keskiviikkona, elokuuta 21, 2019

Kaupunkisuunnittelulautakuntaan

Espoon valtuusto valitsi minut maanantaina kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseneksi. Kiitos luottamuksesta Espoon vihreille! Olen todella innoissani. Kaupunkisuunnittelussa kiehtoo sen monipuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa hyvän asuinympäristön kehittämiseen. Haluan myös turvata luontoa ja viheralueita ihmisille ja eliöille. Keskeistä on vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan kaupunkisuunnittelun ratkaisujen kautta. Olen aikaisemmin ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, vuosina 2005-2008, jolloin valmistui mm. Etelä-Espoon yleiskaava. Vihreillä on nyt kolme jäsentä lautakunnassa, minä, Kirsi Louhelainen ja vpj Risto Nevanlinna. Ilo päästä tekemään työtä lautakunnassa, vihreässä kaupsu-tiimissä ja edistämään vihreitä yhteisiä tavoitteita!

perjantaina, heinäkuuta 26, 2019

Lääkepulaan puututtava

Lääkepula koko maassa on vakava asia, josta monet heikot ja sairaat kärsivät. Apteekin hyllyt ovat tyhjentyneet myös monista tutuista itsehoitolääkkeistä, joita lomalla saattaa tarvita. Flunssalääkkeetkin ovat päässeet loppumaan. Pulaa on monista tärkeistä reseptilääkkeistä, kuten antibiooteista. Näin heikkoa tilannetta en muista koskaan ennen. Suomi on toki pieni markkina-alue ja tuonnin kannalta pussin perällä. Häiriöt ovat kuulemma silti globaaleja ja johtuvat muun muassa lääkkeiden raaka-aineiden tuotantoprosessien hitauksista.

Toimitushäiriöitä on ollut erityisesti verenpaine- ja mielialalääkkeissä sekä e-pillereissä ja antibiooteissa. Lisäksi monet allergia-, kipu- ja kuumelääkkeet sekä hiivatulehduslääkkeet ovat loppuneet apteekeista. Voi vain kuvitella, miltä kipuilevasta potilaasta tuntuu, kun tautiin ei saa hoitoa. Edes rinnakkaislääkkeiden saanti tai niiden sopivuus ei ole varmaa. Näin ei todellakaan voi jatkua, vaan maan hallituksen on toimittava! Meidän lääkkeiden varmuusvarastointien on oltava suuremmat. Lääkealalta on kuitenkin viestitty, että paljon menee hyviä lääkkeitä roskiin, kun ne vanhenevat varmuusvarastossa. Jos näin on, eihän tässä ole järkeä! Totta kai varastojen on oltava sellaisia, että niitä jatkuvasti täydennetään ja puretaan. Jos lääkkeen säilyvyys priimakunnossa on 2 vuotta, sitä voitaisiin varastoida vuodeksi ja sitten ottaa käyttöön. Tietotekniikkaa pitää hyödyntää logistiikan järkeistämiseen. Toinen merkittävä kysymys on kansainvälinen yhteistyö, joko EU-laajuinen tai Pohjoismaat kattava. Se on ratkaisu, joka tarvitaan. Pohjoismaat on markkina-alueena globaalissa mitassa suuri. On sanottu, että lääkepakkaukset ja etiketit muodostuvat tässä ongelmaksi. Sekin on ratkaistavissa, jos tahtoa löytyy. Kun lääkkeiden käyttöohjeet ja tuoteselosteet ovat digitaalisessa muodossa, ne voidaan apteekeissa tulostaa asiakkaalle. Tämä ehdotus on jo tehty Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2018, sen kun vain toimitaan yhdessä. Vielä kolmas seikka, joka on syytä mainita, on kotimaisen lääketeollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Kotimarkkina on se lähin markkina ja luotan kotimaisen työn laatuun.

lauantaina, toukokuuta 25, 2019

Teknologiabarometri: lisättävä panostusta tieteeseen ja tutkimukseen

Suomen jääkiekkovoitto Ruotsista lämmittää, mutta tuoreen teknologiabarometrin sanoma on toinen. Suomi on tipahtanut tutkimuksen ja tuotekehityksen maana! Meidän on syytä ottaa mallia Ruotsista. Siellä tehdään päämäärätietoista innovaatiopolitiikkaa. Ruotsilla on kansallinen hankintastrategia kiihdyttämässä julkisia innovatiivisia hankintoja. Meillä niistä puhutaan, mutta toiminta vähäistä. Ruotsissa on myös tutkimusrahoitus paremmalla tolalla ja TKI-toimintaa tukevia siemenrahastoja. Innovaatiotoiminta tuottaa Ruotsissa paljon patentteja ja yrittäjyyttä. Kiritään Ruotsi kiinni! Innovaatiopolitiikan edistäminen on tärkeää, sillä se luo uutta työtä ja teknologiaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjunnan kasvavilla markkinoilla.

Teknologiabarometri julkistettiin eilen. Barometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Tekniikan Akateemiset TEK ja VTT toteuttavat barometrin joka toinen vuosi. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2004. Barometrissä selvitetään laajasti yhteiskunnan tunnuslukuja huomioiden kestävä kehitys. Seurannassa on koulutus, osaaminen, tiedon soveltaminen, TKI-investoinnit, yrittäjyys, kansainvälisyys, terveys, tulonjako, työllisyys ja tasa-arvo sekä ympäristönsuojelu ja ympäristön tila.

Merkille pantavaa on, että Suomen panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet jo kymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 2009 tutkimukseen ja kehitykseen tehtyjen investointien BKT-osuus oli 3,8 prosenttia, oli se vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia. Meillä on kokonaisnäkemyksen puutetta ja poukkoilevaa toimintaa innovaatiopolitiikassa. Vaarana on yritysten TKI-toiminnan siirtyminen pois Suomesta. Koko barometrin julkaisuhistorian aikana iso ongelma Suomessa on pysyvä, korkea pitkäaikaistyöttömyys 90-luvun laman perintönä. Tähän on löydettävä ratkaisuja yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa uudella tavalla.

Barometrin julkistustilaisuudessa syntyi innostunut keskustelu. Toivottiin enemmän yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Tällä hetkellä yliopistoilla ei ole riittäviä kannusteita lisätä tätä yhteistyötä. Juuri yhteistyön rahoituksen instrumenteista, kuten Tekesiltä, on leikattu rahoitusta paljon. Toivottiin myös lisää eurooppalaista yhteistyötä ja EU:n tutkimusrahoitusta. Kestävän kehityksen globaalit markkinat ovat valtaisat. Jos Eurooppa ei ota sitä haltuun, joku muu sen tekee. Kiina on tehnyt sen jo aurinkopaneeleissa, vaikka teknologiaa on kehitetty Euroopassa.

Lopuksi on syytä mainita barometrin tulosten toivonpilkahduksia. Innovaatiotoiminta on yleistynyt pienissä yrityksissä, jopa puolella pienyrityksistä on innovaatiotoimintaa. Ja päättäjien usko tieteeseen on vahva. Sen pitää vain ohjautua järkeviin päätöksiin.

lauantaina, huhtikuuta 27, 2019

Kansallinen veteraanipäivä

Tänään on kansallinen veteraanipäivä. Suuri päivä. Kiitollisuuden päivä.

Minulla on kädessäni Sotainvalidien Veljesliiton ansioristi. Sain sen ajettuani eduskunnassa kotiin vietäviä palveluja veteraaneille. Vasta viime hetkillä kaikille sotiemme veteraaneille turvattiin kotiin vietävät palvelut. Sodasta jää paljon vammoja niin sieluun kuin kehoon.

Maahamme jäi myös joukko sotaorpoja, joille isättömyys toi köyhyyttä, puutetta, jopa koulukiusaamista. Monesti ei ollut helppo tilanne uusioperheissäkään. Uusi isäpuoli saattoi olla sodasta traumatisoitunut veteraani. Nyt viimein valtion on autettava sotaorpojakin, tarjottava tukea ja palveluja korvaamaan menetyksen tuomia vaikeuksia heidän elämässään.

Myös oma isoisäni oli sotaveteraani ja mukana taisteluissa koko jatkosodan. Niistä vaiheista emme kuulleet mitään. Haalistuneen sotilaspassin sivuille on kirjattu virallisia tapahtumia, taisteluja ja joukko-osastoja Aunuksen ja Karjalan kannaksella.

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

maanantaina, huhtikuuta 22, 2019

Lämmin kiitos ja kohti uutta!

Kevään vaalit on nyt käyty ja osaltani tulos riitti varasijaan eduskunnassa. Uudet haasteet odottavat! Lämmin kiitos upealle tukijoukolleni. Tuhannet kiitokset kaikille äänestäjilleni, jotka antoivat mahdollisuuden palvella Suomen kansaa eduskunnassa 12 vuotta. Olen tehnyt paljon työtä ja saanut aikaan asioita. Kiitos kaikista tsemppaavista viesteistä, joita on tullut paljon. Minua lämmittää, että on monia ihmisiä, jotka ovat arvostaneet työtäni.

Uudet nuoret tarttuvat innokkaana työhön ja toivon heille onnea ja menestystä. Olen iloinen puolueen vaalivoitosta ja siitä, että paljon nuoria tuli valituksi. Toivotan vielä kerran onnea kaikille valituille. Viime tiistaina kokoonnuimme eduskunnassa yhdessä uuden ja vanhan ryhmän edustajien kera. Tilaisuus oli lämminhenkinen. Vihreillä on nyt mahdollisuudet vaikuttaa maan suuntaan ja kutsu hallitusneuvotteluihin on todennäköinen.

Minulla on paljon ilonaiheita rakkaista ja läheisistä ihmisistä. Kiitän perhettäni tuesta näiden vuosien ajalta. Minulla on maailman parhaat lapset. Nyt on enemmän aikaa perheelle, sen kaikille sukupolville.

Minulla on pieni rakas ystäväpiiri ihmisiä, jotka eivät osallistu aktiivisesti politiikkaan. Kun tapaamme, emme puhu politiikkaa. Kiitos että olette.

Muistan myös pienen lumipallon, Vili-koiran. Hän oli mainio persoona. Piti huolen oikeuksistaan saada oikeaan aikaan puruluu ja päästä ulos vähintään neljä kertaa päivässä. Se hellyyden määrä, minkä tuolta pieneltä sai, oli uskomaton. Hän oli tarmokas ja sydämellinen vahtikoira.

Ikinä en aikonut ottaa uutta koiraa, mutta niin vain kävi. Omaa kotia kauan odottanut seniorikoira löysi minut. Häkistään kaihoisasti katsonut eläin lensi Suomeen noin vuosi sitten. Toisesta korvasta puuttuu pala, risat hampaat on korjattu. Hän haukkuu äärimmäisen harvoin, on hyvin viisas ja lempeä. Hän oppi suomen kielen nopeasti ja kotoutui mallikkaasti. Pidämme huolen kunnostamme pitkillä lenkeillä. Sitä rakkauden määrää, jonka saa kaltoin kohdellulta eläimeltä, ei voi kylliksi kuvata. Hän on iso pehmeä nalle, sisältä ja ulkoa.

Lopuksi palaan vielä 2019 eduskuntavaaleihin kiitosten kera. Minulla on ollut ihana tukijoukko. Ydinjoukko ihmisiä, jotka ovat tärkeitä ja rakkaita ystäviä. Osa on kulkenut koko matkan mukana, osa liittyi nyt mukaan täydestä sydämestä. He tekivät väsymättömästi työtä paremman maailman puolesta. Näiden ihmisten ja äänestäjieni vuoksi jatkan parhaani mukaan vihreässä politiikassa. Vaikutan nyt Espoon valtuustossa ja Uudenmaan maakuntavaltuustossa. Ja haluan olla ystävieni tukena politiikassa ja elämässä heidän pyrkimyksissään.

Nyt kohti uutta! Olen ollut politiikassa aktiivinen verkostoituja. Olen paneutunut täysillä eduskunnan lainsäädäntötyöhön valiokunnissa, vihreässä ryhmässä ja täysistunnoissa. Olen tehnyt aloitteita ja esityksiä. Tilastot puhuvat puolestaan ja nettisivuilleni on dokumentoitu osa työstä. Näillä eväillä haen uutta työtä.

Olen koulutukseltani bioprosessitekniikan diplomi-insinööri ja tehnyt työtä nuorena erilaisissa kesätöissä sekä valmistuttuani tutkijana ja assistenttina Teknillisellä korkeakoululla. Tutkin entsyymejä, joiden avulla vähennetään päästöjä teollisissa prosesseissa. Ohjasin opiskelijoita laboratoriotöissä. Olen tehnyt tiiviisti energia- ja ilmastopolitiikkaa eduskunnassa sekä seurannut oman alani tieteen ja teknologian kehitystä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kuten työ kansalaisjärjestöissä tai yritysten vastuullisuutta kehittämässä kiinnostavat. Myös kaupallinen puoli on hallussani. Olen suorittanut opinnoissani sivuaineena tuotantotalouden opintojaksoja ja vaikuttanut eduskunnassa talousvaliokunnassa, valtionvarainvaliokunnassa sekä tarkastusvaliokunnassa.

Uusi sähköpostiosoitteeni on johanna.karimaki3@gmail.com

Toivotan aurinkoista kevättä kaikille ja pidetään yhteyttä!

Lämpimin terveisin,
Johanna

lauantaina, huhtikuuta 13, 2019

Itämeri voidaan vielä pelastaa!

Kirjoitus on julkaistu Pullopostissa 11.4.2019

Itämeri on ainutlaatuinen muihin maailman meriin verrattuna. Se on poikkeuksellisen matala sisämeri, jolla on vain kapea yhteys valtameriin. Makea vesi ja suolainen vesi sekoittuvat ja luovat ainutlaatuisen ekosysteemin. Itämeren suojelemiseksi on tehty työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu. Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Maatalous on Suomessa merkittävin ihmisen aiheuttaman ylimääräisen ravinnekuormituksen lähde. Vajaat kaksi kolmasosaa Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta. Tarvitsemme tehokaita vesiensuojelutoimia maatalouteen ja ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Jokainen voi itsekin pienentää omaa Itämerijalanjälkeään. Lihan syönnin vähentäminen auttaa sekä ilmastoa että Itämerta. Edistetään proteiinipitoisten kasvisten tuotantoa ja kasvisruoan kulutusta. Näin voidaan pienentää lautasella olevan ruoan aiheuttamaa ravinnekuormitusta.

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, jossa seilaa tälläkin hetkellä noin 2000 suurta alusta. Joukossa on valtavia öljytankkereita, vaarallisia aineita kuljettavia tankkereita, rahtialuksia sekä matkustajalauttoja. Navigointi matalassa ja karikkoisessa meressä on vaativaa. Suuronnettomuuksien ja ympäristövahinkojen riski herkällä Itämerellä on valtava. Tehokkain tapa estää öljy- ja kemikaalionnettomuuksia on ehkäistä niitä ennalta. Tämä edellyttää, että meriturvallisuutta parannetaan ja onnettomuuksiin varaudutaan hyvin lisäämällä öljyntorjunta-aluksia ja -yhteistyötä.

Itämerellä kalakantoja uhkaa erityisesti ylikalastus. Myös suuri sivusaaliin määrä ja laiton kalastus vaikuttavat kalakantoihin. Monien Itämeren kalalajien kalastusta seurataan ja hallinnoidaan puutteellisesti. Saaliskiintiöt takaavat, että kannat säilyvät elinvoimaisina. Uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien kalastusta onkin rajoitettava nykyistä laajemmin. Vaelluskalat, kuten Itämeren lohi, vaellussiika, meritaimen ja ankerias, ovat kärsineet ihmisen aiheuttamista elinympäristön muutoksista. Jokia, joihin kalat nousevat kutemaan, on padottu vesivoiman tarpeisiin. Jotta vaelluskalojen kannat voisivat vahvistua, vaellusreittejä ja lisääntymisalueita tulee ennallistaa. Käynnistetään vesilain uudistus, jonka myötä vesien tila paranee ja vaelluskalojen kulku helpottuu. Vesilakia on muutettava siten, että kalatievelvoitteet koskevat myös vanhoja vesilupia.

Itämeren herkän luonnon monimuotoisuutta turvataan erilaisilla suojelualueilla. Suojelualueiden lisäksi Suomessa on viisi merellistä kansallispuistoa, joissa ihmiset voivat nauttia luonnosta ja rentoutua. Suojeltua meri- ja merenranta-ala tulee nostaa ja Porkkalaan on perustettava uusi kansallispuisto. Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää mm. merellisten luontotyyppien, kuten jokisuistojen ja rantaniittyjen ennallistamista. Vedenalaisia luontotyyppejä ja lajeja on lisättävä suojeluohjelmiin.

Laadukas meriympäristöön liittyvä tutkimus antaa tietoa Itämeren tilasta. Luotettava tietopohja on perusedellytys kansainvälisten meriensuojelusopimusten tavoitteiden seurannassa ja meren tilan kohentamisessa. Itämeren tutkimusta ja seurantaa on lisättävä ja tutkimuskaluston toimintaedellytyksiä on parannettava. Itämerien tutkimuksen lippulaiva, merentutkimusalus Aranda, on vastikää remontoitu huippumoderniksi. Samaan aikaan kuitenkin tutkimuslaitosten rahoitusta on leikattu niin, ettei Suomella ole ollut varaa käyttää alusta. Nostetaan Itämeri-tutkimuksen rahoitusta.

Suomi toimii vuosina 2018-2020 HELCOM:n puheenjohtajamaana ja vastaa Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivityksestä. Ohjelman kunnianhimoisuudesta ei ole varaa tinkiä. Maatalouden päästöt ja yhdyskuntien jätevesipäästöt on saatava kuriin niin meillä kuin maailmalla. Merten roskaantuminen, meriluonnon suojelu, ilmastonmuutoksen ja merten happamoitumisen torjunta kaipaavat kipeästi auttavia toimenpiteitä.

maanantaina, huhtikuuta 08, 2019

Lisää biokaasua!

Kirjoitus on julkaistu Kemia -lehden nettiblogissa 2.4.2019

Kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden täyttäminen edellyttää Suomelta päästöjen merkittävää vähennystä vuoteen 2030 mennessä. Maailman johtavat ilmastotutkijat ovat varoittaneet, että ilmaston lämpeneminen on ryöstäytymäisillään hallinnasta peruuttamattomasti. Jään sulaminen, meren lämpeneminen ja merivirtojen muutokset lisäävät lämpenemistä entisestään.

Yhtenä keskeisenä keinona muutoin vääjäämättömän kehityksen estämiseksi on ilmastotutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön raju vähennys. Kuluttajat kokevat suurta huolta siitä, millaiseksi maapallon ilmasto on muuttumassa ja haluavat vaikuttaa huolestuttavaan kehitykseen vähentämällä omia päästöjään.

Ilmastoystävällisiksi mielletyt sähkö- ja hybridiautot ovat monille kuluttajille nykyään liian kalliita, mutta biokaasua käyttövoimana käyttävän auton hankinta on varsin edullinen ekoteko. Myös Sipilän hallitus on tukenut nestemäisiä polttoaineita käyttävien autojen konversiota kaasuautoiksi.

Silti vähäpäästöisten kaasuautojen omistajia rangaistaan korkealla käyttövoimaverolla, joka on merkittävästi suurempi kuin bensiiniä polttoaineena käyttövoimana käyttävien autojen autovero. Kaasuautojen käyttövoimaveroa tulee nopeasti pienentää, jotta se olisi oleellisesti lähempänä autoveron tasoa. Pyrkimyksenä tulee olla, että biokaasuautojen käyttövoimavero poistuisi kokonaan.

Meidän on toimittava biokaasun käytön edistämiseksi myös siten, että yhä useampi kuluttaja valitsee tankatessaan maakaasun sijasta biokaasun. Tällä hetkellä fossiilinen maakaasu on edullisempaa kuin uusiutuva energianlähde biokaasu.

Tuore Luonnonvarakeskuksen tutkimus paljastaa, että Suomessa on valtavasti potentiaalia biokaasun tuotantoon, liikennekäyttöön ja maatalouden energiatuotantoon. On ekologista ja kannattavaa edistää kotimaista biokaasua. Ilmastopäästöt vähenevät ja maaseudun elinvoimaisuus paranee.

Tukea bensa- ja dieselautojen konversiolle kaasuautoiksi tulee jatkaa ja biokaasun tuotantoa edistää muun muassa investointituilla. Rakennetaan maahan biokaasulaitosten ja jakeluasemien verkko! Raaka-aineiksi sopivat yhdyskuntien jätteet, teollisuuden sivuvirrat, maaseudulla lanta ja muut sivuvirrat sekä nurmi. Hyötyinä on kannattavuuden ja ravinnekierron paraneminen maataloudessa ja elinkeinorakenteen vahvistuminen. Otetaan Suomen biokaasupotentiaali käyttöön!