maanantaina, marraskuuta 13, 2017

Hallituksen sote-malli sitoo Uudenmaan kädet

Uudenmaan vihreät maakuntavaltuutetut: Esitetty sote-malli sitoo Uudenmaan kädet

Uudenmaan Vihreät maakuntavaltuutetut pitävät ongelmallisena hallituksen nyt esittämää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta ja sen viimeisintä lakiluonnosta.

"Esityksessä on useita vanhoja ongelmia, mutta sen lisäksi myös uusia. Uusista ongelmista suurin on, että Suomen kansainvälisesti arvioiden maailman huippuluokkaa oleva erikoissairaanhoito ollaan asettamassa osittain markkinaehtoiseksi. Näyttää siltä, että Uusimaa pakotetaan avaamaan merkittävä osa toimintaansa asiakasseteleille, oli se toiminnan kannalta järkevää tai ei. Uusimaa ei pysty priorisoimaan potilaiden laadukasta ja saumatonta hoitoa ja kustannustehokkuutta, vaan joutuu asettamaan kaiken edelle sen, että yritykset pääsevät terveysmarkkinoille. Lisäksi asiakasseteliä koskevat pykälät ovat vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia", ihmettelee Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Johanna Karimäki.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tarvitaan. Vihreät on jo vuosia pitänyt keskeisinä tavoitteina terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista, sujuvia hoitopolkuja ja selkeää sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämistä. Maakuntahallinnolla pitäisi olla myös verotusoikeus ja maakuntia pitäisi olla vähemmän.

"Hyvä lähtökohta uudistukselle olisi luottaa siihen, että sosiaali- ja terveyskeskusten markkinallistamisesta sekä asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä päätettäisiin pääasiassa maakunnissa. Se, mikä sopii Uudellemaalle, ei välttämättä sovi Lappiin. Maakuntien oma harkinta varmistaisi rauhallisesti sujuvan muutoksen ilman markkinallistamisen pakon aiheuttamaa hätäilyä", sanoo Vihreän maakuntahallitusryhmän puheenjohtaja Timo Juurikkala.

Vihreät kantaa huolta myös sote-uudistuksen rahoituksesta. Hallitus tavoittelee merkittäviä kustannussäästöjä sote-uudistuksella mutta ei ole osoittanut, miten säästöjä syntyy.

"Asiantuntijat ovat olleet hyvin huolissaan kapitaatiomalliin perustuvan rahoituksen kestävyydestä. Vihreät pitää asiantuntijoiden esittämää kritiikkiä mallista tärkeänä, eikä sitä soisi hallituksen sivuuttavan. Nyt näyttää todennäköiseltä, että kustannustehokkuus ei parane eivätkä terveys- ja hyvinvointierot pienene", ihmettelevät Johanna Karimäki ja Timo Juurikkala.

Uudenmaan vihreät maakuntavaltuutetut ovat myös huolissaan henkilöstön roolista uudistuksessa.

"Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, hyvin merkittävä osa erityisesti Uudenmaan tuotannosta siirtyy yksityisille toimijoille ja vastaava osa rahoituksesta siirtyy julkiselta yksityisille toimijoille. Kun tähän lisätään hallituksen suunnitelmat säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, voi Uudenmaan maakunnan ensimmäinen tehtävä olla henkilökunnan määrän hyvin rankka karsiminen. Vaikka uusia töitä meidän mainioille osaajillemme löytyisikin, on muutosvauhti inhimillisesti hyvin raskas, varsinkin kun alan työntekijät ovat joutuneet elämään epävarmuudessa jo vuosia", sanoo Vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

Lisätiedot:

Johanna Karimäki
Uudenmaan Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja
Puh. 050 512 1948

Maria Ohisalo
Uudenmaan Vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja
Puh. 040 7034185

Timo Juurikkala
Uudenmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Vihreät
Puh. 040 555 4013

Uudenmaan Vihreä maakuntavaltuustoryhmä:
Toiminnanjohtaja Tuomas Green, Uudenmaan Vihreät, tuomas.green[at]vihreat.fi 045 1242 818
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, Helsingin Vihreät, maaria.parry[at]vihreat.fi 040 754 3313

maanantaina, marraskuuta 06, 2017

Pohjoismainen yhteistyö kannattaa

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui viime viikolla Helsingissä. Tärkeistä asioista saatiin hyviä päätöksiä.

Hyväksyimme esityksen, että pohjoismaalaisille tulee yhteinen e-kansalaisuus. Se helpottaa asumista ja työskentelyä naapurimaassa. Esimerkiksi ilman henkilötunnusta ei voi avata kännykkäliittymää Ruotsissa. Mutta kun käytössä on yhteinen sähköinen henkilötunnus, se yhdistää maittemme tietorekisterit kuin liima toisiinsa.

Alunperin idea lähti Keskiryhmän aloitteesta pohjoismaisesta kansalaisuudesta. Ja se jalostui Hyvinvointivaliokunnan kokouksissa esitykseksi e-kansalaisuudesta. Esittelin ryhmämme aloitteen Reykjavikin kokoukselle vuonna 2015.

Pohjoismaat ovat ensimmäinen vapaan liikkuvuuden alue, jossa asukkaat voivat siirtyä ilman passia Pohjoismaasta toiseen. Maiden välillä on silti monia rajaesteitä, jotka estävät pohjoismaalaisten vapaan asumisen, työskentelyn ja opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Yhteispohjoismaiset markkinat edellyttävät, että myös arjen rajaesteet poistetaan. Ratkaisu on pohjoismainen kansalaisuus, jonka ei tule korvata oman maan kansallisuutta, vaan täydentää sitä.

Helsingin kokouksessa 2017 esittelin Osaaminen ja kulttuuri -valiokunnan mietinnön koskien geoblokkauksen poistoa. Esitämme, että selvitetään kaikki taloudelliset seikat ja tekijänoikeuskysymykset geoblokkauksen poistamiseksi. Kysymys on siitä, että julkisten TV- ja yleisradioyhtiöiden tuotanto olisi internetissä nähtävissä kaikkialla Pohjolassa. Voisimme seurata Ruotsin television uutisia tai suosittua Skam sarjaa Suomessa. Ehdoton edellytys on, että taiteen tekijöille maksetaan työstään korvaukset, joten kaikki hyötyvät. Maittemme välinen kulttuurivaihto ja kieltenymmärrys paranee.

Kielikysymys oli myös kokouksessa esillä. Suomen ja Islannin valtuuskuntien aloitteen ansiosta kieltemme asema neuvoston työssä paranee. Yhä suurempi osa aineistoista käännetään myös islanniksi ja suomeksi ja voimme jättää aloitteita kielillämme. Kysymys kielten virallisesta asemasta ratkaistaan vuoden päästä Oslon kokouksessa huolellisten selvitysten jälkeen.

Presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Martti Ahtisaari inspiroi kokousta puheellaan. Hän kertoi rauhantyöstä ja siitä, miksi pohjoismainen yhteiskuntamalli on maailman paras. Hän myös suositti Suomea liittymään YK:n ydinaseiden kieltosopimukseen. Suomen vihreä eduskuntaryhmä kannattaa tätä myös.

Kokouksen lopuksi tulin valituksi Osaaminen ja kulttuuri valiokunnan puheenjohtajaksi. Kiitos luottamuksesta tärkeään tehtävään!

keskiviikkona, elokuuta 30, 2017

Terveisiä budjettiriiheen

Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pureuduttiin budjettiriiheen. Haluamme palauttaa hallituksen leikkaukset koulutukselta, tutkimukselta ja heikompiosaisilta. Jäädytetyt sosiaalietuudet sekä leikkaukset lääke- ja matkakorvauksista on palautettava. Lisärahoitusta saadaan karsimalla ympäristölle haitallisia tukia. Niiden karsimiselle on myös taloudelliset perusteet, sillä Vattin selvityksen mukaan monet yritystuista ovat tehottomia. Ne on järkevä kohdistaa toisella tapaa, suosimaan pk-yrityksiä ja uutta luovaa innovatiivista yrittäjyyttä. Ympäristölle haitalliset tuet, kuten suurteollisuuden energiaveron palautus ja päästökauppakompensaatio estävät myös tärkeän tehtävämme, ilmastonmuutoksen tehokkaan torjunnan.

Isojen rakenteellisten uudistusten aika on nyt, sellaisten, jotka nostavat ihmisiä työhön ja uudistavat maailman ympäristöystävällisemmäksi. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on keskeistä, samoin perhevapaauudistus ja verotuksen painopisteen muuttaminen. Työtä verotetaan vähemmän ja saastuttamista ja kulutusta enemmän. Veronkevennykset on syytä kohdistaa pienituloisille, sillä Kiky-sopimus kohdistuu eniten pienituloisiin julkisen puolen työntekijöihin rajuina lomarahojen leikkauksina. Monet lastentarhanopettajat tekevät entistä kuormittuneempina arvokasta työtään, kun sekä päivähoidosta että palkasta on leikattu.

Haluamme lapsiystävällisen Suomen, jossa panostetaan syrjäytymisen ehkäisyyn päivähoidosta lähtien. Myös työttömän perheen lapsen oikeus kokopäivähoitoon on palautettava ja koulutukseen pitää panostaa joka tasolla. Ammattikoulutuksen rajut leikkaukset on peruttava. Tasa-arvoisessa Suomessa ikäihmisten tarpeet huomioidaan ja torjutaan eläkeläisköyhyyttä. Hallituksen suunnittelemat takuueläkkeiden korotukset eivät riitä edes kattamaan monia rajuja leikkauksia. On kestämätöntä, että vanhus jättää lääkkeet ostamatta, jotta olisi varaa leipään.

Meidän on jätettävä tämä maailma lapsillemme paremmassa kunnossa kuin sen saimme. Hallitus viivyttelee ilmastonmuutoksen hillinnässä. Uusiutuvalle energialle tarvitaan uusi markkinaehtoinen huutokauppatuki jo nyt. Maailmalla aurinko- ja tuulienergia kasvavat sellaista vauhtia, että pian ne ovat kannattavia jo itsessään.

Kuudes sukupuuttoaalto on totta, luonnonsuojelualueiden lisäämisellä ja lajien suojelulla on jo kiire. Luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahat on palautettava vähintään vuoden 2015 tasolle. Sipilän hallitus kun on leikannut niistä peräti kaksi kolmasosaa pois.

Tällaisia terveisiä vihreiden kesäkokouksesta, näillä eväillä teemme syksyn vaihtoehtobudjetin!

lauantaina, elokuuta 26, 2017

Hyvää Suomen luonnon päivää!

Tänään juhlitaan ja liputetaan Suomen luontoa. Luonto tarvitsee juhlan vuoden jokaisena päivänä. On ehkäistävä lajien massasukupuuttoa suojelemalla arvokkaat vanhat metsät ja suot. Ja suojelemalla lajeja salametsästykseltä ja salakalastukselta. Niihin tarvitaan vahvemmat sanktiot. Susi ja Saimaan järvilohi kuuluvat Suomen luontoon. Uhanalaisten vaelluskalojen kutuesteet on poistettava ja vesilaissa määrättävä vastuu voimayhtiöille. Sipilän hallitus on leikannut luonnonsuojelun määrärahoista historiallisen paljon, kaksi kolmasosaa. Ilmastonmuutosta se torjuu hakkaamalla lisää metsän puita, vaikka asiantuntijat varoittavat lisähakkuiden lisäävän ilmastopäästöjä ja köyhdyttävän luonnon monimuotoisuutta. Luonnon ääni on ollut liian heikko ja luonnon puolustajat vähissä. Viimeinen niitti on ympäristöhallinnon alasajo maakuntauudistuksen ja normien purkutalkoiden nimissä. Ystävät, meidän en estettävä nämä tuhot, koska Suomen luonto on ainutlaatuinen, kaunis ja puolustamisen arvoinen.

perjantaina, heinäkuuta 07, 2017

Tavoitteena kirkas Itämeri

Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) mittaukset tutkimusalus Arandalla povasivat ennätyssuurta leväkesää Itämerelle. Kiitos kylmien ilmojen, levien kukinta ei ole päässyt meressä vauhtiin ja Itämeren uimarannat ovat säilyneet pääosin kirkkaina.

Syken valtakunnallisen leväkatsauksen mukaan sinileväkukinnat ovat kuitenkin lisääntyneet sisävesillä ja runsaitakin kukintoja on havaittu alkukesää enemmän. Itäisellä Suomenlahdella on esiintynyt hieman sinilevää, mutta avomerialueilla sinileväkukintoja ei toistaiseksi ole havaittu. Tyynellä säällä ja veden lämmetessä sinileväkukinta voi Syken mukaan kehittyä kuitenkin hyvinkin nopeasti.

Kuka haluaa tarjota lapsillemme leväpuuroa Itämeressä? Me vihreät emme ja siksi uudistaisimme maataloustuet kokonaan, sillä yli puolet Suomen fosfori- ja typpipäästöistä Itämereen on lähtöisin maataloudesta. On tärkeää, että tuotannosta syntyy kestävää lisäarvoa ja tuet kohdistuvat ympäristöystävälliseen tuotantoon ja ekosysteemipalveluihin. On olennaista huomioida luonnon monimuotoisuus ja ravinnevalumien vähentäminen. Tehokkaat suojakosteikot ja leveät suojavyöhykkeet, lannoituksen vähentäminen sekä kerääjäkasvien käyttö ovat hyviä konsteja vähentää maatalouden ravinnepäästöjä.

Kuluttajat kaipaavat lisää luomuruokaa ja toivonkin luomun edistämiseen hallitukselta vahvempaa panosta. Luomu vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja niiden valmistukseen käytetyistä fossiilisista polttoaineista.Luonnonmukainen viljely edistää luonnon monimuotoisuutta ja voi myös olla keino ravinnekuormituksen vähentämisessä. Vihreiden tavoitteena on, että julkisten keittiöiden ruoasta 20 prosenttia on luomua vuoteen 2020 mennessä.

Jokainen voi itsekin pienentää omaa Itämeriravinnereppuaan. Lihan syönnin vähentäminen auttaa sekä ilmastoa että Itämerta. Suomessa syödään lihaa noin 80 kiloa vuodessa henkeä kohti. Ihan liikaa siis. Uudet kasvisvalkuaistuotteet Härkis ja Nyhtökaura lisäävät suosiotaan ja viitoittavat tietä parempaan. Valtion on tuettava tätä hyvää kehitystä, kohdistettava tukea kotimaisen kasvisvalkuaisen, kuten härkäpavun ja herneen tuottamiseen. Eikä pidä unohtaa innovatiivisen tuotekehityksen ja tutkimuksen tukea. Lisäksi koulujen viikoittainen kasvisruokapäivä olisi monella tavalla hieno lahja 100 vuotiaalle Suomelle.

Me suomalaiset rakastamme kiireettömiä kesäpäiviä veden äärellä, kalastellen, uiden ja saunoen. Leväinen vesi ei houkuttele uimaan, mutta se on myös vaarallista erityisesti pienille lapsille ja lemmikeille, jotka eivät itse osaa varoa myrkkyjä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää juoma-, pesu- tai löylyvetenä eikä syötävien kasvien kasteluun, sillä sen sisältämät toksiinit voivat aiheuttaa myrkytysoireita.

Me emme halua nähdä kotiseutumme rantavesiä hernerokkana, emmekä uittaa lapsia paljussa, kun vieressä vihertää levämössöinen ranta. Monella paikkakunnalla onkin perustettu oman järven suojeluyhdistyksiä, järjestetty kaislojen niittotalkoita ja laitettu ravinnevalumat kuriin puhdistamalla jätevedet tehokkaammin. Monesti tuloksena on kirkkaammat vedet. Myös Itämeren puolesta tehtävä työ on jatkuvaa ja tarpeellista. Itämeri toipuu hitaammin kuin pienet järvet, sillä suojelusavotta on suuri. Siksi on niin tärkeää kaikissa päätöksissä huomioida kirkkaampi Itämeri.

maanantaina, kesäkuuta 19, 2017

Östersundom maakuntakaava -hyviä uutisia

Iloinen tervehdys Uudenmaan maakuntahallituksen kokouksesta! Östersundomin maakuntakaava on nyt vihdoin muuttumassa paremmaksi. Hyväksyimme vastineet, joiden pohjalla on Natura-selvityksen johdosta tehtävät kaavarajausten ja merkintöjen tarkistukset. Ne koskevat Kasabergetin ja Sipoonkorven rajausta sekä Salmenkallion ja Talosaaren alueita. Muutoksilla turvataan alueen lintuvedet ja vältetään kehrääjään, pyyhyn, silikaattikallioihin ja lehtoihin sekä Natura-alueen eheyteen kohdistuvat merkittävästi heikentävät vaikutukset. Rakentamisen suunnittelu jatkuu nyt kestävämmältä pohjalta. Myös joukkoliikenteen vaihtopaikan merkinnän ja yhteysvälin sijainteja tarkennetaan. Varmistin kokouksessa, että merkinnät sopivat sekä metrolle että pikaratikalle, mihin vain alueen päättäjät päätyvät. Östersundomin osalta tein pari vuotta sitten maakuntahallituksen kokouksessa esityksiä juuri niistä kipupisteistä, joita nyt korjataan yksimielisesti. Myös kunnissa, esim. Vantaalla tehty vihreissä tärkeää työtä kestävän yleiskaavan eteen. Kiitos ja kumarrus kaikille! :)

perjantaina, kesäkuuta 16, 2017

Sipilän hallitus, älkää vesittäkö Pariisin tavoitteita!

Ilmastonmuutoksen seuraukset ihmisille ja luonnolle ovat katastrofaaliset, jos nykymeno jatkuu. Pariisin ilmastosopimus luo toivoa. Se toi uuden kunnianhimoisen tavoitteen, kun lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen.

Pariisin sopimuksen tavoitteen toteuttaminen vaatii tuekseen kunnianhimoiset toimet. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kysymys siitä, että lapsillamme ja heidän lapsillaan on hyvä elää Maapallolla. Tällöin kaikille riittää viljelykelpoista maata, ravitsevaa ruokaa ja puhdasta juomavettä. Maailma ei kohtaa valtavaa ilmastopakolaisuutta, pienet saarivaltiot eivät huku veden varaan, suomalaiset lapset voivat rakentaa lumiukkoja. Torjumalla ilmastonmuutos luonnon monimuotoisuuden rapistuminen saadaan pysäytettyä. Meret eivät happamoidu, kalat ja korallit selviävät. Jääkarhut ja muu uhanalaiset lajit säästyvät sukupuutolta. Uhanalaiset elinympäristöt säilyvät. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä globaalin 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan jo vuonna 2024, jos päästöjä ei nopeasti leikata.

Pariisin sopimus on historiallinen onnistuminen kansainväliseltä yhteisöltä. Sen avulla ilmastonmuutos on mahdollista pysäyttää ennen katastrofaalisia vaikutuksia. Nyt kun Trumpin USA on vetäytynyt ilmastosopimuksesta, EU:n on entistä lujemmin osoitettava johtajuutta ilmastoteoissa. Ihmisille on annettava toivoa, ja aikaa on kovin vähän. Mutta mitä tekee Suomen hallitus? Se yrittää toimillaan kampittaa ilmastotavoitteita. Suuri valiokunta hyväksyi juuri Suomen tavoitteet ilmastopäästöjen maakohtaisesta taakanjaosta sekä hiilinielupolitiikasta. Niissä kyseenalaistetaan esitetyt päästövähennystavoiteet ja esitetään keinoja, jotta tosiasiallista päästövähennysvelvoitetta saataisiin helpotettua. Vihreät vaativat vastaesityksessä tiukempaa ja kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Jos Pariisin tavoitteet nyt vesitetään, monet maat ja alavat osat Suomessakin häviävät tulvivan veden alle.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsäsektori, eli LULUCF-sektori, tullaan sisällyttämään EU:n päästövähennystavoitteisiin vuodesta 2020 eteenpäin. Tämä on positiivista, sillä sektorin sisällyttäminen ilmastopoliittiseen kehikkoon mahdollistaa päästövähennystavoitteiden noston kokonaisuutena. Metsienkäytön vertailutason määrittelyssä tulee huomioida maankäytön aiheuttamat todelliset ilmastovaikutukset. Jäsenmaiden ei tule voida asettaa vertailutasoja kansallisesti ilman ulkopuolista arviointia hiilinielun todellisesta kehityksestä.

Mutta hallituksen kannan mukaan metsienkäytön vertailutasojen tulisi olla kansallisesti määritettävissä ja ottaa huomioon tulevaisuuden metsänkäyttösuunnitelmat. Hallituksen kanta on tieteellisestä näkökulmasta mielivaltainen, sillä metsienkäytön vertailutason määrittelyn tulee perustua todellisiin toteutuneisiin tasoihin ja maankäytön aiheuttamat ilmastovaikutukset tulee huomioida. LULUCF-sektorin laskentasääntöjen tulee olla sellaiset, ettei vuosittaisen hiilinielun koko pienene vaan mieluummin kasvaa. Laskentasääntöjen tulee kannustaa kestävään metsä- ja biotalouteen ja varmistaa nieluvaikutuksen pysyminen vähintään samalla tasolla kuin aiemmin. Tämä on vihreiden kiteytetty kanta, jossa tuemme useiden ilmastoasiantuntijoiden näkemyksiä.

Monet Suomen metsä- ja ilmastotutkijat ovat esittäneet huolen hallituksen ylimitoitetuista bioenergia- ja metsänhakkuutavoitteista. Niiden toteutuessa ilmastopäästöt eivät kokonaisuudessaan vähene lähivuosina ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Hallituksen suunnitelmiin kuuluu muun muassa metsien hiilinielujen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Hiilinielun pienentäminen on sama asia kuin suora päästö.

Hallitus katsoo myös EU-kannassaan, että LULUCF-sektorilta saatavilla joustoilla tulisi voida kompensoida päästöjä muilla sektoreilla. Tosiasiassa joustot yhdessä itse asetetun nielujen vertailutason kanssa uhkaavat tehdä LULUCF-sektorista keinon jättää tekemättä päästövähennystoimia muilla sektoreilla, kuten maataloudessa, liikenteessä ja jätehuollossa. Suomen tavoitteena on oltava LULUCF-sektorin pitäminen omana tavoitekokonaisuutenaan ilman mahdollisuutta helpottaa sen avulla muiden sektorien päästövähennysvelvoitteita joustoilla.

Suuri valiokunta hyväksyi Suomen kannan myös taakanjakoasetukseen, joka on osa Euroopan komission esitystä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Myös tässä Sipilän hallituksen kanta on taantumuksellinen ja vastustaa nopeita päästövähennyksiä. Taakanjakosektori kattaa päästökaupan ulkopuoliset alat lukuun ottamatta maankäyttöä, jolle asetetaan erilliset tavoitteet. Komission ehdotus edellyttää jäsenmailta uusia toimia, joilla nopeutetaan päästövähennyksiä. Suomelle komission ehdotuksessa asetettu päästövähennystavoite 39 % on linjassa muille Pohjoismaille asetettujen tavoitteiden kanssa.

Suomen on muiden maiden rinnalla tehtävä kaikkensa, jotta Pariisin ilmastotavoite saavutetaan. EU:n tämänhetkiset päästövähennystavoitteet eivät siihen riitä, vaan niitä tullaan mitä todennäköisimmin kiristämään ensimmäisessä arvioinnissa vuonna 2018. Sitran teettämän selvityksen mukaan Pariisin tavoitteiden saavuttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla EU:n pitäisi vähentää päästöjään vuoteen 2030 mennessä 75 prosenttia ja Suomen 60 prosenttia verrattuna vuoteen 1990.

Hallituksen kannassa kuitenkin kyseenalaistetaan EU-komission Suomelle esittämä päästövähennystavoite ja esitetään Suomen tavoitteeksi jatkokäsittelylle, että joustoja eli velvoitteiden siirtoa päästökauppa- ja ei-päästökauppasektorin välillä hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon, jotta tosiasiallista päästövähennysvelvoitetta saataisiin helpotettua. Jos Pariisin ilmastotavoite halutaan saavuttaa, enää ei ole mahdollista etsiä keinoja päästövähennysten minimoimiseen. Tavoitteena tulee olla päästöjen vähentäminen mahdollisimman nopeasti, Suomelle asetetut velvoitteet täysimääräisesti toteuttaen. Suomella on korkean teknologian maana paljon mahdollisuuksia edistää vihreää teknologiaa, pitkäkestoisten puutuotteiden valmistamista sekä tuuli- ja aurinkoenergian lisäämistä. Kestävä biotalous on myös osa ratkaisua –kohtuullisuuden ja kestävyyden rajoissa.