Työtä espoolaisen luonnon hyväksi

Puheenjohdan Espoon ympäristö- ja rakennuslautakuntaa. Tärkeä tehtävämme on ohjata ja seurata Espoossa tehtävää luonnonsuojelutyötä. Tänään käsittelemme lautakunnassa vuoden 2024 suojelutyötä, josta kokosin osan tähän blogiin. Torjumme luontokatoa ja vaalimme espoolaista luontoa yhä suuremmalla intensiteetillä, koska herkkä luonto tarvitsee yhä enemmän turvaamista. Luonto ja vesistöt eivät tunne kuntarajoja ja naapurikuntiemme kanssa tehtävä yhteistyö onkin merkittävää.

Neljä uutta luonnonsuojelualuetta turvaa yhteensä yli 120 ha arvokasta luontoa. Uusista suojelualueista kolme on suokohteita. Soiden suojelu on tärkeää, sillä noin puolet soiden luontotyypeistä on uhanalaisia koko maassa. Luonnontilaiset suot myös sitovat ja varastoivat paljon hiiltä. Gumbölessä sijaitseva Teirinsuo–Vitmossen on yksi Espoon edustavimmista suoalueista. Alueelta on löydetty paljon uhanalaisia kasvilajeja, mm. hetesaraa. Soukan Mätäjärvi on puolestaan entinen järvi, joka on nykyisin keskiosiltaan rehevää tervaleppäluhtaa. Uuteen suojelukohteeseen voi tutustua Hanikan luontopolun pitkospuita pitkin. Kalajärvellä sijaitseva Pitkoskorpi laajentaa Tremanskärrin luonnonsuojelualuetta noin kolmella hehtaarilla. Pyy viheltää alueella ja siellä on myös tupasvillakorpea kasvavia tiheitä metsiä. Hynkänlammen koillispuolinen, lähes 80 ha laajuinen metsäalue Pirttimäen kupeessa yhdistää olemassa olevia suojelualueita toisiinsa ja vahvistaa ekologista yhteyttä. Alue on laaja arvokas kokonaisuus erityyppisiä metsiä ja puustoisia soita.

Pitkäjärven valuma-alueen Vanhan kartanonpuron tarkkailua tehostettiin. Kunnostussuunnitelman toimenpiteitä toteutettiin Pitkäjärvellä ja Loojärvellä. Hoitokalastukset tehtiin Pitkäjärvellä syysnuottauksella ja Loojärvellä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa. Pitkäjärven vesienhallintasuunnitelman mukaisesti sen valuma-alueelle valmistui tulvatasanne, joka viivyttää ja puhdistaa valumavesiä ennen niiden päätymistä järveen. Tämä auttaa hillitsemään rehevöitymistä, ehkäisee alueella esiintyviä tulvia ja parantaa vedenlaatua. Seuraamme vuosittain Espoon järvien ja virtavesien vedenlaatua.

Uuden Itämerihaasteen toimenpideohjelma hyväksyttiin lautakunnassa vuosille 2024–2028. Toimenpideohjelmassa on 42 toimenpidettä, joista suurin osa on jo aloitettu. Osallistuimme ”Mahanpuruja muovista” -kampanjaan, jonka tavoitteena on nostaa tietoisuutta hulevesiviemäreihin valuvista hulevesistä, jotka johdetaan lähes kaikkialla suoraan puhdistamatta lähimpään vesistöön. Kesällä 2024 toteutettiin merialueiden vedenalaisen luonnon ja rannikon pienvesien tilan kartoitukset.

Vesistökartoituksia toteutettiin sekä pienvesiin että merialueille. Pienvesiselvityksen tavoite oli selvittää pienvesikohteiden tyyppi, luonnontilaisuus sekä pienvesille ominaista lajistoa. Lampikohteilta inventoitiin myös sudenkorennot. Pienvesiselvityksessä inventoitiin yhdeksän lähdettä ja kahdeksan lampea. Lähteet eivät olleet enää luonnontilaisia, mutta arvokkaita lampikohteita löytyi. Merialueen vedenalaiset kartoitukset selvittivät uhanalaisia luontotyyppejä neljästä Espoon sisäsaariston kohteesta. Ne arvioivat alueiden vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta ja niiden soveltumisen suojelualueiksi. Lisäksi toteutettiin pesimälinnustoselvitys kohteiden lintuluodoista. Linnustollisesti arvokkaimmat kohteet olivat Soukanluodot ja Linholmin pohjois- ja itäpuolen karit.

Lisäksi toteutettiin uhanalaisten luontotyyppien selvityksiä Kaakkois-Espoossa. Näin jatkoimme vuonna 2020 aloitettua selvitystyötä, joka tunnistaa kaupungin alueella sijaitsevat uhanalaiset luontotyypit. Selvitystyö keskittyi erityisesti soihin ja lehtoihin, sillä niissä esiintyy runsaasti uhanalaisia luontotyyppejä.

Vuonna 2024 Espoossa käynnistyi useita suuria rakennushankkeita, kuten Espoon kaupunkiradan ja Hepokorven datakeskuksen rakentaminen, joille Espoon ympäristökeskus antoi määräyksiä ja joiden ympäristöhaittoja valvomme. Lisäksi Espoon ympäristönsuojelu muun muassa julkaisi oppaan pihapuiden säästämiseen, tuotti selkokielistä materiaalia luontovalistukseen, selvitti valvontaprojektina autokorjaamojen ympäristöriskejä ja toimi päävalmistelijana Luontoviisas Espoo -tiekartassa, mitkä ilmenevät ympäristönsuojelun tuoreesta vuosikatsauksesta.

Espoon Suvisaariston luontoon pääsee nyt tutustumaan entistä paremmin, sillä Bergön lintutornin yhteyteen avattiin elokuussa 2024 luontopolku. Hankekaupunkien kanssa toteutettiin yhteistyössä opas hyvistä käytännöistä liito-oravien suojelusta kaupunkiympäristössä Liito-orava-LIFE –hankkeessa.

Vuonna 2024 aloitettiin Espoon kaupungin mailla sijaitsevien metsien, soiden ja virtavesien ennallistamisen projekti. Ennallistamisella tarkoitetaan toimia, joilla ihmistoiminnan takia heikentynyt tai muuttunut ekosysteemi palautuu mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Ennallistamisen tavoitteena on luontokadon hidastaminen ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen. Projektissa tarkasteltiin noin 60 kohdetta, joista potentiaalisesti ennallistamiskelpoisiksi tunnistimme 18 kpl ja mahdollisesti ennallistamiskelpoisiksi 15 kpl. Kohteiden inventointi ja ennallistamisten suunnittelu aloitetaan vuonna 2025. Varsinaisesti ennallistamaan pääsemme vuonna 2026. Ennallistettavat kohteet viedään ekologisen kompensaation pankkiin, josta kohteita voidaan tulevaisuudessa käyttää ekologisen kompensaation hyvityskohteina.

Kaupunkiympäristön toimialan keskukset tilaavat vuosittain ison määrän luontoselvityksiä, joista tulee paljon paikkatietoa. Aiempi tapa tallentaa luontotietoa oli vanhanaikainen ja sirpaleinen. Uusi luontotietojärjestelmä auttaa hallinnoimaan Espoon luontotietoa paremmin. Luontotietojärjestelmän avulla luontoselvityksistä saatava tieto tulee käyttöön tehokkaammin, kun kaikki luontoselvitysten tiedot ovat samassa paikassa.

Kuvassa on Bergön kauniin luontopolun maisemaa.