheesta:
Blogi: Länsimetro Kivenlahteen –päätöksen aika on nyt 24.2.2014
Kirjallinen kysymys Länsimetron jatkosta 28.5.2013
Puhe eduskunnassa liikennepolitiikasta 19.6.2012