Johanna Karimäki

Pekka Haavisto presidentiksi

2012-01-16T13:48:00.003+02:00

Eilen Pekka Haavisto saapui laajalla kiertueellaan ilahduttamaan meitä Tapiolan yhteisötuvalle. Paikalle oli saapunut noin kolmekymmentä kuulijaa. Kiitos kaikille osallistujille ja Espoon vihreille mukavasta illasta.

Pekka Haavisto vakuutti humaaniudellaan ja tietotaidoillaan sekä ulkopoliittisella asiantuntijuudellaan. Sitä on kertynyt rauhanneuvotteluissa YK:n mandaatilla, ympäristöministerinä ja Afrikan sarven lähettiläänä. Haluan Suomelle presidentin, joka muistaa, että ilmastonmuutos on yksi maailman suurimmista uhista.

Pekka Haavistolla on arvopohja, joka kokoaa suomalaisia. Hän huolehtii syrjäytetyistä ja vähäosaisista, on huolissaan ihmisoikeuksista, mutta katsoo luottavaisena eteenpäin uskoen eurooppalaiseen yhteistyöhön sekä pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Keskustelussa nousi esiin myös näkemyksiä Venäjän tilanteesta, ajatuksia siitä, miten Venäjän demokratia-kehitys tarjoaa Suomellekin mahdollisuuksia. Lisäksi puhuimme terveydenhuoltojärjestelmän eriarvoistumisesta, joka on korjattava, syrjäytyneistä nuorista ja vanhoista, joita emme saa jättää, puhuimme myös ympäristöteknologiasta, vihreästä taloudesta ja yrittäjyydestä, joka vie maatamme eteenpäin.

Keskustelujen jälkeen oli kirjalahjojen aika. Pekka sai Espoon Vihreiltä naisilta Seikkailijan laulukirjan (Mauri Kunnas). Pekan signeeratut ”Anna mun kaikki kestää” –teokset menivät kuin kuumille kiville. Vihreät naiset muistivat myös Maisa Siiralaa teoksella ”Reipasta menoa Maisa”. Tämä oli tunnustus työstä sen hyväksi, että hallitus nimesi joulukuussa Espoon saaristo-osakunnaksi. Se on eduksi upealle Espoon saaristolle. Tommi Forströmin ottamassa kuvassa Pekan kanssa ovat myös Marja Nuora ja Teresia Volotinen.

Saksan mallia

2012-01-04T16:10:00.001+02:00

Kolumni julkaistu Vihreässä Langassa 4.12.2011

Taloustilanne on huolestuttava. Kertarysähdys, myräkkä, voi iskeä koska vain. Se ei yllätyksenä, sillä Italian valtionlainan korot ovat nousseet kipurajan ohi reippaasti, ovat jo kahdeksassa prosentissa. Suomenkin kymmenvuotisen lainan korot ovat nousseet kuukauden kuluessa prosenttiyksikön. Koko euroalue, mutta erityisesti eteläiset kriisimaat ovat eläneet yli varojensa. Yhteinen valuutta euro on pitänyt korot matalalla, mutta järjestelmän valuviat ovat kuljettaneet talouden vapaamatkustajia.

Euroopassa velloo kriisi, jossa taudilla on kaksi oiretta: toinen on julkisten talouksien ylivelkaantuminen, toinen säätelemätön finanssisektori pöhöttyneine vastuuttomine pankkeineen. Finanssisektorin sääntely, transaktiovero, veroparatiisien sulkeminen on tehtävä sen ohessa, että maat laittavat taloutensa tasapainoon. Ja siinä voi tutustua vaikka siihen, miten Saksassa asiat on hoidettu.

Saksa oli kymmenen vuotta sitten heikossa taloustilanteessa. Saksojen yhdistyminen tuli kalliiksi varsinkin kun se tapahtui valuuttakursseihin nähden epäsuosiolliseen aikaan. Mutta kriisi on myös mahdollisuus. Saksassa tehtiin talouden reformeja, jotka nyt kantavat. Saksassa on uskallettu jälleen ottaa uraauurtava ensimmäinen askel. Euroopan parhaiten luokiteltu kolmen A:n maa on tehnyt tulevaisuuden päätöksen luopua ydinvoimasta. Se on ensimmäinen korkean teknologian länsimaa, joka näyttää mallia, kuinka ydinvoima korvataan uusiutuvalla energialla ja energiatehokkaalla teknologialla, antaa paineen oikeansuuntaiselle kehitykselle.

Olemme myös ihastelleet Saksan tuulivoiman ja aurinkoenergian menestystarinaa. Sitä tarinaa olemme puskeneet Suomeenkin. Syöttötariffijärjestelmää. Saksassa se on vain onnistuttu tekemään nerokkaammin, tariffin kulut kerätään suoraan sähkömarkkinoilta. Meillä taas on byrokraattinen syöttötariffijärjestelmä, joka kulkee valtion budjetin kautta ja jota hallinnoi energiamarkkinavirasto. Tariffia ei anneta Suomessa pienille tuottajille. Mutta onneksi laki on saatu ja sitä voidaan parantaa.

Onko Saksa sitten täydellinen joka suhteessa? No ei suinkaan, eihän siellä ole edes perustuloa, onnellisuustalouden peruspilaria. Mutta monen asian suhteen ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. On paljon asioita, joissa voimme ottaa mallia Saksasta tai Ruotsista tai mistä vaan, missä parhaat käytänteet ovat vallalla. Suomessa, niin innovatiivisia kuin olemmekin, valtajärjestelmillämme on taipumus tarrata menneisiin rakenteisiin. Jos uskallamme tehdä uutta, ottaa mallia parhaista käytänteistä tai pistää paremmaksi, kaikki on mahdollista.

Kattava ilmastosopimus on Suomen etu

2011-12-22T10:37:00.001+02:00

Durbanin kokous ehti venyä puolitoista vuorokautta yliajalle, ennen kuin tapahtui se, mihin moni ei etukäteen muutaman laihaksi jääneen ilmastokokouksen jälkeen uskonut: kokouksessa saatiin aikaan sopimus, jossa valtaosa maailman valtioista on mukana.

Sopimukseen kuuluu tiekartta kohti kattavaa, maailmanlaajuista ilmastosopimusta. Tämän lisäksi Kioton pöytäkirjasta saatiin aikaan toinen velvoitekausi ja vihreä ilmastorahasto. Tulos on kunnioitettava ja historiallinen, sillä päästöjen rajoittamiseen saatiin ensimmäistä kertaa sitoutettua lopulta myös Kiinan ja Intian kaltaisia nousevia talouksia.

Sopimus ei kuitenkaan ole täydellinen, ja monet ympäristöjärjestöt ovat esittäneet aiheellista kritiikkiä: kattavat päästövelvoitteet alkavat vasta vuonna 2020 ja Kioton pöytäkirjan jatkon kokoonpano jäi vajaaksi. Tehdyt päätökset itsessään eivät vielä rajoita lämpenemistä alle kahden asteen, vaan lisää on tehtävä. Se on seuraava askel.

Myös opposition suunnalta on kuulunut kritiikkiä ilmastosopimuksesta, mutta aivan päinvastaisesta syystä. Sen sijaan, että tehtäisiin enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja hillitsemiseksi, oppositio toivoo, että olisi tehty huomattavasti vähemmän. Keskustapuolueen kansanedustajat kritisoivat tiistain täysistunnossa ilmastosopimusta väitteellä, että sopimus ei ole Suomen etu metsien hiilinieluja koskevan päätöksen yksityiskohtien vuoksi. Keskustan kansanedustajat arvostelivat rajusti ympäristöministeriön vuosibudjettia esitellyttä ministeri Niinistöä. He eivät nähneet mitään hyvää ilmastosopimuksessa. Esitettiinpä salissa edelleen vanha vaade ympäristöministeriön lakkauttamisesta.

Tosiasia on, että kun tehdään kansainvälistä sopimusta, jokaisen maan on joustettava jostain. Suomi neuvotteli Durbanissa EU:n rintamassa ja saavutettujen tulosten lisäksi ministeri Niinistö neuvotteli EU:lta myös kompensaatiota Suomen valtiolle mahdollisten menetysten varalta. Toivomme oppositiolta työrauhaa ja kannustusta näille neuvotteluille. On syytä myös muistaa, että maapallon tulevaisuus on myös Suomen metsien tulevaisuus. Jos ilmasto lämpenee yli kahden asteen, tietää se luonnossa ennalta-arvaamattomia muutoksia. Esimerkiksi metsiä tuhoavat tuholaiset voivat lisääntyä hillittömästi.

Lyhyelläkin tähtäimellä sopimuksen hyöty on Suomelle kuitenkin suurempi kuin mahdollinen haitta. Maamme talous hyötyy, kun kaikilla on samat pelisäännöt, eikä muualla voida tehdä samoja asioita halvemmalla välittämättä ympäristöstä. Jos mitään ei tehdä nyt, tulevat sukupolvet maksavat kohtuuttoman taakan. Lupaus kansainvälisestä kattavasta ilmastosopimuksesta on joululahja Durbanista.

Eduskunnan Start up –verkoston seminaari: Miten nostetta kasvuyrittäjyydelle?

2011-12-12T17:50:00.000+02:00

Olemme koonneet voimamme Start up ryhmäksi yli puoluerajojen, koska maamme tarvitsee riskinottoa ja kasvuyrittäjyyttä. Suomessa ei ole mekanismeja, jotka tunnistavat kasvuyrittäjyyden ja tukevat sitä oikealla tavalla. Tärkeä kysymys on, miten pärjäämme globaaleilla markkinoilla, miten löytää uusia ratkaisuja ympäristönsuojelussa, uudet palveluinnovaatiot sekä ICT-ratkaisut. Ryhmässä opiskelemme eri maissa olevia kasvuyritysmalleja, tapaamme yrittäjiä ja talouden asiantuntijoita, järjestämme tilaisuuksia. Näiden kautta haluamme löytää Suomeen parhaiten sopivia käytänteitä, joita ajamme yhdessä eteenpäin.

Suomessa on korkeatasoista tutkimusta ja osaamista, joista syntyy innovaatioita. Innovaatioketjun tärkeä lenkki on sen kaupallistava yritys. Nyt liian moni lupaava innovaatio kuihtuu tai päätyy muihin maihin. Muutosta tarvitaan ja muutoksen ajuriksi hyviä, konkreettisia ideoita. Pitää voida epäonnistua ja pitää hyväksyä onnistuminen. Eduskunnan Start up -ryhmässä on ollut esillä ehdotuksia, joista yksi lupaava on Ruotsin mallin mukainen pääomasijoitustappioden vähentämismahdollisuus verotuksessa. Se ei edes maksaisi valtiolle, mutta pienentäisi rahoittajien riskejä.

Lopuksi kaikille avoin kutsu: Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja ideoimaan tiistaina 13.12 Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfoon klo 14-16. Seminaarissamme kuullaan yrittäjien ja alan asiantuntijoiden tiiviitä puheenvuoroja. Mukana start-up saunan valmentajat Ilkka Paananen, Moaffak Ahmed, Jussi Harvela ja Petteri Koponen sekä Ville Simola Aaltoes:sta, Risto Setälä Tekesistä, Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, Tuomas Syrjänen Futurice Oy:stä sekä Harri Jyrkiäinen Pienyrittäjistä. Tulehan sinäkin!

Loppuvuosi velaksi

2011-09-28T13:26:00.001+03:00

Eilen eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmän tilaisuudessa ministeri Niinistö kertoi luonnonsuojelutavoitteista ja saimme tärkeitä kommentteja ympäristöjärjestöiltä. Luonnon suojelu on saatava kokonaisvaltaiseksi, kaikessa toiminnassa huomioiduksi. Puhdasta, villiä ja alkuperäistä luontoa me kaipaamme. Vähemmälläkin kulutuksella tulemme toimeen.

Eilen oli myös se päivä vuodesta, jolloin maapallon ihmiset ovat käyttäneet loppuun kaikki ne resurssit, jotka planeettamme pystyy yhden vuoden aikana tuottamaan. Loppuvuosi - kolme kuukautta ja kolme päivää - lainataan ympäristöltä ja tulevilta sukupolvilta.

Maailman ylikulutuspäivä eli Earth Overshoot Day on Global Footprint Networkin kehittämä tapa havainnollistaa sitä, kuinka paljon kulutamme maapallon resursseja yli kestävän tason. Se kertoo meille, paljonko liikaa tuotamme hiilidioksidipäästöjä suhteessa maapallon kykyyn sitoa hiilidioksidia, paljonko liikaa hakkaamme metsiä suhteessa niiden kasvuvauhtiin, paljonko ylikalastamme kalakantojen uusiutumistahtiin nähden ja paljonko liikaa tuotamme jätettä suhteessa planeetan kantokykyyn. Luonnonvaroja tuhlattiin ja jätettä tuotettiin tänä vuonna 35 prosenttia liikaa, jolloin reilu kolmannes vuodesta eletään velaksi.

Maailma on elänyt yli varojensa joka vuosi 1970-luvulta alkaen. Päivä aikaistuu vuosittain keskimäärin kolmella päivällä. Global Footprint Networkin mukaan nykykulutuksemme vaatisi kohta jopa puolentoista maapallon luonnonvarat, jotta resurssit riittäisivät vuoden loppuun asti. On sanomattakin selvää, että toista maapalloa tai edes puolikasta ei ole tulossa pelastamaan meitä. Jäljelle jää siis ainoastaan vaihtoehto alkaa käyttää luonnonvaroja niin, ettemme ota joka vuosi lisää lainaa, jota emme voi koskaan maksaa takaisin.

Nuorten kesätöistä ja toimeentulosta

2011-07-01T09:47:00.000+03:00

Nyt kesällä moni nuori koululainen tai opiskelija hankkii omia tienestejä kesätöissä. Se on tärkeää kasvussa kohti aikuisuutta. Oppia omalla työllään ansaitsemaan ja oppia työelämän pelisääntöjä.

Hiljattain ilmeni, että osa suomalaisista kunnista oli leikannut pienituloisten perheiden saamaa toimeentulotukea, jos perheen nuori oli saanut kesätöitä tai esimerkiksi menestynyt opinnoissaan stipendin arvoisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ongelman julkitulon jälkeen kiireen vilkkaa uudet ohjeet kuntien sosiaaliviranomaisille. Ohjeistuksen mukaan alaikäisen lapsen vähäisiä tuloja ei tule enää huomioida toimeentulotukea myönnettäessä. On hyvä, ettei viesti pienituloisten perheiden nuorille enää ole se, ettei heidän kannata edes yrittää hankkia kesätyöpaikkaa tai pärjätä hyvin opiskeluissaan. Lapsen ei myöskään kuulu elättää perhettään, mihin perheen vanhempien tuen leikkaaminen lapsen tulojen varmasti monissa perheissä johtaisi.

Lasten ja nuorten kesätyöansioiden huomioiminen tai huomioimatta jättäminen on kuitenkin vain yksi kuntien vaihtelevien tuenmyöntämiskäytäntöjen yksi ilmenemismuoto - vain yksi toimeentulotukibyrokratian monista ongelmista. Järjestelmä, joka vaatii julkista älähdystä reagoidakseen omiin puutteisiinsa, ei ole toimiva tai tehokas järjestelmä.

Tulkinnanvaraisten linjausten vuoksi eri tavoin menettelevät kunnat ovat lisäksi asettaneet pienituloiset nuoret ja köyhät perheet eriarvoiseen asemaan kotipaikkakunnasta riippuen, kun eri kunnissa tukea saa tai sitä vähennetään vaihtelevin perustein. Kunnilla on toimeentulotukea myönnettäessä liian paljon valtaa käyttää harkintaa esimerkiksi siinä, mikä määritellään siksi vähäiseksi tuloksi, jonka vuoksi toimeentulotukea ei leikata.

Perustulo tekisi työnteosta ja esimerkiksi opiskelijan stipendin vastaanottamisesta aina kannattavaa jokaiselle. Lisäksi perustulo tekisi rahan saamisen perusteista selkeät ja lisäisi tasa-arvoa eri kuntien asukkaiden välillä. Askeleena kohti perustuloa vihreiden vaatima sadan euron korotus perusturvaan nostaa nyt jo monia perheitä pois toimeentulotuelta ja byrokratiaviidakosta.

Hallitusneuvotteluista ja sen tuloksista

2011-06-22T11:42:00.002+03:00

Hallitusneuvottelutulos on nyt hyväksytty ja vihreät valitsivat ympäristöministeriksi Ville Niinistön ja kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeriksi Heidi Hautalan. Lämpimät onnittelut heille :)

Hallitusohjelma sisältää paljon vihreitä kädenjälkiä. Kautta koko ohjelman on linjauksia ilmasto- ja ympäristöpolitiikan parantamiseen. Luonnonsuojelun tasoa nostetaan, lajien suojeluun panostetaan, metsien, soiden ja eläinten suojelua parannetaan. Kipeitä asioita ovat korkeakoulujen säästöt. Helpotus on kuitenkin se, että peruskoulut jätetään säästölistan ulkopuolelle. Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran kokouksessa eilen pohdimme vakavasti toimenpiteitä tutkimuksen ja opetuksen tason pelastamiseksi. Kaikki olivat järkyttyneitä säästöistä ja aiomme toimia sen puolesta, että tehtävät päätökset ovat mahdollisimman järkeviä. Perustutkimuksen tason on oltava korkea, opetusryhmät pieniä jne. Byrokratiasta, lomakkeiden täytöstä ja muusta tutkijoiden kyykyttämisestä on luovuttava.

Opintotuen sitominen indeksiin parantaa opiskelijoiden asemaa. Myös 100 euron korotus perusturvaan on tärkeä saavutus, sillä se nostaa monta ihmistä toimeentulotuen luukulta. Myös korotukset toimeentulotukeen ja asumistukeen ovat tarpeen kaikkien köyhimmille. Olen todella iloinen myös vanhuspalvelulaista, joka takaa vanhusten inhimillisen hoidon ja kohtelun viimeisinä vuosina.

Itse neuvottelin Oras Tynkkysen kanssa elinkeinopolitiikkaa linjaavassa neuvottelutyöryhmässä. Sen vastuulla oli työllisyys-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, energiapolitiikka, maa- ja metsätalous sekä liikenne ja viestintäkysymykset. Saimme paljon vihreitä linjauksia, kuten raideliikennepainotuksen liikenteessä. Tosin uusien hankkeiden aloitustaso laskee, koska liikennepuolelle on säästöjä. Perusväylänpidon tasosta ja erityisesti perusradanpidosta ei voi kuitenkaan tinkiä. Autoilun verotusta muutetaan ympäristöperusteisemmaksi, sähkö- ja kaasuautojen käyttövoimaverot saadaan toivottavasti poistettua. Biopolttoaineiden elinkaarivaikutuksia tutkitaan. Laivoille ajetaan kieltoa laskea jätevesiä Itämereen.

Viestintään saimme mm: julkisen tiedon avaamisen, avoimen lähdekoodin, julkisten sähköisten palvelujen kehittäminen ja älyratkaisut kaikilla sektoreilla.

Ilmastolaki saatiin kirjattua hallitusohjelmaan ja kohtuullisen hyvä sitoumus, keltaista valoa, päästötavoitteiden nostoon 20 % vähennyksestä 30 % vähennykseen 2020 mennessä.

Turpeen käyttöä energiaksi vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi. Windfall-vero tulee ja uraaniveroa selvitetään. Uusia ydinvoimaloiden periaatelupia ei myönnetä.

Uusiutuvan energian tavoitteesta ja tuulivoiman tuista pidetään kiinni. Lisäksi selvitetään keinoja hajautetun pientuotannon edistämiseen ja tutkitaan nettomittaroinnin mahdollisuudet. Energiatehokkuustoimikunnan esitykset toteutetaan.

Työllisyysosiossa pidän tärkeinä pienyrittäjyyden edistämistä, toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi ja uusien ratkaisujen löytämistä vaikeasti työllistyville. Palkkatuesta tehdään työntekijän henkilökohtainen tuki, reppuraha, jonka turvin pitkäaikaistyötön voi mennä minne vain töihin, jolloin palkkatuki on kompensaatio alentuneesta työkyvystä. Vaikeasti työllistyville ja vammaisille tavoitellaan pysyvää palkkatukea. Työpankkikokeilu laajennetaan valtakunnalliseksi.

Hieno asia on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Vuoteen 2013 mennessä alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan kolmen kuukauden kuluessa opiskelu-, harjoittelu- työpaja- tms. paikka. Oppisopimuskoulutusta edistetään.

Pk-yritysten liiketoimintaosaamista kehitetään, siirtymistä yrittäjästä muihin asemiin ja takaisin pyritään helpottamaan. Hallinnollista taakkaa kevennetään ja yrityspalveluita kootaan yhteen.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmän uudistetaan siten, että vesiensuojelutoimenpiteiden tehoa ja oikeaa kohdistamista parannetaan. Luomu- ja lähiruoka käännetään vahvaan nousuun ja niiden osuutta julkisissa hankinnoissa kasvatetaan. Ruoan jäljitettävyyttä ja alkuperän selvittämistä kuluttajille edistetään. Pakkausmerkintöjä parannetaan. Kotimaisen kasvivalkuaisen hyödyntämistä lisätään. Perinnebiotooppeja ja alkuperäisrotuja suojellaan.

Maatalousmomentille kohdistuu leikkauksia, joten on valtava haaste huolehtia maaseudun asukkaiden elinedellytyksistä. Painottaen monituloyrittäjyyttä ja viljelijöiden aseman parantamista markkinoilla tässä voidaan hyvinkin onnistua. Pienyrittäjyys, oman ruoan tuotanto, EU:ssa tehtävät maatalouspolitiikkaratkaisut ovat avainasemassa. Suomen pohjoiset erityisolosuhteet tulee huomioida ja tavoitteena on myös ravinnepäästöjen vähentäminen koko Itämeren valuma-alueella.

Vesistöjen ja kalakantojen suojelu on huomioitu mm. toteuttamalla kalatiestrategiaa. EU:n kalastuspolitiikassa tavoitellaan kestäviä kalakantoja. Suurpetokannat pitää varmistaa kestävälle tasolle ja salametsästykseen puututaan.

Eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan. Eläinsuojelulaki uudistetaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Vaihtoehtoja eläinkokeille edistetään.

Metsälaki uudistetaan ja uudistuksessa huomioidaan luonnonsuojelutarpeet ja edistetään nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa. Metsänsuojeluohjelmaa Metsoa jatketaan ja puurakentamisohjelma käynnistetään. Metsähallituksen asema turvataan. Neuvotteluissa esiin nostettu älytön ajatus metsämaksusta saatiin torpattua. Tämä metsämaan kiinteistövero olisi tosi turmiollinen luonnonsuojelulle (sillä verosta olisi vapautunut puuta myydessä) ja ikävä pienituloisille metsänomistajille.

Tässä oli pohjustusta hallitusohjelmasta, erityisesti painottaen elinkeinotyöryhmässä käsiteltyjä asioita. Koko 89-sivuinen ohjelma löytyy valtioneuvoston sivuila:
www.valtioneuvosto.fi

Kannatin neuvottelua

2011-06-07T10:45:00.001+03:00

Eilen vihreiden hallitusneuvottelutaival katkesi, kun eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuskunnan yhteiskokous päätti äänin 16-23 olla edes neuvottelematta 105-pohjasta (kok, kesk, vihr, rkp, kd). Olisin halunnut neuvotella. Olisin halunnut edes selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi ollut edistää vihreitä tavoitteita, luonnonsuojelua, perusturvan parantamista, työllisyyttä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja tasa-arvoa. Mielestäni on katsottava kaikki kortit ennen loppupäätelmiä.

Tilanne on hyvin poikkeuksellinen Suomen historiassa, emmekä vielä aavista lopputulosta. Emme tiedä, mitkä puolueet aloittavat seuraavan neuvotteluyrityksen säätytalolla. Kuuden puolueen neuvotteluiden kariutuminen oli meille takaisku, sillä oli nähtävissä, että hallitusohjelmasta olisi voinut tulla hyvä. Moni meille tärkeä asia eteni.

Hallitusneuvottelut säätytalolla

2011-05-29T15:29:00.003+03:00

Hallitusneuvottelut ovat jatkuneet kymmenettä päivää, tosin tänään elinkeinoryhmällä on vapaapäivä. Muuten olemme kokoontuneet aamusta iltaan eri teemojen ympärillä: ilmasto, energia, innovaatiot, yrittäjyys, työllisyys, aluekehitys, liikenne, viestintä, maatalous, metsätalous, eläinsuojelu, luonnonsuojelu. Näistä asioista Oras ja minä neuvottelemme muiden puolueiden kanssa elinkeinopolitiikan neuvotteluryhmässä.

Vihreiden puoluevaltuuskunta on asettanut tiukat tavoitteet ja tulee arvioimaan neuvottelutulosta siltä pohjalta. Hallitusohjelman on toteutettava kunnianhimoisesti vihreiden tärkeitä tavoitteita. Ehtoihin kuuluu mm. 100 euron lisäys perusturvaan köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, parempaa ympäristön- ja luonnonsuojelua esimerkiksi ilmastolaki ja kielteinen kanta uusille ydinvoimapäätöksille.

Olennaista on luoda uutta työtä ja mahdollisuuksia tehdä työtä, saada kaikki osallisiksi. Jostain on myös luovuttava, jotta kansantalous saadaan kestävälle pohjalle. Luonnon lajikirjon suojeluun on satsattava enemmän.

Neuvottelujen lomassa kokoonnumme vihreiden ryhmähuoneelle pohtimaan tilannetta. Kuvassa on vihreitä neuvottelijoita ja avustajia säätytalolla. Pöydän ääressä istuu mm. ympäristöryhmässä neuvotteleva europarlamentaarikko Satu Hassi.

Monimuotoiset metsät, vihreää kultaa

2011-04-10T12:37:00.000+03:00

Metsäluonnon monimuotoisuus on turvattava ja lisättävä tuntuvasti suojelualueita. Tehometsätalousmetsissä lajisto ei rikastu eikä kuukkeli laula. Etelä-Suomen metsistä on alle 2 prosenttia suojeltuja ja suojelualueet ovat pieniä ja pirstoutuneita. Suojelualueiden toteuttaminen tarvitsee vahvempaa tahtoa ja enemmän rahoitusta. Metso-ohjelma on hyvä hanke, jota tulee jatkaa ja laajentaa. Mutta vapaaehtoisen suojelun lisäksi Metsähallituksen maita pitää osoittaa enemmän suojeluun, jotta suojelualueet olisivat riittävän laajoja ja muodostaisivat verkoston. Vain riittävän laajat ja keskenään kytkeytyvät suojelualueet takaavat uhanalaisten lajien säilymisen.

Luonnon kannalta on myös oleellista, että talousmetsissäkin luonto voi olla kirjavaa. Siksi metsälain uudistus on tehtävä kiireesti. Perinteisen metsänhoidon rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia, pehmeitä ja luonnonmukaisia menetelmiä. Tällä hetkellä ohjataan avohakkuuseen, vaikka moni metsänomistaja on kiinnostunut mm. jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Erirakenteisessa metsässä kasvanut puu on vahvasyistä laatupuuta ja tuottaa omistajalleen tasaisen tuoton. Pisteenä iin päälle metsä on kaunis. :)

www 20 v

2011-04-08T07:40:00.000+03:00

Vain 20 vuotta sitten, maaliskuussa 1991, avattiin maailman ensimmäinen www-palvelu, CERNin puhelinluettelo. Tutkijat pääsivät omilta työasemiltaan web-teknologian avulla käsiksi CERNin keskustietokoneella sijainneeseen tietokantaan. Kukapa olisi silloin aavistanut, miten mullistavasta teknologiasta oli kysymys. Tänään yli kaksi miljardia ihmistä käyttää World Wide Webiä. Ja tietysti on syytä mainita vielä innovaation isä, Tim Berners-Lee. :)

On kuljettu pitkälle niistä päivistä, kun onnistuin pikkutaaperona sotkemaan jonkun tietokoneohjelman. Isän työpaikalla oli erivärisiä reikäisiä pahvilappuja, joita innoissani keräsin. Samalla sotkin ohjelman järjestyksen ja pahoittelen tätä vielä näin vuosien jälkeen. Jokainen tietää, miltä tuntuu, kun tiedosto (josta ei sattumoisin ole varmuuskopiota) häviää.

Tulevaisuuden visio: uusiutuvaa energiaa älykkäillä sähköverkoilla

2011-04-07T17:44:00.000+03:00

Suomen energiapolitiikan olisi viisainta tukeutua uuden ajan uusiutuvaan energiaan, jossa myös pienen mittakaavan hajautetut tuotantoyksiköt ovat mukana. Uusiutuva energia vaatii asenne- ja rakennemuutoksen. Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla. Lisäydinvoima taas on veltto ratkaisu, joka vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. On syytä muistaa myös se, että energiankulutus vähenee vääjäämättä, koska nykyinen tuhlaava elämäntapa ei voi jatkua. Maapallon kantokyky ei sitä kestä.

Meillä on paljon potentiaalia metsähakkeelle, tuulivoimalle ja aurinkoenergialle. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan kannattavimmillaan integroituna rakennusten rakenteisiin, kuten julkisivuihin tai ikkunoihin. Pientalojen asukkaat ja kerrostaloyhtiöt voivat asentaa tuulimyllyjä katoilleen. Toisina aikoina talo on yliomavarainen sähkön suhteen, jolloin ylijäämäsähkö syötetään verkkoon. Sähköverkon haltija voi ottaa tuotannon verkkoonsa, mutta nykyisin siitä ei tarvitse maksaa mitään korvausta. Oikeudenmukaista olisi, että sähköyhtiö huomioisi laskutuksessaan vastaanottamansa sähkön. Muutos onkin tehtävä sähkömarkkinalakiin ja käytännössä asian voi toteuttaa helposti kahteen suuntaan pyörivällä sähkömittarilla, kuten Ruotsissa tehdään. Hyöty ulottuu myös työllisyyteen: konepajoille ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä, myös laitteiden asentajille saadaan työtä.

Kompensaatio paikallisen sähkön tuottajalle kannustaa sähkönkulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen ja energiansäästöön. Laajassa mittakaavassa kehitystä vie eteenpäin älykäs kaksisuuntainen sähköverkko. Tutkimiseen satsataan paljon, sillä Tekesin energia- ja ympäristöalan klusteri CLEEN :issä on käynnistynyt viisivuotinen ohjelma. Ruotsi taas on askeleen edellä, kun Tukholmaan on suunnitteilla Euroopan ensimmäinen laajan mittakaavan älykäs kaksisuuntainen sähköverkko. Älykäs sähköverkko on kustannustehokas ja mahdollistaa käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähköjakelun.

Ensimmäinen askel älykkään sähköverkon suuntaan otettiin Suomessa keväällä 2009, kun työ- ja elinkeinoministeriö linjasi, että 80 prosenttia kotitalouksista on älykkäiden sähkömittareiden etäluennan piirissä vuonna 2013. Vuoden 2010 alusta voimaan astunut laki taas säätää energiayhtiöille velvollisuuden tarjota kuluttajille energian mittaamiseen liittyviä palveluja ja tietoa energiatehokkuuden parantamisesta.

Nyt on aika tehdä poliittiset kannustimet ja astua ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamaan. Tarvitaan aitoa tukea uusiutuvalle energialle. Tarvitaan monipuolinen kannustinjärjestelmä, jonka on tähdättävä ekotehokkaaseen sähköön ja uusien menetelmien kehittämiseen.

Koulu-uudistus on tehtävä heti

2011-04-03T08:59:00.002+03:00

-Kirjoitus Länsiväylän vaaliareenassa 2.4

Peruskoulun tuntijakouudistus kaatui hallituksen sisäiseen kinaan sisällöstä. Uudistus on tehtävä heti, sillä maailma muuttuu. Tietoyhteiskuntaa on eletty tovi ja elämme myös tarinoiden aikakautta, jossa korostuu yksilöiden tarpeet. Kaivataan enemmän yhdessä tekemistä.

Tiedon ulkoluvun sijaan korostuu tiedon etsintä, jäsentely ja analysointi sekä tavoitteellinen ryhmätyö. Oppi ja kannustus yrittäjyyteen on arvokas lisä opetukseen ja koulusta valmistuvat nuoret tarvitsevat myös arkielämän taitoja kuten kotiruuan valmistus ja käsityöt. Käsillä tekemistä ei opi kuin tekemällä ja monet lapset tarvitsevat liikuntaa enemmän. Koulupäivään voisi hyvin lisätä käytännön tunteja ja luovia aineita kuten kuvaamataito, musiikki ja näytteleminen valinnaisesti. Kun koulupäivä on mielekäs, se ei ole raskas.

Tietotekniikan kehityksessä on pysyttävä mukana. Interaktiivinen opetustaulu luo uusia oppimisen muotoja, mutta siihen tarvitaan myös perinteisen liitutaulun ominaisuudet. Matemaattiset kaavat aukeavat parhaiten, kun niitä johdetaan liitutaululla.

Koulussa tarvitaan erityistukea sitä tarvitseville, kannustusta ja mahdollisuus valita mielekkäitä aineita. Myös nopeasti oppivat lapset kaipaavat huomiota. Voisiko niille, jotka todella haluavat edistyä luonnontieteissä, olla syventävää lisäopetusta? Kaikkien lasten omia vahvuuksia on tuettava, sillä jokainen lapsi on arvokas ja tärkeä.

Entä luonto ja metsäretket? Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuus tulee sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin. Tuntuu siltä, että lapset ovat sitä onnettomampia, mitä enemmän heillä on muovista lelukrääsää ja roinaa. Toivon, että lapset oppivat koulussa ja kotona sen, mikä on tärkeää ja arvokasta. Kun arvostaa toista, ei kiusaa. Kun oppii tuntemaan luonnon arvon, ottaa siitä vastuun ja syntyy uuden toivon aika.

Hyvän työelämän ja tulevaisuuden puolesta

2011-04-01T11:17:00.001+03:00

Perheiden tilanteet vaihtelevat suuresti. Pienten lasten isät tekevät tutkitusti eniten töitä, vaikka lasten kannalta joustava työ olisi parempi. Yksinhuoltajaäidin taas voi olla vaikea työllistyä, koska on niin paljon iltatyötä, vuorotyötä, jopa yötyötä. Se asettaa haasteen myös lasten hoivapalveluille, kun tarvitaan enemmän ympärivuorokautista päivähoitoa. Myös pienille koululaisille on oltava enemmän iltapäivähoitoa. On nimittäin tutkittu, että yksinhuoltajien köyhyys johtuu usein työttömyydestä. Samassa tutkimuksessa on selvitetty, että työttömät yksinhuoltajat kovasti haluaisivat töihin, mutta työllistymisen esteenä on mm. epätyypillisten työaikojen lisääntyminen.

Työelämän on oltava reilumpaa ja työtä on voitava jakaa enemmän. Ne, joilla nyt on töitä, on liikakin stressiä ja puurtamista, kun toiset ovat työttöminä. Perusteettomista pätkätöistä on päästävä ja kaikille työntekijöille on saatava samat koulutus- ja lomaedut.

Hyvinvointimme tae on se, että kaikille halukkaille riittää tekemistä, myös osatyökykyiset on otettava töihin. Ikääntyvien heikentynyttä työkykyä pitää ymmärtää, sillä heillä on paljon kokemuksen tuomaa viisautta. Yhteiskunnalla, valtiolla ja kunnilla on suuri vastuu työllistämisestä.

Hyvinvointiin kuuluu se, että kaikkein heikoimmistakin huolehditaan. Kunnallisten terveyspalvelujen hyvä taso on turvattava. Ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen lisääminen on myös hyvä keino edistää työllisyyttä. Ikäihmisten, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista ja riittävistä terveydenhoitopalveluista, neuvoloista, kouluterveydenhoidosta, liikuntamahdollisuuksista jne. on huolehdittava hyvin. Siten säästämme menoja korjaavassa sosiaalitoimessa kuten mielenterveyspalveluissa. Taikasanat ovat yhteisöllisyys, ennaltaehkäisy, voimaannuttaminen.

Kolmas hyvän työllisyyden tukijalka on kannustaa yrittäjyyttä ja innovaatioita, tukea tutkimusta laajasti, sekä soveltavaa että perustutkimusta. Perustutkimuksen kautta löytyy luonnonilmiöitä, joita tekniikka voi hyödyntää myöhemmin, mahdollisesti vuosien päästä. Me emme voi kilpailla massatuotannosta halpatuotantomaiden kanssa, joten osaamisemme korkea taso on valttimme. Siksi koulutus- ja tutkimusjärjestelmän laatuun satsaaminen kannattaa. Vihreä teknologia ja älykkäät IT-pohjaiset palvelut ja systeemiratkaisut ovat tässä ja nyt sekä osa tulevaisuuden tarinaa. Suomen on oltava mukana.

Ympäristölautakunta käsitteli ilmansuojeluohjelmaa

2011-03-22T13:56:00.001+02:00

Ympäristölautakunta käsitteli 17.3 kokouksessaan kaupungin ilmansuojeluohjelman toteutumista vuonna 2010. Lautakunta esitti, että mittareita tarkennetaan esimerkiksi maankäytön tavoitteiden osalta ja seurataan myös suurten energiayhtiöiden päästöjä.

Tämä siksi, että maankäytön mittarina on nyt vain prosenttiluku, joka kertoo asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennetuista taloista. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaupunkirakenne on olennainen ja sen hallintaan tarvitaan tehokkaita toimia.

Ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpideohjelman päivitykset ovat käynnissä. Asiaa valmistelemaan on perustettu työryhmä, jossa on edustajat eri toimialoista. On tärkeää viedä toimenpiteet toteutettaviksi kaikkialle. Opetuspuolella lapset oppivat kouluissa kierrättämään ja säästämään energiaa, rakennuspuolella rakennetaan energiatehokkaasti, kaupunkisuunnittelussa edistetään raideliikennettä jne.

Espoo on juuri sitoutunut Convenant of Mayors -ilmastosopimukseen ja vähentämään päästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä, mikä vastaa EU:n ilmastotavoitetta. Todettakoon, ettei nykyinen ilmastostrategiamme ole yhtä kunnianhimoinen (40 % päästövähennys 2030 mennessä on hitaammalla perusuralla). Mutta koska SITO:lla teetetyn konsulttiselvityksen mukaan nykyisellä toimenpideohjelmalla saavutetaan vain 2/3 tavoitteista, päivittämisen tarve on melkoinen!

Lautakunta antoi lausunnon myös Huopalahden vanhan kaatopaikan kunnostusluvasta. Onneksi kaatopaikka viimein kunnostetaan. Alueen linnustolle ja kaloille on aiheutettava mahdollisimman vähän häiriötä. Käsittelimme myös nitraattiasetuksen valvontaa, missä teemme yhteistyötä Vantaan ja Helsingin kanssa. Yhteisiä käytäntöjä haetaan. Kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudun hevosista asuu Espoossa. Pääsääntöisesti lannasta huolehditaan asianmukaisesti ja niin pitää ollakin, jotta Itämeri voisi paremmin.

Japanin katastrofi koskettaa

2011-03-14T10:04:00.000+02:00

Ihminen tuntee itsensä todella pieneksi tällaisten onnettomuuksien keskellä, ihmisten hätä koskettaa. Netistä saa sentään tietoa nykyään ja viranomaistiedotuksessakin on tultu eteenpäin. Tsernobylin aikaan säteilystä ei tiedotettu, Espoossa paistoi aurinko ja olin pihalla leikkimässä shortseissa. Länsi-Suomessa satoi radioaktiivista sadetta, jonka vaikutuksia ihmisten terveyteen ei tarkkaan tiedetä. Tsernobylin onnettomuus oli kauhea. Japanin maanjäristys, tsunami ja ydinvoimalaonnettomuudet ovat aiheuttaneet mittaamatonta inhimillistä kärsimystä. Ei voi kuin toivoa kaikkea maailman apua ja rukouksia Japaniin.

Harmaa talous

2011-02-21T13:59:00.000+02:00

Harmaa talous on nimitys yhdelle rikollisuuden muodolle. Sen ovat viranomaiset, verotarkastajat ja eri tahot todenneet jo pitkältä ajalta. On naivia olettaa, että rikollisuus loppuisi pelkällä kauhistelulla ja kielloilla. Vastuulliset tahot ovat jo ainakin kymmenen vuoden ajalta miettineet ja ratkoneet tämän rikollisuuden lajin lopettamista ja kuriin saattamista.

Harmaasta taloudesta kärsii koko yhteiskunta veronmenetyksinä, rehelliset yrittäjät sekä työntekijät, joita harmaassa taloudessa riistetään. Harmaassa taloudessa työntekijä ei saa kohtuullista palkkaa, mutta on muitakin vakavia haittoja työntekijälle. Häntä ei ole vakuutettu työtapaturmien osalta, työsuojelua ei ole, työntekijälle ei kerry eläkettä, eikä hänellä ole muitakaan työntekijöiden sosiaaliturvaetuja.

Yksi torjuntakeino käynnistyy 1.4.2011 kun otetaan käyttöön rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Toinen keino on se, että kuntien työmailla työskentelevillä on oltava henkilökortti. Jo vuosia on yrityksillä ollut velvollisuus kirjautua ennakkoperintärekisteriin, joka takaa sen, että työntekijöiden sosiaaliturvamaksut maksetaan. Harmaata taloutta ehkäistään myös sillä, että yritykset toimittavat tilinpäätöstietonsa vuosittain veroviranomaisille. Hämäräperäiset yritykset eivät näitä toimita ja konkurssiin ajautuneet yritykset saattavat tuhota kirjanpitonsa.

Vakaita pyrkimyksiä harmaan talouden estämiseen on kaikilla vastuullisilla tahoilla, niin rehellisillä yrityksillä kuin kunnilla ja kaupungeilla. Mutta miksi tämä nyt on ryöpsähtänyt esiin? Kun koko ajan vaaditaan voittojen kasvua ja talouden tehostamista, niin joku siinä häviää ja usein se on heikoin työntekijä ja valitettavasti myös työn laatu.

Kysyn, oliko viisasta ryhtyä kaupunkien liikelaitostamisten ja palvelujen ulkoistamisen intoon? Piti saada joustavuutta mutta nyt sitten vaaditaankin tehostettua valvontaa. Piti saada taloudellisia hyötyjä, mutta nyt edellytetään, että ainakin työntekijöiden palkkataso on kunnossa. On varmaa, että kuntien omaa tuotantoa ei pidä ajaa alas. Kunnissa pitää säilyä asiantuntemusta rakentamisesta sekä kunnostus- huolto- ja siivoustöistä. Näin voidaan arvioida ulkoisten palvelun tuottajien töitä ja työn laatua. Kunnissa pitää säilyä realistinen käsitys hintatasosta. Tämä on viime kädessä myös veronmaksajien etu.

Suomalaisille IT-ammattilaisille

2011-02-12T08:57:00.001+02:00

Eiliset uutiset Nokian ja Microsoftin kumppanuudesta toivat usvaisen tulevaisuuden. Parhaimmassa tapauksessa tulee uusi nousu ja suomalaisten insinöörien tuotekehityspanos säilyy mittavana. Mutta koska emme tiedä, elämme epätietoisuuden aikoja. Valtiovallan on pystyttävä nopeisiin ratkaisuihin suomalaisen insinöörityön tukemiseksi, sillä se on yksi hyvinvointimme peruspilareista.

Kuinka käy Nokian ja sen alihankkijoiden työpaikkojen? Toivottavasti saamme nopeasti tietää. Uskon suomalaisten osaamiseen, olemme ennenkin nousseet tuhkasta kuin Feniks-lintu. Olemme ketteriä, taitavia ja meillä on intoa kehittää uutta. Älysovelluksia, paikkatietosovelluksia, tekniikkaa tarvitaan maailmalla yhä enemmän. Voimia kaikille niille, jotka epätietoisina odottavat varmistusta työpaikkojensa jatkosta.

Ripaus onnea

2011-02-05T17:30:00.001+02:00

Runeberg tuntee suomalaisen luonnon. Saarijärven Paavo kaksi kerta epäonnistui ja jaksoi yrittää uudelleen: ”koettelee vaan eipä hylkää herra.” Suomalaisuuden alkujuuret ja kansan tunnot vahvisti J. L. Runeberg, jonka päivää tänään vietämme.

Nykyihminen Suomessa elää suurten muutosten myllerryksessä. Ilmastonmuutosta ei voi paeta. Maailmanlaajuinen tuotantoelämän uudelleen järjestäytyminen, jota globalisaatioksi sanotaan, koskettaa. Tuotantolaitoksia suljetaan, töitä siirtyy halvemman työvoiman maihin. Rikas saattaa menettää rahansa, kun omaisuuden arvo nollataan.

Huollettavien määrä kasvaa, kun ikärakenne väistämättä vaikuttaa. Tätä asiaa on ehkä liikaa paisuteltu, sillä moni vuosiltaan vanhus on aktiivinen ja pystyy huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Tarvitaan kuitenkin enemmän yhteispeliä, naapuriapua ja lähimmäisenrakkautta.

Suuri huoli on siitä, ettei nuoria ikäluokkia syrjäytetä. Kun painotetaan korkeateknologiaa ja teoreettista työtä, unohdetaan kätevät ja käytännön töissä luotettavat nuoret miehet ja naiset, suomalaiset rakentajat, kunnostajat ja hoivaajat. He pitävät Suomen liikkeessä.

Laaja ala on elintarviketeollisuus. Ruuan alkutuotanto ja valmistus. Ruuan omavaraisuus on säilytettävä, lähiruokaa on suosittava. Onko se luomu, se tulevaisuuden iso lupaus, jota maabrändi meille tarjoaa? Kyllä, sillä myös ympäristö voittaa. Metsäteollisuus etsii uutta suuntaa luonnon arvoja kunnioittaen, uusia pehmeitä menetelmiä, laajempia suojelualueita.

Olemme tasa-arvoisia ja meillä on hyvä koulu. Ei anneta sen rapistua, vaan vahvistetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Pienen väestömme osaaminen, into ja innovatiivisuus on vertaansa vailla. Ruokitaan niitä. Säilytetään myös usko, toivo ja rakkaus ja heikoimmista huolehtiminen. Näin varmistamme, että elämässä säilyy onnen ripaus.

Selkämeren kansallispuiston puolesta

2011-02-03T14:06:00.002+02:00

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi tänään lausunnon Selkämeren kansallispuistosta. Vihreät jäsenet, minä ja Erkki Pulliainen, jätimme eriävän mielipiteen. Lausunto oli hyvin kielteinen, emmekä voineet siihen yhtyä. Puollamme vahvasti hallituksen esitystä hallituksen esittämässä muodossa Selkämeren kansallispuistosta.

Selkämeren kansallispuistossa suojellaan pohjois – eteläsuunnassa noin 160 kilometrin pituinen, 91 200 ha suuruinen aavan meren alue ja siihen liittyviä saaristoja. Kansallispuiston alueet koostuvat valtaosin valtion yleisistä vesialueista, joista osa sisältyy Natura 2000 - verkostoon.

Selkämeren kansallispuisto on yksi keino tehostaa Itämeren suojelua. Pitkä pohjois-etelä -suuntainen puisto on suojelualueverkostolle erityisen tärkeä ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimiseen. Kasvillisuusvyöhyke vaihtuu alueen sisällä hemiboreaalisesta boreaaliseksi. Myös veden suolapitoisuudessa tapahtuu muutoksia. Eteläinen ja pohjoinen lajisto kohtaavat kansallispuiston sisällä. Yli 20 metrin syvyydestä kansallispuistoon on esitetty rajattavaksi muutamia tunnettuja vedenalaisia särkkiä ja osia tiedossa olevista vedenalaisista harjumuodostumista. Näillä ja monilla muilla kansallispuiston pohja-alueilla on erityistä merkitystä luonnonkalakantojen lisääntymisalueina.

Selkämeren kansallispuisto olisi siten vedenalaisten luontotyyppien, kuten riuttojen ja särkkien sekä näillä esiintyvien luonnonkalakantojen ja muiden eliölajien suojelun kannalta puistoverkossamme aivan omaa luokkaansa.

Jo valmisteluvaiheessa on kuultu alueen asukkaita ja elinkeinoharjoittajia. Alueella voi jatkossakin kalastaa ja tietyin ehdoin metsästää. Selkämeri on ensimmäinen kansallispuisto, jonka yksi peruste on ammattikalastus. Kalastus ei muuttuisi nykyisestä käytännöstä. Se olisi sallittua yleisillä vesialueilla ja kylärajan sisällä olevilla valtion vesillä Metsähallituksen luvalla.

Harmaahylkeen metsästys olisi käytännössä sallittua yleisillä vesialueilla ja kylärajan sisällä Metsähallituksen luvalla. Merimetsojen pyynti olisi sallittua ELY-keskuksen poikkeusluvilla ja Metsähallituksen luvalla. Vesilintujen metsästys olisi sallittua neljällä alueella syksyllä. Kesällä se haittaisi rauhoitettujen ja riistalintujen pesimärauhaa. Kaikki nämä lakiesitykseen sisältyvät asiat ovat hyvin poikkeuksellisia, mutta siitä huolimatta kannatamme kansallispuiston perustamista hallituksen esityksen mukaisesti. Alueelta tulee myös jatkuvasti vetoomuksia puiston perustamiseksi. Vastustajien kritiikki on perusteetonta. Kansallispuisto tuo – vastoin väitteitä - alueelle lisää matkailumahdollisuuksia ja merellisen puiston retkeilypalveluita.

Vaikka maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto oli tyrmäävä, asia ratkeaa vasta istuntosalissa. Kyseessä on hallituksen yksimielinen esitys, hyvä ja kannatettava esitys.

Ilmastonmuutos ravistelee

2011-01-30T12:56:00.000+02:00

Aurinko, tuuli, sade, et voi niitä käskeä. Olemme kaikki samassa veneessä, saman sään armoilla. Ilmastonmuutos on suuri vaikuttaja siihen, miten hyvin ihmiset ja luonto voivat ja miten työllisyys ja talous kehittyy.

Ei Suomi voi yksinään mitään, vaan meidän on sitkeästi neuvoteltava muiden maiden kanssa. Kuka voisi käskeä lumimyrskyn pois? Entä kuivuus ja tukahduttava helle? Nämä jos mitkä vaativat kansainvälisiä neuvotteluja. Tarvitaan luotettavia asiantuntijalausuntoja ja hyviä kansainvälisen tason toimijoita. Emme voi laistaa omaa velvollisuuttamme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Entä jos joku laistaa ja perässä toinen? Meillä on vain yksi yhteinen maapallo ja sen rajalliset resurssit.

Asiaa metropolista

2011-01-10T16:07:00.002+02:00

Tänään keskustellaan Vantaalla seutuhallintoselvityksestä.14 kunnan valtuutetut saavat infoa tuoreesta selvityksestä. Siinä todetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntataso on tärkeä, samoin koulujen osalta ja päivähoidossa. Verkostomainen yhteistyö on parasta: yli kuntarajojen voidaan valita lähin koulu, päivähoitopaikka tai terveyskeskus. Niin huomioidaan asukkaan tarpeet parhaiten. On järkevää, että on toimiva lähidemokratia ja että tehdään yhteistyötä. Hyvää yhteistyötä tehdään myös kirjastojen kesken ja kulttuuripalveluissa.

Lisäksi on kokonaan seudullisesti järjestettäviä asioita, kuten joukkoliikenne, jätehuolto ja maankäytön suuret linjaukset, joista olisi hyvä päättää seudullisella tasolla. Tätä myös raportti suosittaa. Raportissa on hyviä lähtökohtia, muttei valmista täydellistä mallia. Vielä on työtä, jotta saadaan seudun asukkaille hyvä ratkaisu. Jatkotyössä on huomioitava yhdistynyt Uusimaa, 28 kuntaa. Miten toimitaan yhteistyössä metropolialueen ja koko Uudenmaan välillä?

Yksi raportin helmistä on ehdotus seudullisesta nuorten koulutustakuusta, ettei yksikään nuori jää ulkopuolelle. Arveluttava ehdotus taas on se, että kun tulee metropolikaava, voitaisiin luopua Uudenmaan ympäristökeskuksen kuntien kaavaohjauksesta. Luonnon kirjo ja lajien suojelu edellyttävät viheryhteyksien turvaamista sekä vesistöjen, soiden ja vanhojen metsien laajempaa suojelua. Myös kaupunkimetsät ja puistot ovat tärkeitä.

Joukkoliikenteessä ja jätehuollossa tehdään jo kattavaa pks-yhteistyötä, jota voi laajentaa, mutta päätöksenteko karkaa turhan helposti kuntayhtymiin ja kauaksi asukkaista. Jos asioista päättää vaaleilla valittu seutuvaltuusto, asiat nousevat paremmin keskusteluun ja tavoitteet kirkastuvat. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii seudullisia ratkaisuja, raideliikennettä, kierrätystä, ruuhkamaksuja, yhdyskuntarakenteen eheyttä ja toimivaa joukkoliikennettä.

Kuntapäättäjät vastaavat asukkaiden lähipalveluista, mutta on parannettava asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa ja antaa palautetta. Lähes poikkeuksetta maailman metropoleissa on paikallinen taso ja seututaso. Demokratian vahvistamisessa näen keskeisenä myös sen, että vaaleilla valittavan seutuvaltuuston alaisuudessa toimii asiakohtaiset lautakunnat. Päättäjät voivat paremmin vaikuttaa asioiden valmisteluun lautakunnissa. Valitaan sitten mikä malli tahansa, lähtökohdan on oltava se, että asukkaiden ja koko seudun hyvinvointi paranee.

Syyskauden satoa

2011-01-04T13:34:00.000+02:00

Eduskunnassa on syyskaudella ollut ennätysmäärä lakeja käsittelyssä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on mm. saatu valmiiksi lakimuutos, joka kieltää määräaikaisuuksien ketjuttamisen, lakimuutos uuden harmaan talouden selvitysyksikön perustamiseksi, käsitelty hallituksen selontekoa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä vähemmistövaltuutetun raporttia ihmiskaupasta. Valiokunta antaa selonteoista lausunnot, joissa se esittää mitä lakimuutoksia tarvitaan asioiden parantamiseksi.

Lisäksi on käsitelty työllisyyttä ja lisätty syksyn lisäbudjetissa määrärahoja nuorten työllistämiseen, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön, työttömien poliisien työllistämiseen sekä yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. On tärkeää, että on yrityksiä, jotka voivat työllistää. Ja on tärkeää, että ymmärretään, että jokaisen työpanos on tärkeä. Moni vajaakuntoinen haluaa osallistua työelämään. Se parantaa itsetuntoa sekä edistää tervettä yhteisöllisyyttä. Jokainen on arvokas ja tärkeä omana itsenään. Jokaisella on vahvuuksia. Valmistelussa oleva välityömarkkinastrategia hakee uutta ajattelua, uutta arvopohjaa osallisuuteen.

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa on käsitelty syksyn mittaan mm. ruokapoliittista selontekoa, lakia uudesta Selkämeren kansallispuistosta, polttoaineverotuksen muutosta progressiiviseksi, tukea tuulisähkölle, biokaasusähkölle ja puuhakesähkölle (syöttötariffit) sekä pienpuun energiatukea, jossa valiokunta oli myös asian ratkaiseva käsittelijä ja teki esitykseen perusteltuja muutoksia. Itse sain mietintöön mukaan luonnon monimuotoisuuden huomioimisen.

Molemmissa valiokunnissa on käsitelty perusteellisesti myös valtion budjettia, joka huipentui eduskunnan syyskauden viimeiseen istuntoon äänestyksineen. Keskeisiä eduskunnan tekemiä lisäyksiä budjettiin olivat mm. Uudenmaan Z ja Y junien rahoitus, metsähallituksen luontopalveluiden turvaaminen, päihdeäitien hoito, lisäys vesienhuoltotöihin, nuorten työpajatoimintaan, Ekocentrialle lähi- ja luomuruoan edistämiseen sekä lisäys veteraanien kuntoutusmäärärahoihin.

Sosiaalista omaatuntoa, inhimillisyyttä päätöksiin!

2010-12-22T13:12:00.002+02:00

Uutiset köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymisestä pysäyttävät. Tuloerot ovat kasvaneet liian pitkään, ja köyhyys periytyy. 90-luvun laman aikaan leikattiin lapsiperheiden etuuksia ja lapsia auttavia palveluja vähennettiin. Tähän ei ole tullut muutosta kasvuvuosien Suomessa. Yhä useampi lapsi elää köyhyydessä ja on vaarassa syrjäytyä. Seuraavan hallituskauden suurin haaste on oikeudenmukaisen Suomen jälleenrakentaminen.

Vaikeuksia on etenkin yksinhuoltajaperheillä ja monilapsisilla perheillä. Yhden vanhemman talouksissa asumiskustannukset ovat iso menoerä. Heille työllistyminen on haaste, koska vuorotyö on lisääntynyt monella alalla. Minne viedä pienet lapset hoitoon, kuinka yhdistää työ ja perhe? Hoivapalvelut on monipuolistettava, jotta yksinhuoltajilla on paremmat edellytykset työllistyä.

Köyhyys voi koskettaa myös perheitä, joissa on pieniä päivähoitoikäisiä lapsia, jolloin hoitomaksut vievät osan tienesteistä. Lapsilisien sitominen indeksiin on hyvä asia, mutta siitä huolimatta tarvittaisiin myös tasokorotus.

Köyhyyttä voidaan helpottaa parantamalla perusturvaa, nostamalla toimeentulotukea ja peruspäivärahaa. Lasten köyhyyteen on puututtava, ja tässä on yksi takuuvarma keino: ei leikata lapsilisiä toimeentulotuesta. Tämä on tärkeä tavoite seuraavalle hallituskaudelle.

Myös vähävaraisten vanhusten asema huolettaa. Terveyspalvelut, elintärkeät lääkkeet ja asuminen lohkaisevat ison osan pienituloisten eläkeläisten lompakosta. Maaliskuussa 2011 alkava takuueläke helpottaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemaa, mutta jatkossa on taattava lainsäädännöllä, että jokaiselle jää välttämättömien menojen jälkeen käyttövarojakin.

Vanhuspalvelulakia on kiirehdittävä, sillä niin epäinhimilliset olot monella vanhuksella on laitoshoidossa. Vanhukset ovat arvokas osa yhteiskuntaamme. He ovat heikompiosaisia, joista on hellästi huolehdittava.

Hetemäen tilaustyöhön verouudistuksesta suhtaudun hyvin kriittisesti: se ei lisää kansalaisten tasapuolista hyvinvointia, päinvastoin näyttäisi lisäävän vähäosaisten ahdinkoa.

Onko Mäntsälään mänijöitä? -juna menee!

2010-12-21T12:06:00.001+02:00

Valtion budjetti hyväksyttiin viimeisessä syyskauden istunnossa. Eduskuntakäsittelyssä korjattiin tärkeitä asioita, kuten rantaradan ja oikoradan liikennöinti Uudellamaalla. Alun perin budjetissa esitettiin leikattavaksi rahoitusta VR:n lähiliikenteestä, mutta eduskunta palautti rahoitusta. Oli iso riski, että Lahden ja Helsingin väliä liikennöiviltä Z-junilta tai Helsingin ja Karjaan välillä liikennöiviltä Y-junilta olisi leikattu vuoroja. Junaliikenne on keskeisen tärkeä Uudenmaan hyvinvoinnille ja työmatkaliikenteelle. Vuoroja tarvitaan pikemminkin lisää. Oikoradalla kulkevat, Mäntsälässä pysähtyvät Z-junat Lahteen ovat saavuttaneet nopeasti suuren suosion. Y-junissa Siuntioon ja Karjaalle ei yksinkertaisesti ole karsimisen varaa, koska vuoroväli on jo nyt niin harva.

Uusimaa on kasvava maakunta, ja työmatkaliikenteen järjestäminen alueella on keskeinen tulevaisuuden kysymys. Kaavoituksella ohjataan asutusta raideliikenteen ääreen, jotta päästään yhä kestävämpään yhdyskuntarakenteeseen.

Muita budjetin tärkeitä lisäyksiä oli luontopalveluiden turvaaminen, nuorten työpajatoiminnan edistäminen, päihdeäitien ja heidän lastensa hoidon turvaaminen, lisäys vesistö- ja vesihuoltotoimenpiteiden avustuksiin sekä poistokalastusprojektiin. Lajien suojeluun olisin toivonut suurempaa satsausta, mutta se jää seuraavan kauden haasteeksi. Iloitsen Uudenmaan alueen Itämeren suojelun täsmätoimihankkeesta, Raha-hankkeesta: Uudenmaan tuottajajärjestöt ja Uudenmaan ely-keskus toteuttavat yhteistyössä maatalouden vesiensuojeluhankkeen Ravinnehuuhtoutumien hallinta vuosina 2009-2013.

Tässä vielä pari linkkiä talousarvioaloitteisiin, jotka liittyvät edellä kirjoitettuun:

Vuodelta 2010: lajien suojeluun
Vuodelta 2008: Itämeren suojeluhankkeeseen Uudellamaalla

Onnea Suomi

2010-12-06T09:48:00.000+02:00

En ole kuullut yhtään sotatarinaa isoisältäni. Vain hauraan kellastuneen sotilaspassin merkinnät puhuvat. Isoisäni oli syntynyt 1919, hän oli juuri armeijan käynyt nuori mies, kun kutsu tuli talvisotaan. Välirauhan aikana passiin merkittiin paikka, jonne oli ”välittömästi saavuttava lopettaen kaikki muut askareet, kun ilmoitus annetaan”. Jatkosodan kohdalla on tallennettu kaikki paikat Karjalan kannaksella, joissa hän oli taistellut. Välillä joukko-osaston numero muuttui: miehiä väheni ja rykmenttejä yhdistettiin. Kaikki nuo kellastuneet sivut kertoivat vuosien tarinan. Ilman veteraaneja ja sodassa kaatuneita historiamme olisi kirjoitettu toisin.

Veteraanit ovat vuosien suomettumisen jälkeen saaneet ansaitsemaansa arvostusta ja nöyrää kiitosta, mikä heille kuuluu. Muistamme myös Lottia ja sotaleskiä heidän ponnistuksistaan. Vähäisemmälle huomiolle jäivät sotaorvot. Isäni ristittiin oman isänsä kaimaksi, koska paluuta sodasta ei voinut tietää. Isoisäni palasi, mutta 50 000 lasta ei enää koskaan nähnyt isäänsä. Joidenkin elämänpolkuun orpous vaikutti merkittävällä tavalla, toiset selvisivät paremmin kuin toiset. Olen tavannut näitä orvoksi jääneitä vanhuksia, ja heidän kertomansa koskettaa. He haluavat tulla tunnustetuksi.

Kirjallinen kysymys sotaorpojen tunnustamiseksi

Hyvää ja lämminhenkistä itsenäisyyspäivää!

Kaatopaikalla

2010-10-29T15:08:00.000+03:00

Uutisista näemme kuinka Napolin kaupunki ei selviä jätekasojensa kanssa. Näemme myös lohduttomat kuvat miljoonakaupunkien kaatopaikoista, joilla slummien asukkaat, usein myös lapset tonkivat ja etsivät käyttökelpoista tavaraa. Nämä näkymät pysäyttävät. Tällaisessa maailmassa elämme eikä ole relevanttia odottaa juurikaan parannuksia tulevaisuudessa.

Vastakohta uutistarjonnassa on esimerkiksi kuva pönäköistä maailman johtajista hyvin varjeltuina. Kuinka kauan voimme pitää kiinni länsimaisesta elintasosta? Roskan ja jätteen tuottamisesta, turhasta kulutuksesta? Maailman köyhät eivät ehkä tyydykään osaansa enää kauan. Jos ilmastonmuutosta ei saa pysäytetyksi 2 asteeseen, voi joillakin paikoin eläminen käydä tulvien tai kuivuuden takia mahdottomaksi. Silloin on pelättävissä yhä suuremmat pakolaisvirrat.

Näin synkkiä ajatuksia syntyi, kun kävin tutustumassa omaan kaatopaikkaamme täällä Espoossa, kävin siis Ämmässuon kaatopaikalla.

Siellä ei ole lapsia tonkimassa, siellä jyrräävät jäteautot ja maansiirtokoneet. Siellä pidetään yllä hyvää järjestystä ja sorttiasemalla lajitellaan jäteromuja. Kaatopaikkakaasu tuottaa sähköä Vantaan energialle. Myöhemmin biojäte tullaan mädättämään ja kaasu hyödynnetään niin ikään kaatopaikan kaasuvoimalassa.

Me kaikki yhdessä tuotamme tuon lohduttoman alati kasvavan jätekasan. Kannattaa todella tehostaa kierrätystä, vähentää pakkauksia ja ostaa vain todella tarpeellisia tavaroita. Vaikka Suomessa on hyvä suunta jätehuollossa, on tässä edelleen parantamisen varaa.

Yksinhuoltajaäidin elämää

2010-10-04T13:21:00.001+03:00

Äitiys kasvattaa. Itse kasvoin yhdessä yössä aikuisuuteen, kun esikoiseni syntyi. Olimme vähävarainen, opiskeleva lapsiperhe. Se oli aikaa, jolloin elettiin kädestä suuhun. Ruokahankinnat suunniteltiin tarkkaan kaikki tarjoukset hyödyntäen. Lasten vaatteet, lastenvaunut ja rattaat hankittiin käytettyinä. Rahaa ylimääräisiin huvituksiin ei ollut. Luksusta oli se, että sai lukea kirjastossa tenttiin tai juoda aamukahvin rauhassa. Onnellista aikaa se kuitenkin oli. Lapsista on aina iloa vanhemmilleen.

”Eihän kukaan tänä päivänä ole oikeasti köyhä, kaikki eivät vaan saa kaikkia kivoja juttuja, joita haluaisivat ja siitä tulee paha mieli”, oli kuulemani lausahdus erään kokeneen kansanedustajan suusta. Jäin ihmettelemään tuota kommenttia. Onko tosiaan niin, ettei vähäosaisuudesta tiedä tai ei siitä ymmärrä, jos ei sitä ole kokenut? Kokenut sen, kun rahat hädin tuskin riittävät ruokaan ja lapset syövät aamuin illoin kaurapuuroa. Kun on elänyt yksinhuoltajan niukkaa arkeen, on helppo ymmärtää, mitä vähävaraisuus ja huono-osaisuus merkitsee. Koska elinkustannukset ovat nousseet paljon nopeammin kuin minimitoimeentulo, on huono-osaisten lasten asema entisestään heikentynyt.

En ole erityisen pullantuoksuinen äiti, itse asiassa melko tohelo jauhopeukaloksi. Sen sijaan meillä on hulluteltu ja hassuteltu, tanssahdeltu musiikin tahdissa, retkeilty metsissä ja suunnistettu yhdessä. Asukaspuisto ja kirjasto ovat olleet henkireikiä, aikuisten ja lasten kohtaamispaikkoja. Päivähoidosta perheellämme on erittäin myönteisiä kokemuksia ja myös pienten lasten iltapäiväkerhosta.

Yhteisölliset lapsiperheiden palvelut ovat helmiä, joita pitää vaalia. Jokaisella lapsella tulee olla samanlaiset mahdollisuudet tehdä valintoja ja opiskella ammattiin. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa ja kehittää omia vahvuuksiaan. Erityisen huomioitavia ovat yksinhuoltajaperheet, työttömien perheet, opiskelijaperheet ja perheet, joissa on pitkäaikaissairautta.

Meillä on vastuu luoda tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle lapselle. Tule mukaan keskustelemaan eduskunnan kansalaisinfoon ke 6.10 klo 14-16.30. Yhden vanhemman perheiden liiton seminaarissa pohditaan teemaa ”Kuinka yksinhuoltajan köyhyys poistetaan?”.

Hyvää Espoo-päivää

2010-08-27T08:13:00.004+03:00

Tänään on Espoon museoissa avoimet ovet, on kivoja juttuja lapsille ja kaikenikäisille. Kirjastoissa tapahtuu, katsotaan filmejä ja luetaan satuja. Isosta ohjelmasta löytyy menovinkkejä: www.espoo.fi/espoopaiva

Yksi ohjelmanumero on klo 10 -17.30 Espoon päättäjien satuhetki Sellon kirjastossa, jossa olen klo 10. Kuuntelemaan tulee pieniä koululaisia ja muita kirjastonkävijöitä. Luen lapsuudesta tutun Marjatta Kurenniemen sadun pienestä peikosta. Tuhma ”Peikko Päinvastoin” kuiskuttelee lasten korviin ja käskee tekemään päinvastoin kuin äiti pyytää. Voiko Peikon häätää pois? Satujen maailma opettaa, kasvattaa ja kehittää mielikuvitusta. Ja mikä parasta, lukeminen on hauskaa puuhaa. :)

Elävä joki virtaa Vantaalla

2010-08-26T11:13:00.005+03:00

Viime sunnuntaina oli Vantaan vihreiden ”Elävä joki” -tilaisuus Pyhän Laurin kirkon myllyllä. Siellä pohdittiin, miten saada jokivesiä pilaavat päästöt loppumaan. Jäteveden pääsy jokiin on kestämätön jokavuotinen ongelma. Ympäristömääräyksissä on selviä puutteita, jotka on korjattava. Keskeistä on pumppaamoiden varavirtajärjestelmät. Sähkökatko ei saisi olla syy suoltaa jätevettä jokeen, vaan on edellytettävä varavirtajärjestelmää ja parasta mahdollista tekniikkaa. Maankäytössä on hallittava tulvavedet paremmin suunnittelemalla kosteikot ja imeytysalueet.

Ihanaa, että paikalla oli paljon ihmisiä, joita jakoi huoli ympäristöstä. Vesistöjen tilan parantaminen vaatii laajaa yhteistyötä eri kuntien ja valtion kesken. Kansalaistapahtumat valavat uskoa siihen, että maailma paranee. Meille paistoi aurinko, musiikki soi ja joki solisi taustalla. Eläköön Vantaanjoki, eläköön Keravanjoki ja puhtaat virtavedet!

Lue lisää toimenpidealoitteesta ja kirjallisesta kysymyksestä:
Jätevedenpumppaamoiden toimintahäiriöiden ehkäisy
Virtaavien vesien tilan parantaminen

Näkökulmia valtion budjettiin

2010-08-19T13:37:00.000+03:00

Tänään alkaa budjettiriihi. Valtion 50,4 miljardin euron budjettia puidaan koko syksy eduskunnassa, kunnes se hyväksytään vuoden viimeisessä istunnossa.

Riihessä etsitään rahoja Seinäjoki-Oulu raidevälin kunnostukseen. Se nopeuttaa matkaa Helsingistä Ouluun ja edistää tavaraliikenteen siirtymistä kumipyöriltä raiteille. Raideliikenteen kehittäminen on keskeinen toimi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Oikeastaan nykyinen etanan vauhti raide-investointien toteuttamisessa on kestämätön. Tarvitaan uusi vaihde päälle. Esimerkiksi Keski-Euroopassa radat ja nopeat junat ovat varteenotettava kulkumuoto. Koko maahan on saatava kattava, tehokas ja nopea raideliikenneinfrastruktuuri.

Itämeren suojelusta uupuu ympäristöministeriön tarvitsemat 3 miljoonaa euroa. Sillä rahalla toteutetaan tehokkaita täsmätoimenpiteitä, vähennetään kuormittavia päästöjä tilakohtaisesti. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava sellaiseksi, että ympäristötoimenpiteet ovat aidosti vaikuttavia. Maatalouden päästöjä vähentävistä hankkeista, kuten TEHO-hankkeesta, saadaan arvokasta tietoa tähän tarkoitukseen.

Veropolitiikka, jossa polttoaineverotus kiristyy ja muuttuu päästöperustaiseksi on oikea suunta. Ehdotuksessa on kyllä parannettavaa vielä. Suurimpia kipupisteitä on biokaasun ja maakaasun suunniteltu verotus liikennekäytössä. Biokaasun osalta on hölmöläisen hommaa verottaa liikennekäyttöä jos samanaikaisesti tuetaan sähkön- ja lämmöntuotantoa. Maakaasun verottaminen liikenteessä taas sakottaa miltei yksinomaan joukkoliikennettä, mitä on vaikea hyväksyä. Kaasumaisten polttoaineiden säilyttäminen ainakin toistaiseksi verottomana on perusteltua. Turpeen osalta on hyvä, että verotus tulee, mutta se on aivan liian alhainen. Suunnitelman mukaan vero on 78 miljoonaa euroa, kun se päästöperustaisesti kuuluisi olla 380 miljoonaa euroa.

Yhdyn biologien huoleen suoluonnon monimuotoisuudesta. Koskemattomat, luonnonvaraiset suot on jätettävä rauhaan! Luonnonsuojeluliitto on perustellusti vaatinut 100 miljoonan euron lisäystä luonnonsuojeluun. Myös metsien suojelua edistävä Metso-ohjelma tarvitsee enemmän rahaa.

Kannatan makeisveron korotusta terveyssyistä ja tulojen kasvun vuoksi. Valtion kassa kasvaa 100 miljoonaa euroa makeis- ja virvoitusjuomaveron tuotolla.

Kaiken kaikkiaan arvonlisäverojen korotukset tuovat valtion kassaan 700 miljoonaa euroa. Jatkossa pitäisi mielestäni kehittää alv-verojärjestelmää sellaiseksi, ettei se verottaisi työtä vaan raaka-aineita. Varsinkin kotimainen tuotanto ja jatkojalostus kärsivät joka väliin isketystä arvolisäverosta. Pitäisi pikemminkin verottaa raaka-aineesta ja prosessissa kuluvasta energiasta sekä syntyvistä päästöistä. Näin edistettäisiin kierrätystäkin.

Opiskelijoiden tulotaso laski dramaattisen alas, kun opintotukeen ei tehty 15 vuoteen korotusta. Lopulta vuonna 2007 tehtiin 15 % prosentin tasokorotus opintotukeen. Sitä ei ole varaa menettää, kyse on nuorten ihmisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Kyse on siitä, että voi keskittyä täysipäiväisesti opintoihin. Opintotuen sitominen indeksiin takaa jatkuvat tasokorotukset ja on siksi tarpeen. Opiskelevien vanhempien ja heidän lastensa tueksi tarvitaan myös huoltajakorotus opintotukeen.

Kannatan lämpimästi takuueläkettä, joka on pienimpien eläkkeiden kuoppakorotus. Takuueläke tulee voimaan maaliskuussa 2011. Silloin myös lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan indeksiin. Kun näihin lapsiperheille keskeisiin etuuksiin saadaan jatkuva tasokorotus, vähennetään lapsiperheköyhyyttä.

Budjettiriihessä pohditaan myös sosiaaliturvaa uudistavan satakomitean ehdotuksia. Vihreä ryhmä pitää erittäin tärkeänä, että toteutetaan vähintään satakomitean yksimieliset ehdotukset. Yksi keskeinen asia on työttömyysturvan tarveharkinnan poisto eli sen henkilökohtaisuus, jolloin puolison tulot eivät vähennä peruspäivärahaa. Se auttaa keskeisesti monia köyhiä perheitä selviämään arjessa.

Meillä ei ole varaa rahallisesti eikä inhimillisesti syrjäyttää yhtään nuorta. Se tarkoittaa sitä, että on oltava toimivat välityömarkkinat niille, joille nykymaailma on liian monimutkainen ja haastava. Esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö olisi uudistettava sellaiseksi, että sosiaalinen työllistäminen olisi helpompi ja houkuttelevampi vaihtoehto.

Kestävä kansantalous pohjautuu työhön, yrittäjyyteen, tutkimukseen ja osaamiseen. Työn tekemistä ja teettämistä pitää helpottaa ja saastuttamisen verotusta kiristää. Tuotteiden pitää olla ekologisesti tuotettuja ja tuotannon eettisesti kestävällä pohjalla. Tuotteiden hyvästä maineesta kannattaa huolehtia, jotta ostaja voi valita turvallisesti kotimaisen tuotteen. Kannattaa seurata aktiivisesti muuta maailmaakin. Kansainvälinen vuorovaikutus ja ulkomaiden tuntemus varmistaa kilpailukykymme säilymistä.

Nykyinen valtion velkaantumisen tahti hirvittää. Valtion velkaa otetaan 8,8 miljardia lisää, jolloin velka nousee 85 miljardiin ollen 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on kestämätön tie. Jo senkin vuoksi meidän on saatava koko Suomi töihin ja tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin.

Ei ydinvoimalle

2010-06-29T10:45:00.000+03:00

Tänään eduskunta aloittaa viimeisen kiivaan keskustelun ydinvoimasta. Aihe tuli käsitellyksi melko nopeassa tahdissa valiokunnissa, joissa ajatus vain vahvistui. Paras tievalinta Suomelle on hajautetun uusiutuvan energian, korkean teknologian ja energiatehokkuuden tie. Torstain äänestys on iso päätös, joka viitoittaa tulevaisuutemme. Kaksi uutta ydinvoimalaa on liikaa, eikä yhtään tarvita.

Ydinvoimasta käytiin lähetekeskustelu 18.5. Pidin silloin kolme puhetta, joista ensimmäisessä kerroin vihreiden vaihtoehdosta ja pohdin ydinvoiman päästöjä. Toinen puhe nosti esiin uraanikaivoksiin liittyvät ongelmat ja Olkiluoto 3:sen lupausten pettämisen. Kolmannessa puheessa keskityin parempaan vaihtoehtoon eli uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.

Ja lopuksi vielä linkit valiokunnissa tehtyihin perusteluihin eriäviin mielipiteisiin, maa- ja metsätalousvaliokunnasta ja sokerina pohjalla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnasta.

Jukolan jälkitunnelmia

2010-06-21T13:55:00.001+03:00

Jukolan viesti viikonvaihteessa juostiin Hyvinkään Kytäjän maisemissa. Maasto oli haastavaa, jyrkkiä nousuja ja laskuja, vaikeakulkuista metsikköä ja suota, kallioita ja kukkuloita. Suunnistusalue oli lähellä Seitsemän veljeksen tapahtumapaikkoja, joten heidät saattoi hyvin kuvitella metsiin samoamaan.

Ratamestari kehui maaston haastavuutta ja monipuolisuutta sekä varoitteli kuntosuunnistajia, että ”malttia, malttia, kaikilla osuuksilla on luvassa täyttä suunnistusta”. Siltä välillä tuntui, kun rastit piiloutuivat tiheään puustoon. Eduskunta osallistui kisaan sekä miesjoukkueella että naisjoukkueella Venlojen viestissä. Rastit löytyivät ja tavoite, onnistunut suoritus, saavutettiin. :-)

Kisatietoa:
Jukola 2010

Vihreän kasvun malli

2010-04-23T13:24:00.001+03:00

Vihreiden energiapoliittinen vaihtoehto Vihreän kasvun malli torjuu lisäydinvoiman tarpeettomana.

Vihreän kasvun mallissa on osoitettu, kuinka ennakoitu sähkön vaje voidaan kattaa tehostamalla energiankäyttöä, lisäämällä sähkön kysyntäjoustoa ja lisäämällä uusiutuvaa energiaa. Sähkönkäyttöä voidaan tehostaa mm. energiatehokkaan tekniikan investointituilla sekä laajentamalla ja tehostamalla energiatehokkuussopimuksia. Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan kulutuksen ohjaamista kulutushuippujen ulkopuolelle. Arkinen esimerkki on yösähkön käyttö.

Kotimainen uusiutuva energia, kuten puuhake ja tuulivoima, tuovat lisää kotimaisia työpaikkoja, mikä on tärkeää. Vihreiden laskennallisessa mallissa on otettu pohjaksi metsäteollisuuden esittämät ennusteet sähkönkulutuksesta vuonna 2020 (96 TWh). Ne ovat tosin vihreiden mielestä epärealistisen suuret, kun elinkeinoministeriökin päätyi omassa arviossaan siihen, että sähkönkulutus vuonna 2020 olisi 91 TWh.

Nuorten parlamentti

2010-04-20T11:36:00.002+03:00

Nuoret ympäri Suomen kokoontuivat eduskuntaan nuorten parlamenttiin. Oli ilo tavata reippaita, tiedostavia nuoria, joilla oli hyviä näkemyksiä tulevaisuudesta. Suullisella kyselytunnilla nuoret tenttasivat ministereitä. Kysyttiin mopokortista, ravinnon lisäaineista, energiajuomien ostoikärajoista, lähikoulujen säilyttämisestä, koulukiusaamisesta, nuorten mielenterveystyöstä, joukkoliikenteestä sekä monesta muusta tärkeästä asiasta. Lisäaineista kaivattiin selkeää merkintää pakkauksiin.

Yksi kysymys koski nuorisourheilua, että kuinka koulu voisi paremmin tukea urheiluharrastuksia. Hyvä kysymys! Nuoret kaipaisivat oppivelvollisuusiän pidentämistä 18 vuoteen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lopuksi nuoret edustajat äänestivät mopokortista, jonka saamiseksi haluttiin määrätä lailla autokoulun ajokoetta vastaava koe. Nuoret huolehtivat turvallisuudesta, omastaan ja muiden :o)

Turvallinen Suomi

2010-04-05T12:16:00.000+03:00

Turvallinen Suomi seminaarissa oli tärkeää keskustelua hätäkeskusuudistuksesta ja palomiesten työstä. Hätäkeskusten määrä puolittuu noin vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan hätäkeskuspaikkana on silloin Kerava. Uudistus on haastava, mutta sillä haetaan tasapainoa eri alueiden kesken. Kun keskukset ovat isoja, keskuksen riski tukkeutua runsaista soitoista on pienempi. Uudistukseen liittyy myös tietotekninen uudistus, jotta tarpeen tullen puhelimeen voidaan vastata missä hätäkeskuksessa vaan. Keskeinen haaste on puhelun paikantaminen, jos soittaja on sekavassa mielentilassa, eikä osaa ilmaista olinpaikkaansa. Prepaid liittymien paikantaminen on vaikeaa, mutta se on mahdollista. On mahdollista hakea paikantamistieto operaattorin kautta, mutta se tulee vaatimaan lakimuutoksen. Hätäkeskusuudistuksessa on oleellista kuunnella työntekijöitä, ottaa heidän toiveensa huomioon. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on hätäkeskusten kantava voima. Hätäkeskuksista hälytetään paikalle apu: pelastustoimi, poliisi, ambulanssit. Ne toki lähtevät läheltä, jotta apu saadaan nopeasti perille.

Seminaarissa käsiteltiin myös palomiesten vaativaa ammattia. Ihmisten pelastaminen vaatii kuntoa ja voimaa. Raskain työ on savusukeltaminen. On huolestuttavaa, että palomiesten keski-ikä on 41 vuotta ja keskimäärin jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle 50-vuotiaana. Hallitus tilasi vuosi sitten selvitysmies Pekka Myllynimeltä raportin palomiesten vaihtoehtoisista urapoluista. Siinä oli ihan mielenkiintoisia näkökulmia, mutta yksin se ei riitä ratkaisemaan palomiesten työssä jaksamista. Turvallisuuden vuoksi on saatava nuorempia palomiehiä pelastustiimeihin. Myllyniemi tarjosi ikääntyville työnkuvaksi ennaltaehkäisevää valistusta ja neuvontaa. Se olisikin hyvä lisä kouluihin, mutta on selvää, ettei se toimi kaikkien kohdalla. Palomiestien päätyö on ihmisten pelastaminen ja turvallisuus on tärkeintä. Olisi turvallista laskea palomiesten eläkeikää.

Hiukkasia ja historiaa

2010-03-30T21:12:00.005+03:00

Tänään Kumpulassa seurattiin tiedehistoriaa livenä. CERNissä, Genevessä käynnistyi LHC protoni-protoni törmäytin (Large Hadron Collider). Olin seuraamassa käynnistymistä Kumpulan kampuksella verkon välityksellä maailmanlaajuisesti esitetyssä tapahtumassa. Onnistunutta koetta edelsi kaksi epäonnistunutta yritystä, joten kolmas kerta toden sanoi. Kiihdytysaika oli melko pitkä, noin tunti, kunnes protonisuihkut olivat valmiit 7 TeV:n törmäyksiin. Törmäysten datasta fyysikot selvittävät maailmankaikkeuden olemusta. Oli hienoa aistia paikan päällä odotuksen jännitys ja tutkijoiden ansaittu riemu.

Lisätietoja: http://www.hip.fi/research/cms/swph/2010_LHCMediaEvent/

Kiihdytysdataa

Törmäys

Monikulttuurinen Suomi

2010-03-28T20:29:00.001+03:00

Kohtaamme kotikaupungissa maahanmuuttajien kirjon. Se on hyvä, mutta toisaalta emme ole tottuneet seurustelemaan ihmisten kanssa, joiden elämänvaiheet poikkeavat omastamme. Meillä ei ole yhteisiä historian kokemuksia. Mutta voimme aloittaa tutustumisen yhteisellä työpaikalla. Kuulemme maahanmuuttajan perheestä, ammattiin valmistumisesta, siitä kaikesta tavallisesta elämästä. Mitä hän harrastaa ja miten viettää lomansa. Kohtaamme ihmisinä.

Maahanmuuttajat on otettava heti mukaan yhteiskuntaan. Sosiaalitoimen luukulla ei kotiudu, mutta yhteisöllisessä toiminnassa kylläkin. On haaste saada maahanmuuttajat mukaan harrastamaan ja kokoontumaan asukaspuistoihin kanssamme. On sanottu, että jalkapallo yhdistää kansoja. Kielen opetus on keskeistä ja se pitää aloittaa heti koko maahanmuuttajaperheelle. On tutkittu, että nuoret kotoutuvat paremmin, jos heidän vanhempansa oppivat suomen kielen. Monikulttuurisuus ei ole haasteetonta, se vaatii työtä ja hyväksyntää.

Helmiinan vauvat

2010-03-17T11:31:00.001+02:00

Tutustuin eilen Helmiinaan, päihdeäitien ja vauvojen ensikotiin. Siellä tehdään tärkeää työtä. Ensikotien toiminta perustuu ”Pidä kiinni” hoitojärjestelmään, joka auttaa perhettä päihteettömyyteen, tukee lapsen hoidossa ja arjen toimissa. Helmiinassa on suloisia, iloisia vauvoja, mikä on paras kiitos arvokkaasta työstä. Vauvan varhaisilla vuosilla, hoivalla ja huolenpidolla on iso merkitys, sillä lapsi tarvitsee kehittyäkseen turvaa ja hellyyttä.

”Pidä kiinni” hoitojärjestelmälle saatiin eduskunnan budjettikäsittelyssä rahoitus tälle vuodelle. Mutta toiminnalle on saatava pysyvä rahoitus budjettiin. Annetaan perheille mahdollisuus ja vauvoille parempi tulevaisuus.

Meidän Itämeri

2010-03-10T08:16:00.002+02:00

Viel’ Itämeren rannikot ne Roopen muistavat… Itämeri on kuulunut suomalaiseen tajuntaan vuosisatoja. Se on ollut väylämme etelään ja länteen. Sieltä on kalastaja saanut toimeentulonsa, särvintä ruokaansa ja torimyyjä einekset myyntipöydälle.

Itämeren aallot, myrskyt, saaristot ja rannat ovat olleet taiteilijoiden innoituksen lähteinä. Se on ruokkinut meitä, virkistänyt ja viihdyttänyt, ollut loma- ja purjehduspaikkana. Ainakin kaksi miljoonaa suomalaista asuu Itämeren vaikutuspiirissä ja rantakaupungeissa pääkaupunkiseutu mukaan lukien.

Mutta nyt sen kirkas vesi on muuttunut sameaksi ja haisevaksi. Kaloissa on liikaa myrkkyjä, elohopeaa ja raskasmetalleja. Liikaa eloperäisiä ravinteita on kertynyt merenpohjalle, jonne on syntynyt kuolleita alueita. Nyt Itämeri huokaa raskaasti ja itkee. On lähdettävä kiireesti auttamaan ja vähäistä toivoa saatiinkin Itämerenmaiden rantavaltioiden yhteisestä konferenssista. Saatiin valtionpäämiesten ja yritysten arvokkaita lupauksia. Jotain on tehty ennenkin, vaikka mitään ei riittävästi.

Ravinteiden kertymistä vähentää, kun mereen valuvat vedet puhdistetaan ja maatalouden keinolannoitusta vähennetään. Luomutuotannossa ravinteet kierrätetään luonnollisesti. Asutuksen jätevedet puhdistetaan. Kehitetään aina parempaa tekniikkaa. Työ vie aikansa mutta kannattaa, sillä vaihtoehtojakaan ei ole.

Luokaton lukio

2010-03-06T14:25:00.000+02:00

Ei omaa luokkakaveria, mutta paljon tuttuja ja ehkä joku, jonka voi kokea omaksi kaveriksi. Lukion kursseja suoritetaan tosissaan ja varmistellaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. On siirrytty yksilökeskeisyyteen, mikä on muutenkin yleistynyt ilmiö. Ennen lukioluokissa muodostui yhteishenki ja oman luokan identiteetti.

Lukioiässä vanhempiin otetaan etäisyyttä, mutta kaveripiiri on tärkeä. Luokattomassa lukiossa syntyvä kaveripiiri on löyhempi. Jos nuorella on harrastuksia, saa sieltä usein hyvät ystävät. Mutta kouluyhteisössäkin on pärjättävä. Ihminen on sopeutuvainen ja niin myös nuori löytää selviytymiskeinonsa. Aika moni nuori pitää luokatonta lukiota hyvänä. Koulukiusattu oppilas kirjoitti luokattoman lukion tuoneen helpotuksen. Onko yksinäisyys kuitenkin lisääntynyt luokattoman lukion myötä? Luokattomassa lukiossa seilaava nykynuori kasvaa eri tavalla kuin vanhempansa. Onko tulos parempi vai huonompi? Mielestäni nämä kysymykset pitää selvittää. Pitää myös selvittää, millä keinoin luokattoman lukion yhteisöllisyyttä voidaan lisätä.

Vapaaehtoistyö Ruusukodissa

2010-01-22T19:51:00.003+02:00

Poikkesin tänään Ruusukodissa. Vaihdoimme kuulumisia ja luimme Eino Leinon runoja. Oli mukava nähdä viikon tauon jälkeen, kun olin siellä viime viikon vapaaehtoistyössä. Vanhusten hoivakodissa sain nähdä, mitä hoitajien ja vanhusten päivärytmiin kuuluu. Hoitajilla on huollettavanaan asukkaiden arkiaskareissa auttamista, puhtaudesta huolehtimista, syöttämistä, siivoamista ja seurustelua sen minkä kiireeltään ehtivät. Hoidettavalle hetki oman tutun hoitajan kanssa on tärkeä. Sillä on merkitystä, että tuttu ihminen ottaa kädestä kiinni, tervehtii ja lausuu ystävällisen sanan. Se, mitä vapaaehtoiset voivat tehdä, on lukea, jutella ja ulkoiluttaa, olla läsnä. Lauloimme yhdessä ja kuuntelimme tanssimusiikkia. Ulos ei voinut pakkasilla mennä, mutta päivän posti noudettiin yhdessä vanhuksen kanssa. Luimme uutiset ja muistelimme menneitä vuosia. Minulle se on sukellus historiaan, ikääntyneelle kirkkaana mielessä olevaa aikaa.

Virkistysalueet Uudellamaalla

2009-12-13T12:45:00.004+02:00

Virkistysalueet Uudellamaalla -tilaisuus kiinnosti aktiivisesti keskustellutta yleisöä eduskunnan kansalaisinfossa viime torstaina. Mukana keskustelussa oli luonnonsuojeluliitto, metsähallitus, partiolaiset, suunnistajat sekä kansanedustajat Juurikkala ja meikäläinen. Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja alustajille onnistuneesta tilaisuudesta. :o)

Luontoystävien kesken vaihdoimme ajatuksia. Kaikki kannattivat Sipoonkorven kansallispuiston kiirehtimistä. Kansallispuistostatus turvaa luontoarvoja rakentamiselta. Merkitty kulkureitistö myös opastaa parhaiten kulkijoita, jolloin kuluminen on vähäistä. Suurimpana uhkana viheralueille nähtiin rakentaminen ja pirstoutuminen. Tiestö katkaisee viheryhteyksiä ja niiden rakentamisessa tulisikin huomioida eläinten kulkureiteiksi rakennettavat viherkannet ja tunnelit. Parempia joukkoliikenneyhteyksiä kaivattiin laajasti luontoalueille.

Nuuksiossa ja muilla upeilla luontoalueilla on runsaasti käyttäjiä, retkeilijöitä, marjastajia, suunnistajia ja partiolaisia. Iltarastien suosio on kasvanut hurjasti vuosi vuodelta. Suunnistamien sopii Nuuksioon ja muihin kansallispuistoihin, vaikka asiasta on käyty julkisuudessa paljon keskustelua. Kannatan ympäristöministeriön linjausta vuodelta 2006, että kansallispuistoissa saa suunnistaa. Metsät ovat ihmisiä varten, jotka niitä rakastavat. Suunnistuksessa ratamestarit osaavat ratasuunnittelussa kiertää herkät luontokohteet ja lintujen pesimäalueet pesimäaikaan.

Uudellamaalla on paljon upeita, suojeltavia alueita. Edellä mainittujen lisäksi mm. Porkkalanniemi, Lohjan seudun lehtometsät ja Kirkkonummen Sundsbergin metsät. Lohjan seudun metsiä uhkaa tehometsätalous ja Sundsbergin metsää rakentaminen. Laajat metsämantereet ja asukkaita lähellä olevat puistot, lähivirkistysalueet, ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Viheralueiden tulisi olla tärkein ohjaava tekijä kaikessa suunnittelussa.

Verkkoon syötetty sähkö korvattava kuluttajalle

2009-12-09T13:32:00.002+02:00

Lähes kaikissa Euroopan maissa, vaan ei Suomessa, sähkön kuluttajan on mahdollista syöttää itse tuottamaansa sähköä sähköverkkoon saaden siitä kohtuullista korvausta. Tämä edistäisi asukkaan tai taloyhtiön mahdollisuutta lisätä omaa energiantuotantoa kulutuspisteissä. Kyseessä on sähköntuotanto, joka on tyypillisesti teholtaan alhainen ja useimmiten tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinkoenergialla ja pientuulivoimalla. Kotivoimaloiden ostajat hyötyisivät, jos verkkoon syötetyn ylimääräisen energian voisi netottaa eli vähentää omasta sähkölaskusta.

Suomi on niitä harvoja maita, joissa piensähkön tuottaja ei saa korvausta verkkoon syöttämästään ylimääräsähköstä. Kompensaatio paikallisen sähkön tuottajalle kannustaisi sähkönkulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen ja myös kannustaisi asukkaita uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Olisi perusteltua lisätä pienimuotoisesti tuotetun energian osuutta sähköjärjestelmässämme. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan kannattavimmillaan integroituna rakennusten rakenteisiin, kuten julkisivuihin tai ikkunoihin. Pientalojen asukkaat ja kerrostaloyhtiöt voisivat asentaa tuulimyllyjä katoilleen. Samalla ilmastonmuutoksen torjunta tehostuu. Hyöty ulottuu myös työllisyyteen: konepajoille ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä, myös laitteiden asentajille saadaan työtä. Muutos on tehtävä sähkömarkkinalakiin.

Kööpenhaminassa on tehtävä

2009-12-01T08:13:00.002+02:00

Kööpenhaminassa on tehtävä ilmastosopimus, jossa on aikaan sidotut tavoitteet teollisuusmaiden päästöjen vähentämiseksi. Kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, on saatava mukaan. Kehitysmaiden kanssa on tehtävä päästöjä vähentävä ilmastosopimus. Rahoituksesta, joka osin kerätään teollisuusmailta, pitää myös sopia kokouksessa. Se on keskeistä, koska päästöt on enimmäkseen tehty teollisuusmaissa viimeisen sadan vuoden aikana. Kehitysmaille kerättävä ilmastorahoitus ei saa olla pois muusta kehitysyhteistyöstä, joka Suomen osalta on vielä kaukana YK:n asettamista tavoitteista. Ilmastonmuutos kohtaa ikävimmin juuri monia kehitysmaita kuivuudella. Malediivit taas uhkaavat hävitä kokonaan maailmankartalta. Ja jääkarhut, ne poloiset, on pelastettava sukupuutolta!

Näitä vaatimuksia vihreät viestivät puoluevaltuuskunnan kokouksesta Helsingistä. Puheenjohtaja Sinnemäki rengastutti Mantan pelastusrenkaalla ilmastonmuutoksen seurausten symbolina. Kuvassa tuokio ennen rengastusta.

Avaimet ennaltaehkäisyyn löydettävä

2009-11-02T10:25:00.001+02:00

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelimme valtionosuusjärjestelmää ja siinä olevia uudistustarpeita. Kuntia pitäisi kannustaa tekemään oikeita asioita ajoissa eikä vain korjaavia toimenpiteitä silloin kun ongelmat ovat kärjistyneet. Ennaltaehkäisystä puhutaan paljon ja kauniisti, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että ymmärretään siirtää resursseja laadukkaaseen kouluun ja päivähoitoon, pieniin ryhmäkokoihin, perheitä tukeviin palveluihin ja tulonsiirtoihin vähävaraisille lapsiperheille. Nyt menee valtavia summia siihen, että lapsia otetaan huostaan ja nuoret joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi mielenterveysongelmien vuoksi. Sairastavuuskerroin määrittelee, kuinka paljon kunta saa valtionosuuksia: mitä enemmän on nuorisoa työkyvyttömyyseläkkeellä, sitä enemmän tulee valtion tukea kuntaan. Tietysti hätää kärsivät on hoidettava ensitilassa, mutta pitkällä jänteellä kunnat pitäisi palkita onnistuneesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Tärkeitä asioita ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, kouluterveydenhoitajat joka kouluun, perheiden kotiapu kun kriisi on lähellä jne.

Mannerheimin lastensuojeluliiton keskustelutilaisuudessa kaikki ymmärsivät ennaltaehkäisyn tärkeyden, vaikka Kuntaliiton taholta haastettiin pohtimaan mistä varat. Ennaltaehkäisyrakenteiden vahvistaminen maksaa aluksi, mutta maksaa lopulta itsensä takaisin. Varoja kunta voi saada lisää myös ilmastonmuutoksen torjunnasta: säästämällä energiaa, rakentamalla energiatehokkaita taloja, säästämällä valaistuksessa ja laskemalla kiinteistöjen lämpötilaa asteella. Ruuhkamaksujen tuotot pitää hyvittää joukkoliikenteelle. Jätemaksujen korotus hillitsee materian kulutusta.

Terveyden edistämisestä keskusteltiin innokkaasti myös Jyväskylän vihreiden tilaisuudessa. Lääkäreillä pitäisi olla aikaa kirjoittaa liikuntareseptejä. Espoossa on käytössä ikäihmisten sporttikortti, jolla yli 68 vuotiaat pääsevät maksutta kaupungin kuntosaleille ja uimaan. Se on kannustanut merkittävästi liikkumaan.

Kirjastot ovat tärkeitä yhteistiloja ja tutkitusti lainojen määrä jopa lisääntyy talouden taantuessa. Moni hakee lohtua mielikuvitus- ja fantasiamaailmasta ja kirjastosta haetaan myös tietoa. Todella kustannustehokasta hyvinvoinnin edistämistä on vahvistaa lähikirjastoverkkoa ja taata aineistomäärärahat. Kuntapäättäjät ovat jokaisessa Suomen kunnassa vaikeiden valintojen edessä, kun vuosibudjetit laaditaan niukoilla resursseilla. Politiikka on ennen kaikkea palvelujen priorisointia, on tehtävä valintoja.

Metsänhoito uudistuu

2009-09-20T09:55:00.002+03:00

Metsä on Suomelle tärkeä. Se on ollut sitä taloudellisessa mielessä, mutta yhä enenevässä määrin arvostetaan luontoa myös itseisarvona. Moni on kasvanut, vaikkei ihan metsässä, niin silti niin, että metsät, luonto ja retkeily ovat oleellinen osa elämänmenoa. Omat ensimmäiset muistikuvani Nuuksiosta ovat 70-luvulta, isän kantorepussa keikkuen: humiseva metsä, keltainen kantorepun muovikangas, eväshetket taukomajalla, polun poikki luikertava pelottava vaskitsa. Sellaista tunnelmaa, mitä metsästä löytyy, ei kauppaparatiiseista saa ikinä.

Metsään liittyy myös rakkaita harrastuksia. Kun kesäisin käyn iltarasteilla, niin alati hämmästyttää suunnistajien määrän nopea kasvu. Metsät ovat tärkeitä ruuhka-Suomen asukkaille. Ja metsään liittyy niin paljon asioita, joita pitää politiikassa edistää. Tarvitaan enemmän suojelualueita turvaamaan monimuotoisuutta, tarvitaan Sipoonkorpeen kansallispuisto. Koska on meneillään metsäteollisuuden rakennemuutos, tarvitaan uusia tuotteita ja enemmän jatkuvan kasvatuksen pehmeitä metsänhoitomenetelmiä. Koska on meneillään ilmastonmuutos, pitää edistää puurakentamista.

Lue lisää metsästä:
Metsänhoitoyhdistyslain muuttaminen 5.5.09
Määrärahan osoittaminen Metso-ohjelmaan 26.9.08
Metsälain tulkinta ja toimivuus 27.2.08

Itämeren kaasuputki ja Bermudan kolmio

2009-07-09T15:24:00.000+03:00

Nord stream -kaasuputki tarkoittaa merenpohjan mylläystä 1 200 kilometrin matkalla, jolloin sedimenttiin varastoituneet ravinteet ja ympäristömyrkyt lähtevät liikkeelle. Putki on mitä suurimmassa määrin ympäristökysymys, mutta on se muutakin.

Legendaarisessa Bermudan kolmiossa laivoja on hävinnyt tietymättömiin. Yksi hypoteesi on, että alueella on voimakkaita maanalaisia kaasupurkauksia ja koska kaasun noste ei kanna laivaa, se uppoaa purkauksen päälle osuessaan. On olemassa pieni riski, että Itämeren rikkoutunut putki upottaisi laivan. Vaikka riski on pieni, koska vuodon olisi oltava massiivinen, on se silti tiedostettava.

Norppavetoomus ministeri Anttilalle

2009-06-16T21:11:00.000+03:00

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä luovutti eilen vetoomuksen saimaannorpan puolesta ministeri Anttilalle. Ryhmä vaatii toimenpiteitä, ettei lailla suojattu saimaannorppakanta pääse pienenemään vaan kasvaisi elinkelpoiseksi populaatioksi. Verkkokalastuskielto tulee saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti, sillä vapaaehtoisia sopimuksia on tehty jo 28 vuoden ajan, mutta silti EU:n luontodirektiivissä määritelty suotuisan suojelun taso ei toteudu.

Maa- ja metsätalousministeriö on laajentanut tänä vuonna verkkokalastuskiellon asetusaluetta noin 400 neliökilometrillä, mutta tämä ei riitä. Asetusalueen tulee olla yhtenäinen laaja alue, mielellään koko Saimaan alue. Kuuttikuolemien riskiä lisää se, että kuutti ei tiedä Saimaalla uidessaan, milloin se tulee asetusalueen keskellä olevalle suojelemattomalle alueelle. Kuuttien suojelemiseksi on kiellettävä asetuksella verkkokalastus Saimaalla ajalla 15.4. – 30.6, jolloin emo vieroittaa kuutit ja ne ovat herkimmillään takertumaan kalaverkkoihin. Kalastusoikeuden tulee olla tässä tapauksessa toissijainen arvo, jotta maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja uhanalainen saimaannorppa säilyy hengissä.

EU -historiaa ja tulevaa

2009-06-05T21:33:00.000+03:00

EU on toimija, joka tuntuu kaukaiselta, mutta vaikuttaa suuresti arkipäiväämme. Sunnuntaina ratkeaa, minkälainen on Suomen edustus parlamentissa.

Hyviä ehdokkaita löytyy täältä: Vihreät ehdokkaat

Uudessa Euroopassa voi kulkea Atlantin rannoilta Mustallemerelle tai Välimereltä tunturilappiin. Euroopan unionissa on 27 jäsenmaata. Se on iso ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen toimija.

Välimeren maat Italia ja Ranska ja myös Atlantin rannikolta Alankomaat ja Belgia ovat perustajavaltioita. Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät 1973. Merkittävää kehitystä tapahtui 90 -luvulla kun Itämeren rantavaltioista Suomi ja Ruotsi sekä Itävalta liittyivät 1995 EU:hun. Jäseniä oli silloin kaikkiaan 15 sisältäen melkein koko Länsi-Euroopan ja yhteismarkkinat perustettiin. Syntyi myös kiinnostus turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön ja ymmärrettiin ympäristönsuojelun tärkeys kaikkia koskettavana.

EU laajeni vuonna 2004 kymmenellä Keski- ja Itä -Euroopan maalla. Mukaan tulivat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia, Slovenia, Malta ja Kypros. Bulgaria ja Romania tulivat mukaan 2007. Olemme oikeastaan aika erikoisessa ja monen kirjavassa 454 miljoonan ihmisen joukossa. Olemme uudessa Euroopassa.

Laajeneminen voi vielä jatkua, mutta vaatii kärsivällisiä neuvotteluja. Uusia EU-lakeja tarvitaan ja perussopimuksen varmistumista odotellaan. EU parantaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Rauhanomainen kehitys edistää alueen ja meidän kaikkien taloudellista hyvinvointia. Yli 300 miljoonaa ihmistä käyttää yhteistä maksuvälinettä euroa.

Tänä päivänä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka on viitoittanut tietä parempaan maailmaan, mutta vihreät vaativat vieläkin kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. EU:ssa päätetään myös monista työelämään vaikuttavista kysymyksistä. Yksi esimerkki on kiistelty työaikadirektiivi, jonka parlamentti hiljattain äänesti kumoon.

Itämeri on yksi vihreiden ykkösasioita. Itämeri on kaikkien huulilla, mutta suojelu vaatii tiukkoja päästörajoitusvaatimuksia ja ympäristövelvoitteita maatalouspolitiikkaan, yhdyskuntajätehuoltoon ja laivaliikenteelle.

EU:n budjetin rahat kuluvat enimmäkseen maatalouteen, alueiden kehitykseen sekä innovaatioiden ja tieteen edistämiseen. Näihin kahteen viimeksi mainittuun on syytä satsata enemmän ja jokaisessa maassa tarvitaan omaa eettisesti tuotettua lähiruokaa, ympäristönsuojelunäkökohdat huomioiden.

Se, miten EU:n tarina jatkuu, riippuu pitkälti sunnuntain vaalituloksesta. Muistathan käyttää ääntäsi =)

Lisää kaasua

2009-05-27T19:39:00.004+03:00

Siis biokaasua! Valiokunta kävi eilen Maaningalla tutustumassa MTT:n tutkimusaseman pilottilaitokseen. Biokaasulla saadaan lämpöenergiaa ja sähköä ilmasto- ja ympäristöystävällisesti.

Kuvassa laitoksen kaasunkeräyskupu, jonka kyljessä on syöttösäiliö kasvijätettä varten. Liete tulee omaa linjaansa pitkin navetasta.

Valiokuntatoverini, professori Erkki Pulliainen navetan edessä.

Navetan asukkaita.

MTT:n tutkimusasemalta matka jatkui Yaran tehtaille ja apatiittilouhoksille. Fosforihappoprosessissa syntyy sivutuotteena iso kasa kipsiä (kuvassa). Nyt sille on löytynyt hyvä käyttökohde, mikä pitäisi ottaa välittömästi käyttöön: peltoon sekoitettuna kipsi sitoo fosfaattiravinteita ja estää siten ravinteiden valumista vesistöihin.

Ehdottomat vaatimukset ihmisen puolesta

2009-05-11T08:42:00.005+03:00

Vihreään politiikkaan kuuluu olennaisesti sosiaalinen oikeudenmukaisuus: olemme heikompiosaisten puolella. Sosiaalipolitiikka on laaja kirjo asioita, jotka ovat murroksessa. Nykypäivää leimaa pätkätyöt ja epävarmuus huomisesta ja jonkinlainen vahvat jyräävät mentaliteetti, jossa uskotaan, että jokainen on oman onnensa seppä. Mutta se ei ole niin. On sekä huono-osaisia että huono-onnisia. Elämä ei aina kulje, niin kuin toivoisi.

Vahvana osana sosiaalipolitiikkaa on työllisyys ja sen edistäminen. Jos 10 prosenttia työikäisestä väestöstä syrjäytyy työelämästä ja muusta elämästä, on kansantaloudella vähän rahaa yhteisiin hyvinvointipalveluihin. Ja jokaiselle syrjäytyneelle ja hänen läheisilleen se on tuhoisaa. Koulutuspolitiikan räätälöinti nykypäivän tarpeisiin on tärkeää. On oltava nopeita ja simppeleitä väyliä työelämään, sellaisia, joissa painotetaan työn ohessa oppimista ja käytäntöjä liian teorian sijaan. Tulevaisuuden työllisyystarpeet kasvavat ilmastonmuutoksen torjunnassa (bioenergia yms.) ja palvelualoilla. Hälyttävästi noussut nuorisotyöttömyys vaatii juuri nyt erityishuomiota, panostusta työpajatoimintaan, oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen lisäämistä, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.

Sosiaaliturvajärjestelmämme on kuin löysä verkko, jonka välistä moni putoaa elämäntilanteen muuttuessa. Se ei myöskään kannusta ihmistä aktiivisuuteen, vaan tutkii ja epäilee. Työn teon pitää aina kannattaa ja työtä on riitettävä myös osa-aikatyökykyisille. Perustulo takaa kohtuullisen toimeentulon, eikä muutu riippuen siitä, onko opiskelija, työtön tai pätkätöiden välissä. Se on myös eräänlainen matalapalkkatuki ja auttaa pienyrittäjiä työllistämään.

Yhteisöllisyyteen ei voi pakottaa, mutta ympäristön tulee siihen innostaa. Kaikille sukupolville yhteiset tilat, kirjastot, leikkipuistot, mielenkiintoinen kaupunkirakenne, esteettömyys, kauniit kulkureitit ja puistot ovat tärkeitä asioita. Vammaisista ja vanhuksista huolehditaan kunnioittaen heidän ihmisarvoaan. Lapsiperheiden hyvinvointipalveluja ei saa leikata, kuten viime laman aikaan tehtiin, mikä on tullut meille kalliiksi. Koulujen ja päiväkotiryhmien koot, neuvolan tarkastuskäynnit, kouluterveydenhoitaja joka kouluun, harrastekerhot ja moni muu oleellisesti parempaa huomista edistävä asia on jätettävä säästölistojen ulkopuolelle.

Ehdottomat vaatimukset luonnon puolesta

2009-05-04T11:34:00.001+03:00

Luonto ei osaa puolustautua ja sillä on kovin vähän puolestapuhujia ja puolesta toimijoita. Meillä on paljon arvokasta säästettävää ja varjeltavaa, monia lajeja suojeltava sukupuutoilta. Nostan tarkasteluun kolme yksityiskohtaa:

Itämeri
Ei enää leväpuuroa lapsille, vaan maatalouden ja yhdyskuntien päästöt on saatava kuriin. Tarvitaan toimia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin sitovin sopimuksin. Nitraattidirektiivin rinnalle tarvitaan fosfaattidirektiivi. Ravinnetaseet on sisällytettävä pakollisten ympäristötoimenpiteiden joukkoon ja suojavyöhykkeet on saatava leveimmiksi. Suojavyöhykkeisiin voi istuttaa ruokohelpeä, joka imee ravinteita juurillaan. Näin ilmastonmuutoksen torjunta ja vesistöjen suojelu lyövät kättä keskenään. Laivojen jätepäätöt veteen on kiellettävä.

Saimaannorppa
Joka toinen pikkunorppa hukkuu verkkoihin ensimmäisen elinvuotensa aikana ja siksi ministeri Anttila antoi asetuksen 1.4 vapaaehtoisesta suojelusta. Tarkoitus on, että kalastaja voi kalastelun sijaan suojella norppaa ja saa siitä korvauksen. Se ei ole paras ratkaisu, mutta ministeri perustelee sitä sillä, että pakottamista on vaikea valvoa. Oli niin tai näin, jos vapaaehtoisin toimin ei synny laajoja suojelualueita, on ehdottomasti saatava verkkokalastuskielto koko Saimaan alueelle huhtikuusta heinäkuuhun. Silloin voi huoletta kalastaa katiskalla. Aikaa ei ole hukattavana, sillä saimaannorppia on vain 260 yksilöä jäljellä. Tämän ainutlaatuisen eläimen säilyminen on yksin suomalaisten käsissä.

Metsät
Metsäluonnon monimuotoisuus on turvattava ja lisättävä tuntuvasti suojelualueita. Tehometsätalousmetsissä lajisto ei rikastu eikä kuukkeli laula. Etelä-Suomen metsistä on alle 2 prosenttia suojeltuja ja suojelualueet ovat pieniä ja pirstoutuneita. Suojelualueiden toteuttaminen tarvitsee vahvempaa tahtoa ja enemmän rahoitusta. Metso-ohjelma on hyvä hanke, mutta nykyisillä ehdoilla riittämätön. Metsähallituksen maita pitää osoittaa huomattavasti enemmän suojeluun, jotta suojelualueet olisivat riittävän laajoja ja muodostaisivat verkoston. Vain riittävän laajat ja keskenään kytkeytyvät suojelualueet takaavat uhanalaisten lajien säilymisen. Myös suojelun pitkäjänteisyys vuosisadoiksi eteenpäin on tärkeää, eikä sitä voi taata vain vapaaehtoisuuteen perustuvalla suojelulla.

Ehdottomat vaatimukset ilmaston puolesta

2009-04-13T16:45:00.004+03:00

World Watch instituutin maailman tila 2009 raportti on muuttanut käsityksen ”turvallisesta kahden asteen noususta”. Sukupuuttojen ja ekosysteemien vakavien häiriöiden riski on ilmeinen, jos maapallon keskilämpötila nousee 1,5 astetta. Koska nousua on jo mitattu esiteolliseen aikaan verrattuna 0,7 astetta, aikaa ei ole hukattavana. Tulevaisuuden vuoksi on luovuttava jostakin, tavallisen ihmisen kannalta luopuminen koskee esimerkiksi autoilua, asunnon lämpötilaa ja kulutusta.

Energia- ja ilmastopoliittinen selonteko, jonka hallitus antoi tänä keväänä, on ollut valiokunnissa käsittelyssä. Se on kohtalaisen hyvä ilmastopoliittinen strategia, jossa painotetaan uusiutuvan energian lisäämistä ja niitä edistäviä syöttötariffeja, sekä liikenteen ja maatalouden osuutta kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Strategian suuri puute on visiottomuus. Energiaa käsitellään tuotantopanoksena, vaikka oleellista on ilmastoystävällisten rakenteiden kehittyminen ja suuri murros, jonka parhaiten sopeutuvat ja uuden teknologian kärjessä olevat maat tulevat kääntämään voitokseen. On hyväksyttävä se, että ilmastomuutoksen torjunta maksaa aluksi, mutta tilanne on talouden kannaltakin katastrofaalinen, jos mitään ei tehdä nyt. On olennaista, että työelämä joustaa. Monia vanhoja työpaikkoja vähenee, mutta samalla syntyy uusia aloja, erityisesti uusituvan energian tuotannossa ja tuotekehityksessä. Uhkana on rakennetyöttömyys, jota on ennakoitava koulutuspolitiikalla. Nopea muuntokoulutus ja uusiutuvan energian lisäystä palveleva koulutus sekä ammattikoulutuksessa että akateemisessa koulutuksessa on tärkeää.

Energiatehokkuus on kaikkein kustannustehokkain keino vähentää päästöjä, ja siksi tarvitaan energianeuvontaa ja tietoa eri vaihtoehdoista niin työpaikoille kuin yksityisillekin, kuntiin sekä työ- ja elinkeinokeskuksiin. Satsaukset innovaatiotoiminnan kehittymiselle ovat avainasemassa. Ja nyt ei ole kyse vain rahasta, vaan siitä, että saadaan ideoiden vaihtoa, innovaatioverkostoja, paljon uusia mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille. Haasteena on riittävän riskirahan saaminen, eivätkä tiukat rahoitusehdot saa liiaksi kuristaa keksijän vapautta.

Hallitus on puolivälin tarkastelussaan päättänyt kompensoida työnantajilta poistetun Kela-maksun ympäristöveroilla. Miljardi kerätään pääasiassa teollisuudelta ja osin kuluttajilta. Työn verotusta kevennetään ja ympäristömaksuja lisätään. Tätä ympäristöjärjestöt ovat vuosikausia ajaneet, kuten myös vihreät, yksin täysin yksimielisenä puolueena. Nyt on lähdetty liikkeelle, mutta näitä uusia lisäveroja kaavaillaan alkavaksi vasta 2011, kun talouden uskotaan olevan paremmassa kunnossa. Toistaiseksi on porrastettu autoverotus päästöjen perusteella ja korotettu polttoaineverotusta, kotitalouksien lämpöpumppuja sekä energiatehokkuusremontteja tuetaan, tuulienergialle ja biokaasulle on tulossa takuuhintajärjestelmät. Lisää toimia tarvitaan, välttämättömästi, ehdottomasti. Teollisuuden energia- ja materiaaliverot, pakkausverot, ruuhkamaksut, joukkoliikenne aidosti edulliseksi, sähkölaitteiden valmiustilan kielto, kierrätyksen ja uusiokäytön tehostaminen huippuunsa jne. Koko elämäntavan muutos, ei haaskata materiaa oikkujen vallassa. Teknologian mahdollisuudet ovat mittavat, esimerkiksi valaistuksessa siirrytään ledeihin, akkuteknologia kehittyy, jolloin uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä voidaan varastoida ja sähköautot ovat vahva osa lähitulevaisuutta.

Tulevaisuuden hyvinvoinnista me kaikki maksamme joko korotettuina ympäristömaksuina tai muuttamalla tapojamme. Toki iso osa maksuista kohdistuu teollisuuteen, mutta osa myös arjen valintoihin, koska pienet teot ovat keskeisiä ja tärkeitä. Ympäristömaksut kohdistuvat tasaisesti kaikkiin, joten samalla on huolehdittava, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pienituloiset saa kohtuutonta taakkaa. Pienituloisten tulonsiirtoja on lisättävä esim. korottamalla perustoimeentuloa ja painottamalla työveron kevennykset pieni- ja keskituloisille. Ilmastosolidaarisuus ulottuu myös kehitysmaihin. Hyvinvoivat ja kehittyneet valtiot ovat vastuullisia toimimaan ensin, suunnannäyttäjinä ja välittämään kehitysapuna ympäristöystävällistä teknologiaa ja tietotaitoa.

Luomun arvostus

2009-03-23T16:44:00.000+02:00

Kun paistoin nälkäisille lapsille munakasta, sanoi uutisia kuunnellut lapsi, ettei söisi, ettei tule salmonellaa. Tilanne selvisi kuitenkin nopeasti, sillä kyseessä olivat luomukananmunat. Luomutuotannossa kanoja ruokitaan vain kotimaisella rehulla, kuten rypsivalkuaisella. Salmonella taas on peräisin tuontisoijasta. Joten luomu on tässäkin suhteessa takuuvarmaa.

Suomessa luomun kysyntä ei ole lyönyt itseään läpi kuten kaikkialla muualla Euroopassa. Ostetuista tuotteista on Suomessa luomua 1 %, kun taas Tanskassa 6 %. Saksassa luomu on vahva brändi, jota kuluttajat hakevat. Jos luomua ostettaisiin Suomessa enemmän, voisi sen hinta alentua kaikkien ulottuville. Olisi tärkeää, että vähävaraisimmatkin voisivat valita luomutuotteita. Se olisi tärkeää myös vesien suojelun kannalta.

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa olemme käsitelleet viime päivien salmonella-kohua. Kaiken kaikkiaan meillä on elintarvikehygienia ja tarkastukset korkealla tasolla.

Palveluseteli

2009-03-18T19:19:00.000+02:00

Palvelusetelilaki lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn eilen. Seteli aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia. Idea on, että kuntalainen voi valita itse palvelun, jota tarvitsee. Tutkii tarjontaa, valitsee, tilaa ja maksaa setelillä. Setelin maksaa esim. sosiaalitoimisto ja viime kädessä veronmaksaja. Yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset kehittävät palveluitaan ja markkinointia.

Mutta, entä jos palvelun tarvitsija on syrjäytynyt tai ikääntynyt? Hänellä ei ole omaa nettiä, ei puhelinta, eikä voimia tutkia kirjastonkaan kautta tarjontaa. Mahdollinen neuvontapalvelu saa hänet hämilleen. Kaikkein heikoimmille asiakkaille jäävät pelkästään kunnalliset palvelut, jotka ruuhkautuvat entisestään ja jäävät jälkeen kehityksestä, kun osa rahoista syydetään setelikäyttöön. Tämä lisää ihmisten eriarvoisuutta. Tulee seteliasiakkaat ja muut, joilla ei ole varaa maksaa kallista omavastuuta, mikä setelin jälkeen jää.

Ei ole pohjatonta tynnyriä rahaa, josta ammentaa. Palveluseteleihin käytetyt rahat ovat pois kunnallisista palveluista, mikä lisää entisestään julkisen puolen työvoimapulaa. Ristiriita on siinä, että kannatan yrittäjyyttä ja kannatan ihmisten aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Päällisin puolin tuntuu siltä, että hallituksen lakiesitys on keskeneräinen. Tässä on löydettävä sellainen ratkaisu, ettei heikoimpien ihmisten mahdollisuuksia enää heikennetä.

Työelämän laadusta ja eläkeiästä

2009-03-12T10:36:00.004+02:00

Hyvässä työelämässä kaikkia ikäpolvia arvostetaan. Nuoria ja kokemattomia palkataan ennakkoluuloitta. Iäkkäät työntekijät pidetään arvokkaana voimavarana ja hiljaisen tiedon välittäjinä. Se kokemus, mitä he ovat pitkän uransa aikana imeneet elämästä ja maailmanmenosta on työyhteisöjen rikkaus.

Eläkeputkijärjestelmä ja muut vastaavat varhaiseläkejärjestelmät luotiin alun perin iäkkäiden työntekijöiden turvaksi. Kuitenkin on käynyt niin, että järjestelystä on tullut työantajalle keino hankkiutua eroon vanhoista työntekijöistä, kun on haettu äärimmäistä tehokkuutta. Äärimmäisen tehokkuuden tavoittelu on heikentänyt työhyvinvointia ja sitä kautta lisännyt kustannuksiakin. Seurauksena on liian monen osalta loppuun palaminen, sairauspoissaoloja, mielenterveysongelmia, huono työilmapiiri, jopa työpaikkakiusaamista. Stressaantuneet ihmiset ovat toisilleen susia.

Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin 59 vuoden iässä, vaikka liukuva eläkeikä mahdollistaa eläkkeelle jäämisen 63-68 vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52 vuotiaana. Tämä on suuri haaste, on saatava aidosti pidennettyä työuria parantamalla työelämän laatua ja kannustamalla iäkkäitä työhön ja eläkeläisiäkin osa-aikatyöhön. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt voi palata työelämään, jos kykenee tekemään jotain muuta, kevyempää työtä. Ja yli 63 vuotiaan työskentelyn pitäisi olla kannustavampaa kuin mitä se nyt on.

Reiluus ja hyvä johtajuus ovat työelämän laadun peruspilareita. Kaikkien vahvuudet on huomioitava ja kaikille annetaan kiitosta, kun aihetta on. Tarvitaan myös joustoa työelämään, työaikajärjestelyjä sen mukaan, onko pieniä lapsia tai iäkkäitä vanhuksia hoidettavana.

Tämä kuulostaa kauniilta, mutta vaatii myös paljon. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja asennetta työelämään kokonaisuutena. Johdon luottamusta pitäisi mitata myös työntekijöiden hyvinvoinnin perusteella, ei vain rahallisen tuloksen perusteella. On nähtävä kauas ja painotettava vähemmän lyhyen aikavälin tuottavuuskustannuksia. On osattava arvioida sairauspoissaolojen sosiaalikulut ja stressaantuneiden ihmisten vähentynyt työteho. Rikkaassa ja hyvinvoivassa työyhteisössä on yhtenäinen joukko kaiken ikäisiä, kaikkia sukupuolia ja vajaakuntoisiakin.

Valtio elvyttää

2009-01-28T10:12:00.003+02:00

Suomelle tärkeät elvytystoimet ovat päivittäin esillä. Ministeriöt, työmarkkinajärjestöt ja selvitysmiehet julkistavat ehdotuksiaan. On hienoa, että yhteinen halu toimia on suuri. Esityksissä on paljon varteenotettavia vaihtoehtoja. Hallitus vahvistaa oman esityksensä lähipäivinä ja sitten onkin eduskunnan vuoro kääriä hihat.

Elvytystä on pohdittu tammikuun aikana myös vihreiden työelämätyöryhmässä. Olemme koonneet ideoita ja toimittaneet niitä ministeriemme ja eduskuntaryhmän käyttöön. Nostan tähän muutamia Vihreän työelämätyöryhmän ehdotuksia:

Uusiutuvan energian edistämispaketti, lisää työllisyyttä mm. konepajoilla: tuulivoiman hankkeiden kiirehtiminen lisätuella, hakevoimaloiden rakentaminen, vesivoimalaitosten koneistojen uusiminen tehokkaammiksi.

Öljyntorjunta-aluksen tilaaminen. Tarve on selkeä, tarjoaa työtä telakka- ja metalliteollisuudelle.

Toteutetaan ratahankkeet, joissa suunnitelmat ovat pitkällä ja joita on siirretty, esim. Pohjanmaan ratahanke. Nopeutetaan suurten kaupunkiseutujen ratahankkeiden toteuttamista (pääkaupunkiseudulla metron jatkaminen, raidejokeri, kaupunkiratojen jatko sekä Turun ja Tampereen paikallisliikenteet yms.).

Nopean selvitystyön tekeminen henkilö- ja tavaraliikenteen palauttamisesta eri rata-osuuksilla ja päätöksiä nopeimmin toteutettavien hankkeiden liikkeelle saattamisesta. Monet jo puretut tai rapistumaan päässeet radat voidaan kunnostaa. Myös perusradanpidon vajeen täyttäminen on tehtävä viimeistään nyt.

Toteutetaan kevyen liikenteen hankkeet ja meluntorjuntahankkeet, joista tiepiireillä on valmiita suunnitelmia.

Julkisen puolen menolisäykset ja kuntien valtionosuuksien nosto.

RAY:n rahoille ylimääräinen hakukierros, varat kohdistetaan työttömien hankkeisiin.

Vesistöjen kunnostustyöt, esim. rehevöitymisen estäminen niittämällä ja roskakalan kalastuksella. Tilaajana voivat olla ympäristökeskukset.

Lyhyet koulutusjaksot uusiin tehtäviin siirtymisen mahdollistamiseksi, mm. hoitoalalla tarvitaan usein auttavia käsipareja tai toimistorutiinien pyörittämistä, joka ei vaadi pitkää koulutusta.

Oppisopimuskoulutuksen lisääminen.

Yrittäjyyden tukeminen mentorointihankkeilla, alentaa henkistä kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen.

Osuuskuntayrittäjyyden edistämiseen hanke, sillä se on houkuttelevampi vaihtoehto monille (pienempi yrittäjäriski), mutta tietoisuus mallista on heikkoa. Yksi vaihtoehto on tukea osuuskuntien uusien osakkaiden hankintaa.

Vuokra-asuntorakentamisen ja sosiaalisen asuntotuotannon tukeminen.

Korvamerkitty raha kuntien kiinteistöjen korjaamiseen.

Valtio (Senaattikiinteistöt) aikaistamaan omien kiinteistöjensä perusparannuksia.

Talojen lämmitysremonteille tuki energia- ja ilmastostrategian toteuttamista varten, esim. kotitalousvähennyksen ulottaminen asunto-osakeyhtiöihin.

Sopeutettava koulutuspolitiikkaa ilmastotavoitteisiin (mm. energianeuvojat, tuulivoimala-asentajat, lämpöpumppuasentajat).

T&K panostukset nouseviin aloihin, painotetaan uusiutuvaa energiaa, energiatehokasta tekniikkaa ja sosiaalisia innovaatioita.

Metsäteollisuuden ahdinkoa helpottamaan uusien tuotteiden T&K-ohjelma, edistetään myös ympäristöystävällisempien metsänhoitomenetelmien läpilyöntiä.

Elvyttävää kuntapolitiikkaa

2008-12-01T09:11:00.003+02:00

-kolumni Vihreässä Langassa 29.11.08

Tänä syksynä on nähty, miten hämmästyttävän nopeasti maailman talouden tila heijastuu kuntiin. Espoon syyskuun raportti puhui karua kieltään: menot kasvavat, tulot vähenevät ja rahastot hupenevat. Talouskriisi heikentää jo nyt kuntien verotulopohjaa, mikä johtaa vyön kiristämiseen. Seuraava nelivuotiskausi tulee menoleikkauksineen olemaan kuntapäättäjille jatkuva haaste.

Kuntien on tarkasteltava kriittisesti paisuneita hallintorakenteitaan. Jos johtotasolla on turhan monta porrasta, vastuu hämärtyy ja päätösten kohdentaminen vaikeutuu. Yksi päätöksen paikka on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen kitka, joka vaatii järkevän ratkaisun. Päällekkäiset testaukset ja tutkimukset sekä pahimmillaan potilaan ikävältä pompottamiselta vaikuttava hoidosta toiseen siirtäminen lisäävät inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia.

Kunnissa tarvitaan nyt säästötoimia, mutta on kohteita, joista ei ole järkevää eikä inhimillistä säästää. Näitä ovat koulujen tuntikehykset, ennaltaehkäisevä työ, päivähoito, lastensuojelu, vanhusten palvelut ja vammaiskuljetukset. Sosiaalinen luototus on myös tärkeää, koska se auttaa äkillisissä elämänmuutoksissa ihmisiä selviämään pahimman yli. Vastuullinen kuntapäättäjä selvityttää energian kulutusta. Missä voidaan säästää, missä taas tehostaa? Vanhoissa julkisissa rakennuksissa saattaa olla aivan järjettömän epätehokkaat, toistensa kanssa kilpailevat ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmät. Samaan aikaan, kun saleja lämmitetään, niitä viilennetään ilmastoinnilla. Matalaenergiarakentaminen ja uusiutuvan energian, kuten maalämmön, suosiminen ovat sekä ilmastonmuutosta hillitseviä että pitkällä tähtäimellä kuntataloutta kohentavia ratkaisuja. Kuntien on erityisen järkevä satsata korjaamisrakentamiseen ja toteuttaa myös uusia tarpeellisia investointeja. Siten kunta voi työllistää työttömiään tai sen uhkaamia. Heidän ostovoimansa lisääminen vähentää sosiaalitoimen menoja. Laskusuhdanteen aikaan työn teettäminen on halpaa ja siksi järkevää, vaikka lainarahan turvin. Kaikki homekoulut ja rapistuneet rakennukset kannattaa korjata nyt.

Kulutuksen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen sopii elvyttävään kuntapolitiikkaan. Ruuhkamaksut ja jätemaksujen korotukset tuovat kunnille tuloja, joita ne voivat kohdentaa joukkoliikenteeseen, kulttuuritarjontaan ja kirjastoille. On tärkeää, että kaupungeissa on myös ei-kaupallista julkista tilaa, eikä kaupan suuryksiköitä pidä kaavoittaa haja-asutusalueille. Kunnat tekevät ilmastoratkaisuja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitos

2008-10-27T08:32:00.000+02:00

Huikea yö ja jännitysnäytelmä on takana, mahtavat haasteet edessä. Ryhmämme vahvistui kahdella ja vihreät ovat 11 valtuutetulla toiseksi suurin puolue Espoossa.

Kiitos kaikille meitä äänestäneille, erityislämmin kiitos äänestäjilleni ja tukijoilleni. Kiitos tuesta, työ jatkuu vihreämmän ja inhimillisemmän Espoon puolesta.

Nuorisoasunnottomuudesta

2008-10-26T08:23:00.000+02:00

Päivän Hesarissa oli hälyttävä tieto nuorisoasunnottomuuden lisääntymisestä. Kaikki ennaltaehkäisevät palvelut ovat tärkeitä vakavan syrjäytymisen ja sen ääripään, asunnottomuuden ehkäisyssä.

On monia keinoja ehkäistä asunnottomuutta. Yksi niistä on Espoonkruunun asumisneuvojat, joita tarvitaan lisää. On todettu, että asumisneuvojilla on suurta merkitystä, kun on kyse asukkaan elämän kontrollista. Luisumisen ehkäisy on joskus hyvin pienestä kiinni.

Avuntarvitsija ei välttämättä osaa hakea apua, ei tiedä mitä tukea ja palveluja on saatavissa. Osaltaan tilanteeseen vaikuttaa mm. kaupungin palveluiden yksityistäminen sekä niihin liittyvät palvelusetelit. Jossain määrin palvelusetelit ovat tietysti hyväksi ja lisäävät asukkaiden valinnanvapautta, mutta kaikkein heikompiosaisten voi olla vaikea hakea palvelua seteli kourassa. Pitäisi ajatella enemmän asukkaan näkökulmaa, esimerkiksi hukassa ja kateissa olevia nuoria.

Nuorilla on toivoa paremmasta elämästä yleensä enemmän kuin muilla syrjäytyneillä. Nuoret ovat autettavissa, jos niin halutaan. Tärkeässä osassa on etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat. Edullisia nuorisoasuntoja vuokraavat Espoon nuorisoasunnot ry ja Nuorisosäätiö. On tärkeää, että niille osoitetaan kaupungin puolesta tontteja.

Nuorelle itsenäistymisvaihe voi olla rankka prosessi, hyppy lasten maailmasta aikuisen maailmaan on suuri. Nykyaikaa leimaa myös epävarmuus työmarkkinoilla ja pätkätyöt. Kun nuori on nivelvaiheessa, kuten peruskoulun loppuessa, on tärkeää, mihin suuntaan elämä lähtee viemään. On tärkeää, että vanhemmilla olisi aikaa lapselle, aikaa olla läsnä, kuunnella ja tukea.

Terveisiä Sellosta

2008-10-18T18:23:00.000+03:00

Espoon vihreät kampanjoivat tänään Leppävaaran Sellossa. Vihreillä on upea sadan ehdokkaan lista ja yhdessä on kiva tehdä kampanjaa. Espoolaisten terveisten mukaan huolta kannetaan terveydenhuollosta ja päiväkotipaikkoja toivottiin lisää Säterinmetsään. Nopeasti kasvavilla alueilla hoitopaikoista on pulaa. Lasten ja nuorten tarpeet puhuttivat myös. Kouluihin tarvitaan enemmän kuraattoreita ja kouluterveydenhoitajia. Oli puhetta viheralueista ja liian perusteellisesta ”metsän hoidosta”. Kaupunkimetsien hoito ei missään nimessä saa olla avohakkuutyyppistä harventamista. Joukkoliikenne huonoine yhteyksineen puhuttaa monia. Asukkaiden terveiset nykyisille ja tuleville päättäjille ovat tärkeitä. Näillä eväillä ryhdymme budjettineuvotteluihin, teemme valtuustoaloitteita ja viemme asioita eteenpäin yhteistyössä muiden ryhmien kanssa.

Johannan vaalisivu
Espoon vihreät ehdokkaat

Kunnallinen päivähoito on hyvää

2008-10-17T07:44:00.000+03:00

Kun olimme nuori opiskelijaperhe, lapset olivat päivisin päiväkodissa. Muistan vieläkin, kun lapset jäivät ensimmäisiä kertoja hoitajan syliin: pieni räkäinen nenä, syyttävä katse ja pisto sydämessä.

Se meni nopeasti ohi. Pian lapset eivät taakseen vilkaisseet, kun oli kiire leikkeihin. Päivähoidon taso on Espoossa hyvä, tosin uusin haaste on henkilöstön riittävyys. Lasten määrä ja hoitopaikkojen kysyntä kasvavat kovaa vauhtia ja siihen on vastattu perustamalla nopeasti uusia päivähoitopaikkoja. Hoitajien riittävä määrä on todella tärkeää lasten viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta. Se auttaa myös hoitajia jaksamaan työssään ja huomioimaan jokaisen lapsen.

On tärkeää, että perheet voivat itse valita hoitomuodon: päiväkoti, perhepäivähoitaja tai kotihoito. Kotihoitoa tuetaan mm. Espoo-lisällä, johon viime vuonna saatiin sisaruskorotus.

Vaikka lihavien vuosien ajat olisivat ohitse, niin varmaa on se, että hyvät peruspalvelut on jatkossakin taattava espoolaisille.

Joukkoliikenne kuntoon

2008-10-15T22:47:00.002+03:00

Joukkoliikenteen tulisi tarjota kaikille vapaus liikkua helposti, edullisesti ja vaivattomasti. Kuitenkaan köyhimmillä ei ole siihen varaa. Liput ovat aivan liian kalliita. Olemme sellaisessa oravanpyörässä, että koska liput ovat kalliita, harva käyttää joukkoliikennettä. Koska katetta ei saada myytyjen lippujen määrästä, niin lipun hintoja nostetaan. Näin ei saisi olla. Vihreät ovat joukkoliikennepuolue, sillä ajamme systemaattisesti lipun hintoja alas YTV:ssä ja valtuustossa.

Espoossa on myös sisäiset yhteydet retuperällä. Vuoroja ja yhteyksiä on aivan liian vähän. Helsinkiin pääsee kätevästi Länsiväylää ja kuljenkin bussilla päivittäin Kamppiin. Lasta ei kuitenkaan raaski laittaa seikkailemaan joukkoliikenteessä yön pimeyteen vuorovaihtoineen, vaan harrastukset hoidetaan autolla. Puuttuvat yhteydet estävät myös työmatkaliikennettä. Esimerkiksi käy väli Leppävaara-Keilaniemi, millä välillä ei ole suoraa ja nopeaa kehätieyhteyttä.

Joukkoliikenteen tulisi olla joukkojen liikennettä ja varsinkin ilmastosta puhuttaessa pakokaasuista olisi päästävä.

Valtuustoaloite joukkoliikenteen edistämisestä

Kolme koota kouluille

2008-10-13T21:55:00.000+03:00

Tulin juuri valtuustosta, jossa käytiin lähetekeskustelua budjettiin. Koska puheenvuorot oli rajattu 2 minuuttiin, päätin keskittyä vain yhteen asiaan, kolmen koon ohjelmaan kouluille, lasten hyvinvoinnin puolesta:

1. Kouluruoka
Ruoan hinta on noussut kymmeniä prosentteja vuoden aikana ja siksi ateriankohtaisia määrärahoja pitää korottaa. On tärkeää, että lapsille saadaan terveellinen ja maistuva ateria.

2. Kouluterveydenhoitajat
Peruskouluihin tarvitaan omat kouluterveydenhoitajat takaisin. Silloin kaikilla lapsilla olisi joka päivä mahdollisuus purkaa pahaa oloaan, ja terveydenhoitaja ehtisi nähdä monen vuoden kuluessa, mihin suuntaan kehitys on menossa.

3. Koulujen kerhotoiminta
Laman seurauksena, siis 90-luvulla, koulujen kerhotoiminta lopetettiin. Ennen kaikki pääsivät harrastamaan, koska kouluilla oli harrastekerhoja moneen makuun ja ne tuottivat iloa monille lapsille. Koulujen kerhotoiminta on elvytettävä lamaa edeltävälle tasolle.

Viikkokuvia

2008-10-09T01:55:00.007+03:00

Viikko sitten Kajaanissa työelämävaliokunta kuuli mitä suunnitelmia työvoimatoimistolla, tehtaan henkilöstöllä ja UPM:llä on, jotta mahdollisimman moni paperitehtaalta saisi työtä ja voisi jäädä Kainuuseen. Päällimmäisenä mieleen jäi, että työlainsäädäntöä on uudistettava kohtaamaan paremmin äkilliset rakennemuutokset. Jatkossa hoidetaan vahvemmin työllisyyttä, eikä vain työttömyyttä.

Kuvassa on Talvivaaran kaivosaluetta, jossa tuotetaan nikkeliä ja muita malmeja biologisessa, bakteereja hyödyntävässä prosessissa, mikä on maailmanluokan uutta teknologiaa.

Vihreiden kunnallisvaalikampanja lähti nousukiitoon Kampissa. Rohkeutta on.. teemalla vaaditaan tekoja ilmaston ja ihmisten hyväksi.

Olimme Anni Sinnemäen kanssa Piippolassa tutustumassa Sakari Hankosen metsään, jota hoidetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Metsä on kaunis ja monimuotoinen ollakseen talousmetsä. Se ei ole monotonista kloonipuuta, vaan useita eri puita, erikokoisia lehti- ja havupuita. Metsä tuottaa omistajalleen jatkuvan tasaisen tuoton, koska hyvälaatuista tukkipuuta saadaan vuosittain. Perinteisen metsänhoidon kustannuksia, kuten taimien istutusta tai harvennushakkuita ei ole. Matkassa oppaana oli myös Aimo Piirainen Ylivieskasta.

Tänään olin Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän kokouksessa, jossa tavattiin peruspalveluministeri Risikko. Vammaiset ovat vihdoinkin saamassa subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan. Avustajajärjestelmä käynnistyy vaiheittain, ja nyt on otettu iso harppaus eteenpäin. Kustannuksista on ollut erilaisia näkemyksiä, mm. kuntaliitolla. Ministeriön asiantuntijoiden laskelmissa on huomioitu se, että palveluja on toki nytkin ollut, kyseessä on lähinnä palvelutarpeen varmistaminen. Kustannuksia seurataan jatkossa tarkkaan, jotta resurssit riittävät. Vammaisten ihmisten oikeus hyvään elämään on koko eduskunnan projekti.

Kajaani

2008-09-13T10:53:00.001+03:00

Tämän jutun nimi on Kajaani -aivan yhtä hyvin se olisi voinut olla Imatra, Valkeakoski tai Varkaus. Mutta Kajaani on se, johon pahimmin sattuu metsäteollisuuden uusin takaisku. Jopa kymmenen prosenttia kajaanilaisista on menettämässä työnsä, kun paperitehdas suljetaan. Imatran ja Kajaanin seutukunnista tuli äkillisen rakennemuutoksen alueita, joille myönnetään hätäapua.

Metsäteollisuudella on nyt totuuden hetki näyttää edes ripausta yhteiskuntavastuuta ja kantaa oma kortensa kekoon avustuspaketteina. Ei voi olla niin, että kaikki tuki kelpaa kyllä heille, mutta että he eivät välittäisi työntekijöistään eikä heidän perheistään. On nimittäin pumpattu jo miljoonia puuhuollon turvaamiseen. On satsattu perusradanpidossa puunsaannin kannalta oleellisiin rataosuuksiin, lisäksi on 50 % verohelpotukset puun myyntituloista ja budjettirahalisäykset alemman tieverkon (siis metsäautoteiden) huoltoon. Silti moni perhe joutuu nyt kärsimään sitä hätää, joka näillä toimenpiteillä haluttiin välttää.

Olisi kansantalouden kannalta tuottoisampaa laittaa miljoonia innovaatioihin, bionenergian tuotantoon, matkailuun, palvelualan kehitykseen kuin vain avittaa globalisaation ja huonon strategian vuoksi ahdinkoon joutunutta metsäteollisuutta. Ala sellaisenaan hiipuu ja vain uudistumalla se voi säilyä merkittävänä kansantaloudellisena tekijänä.

Työelämävaliokunta matkustaa Kajaaniin 30.9-1.10 tapaamaan kaupungin väkeä, työntekijöitä ja päättäjiä. Menemme, jotta parhaiten tiedämme, miten auttaa Kajaani jaloilleen ja tästä eteenpäin. Vuosi sitten maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili maakunnassa tutustuen mm. Kainuun malliin ja alueen elinkeinoelämään. Alueella on paljon mahdollisuuksia ja sen innostuneen positiiviset sekä sydämelliset asukkaat tekivät vaikutuksen. Muutosturvamallissa ihanteena on, että ihmiset työllistyisivät heti toisaalle ja hätäapu suunnataankin uusien työpaikkojen luomiseksi. Talvivaaran kaivos tarjoaa joitakin paikkoja, mutta uskon, että suurin osa syntyy pienistä puroista. Ympäröivä metsä tarjoaa matkailumahdollisuuksia ja luonnonvaroista voi kehittää bioenergiaa ja uusia tuotteita. Kajaani on metsän keskellä ja metsästä se voi jatkossakin ammentaa hyvää.

Syksyn haasteita

2008-09-10T10:02:00.004+03:00

Eduskuntatalon portaille oli eilen kokoontunut joukko kansalaisaktiiveja ilmastotempaukseen. Kansalaisjärjestöt kampanjoivat ilmastolain puolesta. Lain, jossa vaaditaan vuosittaisia 5 prosentin päästövähennyksiä. Kannatan lämpimästi Polttava kysymys kampanjan ilmastolakia. Tänä syksynä eduskunta saa työstettäväkseen tulevaisuusselonteon sekä energia- ja ilmastopolitiikan linjaukset. Konkreettisia päästövähennyksiä on tehtävä viimeistään nyt.

Toinen iso asia tänä syksynä on se, että ensimmäisiä sosiaaliturvan uudistukseen liittyviä esityksiä tuodaan eduskunnalle. Pikkuparlamentin auditoriossa järjestetyssä ”Kurjuuttakin kummempaa” seminaarissa kuultiin monta tarinaa. Osallistujat kertoivat siitä hädästä, mitä näkevät tai kokevat. SATA-komitean työhön liittyy paljon odotuksia, mutta myös pelkoja. Suhtaudun kuitenkin tähän laajaan sosiaaliturvan remonttiin positiivisena mahdollisuutena. Nykyinen tukiviidakko on sellainen, että jotkut putoavat silppuisen tukiverkon välistä tyhjän päälle. Toisaalta se ei kannusta työhön, sillä pienen määräaikaisen työn tai osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa. On siis parannettava oleellisesti mahdollisuuksia tehdä työtä ja myös korotettava pienimpiä minimietuuksia. Se oli nimittäin kaikkien seminaarissa kuultujen tarinoiden yhdistävä tekijä, ettei minimituilla tule toimeen.

Kesämuistoja

2008-09-08T13:59:00.005+03:00

Tässä muutama kuva kesäalbumistani. Eduskunnassa työt alkavat varsinaisesti tällä viikolla, vaikka oikeastaan elokuussa on poliitikolle tehtäviä riittänyt. On ollut budjettikäsittelyjä, kesäkokouksia ja valiokuntatapaamisia. Espoon värikäs kunnallispolitiikkaa lepää vain heinäkuun.

Johannan päivää Espoossa.

Mesiangervoja Vaasan asuntomessuilla.

Poljin Espoon rantaraitilla, joka on upea lähiliikuntapaikka.

Satakunnan Sastamalassa, lähellä Karimäen kylää.

Itämeren toisella rannalla, Viron Sillamäessä.

Virolaista taidetta.

Narvajoella, idän ja lännen rajalla.

Tapaus Espoon Sähkö -lypsävän lehmän lahtaus

2008-09-05T20:57:00.001+03:00

”Kurssilasku söi miljoonia Espoon sähkörahastosta” (HS tänään). Espoon Sähkön tarina osakesalkuksi on pitkä ja vaiherikas, mutta kuitenkin silkkaa alamäkeä. Tätä tarinaa, kuinka kaikki tapahtui ja pohdintaa, kuka siihen on syypää, kuulee monesti Espoon valtuuston kokouksessa. Vaikka itse tulin mukaan Espoon kunnallispolitiikkaan vuonna 2005, kaupunginvaltuutetuksi, tarina on tullut hyvin tutuksi minullekin. Sitä tarinaa on joskus turhauttavaa kuunnella, mutta kirjaanpa sen tähän blogiini satunnaisten lukijoiden ihmeteltäväksi, eräänlaisena opettavaisena tarinana. Kunnan kannattaa pitää sähkölaitoksesta kiinni.

Kaikki alkoi joskus vuonna yks ja kaks tai sitäkin kauemmin. Olipa kerran mukavan tasaista tuottoa tuottanut ”Espoon Sähkö” niminen kunnallinen liikelaitos. Joku kuitenkin sai ajatuksen: ”Saamme paremman tuoton, kun viemme yhtiön pörssiin.” No sekin osoittautui hankalaksi, kun pörssiosakkeita oli paljon, eikä ollut kivaa eikä helppoa hallinnoida pörssiyhtiötä, kun liikesalaisuuksiin vedoten asioita ei voitu päättää avoimessa kuntademokratian hengessä. Joku keksi sitten jatkoidean: ”Otetaan meille kumppani, joka ostaisi enemmistön osakkeista.” Suuret energiayritykset osoittivat kilvan kiinnostustaan Espoon Sähkön osakkeisiin. Arvasivat varmaan, että sähkön ja energian hinta kyllä tulee nousemaan, kun ainakin jotkut viherhörhöt puhuivat jostakin ilmastonmuutoksesta. Espoossa ajateltiin, että parasta olisi saada sähkömarkkinoille kunnon kilpailu aikaiseksi ja mukavan oloinen kumppani löytyikin sitten Saksan maalta, EON, niminen (nimeä ei ole muutettu). Suomalainen Fortum ei kelvannut kumppaniksi, koska kilpailu ei olisi silloin ollut rehtiä. Haluttiin kuitenkin varmistaa, että osakkeet sitten varmasti pysyvät EONilla ja Espoo sopi EONin kesken, että ”ethän sitten myy näitä osakkeita ilman meidän lupaa?” (Eivätkö edes UMTS-miljardien menetykset olleet opettaneet suomalaisten ja saksalaisten välisestä ystävyydestä mitään?) Kävi kuitenkin niin, että tämä EON himoitsi jotain, jota Fortumilla oli, joitain sähkölaitoksia Euroopassa. Fortum ja EON tekivät kuin tekivätkin Espoolle oharin ja vaihtoivat keskenään osakkeita ilman Espoon lupaa. Meillä oli siis loppujen lopuksi pörssiyhtiö, jossa omistajina olivat EON, Espoo ja Fortum, kolmannes kullakin. Tilanne oli kiusallinen ja toisinpuolin kyräiltiin. EON lupasi Espoolle kuitenkin säilyttää viimeiset osakkeensa, joita Fortum nyt jo erittäin kernaasti halusi itselleen.

EON pysytteli lujana ja näissä asetelmissa alkoi valtuustokausi vuonna 2005, jolloin tulin valtuutetuksi. Fortum osoitti jatkuvasti haluavansa ostaa Espoon osakkeet ja EONkin oli luvannut luopuvansa heti omistaan Fortumin hyväksi, jahka Espoo tekee ensin aloitteen ja myy omansa pois. Pidettiin itsestään selvänä, että Espoo pitää kuitenkin viimeiset osakkeensa. Tuottihan se tasaisesti Espoon budjettiin vuosittain kolmanneksen sähköyhtiön tuotoista, ei mikään huono tulolähde ollenkaan. Minäkin uskoin, että viimeiset sähköosakkeet pidetään kyllä. Totta kai, onhan se järkevää. Taustalla kuitenkin kuhisi, neuvotteluja käytiin jälkeenpäin kuulemani mukaan jopa parkkipaikoilla. Virkamiesjohto oli valinnut muutaman yksittäisen valtuutetun, jotka tiesivät, että tässä nyt hierotaan kauppoja Fortumin kesken. Joululahjana, hyvin lähellä vuoden 2005 jouluaattoa, valtuutetuille kerrottiin, että nyt on saatu hemmetin hyvä tarjous Fortumilta sähköosakkeista. Oli palkattu myös konsultti selvittämään, kannattaisiko Espoon myydä vai pitää osakkeet. Konsulttipalkkioksi oli luvattu prosentti mahdollisesta myyntivoitosta, joka olisi 365 miljoonaa euroa. Jos konsultti olisi päätynyt suosittamaan sitä, että osakkeet kannattaa pitää, niin palkkio olisi ollut huomattavasti pienempi. Jostain syystä konsultti suositteli lämpimästi, että kaikkein kannattavinta Espoolle olisi mahdollisimman pikaisesti myydä pois osakkeet.

Valtuuston päätöskokouksessa 16.1.2006 olin yksi niistä, jotka äänestivät myyntiä vastaan. Kannatin koko asian hylkäämistä ja jätin päätökseen eriävän mielipiteen. Enemmistö halusi hankkiutua eroon sähköosakkeista ja ottaa tilalle 365 miljoonan euron osakesalkun. Se on nyt menettänyt arvoaan 18 miljoonaa.

Silta

2008-08-27T13:52:00.002+03:00

Tänään Espoo täyttää 550 vuotta. Tänään tulee kuluneeksi 550 vuotta Espoon seurakunnan perustamisesta. Koko kaupungin juhlaa on vietetty läpi vuoden, jokainen asukas on voinut löytää itselleen mieluisan tapahtuman, konsertin, taidenäyttelyn, luontokävelyn.

Juhla huipentui juuri tänään, Espoon ikivanhan kivikirkon kupeeseen, Espoonjoen rannalle. Siellä vihittiin käyttöön upea, kaunis kaarisilta, kaupungin lahja meille kaikille espoolaisille. Piispa Mikko Heikka siunasi Kannussillan: ”Silta yhdistää vastarantoja, silta yhdistää mennyttä ja tulevaa.” Paikalla oli paljon väkeä, myös päiväkotilapsia. Parempaa ja kauniimpaa lahjaa ei kaupunki olisi voinut meille antaa kuin tuon kaarisillan. Se on rakennettu vanhan mallin mukaan ja jokainen palkki kannattelee toinen toistaan.

Sydämelliset onnittelut Espoolle.

Vihreät menivät metsään

2008-08-25T14:20:00.002+03:00

Vihreä eduskuntaryhmä piti kesäkokoustaan Pirkanmaalla. Kävimme tutustumassa Seitsemisen kansallispuistoon. Se on yksi harvoista paikoista Etelä-Suomessa, jossa on koskematonta vanhaa metsää. Toki meillä on paljon metsää, mutta se on pääsääntöisesti lajiköyhää talousmetsää.

Perinteisesti on totuttu suojelemaan yksittäisiä, uhanalaisia lajeja, kuten kääpiä tai pikkuötököitä. Koska niin moni laji on vaarassa hävitä, on meidän suojeltava metsämaisemaa, monimuotoisia ekosysteemejä. Sillä on myös terveyttä edistävää virkistysarvoa ja luontomatkailun kautta taloudellista hyötyä.

Vanhassa metsässä on lajien kirjo, lahopuuta, kuukkeleita, erikokoisia puita. Oikeastaan talousmetsää on meillä perinteisesti niin paljon, että Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoistakin osa on sitä. Alueilla tehdään ennallistamistyötä: kaadetaan puita, kasketaan ja korjataan suo-ojitukset.

Riippuen siitä, mistä Etelä-Suomen raja vedetään, on Etelä-Suomen metsistä suojeltua vaivaiset 2-3 %. Vilkastuneen puukaupan vastapainoksi on lisättävä suojelua. Esimerkiksi metsän myyminen suojelutarkoitukseen pitäisi olla täysin verovapaata.

Sitä paitsi meillä on metsänhoidossa liian ääripäistetty toimintamalli, joka sisältää pääsääntöisesti täyden suojelun versus avohakkuun. Paljon hyvää saisimme aikaan jo sillä, että metsähoitomenetelmiin sisällytetään vahvemmin pehmeitä metsänkäsittelymenetelmiä, kuten osan puista säästävää poimintahakkuuta. Ne on saatava metsäkeskusten suosituksiin ja kansalliseksi tavoitteeksi

Metsät ovat ihmisiä varten, liikkumiseen, sienestykseen, suunnistamiseen ja partioretkille. Täällä pääkaupunkiseudulla on nelisen vuotta käyty kädenvääntöä Nuuksion metsien käytöstä ja suojelun tasosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen ja luontoliikuntajärjestöjen kesken on ollut erimielisyyksiä, on puhuttu jopa suunnistuksen täyskiellosta. Asia nytkähti nyt parempaan suuntaan, kun järjestöt pääsevät vaikuttamaan Pirttimäen, Luukin ja Hakjärven hoito- ja käyttösuunnitelmiin. Yhdessä sovitaan mm. herkkien alueiden välttämisestä erityisesti lintujen pesimäaikaan. Metsät ovat parhaimmillaan silloin, kun siellä saa olla, samoilla ja suunnistaa :o)

Kunnalliset liikelaitokset

2008-08-19T13:07:00.002+03:00

Eilen oli Espoon valtuustossa päätettävänä kahden uuden liikelaitoksen ja yhden nettobudjetoidun tulosyksikön perustaminen. Ne koskettavat talotuotantoa, teknisiä palveluita (isännöinti, siivous, saneeraus yms..) ja ruokatuotantoa.

Pääsääntöisesti en usko, että yritysmaailman opit suoraan sopivat kuntatalouteen ja että liikelaitos toisi jotain ihmeellistä. Rahaa ei synny tyhjästä, vaikka olisi liikelaitos ja kuntalainen viime kädessä maksaa kulut veroissa. Varsinkin monopolimarkkinoilla liikelaitos on enemmänkin keinotekoinen, koska kilpailu ei voi olla aitoa. Pahimmillaan kunnallinen liikelaitos voisi tarkoittaa sitä, että valtuustossa päätetään vain sen tuottoprosentista, jos sen johtokunta olisi virkamiesvetoinen. Tässä tapauksessa oli kuitenkin enemmän kyse organisaatiomallin uudistamisesta, tavasta tehdä asioita hieman toisella tavalla ja selkiyttää prosesseja. Näin ei ollut alun perin esitetty virkamiesten puolelta, vaan päätös parani huomattavasti luottamushenkilökäsittelyssä. Nyt esitetyssä muodossa kunnallinen liikelaitos ei ole suoraan verrattavissa vapailla markkinoilla toimiviin yrityksiin. Ne ovat edelleen demokraattisessa hallinnassa olevia kunnallisia päätöksentekoelimiä ja edelleenkin tärkeimmät isot päätökset, kuten investointiohjelma, tulevat valtuustoon. On todella oleellista, että valtuustossa päätetään rakennettavista kouluista ja maauimaloista, kuten nytkin on tehty. Tämäkin asia saatiin luottamusmiesneuvotteluissa, kun asia oli kaupunginhallituksen käsittelyssä. Alkuperäinen esitys olisi siis oleellisesti kaventanut valtuuston toimivaltaa. Tärkeää on myös se, että liikelaitosten johtokuntina toimivat lautakunnat eli luottamusmiehet. Koska niin merkittäviä parannuksia saatiin luottamusmiesneuvotteluissa ja koska en pääsääntöisesti vastusta kehitystä ja muutosta, saatoin olla esityksen takana. Tulevien liikelaitosten johtosäännöt ovat nyt jatkon kannalta erittäin merkittäviä. Kun ne tulevat päätettäviksi, jokainen asia on mietittävä tarkkaan ja analysoitava riskit ja mahdollisuudet.

Sinänsä kunnallinen liikelaitos ei ole mitään uutta, vaan trendi, jota kohti yhä enenevässä määrin mennään. Helsingissä ja Tampereella ollaan jo pitemmällä kuin Espoossa. Tampereella on jo toiminnan periaatteena ”tilaaja” ja ”tuottaja” -lautakunnat. Jotta selvitään tulevaisuuden työvoimapulasta ja siitä, että työtätekevä väestön osa pienenee, on pakkokin uudistaa kuntarakenteita. Uudistukset ovat aina epävarmoja, koska tulevaisuutta ei voi ennustaa. Toisaalta organisaatiot kaipaavat uudistusta, mikään kehitys ei voi pysähtyä ja jämähtää paikoilleen. Tulevaisuudessa meillä ei tule riittämään työntekijöitä kaikkeen, jo nyt on pulaa tekijöistä. Jatkossa joko tuotetaan itse tai ostetaan muualta, jos saadaan halvalla hyvää ja laadukasta. Silloin on hyvä, että on ”tuote”, tiedetään mitä tilataan, voidaan verrata muihin vastaaviin ”tuotteisiin” ja saadaan paremmin hintatietoisuutta. Sitä tällä uudistuksella pääsääntöisesti kaiketi haetaan.

Esityslistan tekstistä ja liiteaineistosta ei voi tosin antaa tyylipisteitä virkamiesvalmistelulle. Liitteissä oli asiaa aivan asian vierestä. Liki kahden senttimetrin paksuisella pumaskalla olisi sanalla sanoen voinut vaikka heittää vesilintua. Esimerkiksi Espoon herättäjäjuhlien tarjoomuksien hygieniatasotieto ei kovinkaan läheisesti liittynyt käsiteltävänä olevaan organisaatiouudistukseen. Kaikkein oleellisin asia, eli työntekijöiden kysymykset ja niihin annetut vastaukset oli ”kokouksessa saatavilla”, jos tiesi niitten perään kysellä. On päivänselvää, että työntekijöillä on huoli tulevasta. Ja työntekijöistä on erityisen hyvin huolehdittava tässä muutosprosessissa. Se on onneksi kirjattu myös päätösklemmiin.

Esityslistan mukaan yhtään työntekijää ei irtisanota, vaan kaikki saavat pitää työnsä. Todennäköisesti tuottovaatimukset saadaan hoidettua sillä, että osa työntekijöistä jää pian eläkkeelle. Jäljelle jääviä ei pidä kuormittaa töillä, vaan työmääränkin on toki vähennyttävä, kun asioita organisoidaan uudelleen ja karsitaan ainakin päällekkäiset työt. On muuten aika kummallista, miten paljon päällekkäistä työtä tehdään nykyisin esimerkiksi terveydenhoitopuolella. Asiakkaalle tämä näkyy todella ikävänä pompotteluna ja siirtelynä paikasta toiseen. Toisaalta se näkyy myös sekavana kirjausmenettelynä, joissa eri informaatiojärjestelmien välillä tieto ei siirry ja samoja testejä toistetaan. Eräässä nimeltä mainitsemattomassa sairaalassa saatiin runsaasti enemmän aikaa potilaille, kun tiedonsiirtoprosessit laitettiin kuntoon TKK:n tuotantotalouden opiskelijoiden projektityönä. Turhaa byrokratiaa karsiutui.

Lopuksi kritisoin valtuuston esityslistatekstiä myös siitä, että siinä oli kaikki hyvä ja kymmenen kaunista, mutta muutoksen riskejä ei tuotu esille. Toki riskejä on ja ne on hyvä ennakoida. Ei tämä liikelaitostaminen yksistään ole oikotie onneen, vaan on paljon kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia, huomionarvoisia asioita. Näiden liikelaitosten toimintaa on jatkossa seurattava tarkkaan ja johtosäännöt on tehtävä suurennuslasin kanssa. Ensimmäisenä riskinä tulee mieleeni tilavuokrat, kuinka ne nousevat ja miten se vaikuttaa kouluille ja muille tärkeille laitoksille? Entä koulujen iltakäyttö? Korkeatasoinen opetus on säilytettävä ja lasten harrastamista on kaikin keinoin tuettava. Urheiluseuroja ja harrasteryhmiä ei saa rokottaa korkeilla toimitilavuokrilla, vaan kaupungin pitää tukea näitä erittäin tärkeitä toimintoja. Talonrakennuspuolella olen huolissani jatkossa rakentamisen laadusta. Toisaalta liikelaitos tarjoaa mahdollisuuden siihen, että nyt retuperälle jääneeseen saneeraukseen ja kunnostukseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Viime vuosina on rakennettu liikaa uutta ja annettu vanhan rapistua. Kolmas uhka ja riski liittyy ruokapalvelukeskukseen ja ruoan laatuun. Ruokapalvelukeskus on kuulemani mukaan toiminut hyvin ja ruoan laatukin ollut hyvää. Lapsille, sairaille ja vanhuksille pitää tarjota parasta, terveellistä ruokaa ja luomua. Nämä pitää saada hankintakriteereihin, johtosääntöihin kirjattua. Kaikkea ei voi mitata rahassa, vaan laatukriteerit ovat oleellisia.

Vaasan asuntomessuilla

2008-08-10T21:35:00.004+03:00

Kaupunkisuunnittelulautakunta tutustui perjantaina Vaasan asuntomessuille ja saimme perusteellista tietoa alueen energiaratkaisuista. Energiaomavarainen alue saa lämpöä merenpohjan sedimenteistä sekä lämpöä ja sähköä kaatopaikkakaasusta. Kuulemma prosessi ja laitteistot ovat ainutlaatuiset. Esimerkiksi merenpohjaan upotetulle kaksoisvaippaputkelle on saatu patentti. Neste kiertää laitteistossa siten, että keskiosaan johdetaan käyttökohteessa viilentynyt keräysneste ja se palaa takaisin ulkopinnan kennojen kautta ottaen tehokkaasti lämpöä ympäröivästä sedimentistä. Putken poikkileikkaus näyttää ihan kukkaselta, sillä tämä muoto antaa vaipalle suuren pinta-alan ja siten hyvän energian keräyskyvyn. Merenpohjasta saa lämpöä tehokkaammin kuin maalta, sillä sedimenteissä lämpötila on ympäri vuoden noin 9 astetta. Oli huikaisevaa kuulla koko tarina keksijän, Mateva Oy:n Mauri Lieskosken kertomana. Kävimme katsomassa myös alueen pientä voimalaitosta. Sarlin Oy Ab:n mikroturbiinilaitos ja Wärtsilän polttokennolaitos tuottavat 130 kilowatin sähkötehon ja 230 kilowatin lämpötehon kaatopaikkakaasusta.

Olimme koko lautakunta todella vaikuttuneita ja päätimme, että tästä lähin kaikkiin uusiin asutusalueisiin pohditaan innovatiivisia energiaratkaisuja. No ensiksikin suuri merkitys on asutusalueiden sijainnilla palveluiden ja joukkoliikenteen suhteen. Matalaenergiatalot ja passiivitalot, jotka eivät tarvitse lainkaan lämmitysenergiaa, tulevat jo rytinällä ja hyvä niin. Oikeastaan on kiinnitettävä ekstrahuomiota myös olemassa olevan rakennuskannan parantamiseen, lämmönerityksiin ja lämmitysmuodon vaihtamiseen öljystä ja suorasta sähkölämmityksestä johonkin ekologisempaan vaihtoehtoon kuten kaukolämpöön, maalämpöön tai pelletteihin. Jos keskitymme liiaksi uudisrakentamisen ekologisuuteen ja unohdamme olemassa olevan rakennuskannan, niin ilmastopäästöt eivät vähene oleellisesti. Talojen elinkaari kun on vuosikymmeniä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa kunnianhimoiset tavoitteet on toteutettava muutamassa vuodessa, viimeistään 2020 mennessä.

Esittelyiden jälkeen kiertelimme Merva Mikkolan, vihreän lautakuntatoverini kanssa alueella. Suuntasimme aivan ensiksi merenrannan upeille pitkospuille ja ulkoilusaarille. Siellä oli paljon kauniita luonnonkukka- ja puuistutuksia, saaristosta tuttuja kasveja. Kuvassa Merva taustanaan messutalot. Kyllä tällä alueella kelpaisi asua =)

Kaksi keikkaa Kemissä

2008-05-01T21:38:00.003+03:00

Kohtuullisen kiireinen huhtikuu takanapäin, siihen kuului mm. kaksi viikonloppumatkaa Kemiin, missä pidettiin Vihreiden naisten hallitus (kuvassa!) ja puoluevaltuuskunta. Kemi on tullut aika tutuksi, voin hyvinkin suositella tätä pientä pohjoista Itämeren rantakaupunkia. Kemin vaaleanpunainen kirkko oli kuin satulinna ja ehdin tutustua myös paikalliseen kotiseutumuseoon. Vanhat esineet ovat kiehtovia, siellä oli yhtä sun toista 50-luvun tapeteista 1800-luvun poroahkioihin ja vanhoihin rahoihin.

Valtuuskunnassa hyväksyttiin puolueen maaseutupoliittinen ohjelma, jonka valmistelutyöryhmää olen vetänyt. Se on ollut espoolaiselle insinöörille piristävä kokemus sekä mahdollisuus tutustua erittäin hienoon porukkaan, vihreisiin maaseudun asukkaisiin. Ohjelman teemoista voisi mainita ilmastonmuutoksen torjunnan ja bioenergian, yhteisöllisyyden, kylät, kulttuurimaisemat, luomun ja lähiruoan, perheviljelyn, muut elinkeinot, pienyrittäjyyden edistämisen, kadonneiden palveluiden palauttamisen, kiertävät palvelut, kyläkoulut monen palvelun kylätaloiksi, kulttuurimaisemien vaalimisen, metsien ja monimuotoisen luonnon suojelemisen jne... Lista jatkuisi vielä, valmis ohjelma löytyy vihreiden nettisivuilta.

Oi sanoi siili

2008-03-09T16:18:00.002+02:00

Oletko havainnut siiliä viime aikoina? Siilit ovat dramaattisesti vähentyneet. Isossa-Britanniassa siili on jo julistettu uhanalaiseksi. Pohdimme siilin uhanalaisuutta ja siilin pelastamiseen tarvittavia toimenpiteitä eduskunnan eläinsuojeluryhmässä. Siilikantaa vähentää mm. lisääntyvä liikenne, liikenneväylien rajaamat populaatiorajat, nurmikoiden leikkuu massiivisilla koneilla, risukasojen poltto ja ilmaston lämpeneminen. Ilmaston lämmetessä siili herää kesken talvihorroksestaan, eikä löydäkään ruokaa, matoja ja hyönteisiä.

Siili pitää luokitella Suomen lainsäädännössä uhanalaiseksi. Lisäksi kantaa voidaan suojella perustamalla lintu- ja nisäkäshoitoloita. Tiesuunnittelussa on huomioitava eläinten kulkureitit ja otettava mukaan eläinten alikulkutunneleita. Siili ei ole metsän eläin, vaan asuu pihapiirissä ja on riippuvainen ihmisestä.

Pelastetaan pieni tunteellinen, nappisilmä, pikikuono siili.

”Oi sanoi siili, olen tunteellinen siili, olen hyvä, kiltti, hellä ja kenelläpä, kellä on vastaansanomista? Se vain on surullista, että piikkikuoren alla siilin hellyys piili” -Kirsi Kunnas-

Metsäteollisuuden herätysliike

2008-03-09T16:15:00.001+02:00

Menneellä viikolla olin kuuntelemassa Tekesin 25-vuotisjuhlaseminaarin puheita. Jorma Ollilan mukaan: ”Suomi on voittaja ensimmäisen globalisaation aallossa, mutta nyt on jo meneillään toinen aalto. Ja tulossa on vielä useita aaltoja”. Pienellä, luovalla ja innostuneella maalla on mahdollisuuksia, jos olemme muuntautumiskykyisiä. Totta tosiaan, globalisaation toiselle aallonharjalle on hypättävä. Suurin haaste on metsäteollisuudella, jonka nyt viimeinkin olisi avattava silmänsä. Jo pari viimeistä vuotta Suomen metsäteollisuuden strategia on mennyt metsään. Olen kuullut metsäteollisuuden vakuuttavan, että heidän strategiansa on ensisijaisesti jalostaa, sitten kierrättää ja vasta lopulta hyödyntää muuten. Siksi pellettejä tehdään vain hakkuutähteistä, eikä tukkipuista. Jos ei oltaisi näin fiksautuneita, Kemijärvelle voisi perustaa puupellettitehtaan. Fakta on se, että paperia tehdään nyt halvemmalla muualla ja etelän eukalyptuspuu kasvaa 7 vuodessa täyteen mittaansa. Siksi paperiteollisuutta voisi täydentää toisen sukupolven biojalostamoilla, joissa syntyy paperin lisäksi myös mm. kemikaaleja ja polttoaineita.

Entä jo uskallettaisiin muuttaa strategiaa ja tehdä enemmän myös pellettejä? Niitä viedään Suomesta laivalla mm. Ruotsiin ja Hollantiin. Kotimaan markkinoillakin olisi niille käyttöä. Helsingin hiilenkäyttöä voisi korvata pelleteillä.

Kemijärven massaliike on hakenut oikeutetusti kaupungilleen tulevaisuuden toivoa ja kipinää. Sellunkeitto kuitenkin loppuu, mikä on alueen asukkaille iso isku. Alueen työllisyyskehityksestä on huolehdittava. Siksi on hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriö tukee Kemijärven ja Summan tehtaiden työntekijöiden uudelleen työllistämistä ja aluekehitystä noin 30 miljoonalla eurolla. Meillä on toivoa, kun yöjunakin saatiin taas raiteilleen :-)

Lumen lumo

2008-03-03T13:35:00.003+02:00

Nyt on kaunis talvi, lunta maassa :-) Toisin oli lasten hiihtolomaviikolla, mikä kului rattoisasti kavereiden kanssa ja Simpson-dvdeitä katsellen. Eduskunnassa oli normaali työviikko, joten aamuisin oli katsottava, että löytävät jääkaapista jotain syötävää.

Ilmaston lämpeneminen on ollut tuntuvaa, talvi on ollut lämpimin 130 vuoteen. Kansainvälisen IPCC-ilmastopaneelin mukaan lämpeneminen on nopeinta juuri pohjoisessa. Toimet ilmastonmuutoksen hidastamiseen ovat todella tarpeen, hallituksessa on otettu pieniä askelia: päästöjen mukaan porrastettu auto- ja ajoneuvovero, tulossa olevat energiansäästö-rakentamismääräykset, lisääntyvä satsaus joukkoliikenteeseen. Tyytyväisyyteen ei pidä tuudittautua, vaan pitää jatkaa yhä suurempiin tekoihin.

Lumella leikkiminen on rattoisaa, osa Suomen kansan (toivottavasti ei katoavaa) perinnettä. Luonnonsuojeluliiton ja Haaga-Helian lumiukkotapahtumassa 30.1 kuulimme painavaa asiaa, kun ympäristöministeri vastaanotti kansalaisadressin. Kuvia lumisista ukoista voi ihailla täällä.

Rinnekodissa

2008-02-07T10:12:00.000+02:00

Hallitusohjelmassa on mukana vaikeasti vammaisten subjektiivinen oikeus avustajaan. Tärkeä asia, jota on odotettu vuosia. Toinen merkittävä seikka on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka on Suomessa ratifiointivaiheessa. Siitä seuraa mittavat vaikutukset lainsäädäntöön, uusi henki ja ympäristö vammaiskysymyksiin. Mainittakoon näistä vammaisen henkilön oikeus valita asuinpaikkansa.

Tärkeää on, että vammainen saa asua lähellä omaisiaan, parhaassa tapauksessa omassa kodissaan. Aina se ei ole mahdollista, jolloin tarvitaan tuettua asumista tai hoitokotia. Vierailin eilen Rinnekodissa, jossa tapasin vammaisia ja heidän hoitajiaan. Oli ilahduttavaa nähdä, että hoitajat todella olivat kutsumusammatissaan. Jokaisesta ihmisestä löytyy sisältä persoona ja kun vammaisen henkilön omat vahvuudet löydetään, on se äärimmäisen palkitsevaa.

Rinnekoti on kuin pieni kylä, jossa on asuntoloita, harrastetiloja, ruokala. Raitilla tuli vastaan iloisia ihmisiä, jotka kyselivät: "kuka olet, mistä tulet, minne menet?" Kun kerroin tulevani Seppolasta, asukkaan silmät välkehtivät: ”Siellä on eläimiä”. Niin, se on todella kiva paikka vuohineen ja hanhineen. Kehuin kaunista Heidi Johannan hattua, sitä kuulemma tarvitaan, kun on epilepsia. Työpajamyymälästä ostin hienon tyynyliinan, hand made in Rinnekoti.

Linjauksia uusiutuvalle energialle

2008-01-25T12:19:00.000+02:00

EU:n komissio on määrittänyt Suomen uusiutuvan energian tavoitteeksi 38 % vuoteen 2020 mennessä, mikä on meille varsin realistinen ja hyvä tavoite.

Suomi on nykyisin melko hyvällä tasolla uusiutuvan energian kokonaismäärässä, joka on noin 25 % energiantuotannosta. Huomattavaa on, että yli puolet tästä syntyy massa- ja paperiteollisuuden sivutuotteena. Myös vesivoimalla tuotetaan melko suuri osa uusiutuvasta energiastamme.

Metsäteollisuus on ennättänyt lausua kykenevänsä lisäämään energiapuun käyttöä. Varmasti sitä jossain määrin voikin lisätä, mutta on aina pidettävä mielessä tasapaino suojeluarvojen ja hyötykäytön välillä. Öljyn ja kivihiilen käyttöä voidaan korvata puupelleteillä, mutta metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen edellyttää suojelualueiden lisäämistä.

Vesivoimaa ei voi enää kestävällä tavalla lisätä, sillä viimeiset vapaat kosket on säilytettävä. Nykyisten laitosten tehoja voidaan lisätä uudella tekniikalla.

Jossain määrin voidaan hyödyntää peltobioenergian lisäystä. Tässä tapauksessa ei saa kuitenkaan syntyä oleellista haittaa ravinnontuotannolle. Hyviä energiakasveja ovat mm. ruokohelpi ja energiapaju.

Millä sitten toteutetaan uusiutuvan energian lisäys? Joka tapauksessa järkevintä on tuotannon laaja-alaisuus, useamman eri energian lähteen kombinaatio. Eniten potentiaalia näkisin näissä kolmessa: tuulivoima, lämpöpumppujen lisäys ja biokaasu. Biokaasua voidaan tuottaa biomassoista, kuten jätevirrat (yhdyskunta, teollisuus, maatalous). Tuulivoimalla, lämpöpumpuilla ja biokaasulla on mahdollista kattaa koko lisäystarve.

Päätös lisätä uusiutuvan energian käyttöä Suomessa on kaikin puolin win win tilanne. Saamme jalansijaa voimakkaasti kasvavilla markkinoilla, työllisyys paranee, maaseutu säilyy elinvoimaisena, ympäristö voittaa.

Energian säästö on kuitenkin tärkeintä, kaiken A ja O. Säästämällä energiaa, kuten suosimalla matalaenergiarakentamista, energian säästölamppuja yms., helpotamme oleellisesti Suomelle asetetun uusituvan energian lisäystavoitteen toteuttamista.

Metro valtuustossa

2008-01-22T13:16:00.000+02:00

Eilen oli valtuustossa infoa metron kustannusarvion noususta. Tämä kustannuskysymys tulee ottaa vakavasti, kaupungin rahapussista on kustannettava tärkeät peruspalvelut. Espoon toimialajohtaja Louko on ilmoittanut kustannuskatoksi nyt 800 M euroa, mikä merkitsee 37 % korotusta päätöksentekoaikaiseen hintaan. Osa noususta selittyy turvallisuusvaatimusten kiristymisellä. Turvallisuudesta ei pidäkään tinkiä, eikä esteettömyydestä. Joukkoliikenteeseen tulee päästä kätevästi myös rollaattorilla, pyörätuolilla ja lasten rattailla. Satsaisin myös asemien viihtyisyyteen ja liityntäpysäköintiin.

Kustannusten nousua pitää silti pyrkiä estämään, emme voi olla valmiita tilaamaan mihin hintaan hyvänsä. Joka tapauksessa näin suurissa investoinneissa on myyjän markkinat. Mahdollisimman paljon hankkeen osatekijöistä pitää voida kilpailuttaa.

Potilasturvalaki

2007-11-14T09:57:00.000+02:00

Ymmärrän hoitajien turhautuneisuuden, heillä on täysi oikeus käydä työtaistelua ja vaatia parempaa palkkaa arvokkaasta ja raskaasta työstään.

Monella alalla työtaisteluun kuuluu suojatyö, josta sovitaan työnantajan ja lakkoilevan ammattiliiton kesken. Nyt osapuolet eivät vielä ole päässeet neuvottelusopuun suojatyöstä. Viime kädessä valtiolla on vastuu elämän turvaamisesta. Tämä suojatyötä koskeva laki oli säädettävä varmuuden vuoksi.

Työtaisteluoikeus on perusoikeutena keskeinen, mutta työtaistelulla on, ILOn sopimustenkin mukaan, myös rajoituksensa. Esimerkiksi se, että ihmishengen suojaaminen voi rajoittaa sitä, mikä on työtaistelun laajuus.

Yksi viesti Tehyn työtaistelussa on selkeä. Kuntasektorin arvokasta hoivatyötä on tuettava ja kuntataloutta on tuettava selvästi enemmän, esimerkiksi valtion osuuksin.

Välikysymys eduskunnassa

2007-10-09T16:29:00.000+03:00

Viime viikkoa sävytti opposition ensimmäinen välikysymys hyvinvointipalveluista ja hoitoalan palkoista. Aihe on tärkeä ja keskustelu oli hedelmällistä. Hyvinvoinnin säilyttämiseen riittää työsarkaa.

Sivistysvaltion mitta lasketaan siitä, kuinka hyvin se huolehtii heikoimmistaan, lapsista, sairaista ja vanhuksista. Hyvinvointipalveluja on oltava kunnan omassa tuotannossa, mutta osa palveluista voidaan ostaa palveluntuottajilta. Tärkeintä on, että kattavat palvelut ovat jokaisen saatavilla varallisuudesta riippumatta.

Espoossa ikääntyvien omatoimisuuteen on alettu panostaa. Yksi hyvä esimerkki on vanhusten hyvinvointi TV, joka auttaa vanhusta selviytymään ja saamaan tarvittaessa apua. Toinen esimerkki on 70 vuotta täyttäneiden ilmainen kuntoilukortti, jolla pääsee uimaan, jumppaan ja kuntosalille. Moni ikääntynyt on sen ansiosta löytänyt kuntosaliliikunnan.

Tavoitteena voidaan pitää hyvinvointipalvelujen riittävää tasoa koko Suomessa. Siksi maakuntien elinvoimaisuudesta on syytä huolehtia, eikä kaikkea tarvitse keskittää pääkaupunkiseudulle. Myös kunnan koolla on merkitystä palveluiden tuottamiskyvyssä ja sitä tavoitellaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Tiukka hankintalaki on haaste palvelujen järjestäjälle. Kilpailutusta käytetään myös tilanteissa, joissa se ei ole tarkoituksenmukaista ja siitä voi koitua kunnalle enemmän maksuja kuin hyötyä. On kohtuutonta vaihtaa tiuhaan hoitajia pelkän kilpailuttamisen ja tehostamisen nimissä. Palveluissa on otettava vahvemmin huomioon käyttäjän näkökulma, sen pienen hoitolapsen ja vanhuksen tarpeet.

Viikkokuulumisia

2007-10-01T08:34:00.000+03:00

Viime viikon keskustelua sävytti sokeri. Suomi-neito on ollut EU:n kiltti tyttö, oikea mallioppilas. Ja mihin se on vienyt? Se, että 15 jäsenmaata ei ollut pienentänyt sokerikiintiöitään sopimusten mukaisesti, painettiin villaisella. Tuotantoa pyritään vähentämään koko EU-alueella tasaisesti. Toki tilanne on epäreilu Suomelle, joka muutama vuosi sitten kuuliaisesti vähensi kaiken vaaditun eli 38 % omasta tuotannostaan.

Kaiken kaikkiaan EU:ssa tuotetaan liikaa sokeria ja tämä kurjistaa sokeria tuottavia kehitysmaita. Kiintiöiden vähentäminen on siksi ihan oikea ratkaisu, mutta se tapa, jolla se tehtiin, oli väärä. Suomessa tuotanto on jo niin vähäistä, että jos sitä yhtään tästä supistetaan, oman sokerin tuotanto häviää maasta kokonaan. Nyt on suurten sokerintuottajamaiden Ranskan ja Saksan vuoro supistaa.

Linja kilttinä mallioppilaana on nyt katsottu loppuun asti. Nyt on ryhdyttävä visioimaan, millaisessa EU:ssa Suomi haluaa olla mukana. On esitettävä ponnekkaammin omia näkemyksiä, sekä Suomen että koko EU:n tulevaisuudesta. Joskus voi olla tuhma ja ärhäkkä. Iskeä nyrkin pöytään ja sanoa: ”Ei sovi, tämä ei sovi Suomelle!”

******************************************

Vantaalla keskusteltiin uusien vihreiden illassa päivän polttavaa politiikkaa. Kehärata ja Sipoonkorven kansallispuisto nousivat esille. Sipoonkorven kansallispuiston perustamisella on kiire, ennenkuin rakentamispaineet syövät koko Sipoonkorven arvokkaan ja monimuotoisen metsän. Kansallispuiston eteen on tehtävä töitä pääkaupunkiseudun kunnissa ja eduskunnassa.

Kehäradan kohdalla on jo valoa tunnelissa: suunnittelu ja toteutus jatkuu, suunnittelurahat ensi vuodelle ovat budjetissa ratahallintokeskuksen varoissa.

******************************************

Viime viikolla oli talousarvioaloitteiden jättöpäivä. Omat aloitteeni koskivat lisämäärärahaa Etelä-Suomen metsien suojeluun, yliopistojen opetukseen ja tutkimukseen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukemiseen. Lisäksi allekirjoitin toistakymmentä hyvään kohteeseen menevää aloitetta, kuten pari Itämeren suojelualoitetta sekä urheiluseuroille lisämäärärahaa esittävän aloitteen.

Tämän viikon suuri kysymys tulee olemaan: Onko Suomella varaa hoitaa lapset, vanhukset, vammaiset ja sairaat? Pitää olla. Tehyn mahdollinen lakkopäätös on vakava pysähtymisen paikka. Voi olla, että Suomessa on haettava uutta mallia, ehkä ottaa oppia länsinaapuristamme Ruotsista: enemmän paikallista sopimista, laajempi palkkahaitari, kunnon korvaukset ylitöistä.

Työelämän haasteita

2007-09-17T13:32:00.000+03:00

Menneellä viikolla olen vieraillut sekä EK:ssa että SAK:ssa ottamassa selvää keskusjärjestöjen näkemyksistä ja työelämän tarpeista.

Kohtaanto-ongelma eli samanaikainen pitkäaikaistyöttömyys, rakennetyöttömyys ja työvoimapula on yksi tulevaisuuden suurista haasteista.

Mitä tehdä niille 100 000 nuorelle, jotka ovat hukassa, eivät missään työssä tai koulutuksessa? Uskon, että on syytä lisätä räätälöityä oppisopimuskoulutusta ja nuorten työpajatoimintaa. Voisi olla hyvä ajatus muodostaa ammattikouluihin linjoja, joista ylimääräinen teoria on karsittu minimiin.

Vuokratyövoiman käyttö on kasvanut viime vuosina nopeasti, noin 20-30 % vuodessa. Siksi vuokratyömarkkinoille on saatava pelisäännöt ja erityisesti työntekijän aseman on oltava turvattu. Joillekin aloille vuokratyövoiman käyttö voi olla toisinaan järkevää, muttei varmasti kaikissa tapauksissa. Ongelmalliseksi vuokratyövoiman lisääntyvä käyttö on koettu mm. hoitoalalla.

Istuntosalissa on käyty rajua keskustelua hoitohenkilökunnan palkoista, onpa oppositiolla valmisteilla aiheesta välikysymyskin. Mielestäni olisi tärkeää keskustella hoitajien jaksamisesta ja siitä, ettei heitä kuormiteta ylimääräisillä paperitöillä. Hoitotyö on arvokasta ja tärkeää, kuten niin moni muukin työ.

Norppa pulassa

2007-09-17T13:30:00.000+03:00

Kesälaitumet ovat kaikonneet ajat sitten, ovat kaunis muisto vain. Syksyn tärkein työ on valtion budjetti, jonka työstäminen aloitettiin vihreiden kesäkokouksessa Savonlinnassa.

Kokouksen hellyttävintä antia olivat Saimaan norpat, joiden ihmeelliseen elämään tutustuttiin risteilyllä. Bongaa norppa -kisassa jotkut näkivät kaksikin norppaa, toiset yhden, joten sovittiin, että kaikki näkivät kolme:)

Saimaan norppa on maailman uhanalaisin hylje ja tällä hetkellä kantaa rasittaa poikasten kalaverkkoihin hukkuminen. Tästä syystä verkkokalastusta on syytä välttää norpan pesimiskaudella kokonaan.

Kesälaitumille

2007-06-22T11:20:00.000+03:00

Kaivattu kesäloma alkaa, ihanaa päästä lasten kanssa mökille, Lintsille, Korkeasaareen, retkille….

Kevät on ollut kiireinen, sillä työt alkoivat heti vaalien jälkeen ja hyvä niin. Arkadianmäen portaita rynnätessä ei ehtinyt juurikaan pysähtyä; minuuttiaikataulun mukaan juostiin kokouksiin, valiokuntiin, täysistuntoon, erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi hain tietoa asioihin, joihin keskityn: maa- ja metsätalouden tilaan, energia- ja ympäristökysymyksiin, Itämeren tilaan, vähävaraisten lapsiperheiden sekä nuorten ja opiskelijoiden asemaan.

Oppositio on käynyt kärkevää oppositiopolitiikkaa istuntosalissa. Tosiasiassa vaikuttava työ tehdään hallituspuolueessa omassa ryhmässä: ryhmäkokouksissa on tuotava esiin niitä näkemyksiä, joita pitää tärkeänä. Ryhmäkokouksissa muovautuu se kanta, jota edustajat ja ministerit ajavat neuvotteluissa muiden hallituspuolueiden kanssa.

Olen puhunut valiokunnissa, ryhmässä ja salissa yksinhuoltajien ja lapsiperheiden toimeentulon puolesta sekä bioenergiasta ja ympäristön tilasta. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa annettiin lausunto valmisteilla olevaan EU:n meristrategiaan. Me vihreät toimme puheenvuoroissamme esiin Itämeren suojelukysymyksiä ja ilokseni ne päätyivät kiitettävästi itse lausuntoon.

Kaikki konkarit sanovat, että nyt on kerättävä voimia syksyn budjettikoitoksiin. Aurinkoa odotellessa, kaunista Juhannusta kaikille = )

Kukkasia ja energiapuuta

2007-06-11T00:21:00.000+03:00

Mukava retkiviikko takanapäin, vaikka kyllä se minuuttiaikatauluineen kävi työstä = ) Alkuviikosta ihmettelimme Brysselissä EU päätöksentekoa. Siellä kaikki on suurta, virastotalotkin jättimäisiä laatikoita. Oma parlamenttimme tuntuu nyt kovin pieneltä. Mutta pieni on kaunista :) Kun keskiviikkona palasin kotoisen parlamenttimme eteen, se oli aivan upea kukkamerestä. Eduskuntatalon portaita komisti punaista, keltaista ja oranssia hehkuva gerbera-taideteos.

Sitten läksin maa- ja metsätalousvaliokunnan metsäretkelle. Näimme, kuinka energiapuuta kerättiin metsästä näppärällä laitteistolla. Ensinnäkin korjuukoneen on oltava pieni ja ketterä, sillä se ei saa vahingoittaa jäljelle jääviä puita. Harvennuslaitteen ohjaaminen vaatii erityistä ammattitaitoa, ohjaaja puikkelehti puiden välistä katkoen puita kuin tulitikkuja.

Energiapuun keruuta tuetaan valtion rahoituksella, jotta se olisi kannattavaa. Yrittäjät ottavat ison riskin, koska työhön tarvittava laitteisto on kallista ja ammattitaitoisia kuskeja on vaikea löytää. Kaikki tuki on kuitenkin tarpeen, sillä energiapuun keruulla hoidetaan sellaisia metsäkohteita, jotka ovat kasvaneet ryteiköksi. Sellaisia istutusmetsiä, joissa hoitotoimenpiteet on laiminlyöty, on Suomessa paljon. Kun lämpövoimaloissa poltetaan energiapuuta, taivaalle ei tuprua ylimääräistä hiilidioksidia ilmastoamme lämmittämään.

Toinen asia on suojelumetsät, joita eteläisessä Suomessa pitäisi olla paljon enemmän. Alle prosentti Etelä-Suomen metsistä on suojelualueita. Niissä ei saa tehdä mitään toimenpiteitä, ei kerätä edes maahan kaatuneita puita ja risuja. Suojelumetsiä pitää saada lisää, hyviä tuloksia on saatu mm. vapaaehtoiseen suojeluun perustuvalla Metso-ohjelmalla, jonka laajentaminen tulee valiokunnan käsittelyyn syksyllä.

Päivähoidon nollamaksuluokan on säilyttävä

2007-05-30T08:05:00.000+03:00

Hallituksen esitys päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta oli harkitsematon ja keskeneräinen. Ei voi olla niin, että opintotuen korotuksen jälkeen opiskelevat vanhemmat menettäisivät osan hyödystä päivähoitomaksuihin. Ei voi olla niin, että pienituloiset yksinhuoltajat joutuisivat entistä ahtaammalle.

Päivähoidon valinnan pitää lähteä lapsen tarpeista. Lapsen on hyvä saada varhaiskasvatusta ja tavata ikätovereitaan. Jos lapsen vanhemmat ovat kotona, lapsen kannalta puolipäivähoito voi olla parempi vaihtoehto. Uskon, että se onkin ollut hallituksen tavoite. Mutta tavoite menee pahasti pieleen, jos se osuu ikävästi niihin pienituloisiin, jotka todella tarvitsevat päivähoitoa.

Olisi tärkeää lisätä keveämpien hoitomuotojen laatua ja määrää, sillä se voi vähentää perheiden tarvetta kokopäivähoidolle. Tarvitaan enemmän kerhoja, avoimia leikkipuistoja, puistotätitoimintaa, mikä on halvempaa kuin kokopäivähoito. Nythän on mallina tarjota lähinnä raskainta ja kalleinta hoitoa ensisijaisena vaihtoehtona. Toisaalta vanhemmat voivat haluta hoitaa lapsia kotona, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Kotihoidontuen maksaminen yli 3-vuotiaista lapsista voisi vähentää perheiden tarvetta kokopäivähoitoon.

Lopullisesta mallista päätetään vasta syksyllä ja siinä on huomioitava opiskelijavanhemmat, yksinhuoltajat ja perheet, joissa on pätkätyöttömyyttä. Näiden lisäksi sosiaaliset perusteet vapauttavat perheen hoitomaksuista. Vihreälle eduskuntaryhmälle on selvää, että jatkovalmistelussa täytyy varmistaa se, päivähoito-oikeus säilyy kaikilla lapsilla riippumatta perheen varallisuudesta.

Surullista

2007-05-25T15:41:00.000+03:00

Tänään on masentava päivä. Hävettää hallituksen esitys minimipäivähoitomaksuista. Se on aivan liikaa köyhille perheille, liikaa yksinhuoltajille, eikä siitä ollut mitään puhetta hallitusohjelmassa. Mieluummin korottaisin maksua kaikissa maksuluokissa hieman, enkä kertarysäyksellä heikoimmilta. Se mitä virkamiespuolelta tarjottiin, oli vielä huonompi esitys: subjektiivisen hoito-oikeuden menetys. Se ei tosin riitä perusteluksi sille, että hallituksen esitys on huono. Toivottavasti sitä vielä viilataan.

Surulliseen päivään kuului myös haikean kaunis tilaisuus, kun olin mukana koskettavassa kaapatut lapset ry:n tilaisuudessa. Musiikin soidessa päästimme ilmaan punaisia palloja, viestimään sitä tuskaa, mutta samalla toivon kipinää, joka kaapattujen lasten vanhemmilla on.

Viikkokuulumisia

2007-05-20T14:26:00.000+03:00

Tiistaina olin TEKRY:n terveyden edistämispaneelissa. Asia on monessa mielessä merkittävä. Luomalla puitteet terveellisille elämäntavoille vähennetään inhimillistä kärsimystä, mutta myös säästetään sosiaali- ja terveystoimen menoissa. Avainasemassa ovat kaavoitus, (lähipalvelut kävelymatkan päässä, viheralueet), lähiliikuntapaikat, kevyen liikenteen verkostot, joukkoliikenteen edistäminen, terveellisen ruoan tarjoaminen kouluissa ja päiväkodeissa, lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukeminen jne.. Erittäin tärkeää on edistää myös vanhusten omatoimisuutta ja liikuntaa. Esimerkiksi Espoosta on hyviä kokemuksia kaikille 70 vuotta täyttäneille myönnetystä ilmaisesta kuntosalikortista.

Eduskunnan täysistunnossa 15.5 tehtiin päätös vanhempien tulorajojen korotuksesta opintotukeen. Alle 20 vuotiaan nuoren opintotukea pienentää vanhempien tulot. Nyt näitä vanhempien tulorajoja nostettiin 30 %, jolloin parannusta tulee alle keskituloisista perheistä tuleviin opiskelijoihin. Päätös on ihan oikean suuntainen, muttei riittävä. On aika erikoista, että täysi-ikäinen nuori saa pienempää tukea kuin muut vanhempien tulojen perusteella. Yli 18-vuotias on usein itsenäinen, eikä välttämättä saa tukea vanhemmiltaan. Vanhempien tulorajoja tarkistettiin elinkustannusten tai palkkatason kehityksen mukaan viimeksi vuonna 1993 15 % ja nyt 14 vuoden jälkeen tulorajoihin tulee 30 % korotus.

Tämä oli opiskelijoiden aseman parantamisen kannalta vasta alkusoittoa, sillä hallitusohjelman mukaan opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 30 % ja opintotukea korotetaan 15 %. Nämä muutokset on saatava voimaan heti vuoden 2008 alusta lähtien.

Helatorstaina olin Vantaan vihreiden perinteisellä Mölandet retkellä. Oli mukavaa viettää aurinkoista päivää hyvässä seurassa. Saunomisen ja pelaamisen lomassa ehdittiin puhua myös politiikkaa, mm. Vantaan Kehäradasta, joka on yksi pääkaupunkiseudun kiireellisimmistä joukkoliikennehankkeista.

Blogataan taas

2007-05-06T22:28:00.000+03:00

Bloggaaminen jatkuu jälleen, pitkähköksi venyneen tauon jälkeen. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan ; )

Eilinen alkoi linnunlaululla, Tringa oli kutsunut Espoon päättäjät seuraamaan ”tornien taisto” leikkimielistä kisaa. Harvinaisista linnuista sain nähdä liejukanan, harmaasorsan ja mustakurkku-uikun. Lisäksi näin nokikanan, kyhmyjoutsenen ja monen muun alueella pesivän linnun. Valtava naurulokkiyhdyskunta piti konserttiaan. Naurulokkiyhdyskunta on tärkeä, sillä se varjelee myös harvinaisempia lintuja pedoilta.

Vierailuni taustalla on Tringan huoli Suomenojan alueen kehityksestä ja kaavoituksesta. Kansainvälisesti merkittävä, rikas ja ainutlaatuinen lintualue on säilytettävä. Lintuallas on kyllä suojeltu, mutta sen reunoille on saatava suojaava vihervyöhyke, mikä vaatii muutoksen nähtävillä olleeseen yleiskaavaan.

Viime viikot ovat olleet mukavaa pyöritystä, kun olen asettunut taloksi Arkadianmäelle. On ollut paljon koulutusta uusille edustajille. Vihreässä eduskuntaryhmässä on hyvä meininki, mielettömän paljon osaamista, kokemusta, tietoa ja taitoa. Olen iloinen, että vihreät ovat mukana hallituksessa. Olemme saaneet vaikuttaa hallitusohjelman syntyyn ja sisältöön, jossa vihreä kädenjälki näkyy vahvasti.

Viime torstain täysistunnossa jaettiin lopulliset valiokuntapaikat. Itse olen maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varajäsen. Näiden kautta voi vaikuttaa eläinten ja metsien suojeluun, Itämeren ravinnekuormaan, edistää bioenergiaa, vaikuttaa työllisyyteen, edistää reilun ja tasa-arvoisen työelämän kehitystä, vähentää perusteettomien pätkätöiden teettämistä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä on paljon EU-asioita ja lisäksi kaikki elintarvikkeisiin ja eläimiin liittyvät kysymykset. Lisäksi on tärkeää, että Suomessa tuotetaan jatkossakin puhdasta lähiruokaa.

Muita itselleni tärkeitä asioita ovat lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointi, koulutus sekä syrjäytymisen vähentäminen ja huono-osaisten aseman parantaminen. Näihin kysymyksiin voin paneutua istuntosalityöskentelyn kautta sekä vihreän ryhmän hallitustyöskentelyssä.

Kiitos

2007-03-20T07:32:00.000+02:00

Kiitos kaikille äänestäjille ja kiitos ihanalle tukiryhmälleni = )

Kiitos myös Uudenmaan vihreille ja muille ehdokkaille. Oli mukava tehdä yhdessä kampanjaa, hyvällä fiiliksellä ja tsempillä, toinen toisiamme tukien ja kannustaen. Lupaan tehdä lujasti töitä ollakseni luottamuksen arvoinen.

Vaalipäivä on kohta

2007-03-16T11:39:00.000+02:00

Olen kierrellyt pari viikkoa ympäri Uuttamaata. On ollut hienoa tavata ihmisiä ja jutella heidän kanssaan. Sähköpostitse on tullut hyviä kysymyksiä ja kannustavia viestejä. Vaalityö on todella mukavaa = )

Olen vakuuttunut, että nyt halutaan muutosta, välittämistä ihmisistä ja yhteisestä ympäristöstä.

Johannan teemat

- 50 -

Naisista, vauvoista ja työelämästä

2007-03-08T08:56:00.000+02:00

Nuoret naiset ovat työnantajien silmissä riskiryhmä palkata, koska työnantajalle koituu äitiydestä ylimääräisiä kuluja. Myös äitiyslomasijaisten rekrytointi ja kouluttaminen ovat työnantajalle lisätyötä. Silti molempia sukupuolia työpaikoilla tarvitaan. Mikä se sellainen työpaikka olisi, jossa vain miehet keskenään huseeraisivat? Naisten mukanaolo työelämässä on varmasti kaikkien etu. Vielä tärkeämpää toki on, että vauvoja syntyy ja että heitä myös hoidetaan.

Se, mitä vihreät esittävät naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi, olisi äitiydestä aiheutuvien kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken esim. korottamalla sairausvakuutusmaksuja. Aivan yhtä hyvin osan kuluista voisi kerätä kaikilta työntekijöiltä eli yhteisistä verovaroista.

Kaikkein pahin epäkohta äitiyskuluissa on mielestäni se, että minimiäitiyspäiväraha on vain kaksi kolmasosaa minimityöttömyyskorvauksesta. Nuori vauvaa hoitava äiti, usein opiskelija, saa 15 euroa päivässä äitiyspäivärahaa. Minimiäitiyspäiväraha on nostettava vähintään alimman työttömyyskorvauksen tasolle.

Yhteistyöllä asukkaille hyvinvointia ja mahdollisuuksia

2007-03-05T08:07:00.000+02:00

Pääkaupunkiseudun yhteistyössä on ajateltava ensisijaisesti asukkaiden hyvinvointia ja lasten etu on todella tärkeä. Jo nyt on mahdollista valita lähin koulu, turvallisimman koulutien päässä yli kuntarajojen. Seuraavassa vaiheessa pääkaupunkiseudun kunnat sopivat yhteisen päivähoitojärjestelmän luomisesta. Silloin voi päivähoitopaikan valita naapurikunnasta. Se on tärkeää esimerkiksi niille lapsille, jotka tarvitsevat erikoishoitoa esimerkiksi erittäin vaikean allergian vuoksi. Yleisesti ottaen päiväkodin pitäisi olla lapsen lähiympäristössä, siellä, missä kaverit asuvat naapurustossa.

Toinen tärkeä seikka, jossa yhteistyötä kehitetään, on terveydenhoito. On aivan sama miltä asemalta potilas saa hoidon, kunhan hoito on laadukasta ja potilas saa sen jonottamatta kohtuuttoman kauan. Käytäntö vaatii tietojärjestelmien ja maksupolitiikan yhtenäistämistä.

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeissa on tavoitteena säästöt ja toimintojen tehostaminen. On ihan hyvä, jos samalla rahalla saamme enemmän ja parempia palveluja. Kuitenkin ensisijaisen tärkeää on miettiä, mitä lisäarvoa hankkeista saamme asukkaille. Mukana on oltava ihminen, jonka hyvinvointi paranee. Näitä tärkeitä asioita pääkaupunkiseudun luottamusmiehet pohtivat lukuisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Varsinaiset päätökset tehdään valtuustoissa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus koskee koko Suomea. Silti on paljon palveluja, jotka on saatava jatkossakin läheltä. Terveysasemat on oltava kohtuullisen välimatkan päässä kaikille, samoin lasten koulujen ja päivähoidon. Lapsista ei saa säästää, lasten asemaa ei pidä kurjistaa. Se, missä säästöjä on saatavissa, on erikoissairaanhoito. Erikoiset operaatiot, leikkaukset ja erikoissairaanhoidon laitteisto voidaan ottaa useamman kunnan yhteiskäyttöön. Se, miten säilyttää laadukkaat palvelut ja hyvinvointi, on yksi vuosikymmen suurista haasteista.

2 viikkoa, 2 päivää

2007-03-02T09:03:00.000+02:00

Enää 2 viikkoa ja 2 päivää vaaleihin. Yllättävän paljon on kulunut aikaa tietokoneella vaalikoneita ja -kyselyjä täyttäessä. Meidän perheessä koneelle saa jonottaa, lapsillakin on omat tärkeät tekemisensä tietokoneen ääressä. Yksi kasvattaa virtuaalitomaatin tainta internetissä. Ja kyllä se tomaatti vaatiikin jatkuvaa huolenpitoa ; )

Maanantaina käytiin valtuuston kokouksessa keskustelua mm. viime vuoden seurantaraportista ja joukkoliikenteestä. Demarien aloitteessa esitettiin joukkoliikenteen lippujen hinnan jäädyttämistä. Hyvin tärkeä aloite, vaikka vihreiden mielestä lipun hintoja pitää alentaa eikä vain jäädyttää. Aloite oli jätetty lokakuussa ja marraskuussa oli YTV:n seutukokous, jossa vihreä edustajamme Sirpa Hertell teki samansisältöisen esityksen. Tuolloin ei tullut tukea demareilta äänestyksessä. Kyseessä oli kokous, jossa asiasta olisi todella voinut päättää. Espoon valtuustohan ei yksin voi päättää lippujen hinnasta, joten valtuustoaloite ei johtanut toimenpiteisiin. Erittäin tärkeää keskustelua siitä toki syntyi. Toivottavasti demarit ovat jatkossa sen asian takana, mistä tekevät aloitteita.

Keskiviikkona oli minun, Mikael Fogelholmin ja Oras Tynkkysen yhteinen tilaisuus: Ilmastonmuutokselle jarrut –mitä voimme tehdä? Itse kukin saimme tietoa toinen toistemme esityksistä sekä yleisön hyvistä kommenteista. Oras piti yleisluontoisen esityksen, hän on vihreiden ilmastoguru ja Mikael puhui hyötyliikunnasta ja autoilun vähentämisestä. Itse keskityin uusiutuvaan energiaan, bioenergian ja biopolttoaineisiin.

Itämeren tilanne on ollut tämän viikon uutislähetysten teema. Hyvä, että tärkeää asiaa pidetään esillä. Itämeri on hyvin herkkä ja haavoittuvainen, esimerkiksi öljyonnettomuus olisi katastrofi. Toivotan kaikki tervetulleiksi Tapiolan vihreiden järjestämään vaalipaneeliin: Leväpuuroa öljysilmällä – Onko Itämerellä toivoa? Toivoa on aina, mutta poliittiset päätökset vaikuttavat asiaan. Tule kuuntelemaan, mitä eri puolueiden ehdokkaat esittävät. Paneeli pidetään Tapiolan koululla ma 5.3 (Opintie 1) klo. 18-20 (kahvitarjoilu 17.30-) ja siellä keskustelevat Jyrki Kasvi (vihr.), Hanna-Leena Hemming (kok), Claes Andersson (vas), Susanna Rahkonen (sdp) ja Seppo Särkiniemi (kesk). Itse olen tilaisuuden puheenjohtajana. Tulehan sinäkin = )

Pulkkamäkeä, rokkaa ja yleiskaavaa

2007-02-18T09:42:00.000+02:00

Aamu alkoi linnunlaululla, kun oli Vilin kanssa aamulenkillä = ) ja päivä jatkuu iloissa merkeissä pulkkamäessä. Menen Espoonlahden vihreiden laskiaistilaisuuteen laskemaan mäkeä sekä nauttimaan rokkaa ja pannukakkua. Tulehan sinäkin, alkaen klo. 16 Soukanpohjan kartanoon, luvassa on myös vaalitentti klo. 17.

Takana on jälleen touhukas viikko. Etelä-Espoon yleiskaava on juuri nyt nähtävillä mielipiteen esittämistä varten. Siihen liittyen olin maanantaina yleisötilaisuudessa ja torstaina paneelissa. Yleiskaavassa osoitetaan uutta asutusta, mutta samalla turvataan tärkeä viheralueverkosto. Palaute kaavasta on ollut pääosin positiivista. Kaava on hyvä saada lainvoimaiseksi eli hyväksytyksi valtuustossa, sillä ilman yleiskaavaa kaavoituksessa pätee enemmän tai vähemmän ”villin lännen lait”. Yleiskaava turvaa työpaikka-alueiden ja asutusalueiden riittävyyden, mutta takaa samalla rakastettujen virkistysalueiden säilyvyyden.

Keskiviikkona kävin ihailemassa Esa Kivivuoren ja Helje Pärnasten upeita Miljöö –valokuvia. Suosittelen lämpimästä, kuvat herättävät ajattelemaan, kuinka ympäristö elää ajassa ja sisältää kerrostumia useilta aikakausilta.

Vaalinumerot tulivat torstaina, minulle osui pyöreät 50 = )

Opinnot ja työ

2007-02-09T08:44:00.000+02:00

Kun itse opiskelin, olimme vähävarainen lapsiperhe. Se oli aikaa, jolloin elettiin kädestä suuhun. Ruokahankinnat suunniteltiin tarkkaan kaikki tarjoukset hyödyntäen. Lasten vaatteet, lastenvaunut ja rattaat hankittiin kaikki käytettyinä. Rahaa ylimääräisiin huvituksiin ei ollut. Onnellista aikaa se kuitenkin oli. Lapsista on aina iloa vanhemmilleen.

Noista ajoista on muutama vuosi ja tulimme jotenkin toimeen opintotuilla, asumistuilla, lapsilisillä ja kesätyöpalkoilla. Tänä päivänä ei opintotuilla enää pärjää. Elinkustannukset ovat nousseet, asuminen ja ruoan hinta kallistuneet. Tästä huolimatta opintotukea ei ole korotettu 14 vuoteen. Hallitus on panostanut opiskelijoihin rajaamalla opiskeluaikoja ja kasvattamalla lainan osuutta opintotuesta. Juuri heikon toimeentulon vuoksi moni opiskelija on pakotettu käymään töissä opintojen ohella, jolloin opinnot viivästyvät.

Osa 100 000 uudesta työpaikasta selittyy sillä, että täysipäiväiset opiskelijat käyvät töissä. Ja lisäksi huomattava osa uusista työpaikoista on pätkätöitä. Rakennetyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys eivät ole kadonneet minnekään.

Opiskelijat vierastavat lainanottoa, koska valmistumisen jälkeen edessä on usein epävarmoja pätkätöitä, eikä akateeminen tutkinto automaattisesti takaa töitä. On selvää, että opintotukeen tarvitaan tuntuva korotus.

Ympäristö vai yleispuolue?

2007-02-02T08:22:00.000+02:00

Olen saanut viestiä, että vihreiden pitäisi keskittyä enemmän ympäristöasioihin. Vihreät ovat ympäristöpuolue. Ympäristö on osa kaikkea, nivoutuu kaikkeen muuhun. Myös ihmiset ovat osa ympäristöä ja heistä on huolehdittava, heikoimmista on huolehdittava.

Suomen pelasti lamasta Jorma Ollila ja Nokia. Nyt Ollilan uusi missio on pelastaa maailma. Pakko se on uskoa. Vaikka teksti oli kuin Satu Hassin, kuvassa oli Jorma Ollila. Ollilan Hesarissa 28.1 esittämät ajatukset ovat vihreää politiikkaa aidoimmillaan: tärkeintä on säästää energiaa sekä panostaa uusiutuvaan energiaan ja tuulivoimaan. Lisäydinvoimaa Ollila kuvaa osuvasti energiajuoppohulluudeksi, josta on päästävä. Ei voi samaan aikaan säästää ja vähentää kulutusta, jos halutaan roppakaupalla lisää halpaa energiaa.

Odotan jännityksellä tänään julkaistavaa ilmastopaneelin (IPCC) raporttia.