Metsähallituksen tuottotavoite kohtuulliseksi: ei hakata arvometsiä!

Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jotta Metsähallitus rajujen hakkuiden sijaan suojelisi arvometsiä ja että Metsähallituksen kohtuutonta tuottotavoitetta alennetaan.

Etelä-Suomen metsäluonnosta alle 2 prosenttia on suojeltua. Vaikka Suomessa on runsaasti metsiä, niiden monimuotoisuus on heikentynyt ja heikkenee edelleen. Monta luonnontilaisista metsistä riippuvaista lajia uhkaa häviäminen muun muassa Metsähallituksen harjoittaman intensiivisen metsätalouden vuoksi.

Myös kansalaismielipide vastustaa monimuotoisten vanhojen metsien hakkuita. Metsähallitus juuri keskeytti Keuruulla alkaneet avohakkuut sen jälkeen, kun luonnonsuojelusta oli syntynyt kiistaa. Tämä osoittaa, että liian suuri tulostavoite voi johtaa suojelun arvoisten metsien hakkuisiin.

Nyt kun Keuruun metsien hakkuu on pysäytetty, uusi metsäluontoa uhkaava hanke on käynnistynyt Itä-Uudellamaalla. Metsähallitus suunnittelee tekevänsä erirakenteisen metsän hakkuuta Latokartanon palstalla Lapinjärvellä. Alueella on paljon Etelä-Suomessa ainutlaatuista metsäluontoa, satoja hehtaareita luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä vanhoja kuusikoita, pieniä luonnontilaisia suonlämpäreitä ja arvokkaita kallioalueita.

Metsähallituksen tulostavoitetta tulee pienentää, jotta valtion metsiä voidaan hyödyntää muuhunkin kuin puuntuotantoon. Vuotuisen tuottotavoitteen korostaminen on lisäksi lyhytnäköistä, kun suojelulla voi saada pitempään ja ekologisesti kestävämpää taloudellista hyötyä matkailulle, virkistykselle ja terveydelle.

Sipoonkorven Östersundomin kaava maakuntahallituksessa

Tänään oli Uudenmaan maakuntahallituksen käsittelyssä Östersundomin maakuntakaava. Kyseessä on Sipoonkorven ympäristöön sijoittuva, raideliikenteeseen tukeutuva uusi asutusalue Helsingin seudulle. Uutta asutusta tarvitaan ja perheille kohtuuhintaisia asuntoja, mutta nykyisellään suunnitelmat eivät huomioi riittävästi ainutlaatuisia luontoarvoja sekä Natura-alueiden läheisyyttä. Alueen linnusto on poikkeuksellinen ja mm. kehrääjä, pyy ja ruisrääkkä kärsisivät, mikäli nykyiset suunnitelmat toteutuvat täysimääräisesti. Toinen ongelma on se, että Sipoonkorven metsämannerta haukataan aimo palanen pientalovaltaiseen asutukseen. Kolmanneksi Granön saareen ei ole merkitty suojelu- tai virkistysalueita, mikä periaatteessa sallii minkä tahansa maankäytön, vaikka saari on osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.

Maakuntakaavaehdotus on laadittu Helsingin, Vantaan ja Sipoon kaupunkien yleiskaavojen pohjilta. Myös näissä kaupungeissa vihreillä on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnissa ehdotuksia Natura-arvojen paremmasta huomioimisesta. Kaavassa on lukuisia ongelmallisia kohtia liittyen mm. Mustakorven lehtoon, Salmenkallion alueeseen, Östersundomin lintuvesiin sekä Sipoonkorven ja Sipoonjoen Natura-alueisiin. Virkamiehet perustelevat, ettei merkittävää haittaa Natura-alueelle ole siksi että maakuntakaava on "yleispiirteinen". Tarkoittaa sitä, että yleispiirteisyys sallii Naturan mukaisen toteutuksen. Väite on hieman epälooginen, sillä se sallii myös Naturaa merkittävästi heikentävän toteutuksen. Natura-selvityksen johtopäätös oli, että ”kaikki haitallisia vaikutuksia estävät tai vähentävät keinot on otettava täysimääräisenä käyttöön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa”. Toisaalta nyt jo tiedetään, että yksityiskohtaisemmat yleiskaavat polkevat Natura-arvoja. Parempi ratkaisu sekä luonnon että alueen toteutuksen kannalta on ottaa huomioon luontoarvot jo varhaisessa vaiheessa.

Kaava meni palautus-äänestyksen jälkeen nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot Natura-selvityksestä Metsähallitukselta ja ELYltä. Palautusesitykseni hävisi luvuin 5-8, mutta merkittävää on se, että me vihreät, allekirjoittanut ja Minerva Krohn, emme jääneet yksin puolustamaan luontoarvoja. Tällä on merkitystä sille, että kun asukkaat, kansalaisjärjestöt ja muut osalliset lausuvat kaavasta palautetta, luonnosta voi jatkokäsittelyssä parantaa. Alla vielä vihreiden palautusesitys.

Palautusesitys

Esitän, että Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alueen kaavaehdotus, palautetaan uudelleen valmisteluun. Maakuntakaavaehdotuksella on tunnistettu olevan heikentäviä vaikutuksia kolmeen tarkasteltuun Natura-alueeseen mm. Salmenkallion alueella.

Östersundomin kaava-alueelle on kuitenkin mahdollista toteuttaa asutustavoitteet, kun selvitetään asutusalueiden rajauksia ja selvitetään tiiviimmän rakentamisen mahdollisuus alueille, joista ei aiheudu merkittävää haittaa luonnolle.

Kaava ohjaa noin 5 neliökilometriä Sipoonkorven metsämantereesta pientalovaltaiseen asutukseen sekä uhkaa Mustavuori-Östersundomin Natura-alueen linnustoarvoja sekä Sipoonkorven maakunnallisesti arvokasta lintualuetta. Tilannetta auttaisi, mikäli Landbon ympäristön rakentamisalueita supistettaisiin esim. 150 ha verran siten, että supistus kohdistuisi luontoarvojen kannalta kriittisimmille alueille.

Myös esimerkiksi Granön saaressa tulisi osoittaa SL-varauksina ja luo-merkinnöillä alueen arvokkaat luontoalueet, joista tärkeimmät on tunnistettu Itä-Uudenmaan liiton maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden (MALU) selvityksessä.

Parempaa vuotta 2015

Suomen talous on vaikeassa tilanteessa: vienti ei vedä riittävästi, työttömyys pahenee eikä talous kasva. Velka on tuplaantunut kuudessa vuodessa 100 miljardiin euroon. Samalla uhkaa hiipivä deflaatio, mikä on pysäytettävä. EK:n esitys julkisen sektorin työntekijöiden vähentämisestä ja palvelujen leikkaamisesta on kuitenkin vastuuton. Ei opettajien, hoivatyöntekijöiden ja poliisien vähentäminen hyödytä yksityistä sektoria, ellei yksityinen sektori löydä omaa menestymisen reseptiä, uusia innovaatioita ja vientituotteita. Toki julkiset juoksevat kulut ja 9 miljardin kestävyysvaje on saatava priorisoinneilla, rakenneuudistuksilla ja tehostamistoimilla kuriin, mutta liiallinen säästäminen ja leikkaaminen hyvinvointipalveluista vain vahvistaisivat lamaa. On selvää, että talouspolitiikka on ravisteltava rohkeasti uudeksi.

Julkisen talouden kestävyysvajeen torjumiseksi tarvittavien rakenteellisten uudistusten toteuttamistahti on ollut liian verkkainen. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, eläkeuudistus, metropoliuudistus, kuntauudistus ja tuottavuuden parantamista hyödyntäen digitalisaatiota ja automaatiota.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen lakiehdotus on keväällä eduskunnan käsittelyssä. Hoitotakuun on toimittava ja heikoimpien ryhmien pääsyn hyvään terveydenhoitoon on parannuttava. On vältettävä perusteetonta organisaatiotasojen lisäämistä ja hallintohimmeleitä. Tärkeintä on turvata ihmisten peruspalvelut tasapuolisesti ja samalla pitää kustannukset kurissa.

Lisäksi on ruokittava uuden kasvun ituja, jotta hyvinvoinnille riittää rahoitusta. Tulevaisuuden megatrendit, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja rajallisten resurssien hupeneminen vaikuttavat siihen, millaisilla tuotteilla on maailmalla kysyntää. On otettava askelia vihreän talouden suuntaan: cleantech, biotalous ja kiertotalous ovat vahvoja kasvualoja, ja Suomessa on paljon näiden alojen osaamista. Tarvitsemme kasvavia vientiyrityksiä varten vahvat kotimarkkinat.

Vihreät esittivät syksyn talouspoliittisessa avauksessa muun muassa energiarahastoa vauhdittamaan bio-, tuuli- ja aurinkoenergian hankkeita sekä älyjärjestelmiä sähköverkkoihin ja liikenteelle. Myös sähkön pientuotannon nettolaskutus tarvitaan kiihdyttämään hyvää kehitystä. Lähes kaikkialla muualla, vaan ei Suomessa, sähkön pientuottajalla on oikeus saada sähköyhtiöltä korvaus verkkoon syöttämästään tuuli- tai aurinkosähköstä.

Perustulo ja osa-aikatyön lisääminen, työttömän oikeus opiskeluun ja yrittämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, pienyrittäjän ja itsensä työllistäjän sosiaaliturvan parantaminen, ne kaikki yhdessä elvyttäisivät työelämää ja toisivat kaivattua joustoa. Hyvä ratkaisu on ollut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, joiden turvin työtön voi ottaa vastaan määräaikaista työtä ilman että työttömyysturva heti heikkenee. Tämä uudistus on auttanut työttömiä työllistymään, mikä osoittaa työnteon ja sosiaaliturvan yhdistämisen voiman. Vielä tarvitaan pienyrittäjien asemaa merkittävästi parantavia ja työllistämistä helpottavia uudistuksia.

Pitkän aikavälin tavoitteista tärkeimpiä on koulutuksen ja tutkimuksen resursseista huolen pitäminen. Hyvin koulutettu, osaava kansa on Suomen vahvuus, jonka varassa pärjäämme myös tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä huolehtiminen on ainoa mahdollisuutemme pärjätä maailman mullistuvilla markkinoilla.

Nyt vuoden alusta astuu voimaan verotuksen lapsivähennys, joka on tyhjää parempi kompensaatio lapsilisien leikkaukselle. Lapsilisien leikkaus toimii kaikkien hyvien tavoitteiden vastaisesti. Liian moni lapsi kasvaa köyhässä perheessä, jossa arjen menot ovat haasteita. Pesukoneen hajoaminen voi olla katastrofi perheen taloudelle, eikä lapsen osallistuminen mieluisaan harrastukseen välttämättä onnistu. Tällainen luokkayhteiskuntakehitys on pysäytettävä. Jos verrataan aikaan ennen 90-luvun lamaa, tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi.

Luonnonsuojelun puolesta me vihreät olemme hallituskautemme ajan tehneet työtä, määrärahoja on saatu lisää niin luonnonsuojelualueiden hankintaan kuin Itämeren suojeluunkin. Suuri hätähuuto on suoluonnon puolesta, sillä valtaosa soistamme on ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä. On äärimmäisen huolestuttavaa, että hallitus on jäädyttänyt soidensuojelun täydennysohjelman, jolla suojeltaisiin Etelä-Suomen viimeiset luonnontilaiset suot, kansallisaarteemme. Arvosoilla elävät kasvit ja linnut ovat uhanalaisia. Tutkijat ja asiantuntijat ovat vuosien ajan kartoittaneet suomme ja niiden luontoarvot, minkä pohjalta suojeltavat suot on valittu suojeluohjelmaan. Maanomistajat ovat olleet hankkeelle myönteisiä, sillä saavathan he korvauksen suojelusta. Suo on ekosysteemi, joka on pelastettava kokonaisuutena, jota ei voi toiselta puolelta kuivata ilman että koko suo kärsii.

Suoluonnon onneksi uusi ympäristönsuojelulaki on astunut voimaan. Se suojelee arvokkaimmat suot turpeen nostolta. Ympäristönsuojelulakiin on lisätty myös säädöksiä, joilla suitsitaan kaivosten päästöjä ja edellytetään teollisuudelta parasta mahdollistaa tekniikka. Laki sisältää EU:n päästödirektiivin velvoitteet.

Suuria ja tärkeitä ympäristökysymyksiä eduskunnan käsittelyssä keväällä on ilmastolaki ja kalastuslaki. Kalastuslain uudistus on pieni askel kohti kestävämpää kalastuspolitiikka ja parantaa uhanalaisten kalojen tilaa. Siinäkin on kuitenkin puutteita vielä, kuten se, että äärimmäisen uhanalaisten kalojen suojelu jää asetusten varaan ja vapaa-ajan verkkokalastus sallitaan ylimitoitettuna.

Ilmastolaki tuo jatkossa johdonmukaisuutta ilmastopolitiikkaan ja päästöjen seuranta tehostuu. Merkittävää on se, että päästövähennystavoite 80 % vuoteen 2050 mennessä saadaan lain tasolle.

Susi on Suomessa erittäin uhanalainen. Kanta on muutaman viime vuoden aikana salametsästyksen ja ylimitoitettujen pyyntilupamäärien myötä kääntynyt noin 250 yksilön tasolta jyrkkään, huolestuttavaan laskuun. Suomen susikannaksi arvioidaan vain noin 130 yksilöä. Se on liian vähän turvaamaan perimältään kestävä kanta.

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti joulun alla suden kannanhoitosuunnitelman, joka sallisi kannanhoidollisen metsästyksen, jopa 29 kaatolupaa vuodessa! Romahtanut pieni susikanta ei kestä tällaisia tappolupia. Parempi olisi kehittää edelleen hyviksi havaittuja konsteja, kuten alueellista susineuvontaa tai metsästyskoirien suojaksi tarkoitettuja pippuriliivejä. Susi kuuluu suomalaiseen luontoon.

Vuonna 2014 saimme kaksi uutta kansallispuistoa, Etelä-Konnevesi ja Teijo kruunaavat puistoverkkoamme. Vielä tarvitaan periaatepäätökset Suomenlahden kansallispuistojen laajentamisesta sekä Porkkalan kansallispuiston perustamisesta. Merellistä luontoa on turvattava jälkipolville yhteisessä virkistyskäytössä.

Ihmisoikeuksien kannalta on upeaa, että YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ratifioidaan vihdoin. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on edellyttänyt mm. tahdon vastaisen laitoshoidon kieltämistä ja sitä, että jokaisella on oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa. Sopimus turvaa vammaisten henkilöiden osallistumista työhön ja harrastuksiin, ja korostaa esteettömyyden tärkeyttä ympäristössä ja palveluissa.

Ikääntyvä väestö on rakentanut meille hyvinvointipohjan, joka on rohkeasti ravisteltava uusiksi. Se on tehtävä, jotta voimme turvata ikäihmisille hyvän vanhuuden hoivan ja yhteisöllisen mielekkään arjen. Myös he haluavat turvata lasten ja lastenlasten tulevaisuuden, ilman raskasta velkasäkkiä harteillaan kauniissa turvallisessa Suomessa.