lauantaina, huhtikuuta 27, 2019

Kansallinen veteraanipäivä

Tänään on kansallinen veteraanipäivä. Suuri päivä. Kiitollisuuden päivä.

Minulla on kädessäni Sotainvalidien Veljesliiton ansioristi. Sain sen ajettuani eduskunnassa kotiin vietäviä palveluja veteraaneille. Vasta viime hetkillä kaikille sotiemme veteraaneille turvattiin kotiin vietävät palvelut. Sodasta jää paljon vammoja niin sieluun kuin kehoon.

Maahamme jäi myös joukko sotaorpoja, joille isättömyys toi köyhyyttä, puutetta, jopa koulukiusaamista. Monesti ei ollut helppo tilanne uusioperheissäkään. Uusi isäpuoli saattoi olla sodasta traumatisoitunut veteraani. Nyt viimein valtion on autettava sotaorpojakin, tarjottava tukea ja palveluja korvaamaan menetyksen tuomia vaikeuksia heidän elämässään.

Myös oma isoisäni oli sotaveteraani ja mukana taisteluissa koko jatkosodan. Niistä vaiheista emme kuulleet mitään. Haalistuneen sotilaspassin sivuille on kirjattu virallisia tapahtumia, taisteluja ja joukko-osastoja Aunuksen ja Karjalan kannaksella.

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

maanantaina, huhtikuuta 22, 2019

Lämmin kiitos ja kohti uutta!

Kevään vaalit on nyt käyty ja osaltani tulos riitti varasijaan eduskunnassa. Uudet haasteet odottavat! Lämmin kiitos upealle tukijoukolleni. Tuhannet kiitokset kaikille äänestäjilleni, jotka antoivat mahdollisuuden palvella Suomen kansaa eduskunnassa 12 vuotta. Olen tehnyt paljon työtä ja saanut aikaan asioita. Kiitos kaikista tsemppaavista viesteistä, joita on tullut paljon. Minua lämmittää, että on monia ihmisiä, jotka ovat arvostaneet työtäni.

Uudet nuoret tarttuvat innokkaana työhön ja toivon heille onnea ja menestystä. Olen iloinen puolueen vaalivoitosta ja siitä, että paljon nuoria tuli valituksi. Toivotan vielä kerran onnea kaikille valituille. Viime tiistaina kokoonnuimme eduskunnassa yhdessä uuden ja vanhan ryhmän edustajien kera. Tilaisuus oli lämminhenkinen. Vihreillä on nyt mahdollisuudet vaikuttaa maan suuntaan ja kutsu hallitusneuvotteluihin on todennäköinen.

Minulla on paljon ilonaiheita rakkaista ja läheisistä ihmisistä. Kiitän perhettäni tuesta näiden vuosien ajalta. Minulla on maailman parhaat lapset. Nyt on enemmän aikaa perheelle, sen kaikille sukupolville.

Minulla on pieni rakas ystäväpiiri ihmisiä, jotka eivät osallistu aktiivisesti politiikkaan. Kun tapaamme, emme puhu politiikkaa. Kiitos että olette.

Muistan myös pienen lumipallon, Vili-koiran. Hän oli mainio persoona. Piti huolen oikeuksistaan saada oikeaan aikaan puruluu ja päästä ulos vähintään neljä kertaa päivässä. Se hellyyden määrä, minkä tuolta pieneltä sai, oli uskomaton. Hän oli tarmokas ja sydämellinen vahtikoira.

Ikinä en aikonut ottaa uutta koiraa, mutta niin vain kävi. Omaa kotia kauan odottanut seniorikoira löysi minut. Häkistään kaihoisasti katsonut eläin lensi Suomeen noin vuosi sitten. Toisesta korvasta puuttuu pala, risat hampaat on korjattu. Hän haukkuu äärimmäisen harvoin, on hyvin viisas ja lempeä. Hän oppi suomen kielen nopeasti ja kotoutui mallikkaasti. Pidämme huolen kunnostamme pitkillä lenkeillä. Sitä rakkauden määrää, jonka saa kaltoin kohdellulta eläimeltä, ei voi kylliksi kuvata. Hän on iso pehmeä nalle, sisältä ja ulkoa.

Lopuksi palaan vielä 2019 eduskuntavaaleihin kiitosten kera. Minulla on ollut ihana tukijoukko. Ydinjoukko ihmisiä, jotka ovat tärkeitä ja rakkaita ystäviä. Osa on kulkenut koko matkan mukana, osa liittyi nyt mukaan täydestä sydämestä. He tekivät väsymättömästi työtä paremman maailman puolesta. Näiden ihmisten ja äänestäjieni vuoksi jatkan parhaani mukaan vihreässä politiikassa. Vaikutan nyt Espoon valtuustossa ja Uudenmaan maakuntavaltuustossa. Ja haluan olla ystävieni tukena politiikassa ja elämässä heidän pyrkimyksissään.

Nyt kohti uutta! Olen ollut politiikassa aktiivinen verkostoituja. Olen paneutunut täysillä eduskunnan lainsäädäntötyöhön valiokunnissa, vihreässä ryhmässä ja täysistunnoissa. Olen tehnyt aloitteita ja esityksiä. Tilastot puhuvat puolestaan ja nettisivuilleni on dokumentoitu osa työstä. Näillä eväillä haen uutta työtä.

Olen koulutukseltani bioprosessitekniikan diplomi-insinööri ja tehnyt työtä nuorena erilaisissa kesätöissä sekä valmistuttuani tutkijana ja assistenttina Teknillisellä korkeakoululla. Tutkin entsyymejä, joiden avulla vähennetään päästöjä teollisissa prosesseissa. Ohjasin opiskelijoita laboratoriotöissä. Olen tehnyt tiiviisti energia- ja ilmastopolitiikkaa eduskunnassa sekä seurannut oman alani tieteen ja teknologian kehitystä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kuten työ kansalaisjärjestöissä tai yritysten vastuullisuutta kehittämässä kiinnostavat. Myös kaupallinen puoli on hallussani. Olen suorittanut opinnoissani sivuaineena tuotantotalouden opintojaksoja ja vaikuttanut eduskunnassa talousvaliokunnassa, valtionvarainvaliokunnassa sekä tarkastusvaliokunnassa.

Uusi sähköpostiosoitteeni on johanna.karimaki3@gmail.com

Toivotan aurinkoista kevättä kaikille ja pidetään yhteyttä!

Lämpimin terveisin,
Johanna

lauantaina, huhtikuuta 13, 2019

Itämeri voidaan vielä pelastaa!

Kirjoitus on julkaistu Pullopostissa 11.4.2019

Itämeri on ainutlaatuinen muihin maailman meriin verrattuna. Se on poikkeuksellisen matala sisämeri, jolla on vain kapea yhteys valtameriin. Makea vesi ja suolainen vesi sekoittuvat ja luovat ainutlaatuisen ekosysteemin. Itämeren suojelemiseksi on tehty työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu. Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Maatalous on Suomessa merkittävin ihmisen aiheuttaman ylimääräisen ravinnekuormituksen lähde. Vajaat kaksi kolmasosaa Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta. Tarvitsemme tehokaita vesiensuojelutoimia maatalouteen ja ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Jokainen voi itsekin pienentää omaa Itämerijalanjälkeään. Lihan syönnin vähentäminen auttaa sekä ilmastoa että Itämerta. Edistetään proteiinipitoisten kasvisten tuotantoa ja kasvisruoan kulutusta. Näin voidaan pienentää lautasella olevan ruoan aiheuttamaa ravinnekuormitusta.

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, jossa seilaa tälläkin hetkellä noin 2000 suurta alusta. Joukossa on valtavia öljytankkereita, vaarallisia aineita kuljettavia tankkereita, rahtialuksia sekä matkustajalauttoja. Navigointi matalassa ja karikkoisessa meressä on vaativaa. Suuronnettomuuksien ja ympäristövahinkojen riski herkällä Itämerellä on valtava. Tehokkain tapa estää öljy- ja kemikaalionnettomuuksia on ehkäistä niitä ennalta. Tämä edellyttää, että meriturvallisuutta parannetaan ja onnettomuuksiin varaudutaan hyvin lisäämällä öljyntorjunta-aluksia ja -yhteistyötä.

Itämerellä kalakantoja uhkaa erityisesti ylikalastus. Myös suuri sivusaaliin määrä ja laiton kalastus vaikuttavat kalakantoihin. Monien Itämeren kalalajien kalastusta seurataan ja hallinnoidaan puutteellisesti. Saaliskiintiöt takaavat, että kannat säilyvät elinvoimaisina. Uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien kalastusta onkin rajoitettava nykyistä laajemmin. Vaelluskalat, kuten Itämeren lohi, vaellussiika, meritaimen ja ankerias, ovat kärsineet ihmisen aiheuttamista elinympäristön muutoksista. Jokia, joihin kalat nousevat kutemaan, on padottu vesivoiman tarpeisiin. Jotta vaelluskalojen kannat voisivat vahvistua, vaellusreittejä ja lisääntymisalueita tulee ennallistaa. Käynnistetään vesilain uudistus, jonka myötä vesien tila paranee ja vaelluskalojen kulku helpottuu. Vesilakia on muutettava siten, että kalatievelvoitteet koskevat myös vanhoja vesilupia.

Itämeren herkän luonnon monimuotoisuutta turvataan erilaisilla suojelualueilla. Suojelualueiden lisäksi Suomessa on viisi merellistä kansallispuistoa, joissa ihmiset voivat nauttia luonnosta ja rentoutua. Suojeltua meri- ja merenranta-ala tulee nostaa ja Porkkalaan on perustettava uusi kansallispuisto. Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää mm. merellisten luontotyyppien, kuten jokisuistojen ja rantaniittyjen ennallistamista. Vedenalaisia luontotyyppejä ja lajeja on lisättävä suojeluohjelmiin.

Laadukas meriympäristöön liittyvä tutkimus antaa tietoa Itämeren tilasta. Luotettava tietopohja on perusedellytys kansainvälisten meriensuojelusopimusten tavoitteiden seurannassa ja meren tilan kohentamisessa. Itämeren tutkimusta ja seurantaa on lisättävä ja tutkimuskaluston toimintaedellytyksiä on parannettava. Itämerien tutkimuksen lippulaiva, merentutkimusalus Aranda, on vastikää remontoitu huippumoderniksi. Samaan aikaan kuitenkin tutkimuslaitosten rahoitusta on leikattu niin, ettei Suomella ole ollut varaa käyttää alusta. Nostetaan Itämeri-tutkimuksen rahoitusta.

Suomi toimii vuosina 2018-2020 HELCOM:n puheenjohtajamaana ja vastaa Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivityksestä. Ohjelman kunnianhimoisuudesta ei ole varaa tinkiä. Maatalouden päästöt ja yhdyskuntien jätevesipäästöt on saatava kuriin niin meillä kuin maailmalla. Merten roskaantuminen, meriluonnon suojelu, ilmastonmuutoksen ja merten happamoitumisen torjunta kaipaavat kipeästi auttavia toimenpiteitä.

maanantaina, huhtikuuta 08, 2019

Lisää biokaasua!

Kirjoitus on julkaistu Kemia -lehden nettiblogissa 2.4.2019

Kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden täyttäminen edellyttää Suomelta päästöjen merkittävää vähennystä vuoteen 2030 mennessä. Maailman johtavat ilmastotutkijat ovat varoittaneet, että ilmaston lämpeneminen on ryöstäytymäisillään hallinnasta peruuttamattomasti. Jään sulaminen, meren lämpeneminen ja merivirtojen muutokset lisäävät lämpenemistä entisestään.

Yhtenä keskeisenä keinona muutoin vääjäämättömän kehityksen estämiseksi on ilmastotutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön raju vähennys. Kuluttajat kokevat suurta huolta siitä, millaiseksi maapallon ilmasto on muuttumassa ja haluavat vaikuttaa huolestuttavaan kehitykseen vähentämällä omia päästöjään.

Ilmastoystävällisiksi mielletyt sähkö- ja hybridiautot ovat monille kuluttajille nykyään liian kalliita, mutta biokaasua käyttövoimana käyttävän auton hankinta on varsin edullinen ekoteko. Myös Sipilän hallitus on tukenut nestemäisiä polttoaineita käyttävien autojen konversiota kaasuautoiksi.

Silti vähäpäästöisten kaasuautojen omistajia rangaistaan korkealla käyttövoimaverolla, joka on merkittävästi suurempi kuin bensiiniä polttoaineena käyttövoimana käyttävien autojen autovero. Kaasuautojen käyttövoimaveroa tulee nopeasti pienentää, jotta se olisi oleellisesti lähempänä autoveron tasoa. Pyrkimyksenä tulee olla, että biokaasuautojen käyttövoimavero poistuisi kokonaan.

Meidän on toimittava biokaasun käytön edistämiseksi myös siten, että yhä useampi kuluttaja valitsee tankatessaan maakaasun sijasta biokaasun. Tällä hetkellä fossiilinen maakaasu on edullisempaa kuin uusiutuva energianlähde biokaasu.

Tuore Luonnonvarakeskuksen tutkimus paljastaa, että Suomessa on valtavasti potentiaalia biokaasun tuotantoon, liikennekäyttöön ja maatalouden energiatuotantoon. On ekologista ja kannattavaa edistää kotimaista biokaasua. Ilmastopäästöt vähenevät ja maaseudun elinvoimaisuus paranee.

Tukea bensa- ja dieselautojen konversiolle kaasuautoiksi tulee jatkaa ja biokaasun tuotantoa edistää muun muassa investointituilla. Rakennetaan maahan biokaasulaitosten ja jakeluasemien verkko! Raaka-aineiksi sopivat yhdyskuntien jätteet, teollisuuden sivuvirrat, maaseudulla lanta ja muut sivuvirrat sekä nurmi. Hyötyinä on kannattavuuden ja ravinnekierron paraneminen maataloudessa ja elinkeinorakenteen vahvistuminen. Otetaan Suomen biokaasupotentiaali käyttöön!

perjantaina, maaliskuuta 29, 2019

Lapsen etu päätöksiin

Maailma on lainassa lapsiltamme. Siksi on niin tärkeää suojella luontoa ja ilmastoa sekä turvata koulutus ja hyvinvointi, taata lapsille hyvät kasvun eväät.

Suomessa elää 135 000 köyhää lasta, joka 8. lapsi elää köyhässä perheessä. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimus antaa karun kuvan lasten pahoinvoinnin kasvusta. Vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden välillä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kaksinkertaistui. Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Köyhyys on kasvanut, erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.

Näiden pysäyttävien lukujen valossa on ryhdyttävä korjaaviin toimiin. Sipilän hallitus on leikannut perheiden etuuksia jäädyttämällä lapsilisien indeksikorotukset, rajoittamalla lapsen oikeutta päivähoitoon, kasvattamalla päivähoidon ryhmäkokoja sekä leikkaamalla työttömien ja muiden vähäosaisten perusturvaa ja etuuksia.

Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Investoimalla peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä. Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden ja liikuntapalvelujen toimivuus tulee turvata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa ja toimeentulovaikeuksissa, elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.

Lapsivaikutusten arviointi on sisällytettävä lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsen edun huomioimista päätöksissä. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen.

Lapset jakautuvat jo varhaisessa vaiheessa muun muassa harrastusten mukaan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa, mutta köyhyys syrjäyttää ja vähentää mahdollisuuksia osallistua. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle ulkopuolisuutta kaveripiirissä, ja luokkaretken rahoittaminen voi olla perheelle haaste. Tutkimus osoittaa, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia voidaan auttaa parantamalla lapsiperheiden tukia ja palveluja, edistämällä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä palauttamalla päivähoito-oikeus joka lapselle. Esimerkiksi perheitä tukevaa kotipalvelua ei ole saatavilla, kuten oli ennen 90-luvun lamaa. Perheiden kotipalvelusta voi saada apua lastenhoitoon, pyykkeihin ja ruoanlaittoon, kun arjen kriisit koettelevat. Perheiden voimavarojen palautuminen taas auttaa työllistymisessä ja kouluttautumisessa. 90-luvun alussa vuosittain kotipalvelua sai noin 60 000 perhettä, nyt vain 15 000. Sosiaalihuoltolain uudistuksesta huolimatta moni perhe on jäänyt vaille tukea ja kotiapua.

Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus parantavat lasten hyvinvointia. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja ammattikoulutusleikkaukset taas toimivat tavoitetta vastaan. Hallitus on leikannut lasten ja nuorten koulutuksesta paljon ja kaikkein eniten ammatillisesta koulutuksesta. Tähän on saatava muutos. Meillä on runsaasti nuoria, jotka jäävät vaille koulutuspaikkaa ja nuoria aikuisia, joilla on vain peruskoulututkinto. Toisen asteen koulutus pitää saada aidosti maksuttomaksi, jotta oppimateriaalien kalleus ei johtaisi koulutuksen keskeytymiseen. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on taattava koulutuspaikka.

Investoimalla lapsiin ja nuoriin murretaan huono-osaisuuden kierre. Tämä on myös hyvinvointivaltiomme perusajatus. Lapset ovat nyt eriarvoisessa asemassa, sillä työttömien lapset eivät kaikissa kunnissa saa kokoaikaista varhaiskasvatusta. Päiväkodeissa levottomuus on lisääntynyt, kun osa lapsista on osapäiväisiä ja joutuvat lähtemään kesken leikkien kotiin. Lapsen oikeus päivähoitoon on palautettava. Se tukee kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa lasta. Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Tulevan eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on lapsiperheköyhyyden vähentäminen.

maanantaina, maaliskuuta 25, 2019

Mitä olen saanut aikaan eduskunnassa –teot ratkaisevat

Minulta on kysytty, mitä asioita olen saanut aikaan eduskunnassa. Listaan tässä osan saavutuksista, joitakin itselleni merkittävimpiä kysymyksiä. On tunnettua, että eduskunnassa työ tehdään valiokunnissa. Asioihin, budjettiin ja lakimuutoksiin perehdytään valiokunnissa, kuullaan asiantuntijoita ja argumentoidaan. Ratkaisevassa käsittelyssä valiokunnan mietintö ja mahdolliset pykälämuutokset syntyvät keskustelun ja äänestysten pohjalta. Monia päätöksiä tehdään yksimielisesti ja valiokuntatyössä voi oppositiossakin vaikuttaa.

Tarkastusvaliokunnassa olen ajanut vihreää ja heikoimmat huomioivaa valtion talouspolitiikkaa, jossa huomioidaan myös kasvun tarvitsemat eväät. Yrittäjyydessä on keskeistä se, että on voitava ottaa riskejä ilman että on pelkoa kohtuuttomista menetyksistä. Tarkastusvaliokunta on teettänyt myös laajat selvitykset asuntopolitiikan ja kotoutumispolitiikan parantamiseksi. Eduskunta hyväksyi ponsiehdotuksemme, jonka pohjalta lisätään sosiaalista asuntotuotantoa. Lähiöiden kehittäminen on tärkeää ja asuntojen sijainti joukkoliikenneyhteyksien varrella. Vauhditamme myös hometalkoita, vastuut rakentamisessa ja korjaamisessa on laitettava kuntoon!

Lakivaliokunnassa olen toiminut ihmisoikeuksien parantamiseksi. Tärkeitä uudistuksia ovat olleet uusi äitiyslaki sekä vanhemmuuden yhdenvertaisuutta parantava laki lapsenhuollosta. Olemme myös yksimielisesti kiristäneet lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomioita. Yhteisiä lapsiamme on suojeltava paremmin.

Olen toiminut politiikassa lasten oikeuksien parantamiseksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Jätimme Lapsen puolesta –ryhmässä kirjallisen kysymyksen hallitukselle lapsiperheköyhyydestä. Pidin vihreiden ryhmäpuheen liikuntapoliittisesta selonteosta, jossa vaadin lasten ja nuorten harrastustakuuta sekä enemmän panostuksia terveyttä edistävään arkiliikuntaan. Nuorille on turvattava lisää koulutuspaikkoja ja lapsen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille lapsille, myös työttömien lapsille. Näiden asioiden eteen haluan tehdä työtä jatkossakin.

Uusiutuvan energian edistäminen on minulle tärkeää ja olen tehnyt siihen liittyen toimenpide-ehdotuksia, kuten lakialoitteen sähkön nettolaskutuksen käyttöön ottamisesta. Se tarkoittaa sitä, että kun asukas syöttää aurinkopaneelien ylijäämäsähkön sähköverkkoon, se korvataan hänelle sähkölaskussa tuntinetotuksena. Tämä edistää merkittävästi uusiutuvan energian pientuotantoa. Olen myös ajanut biokaasun tuotannon ja käytön edistämistä liikennepolttoaineena muun muassa kirjallisella kysymyksellä hallitukselle. Ilmastonmuutoksen torjunnan ajaminen näkyy vahvasti työssäni ja toimissani. Jätin myös kirjallisen kysymyksen hiilinielupolitiikasta.

Itämeren suojelu on minulle tärkeä kysymys. Olen ajanut Uudellemaalle omaa täsmähanketta Itämeren suojelun parantamiseksi. Tämä onkin toteutunut ja Uudenmaan ”Ravinteet hallintaan” hankkeessa on saatu yhteistyössä viljelijöiden kanssa vähennettyä ravinnepäästöjä ja löydetty tehokkaita toimia, kuten aluskasvillisuuden käyttöä ravinteiden sitomiseen. Vihreä eduskuntaryhmä esitteli kesällä 2018 johdollani valmistellun Itämeri-avauksen. Itämeren suojelemiseksi on tehty työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu. Itämeren vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Lisäksi alati kasvava laivaliikenne aiheuttaa päästöjä ja lisää onnettomuuksien riskiä. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa Itämeren tilaa entisestään.

Vihreän eduskuntaryhmän Itämeriavauksessa esitetään toimia maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseksi ja merenkulun haittojen vähentämiseksi. Vaadimme vesilain uudistusta kalakantojen suojelemiseksi. Esitämme suojelualueiden lisäämistä ja Porkkalan kansallispuiston perustamista. Suomen roolia kansainvälisessä yhteistyössä on vahvistettava Itämeren suojelussa.

Olen työssäni pitänyt Uudenmaan raideliikenteen edistämistä jatkuvasti esillä. Muun muassa Hanko-Hyvinkään radan sähköistykseen on saatu suunnittelurahaa, mutta hanke on vielä toteutumatta ja olen jättänyt siitä kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Vaikutin eduskunnassa siihen, että länsimetron jatkeen rahoituksen valtionosuus varmistui. Toimin aktiivisesti ja olin yhteydessä VR:ään ja liikenneministeriin, kun lähijunaliikennettä Karjaalle ja Siuntioon karsittiin kohtuuttomasti. Lähijunaliikenne on todella tärkeää ihmisten arjen työ- ja koulumatkoille. Asiaan saatiin parannusta ja vuoroja lisättyä, mutta työ jatkuu. Rantaradan kunnostusta ja kaksoisraiteiden rakentamista on nopeutettava, jotta junat voivat kulkea turvallisesti aikataulussa. Kannatan myös uusia raideinvestointeja, tunnin junaa Espoo-Lohja-Turku ja raideliikenneyhteyttä itään Porvoon suuntaan.

Vihreässä ryhmässä olemme ajaneet työllisyyden edistämistä yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa. Sipilän hallitus on valitettavasti heikentänyt kaikkein köyhimpien asemaa leikkaamalla työttömiltä, pienituloisilta eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja opiskelijoilta. Olemme eduskunnassa vastustaneet tätä eriarvoistavaa politiikkaa, tehneet vihreitä vaihtoehtobudjetteja. Niissä on vihreänä lankana sosiaalinen oikeudenmukaisuus, panostus koulutukseen ja tutkimuksen sekä luonnonsuojelun edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Rahoitusta haemme leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia sekä uudistumisen kannalta tehottomia suuryritysten tukia. Omassa politiikassani korostuu vahvasti myös tieteen ja tutkimuksen määrärahojen nostaminen, satsaukset innovaatiopolitiikkaan ja tutkijoiden aseman parantaminen.

Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmän (Vamyt) puheenjohtajana olen tehnyt työtä vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseksi. Olemme ryhmässä toimineet, jotta esteettömyys otetaan paremmin huomioon joukkoliikenteessä, rakentamisessa ja palveluissa. Vaikutimme ryhmänä siihen, että EU:n vammaiskortti on otettu Suomessa käyttöön. Kortin avulla vammainen voi muun muassa joukkoliikenteessä todistaa tarvitsevansa avustavan saattajan, jolloin hänen ei tarvitse ostaa kahta lippua. Vaikutimme siihen, että hallitus perui suunnittelemansa kohtuuttomat leikkaukset ikääntyneiltä vammaisilta ja heidän palveluistaan. Olemme edistäneet vammaisten yrittäjyyttä, työllistymistä ja koulutusta. Otimme kehitysvammaisia nuoria eduskuntaan TET-harjoitteluun.

Olen jättänyt useita kirjallisia kysymyksiä liittyen Kelan terapia-, tulkkaus- ja kuljetuspalveluiden kilpailutuksiin, jotka ovat heikentäneet merkittävästi palveluja. Asia ei ole vielä kunnossa ja työtä on jatkettava. Tarvitsemme myös uuden vammaisten asemaa parantavan vammaispalvelulain, sillä ehdotus laiksi raukesi hallituksen soten kaatuessa.

Minulla oli ilo olla vammaisjärjestöjen kansalaisaloitteen ”Ei myytävänä” suojelija. Vaikka aloitetta ei sellaisenaan hyväksytty, eduskunta hyväksyi vahvasti aloitteen hengen ja evästi ponsilla tulevaa eduskuntaa etsimään keinot herkkien arjen palveluiden kilpailutusten lopettamiseksi.

Olen nöyrän kiitollinen siitä, että Invalidiliitto palkitsi Vamyt ryhmän Raimo Lindberg –palkinnolla. Saamamme palkintoon liittyvä rahasumma annettiin hyväntekeväisyyteen, liikuntavammaisten lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevään työhön.

Myös vanhusten hoivan kuntoon saattaminen on minulle sydämen asia. Järjestimme eduskunnan Muisti-ryhmän kanssa valtakunnallisen Muistiparlamentin, jossa keskustelimme ehdotuksista muistiystävällisen Suomen rakentamiseksi ja vanhusten hoivan parantamiseksi. Vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tarvitaan hoitajamitoitus, jotta hoidon laatu voidaan turvata. Omaishoitajien työ on arvokasta ja heidän asemansa parantamista olen edistänyt muun muassa kirjallisin kysymyksin. Tällä kaudella varmistui viimein kotiin vietävät palvelut kaikille sotaveteraaneille, jota olen usean vuoden ajanut. On viimeinen hetki osoittaa kiitollisuutta sotiemme veteraaneille.

Rakastan luontoa, jonka haluan turvata jälkipolville. Olen ajanut Porkkalan kansallispuiston perustamista ja vaikutin siihen, että hallitus myönsi puoli miljoonaa euroa Porkkalan uusien retkeilyreittien kehittämiseen. Kannatan myös Tammisaaren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen laajentamista. Kansallispuistot parantavat retkeilymahdollisuuksia ja parantavat luonnonsuojelua. Olen tehnyt työtä luonnonsuojelun lisäämiseksi. Olen tehnyt pienvesistöjen sekä kalakantojen suojelun edistämiseksi useita toimenpide-ehdotuksia, kuten ehdotuksen vaellusesteiden purkamiseksi sekä kirjallisen kysymyksen Vantaanjoen jätevesipäästöistä. Eläinsuojeluasioissa olen ajanut uutta eläinsuojelulakia sekä eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien tutkimuksen rahoituksen lisäämistä.

Ulkopolitiikassa olen keskittynyt pohjoismaisen yhteistyön edistämiseen Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä. Toimin myös Osaaminen ja kulttuuri –valiokunnan puheenjohtajana jo toista vuotta. Tämä on osoitus luottamuksesta yli puoluerajojen ja maiden kesken. Olemme ajaneet pohjoismaista yhteistyötä harvinaisten sairauksien tutkimuksessa, yhteisiä maisteri- ja tohtoriohjelmia Pohjoismaisiin korkeakouluihin, työmahdollisuuksien lisäämistä, kansankulttuurin aseman parantamista sekä tukea alkuperäiskansojen omille kulttuuriprojekteille. Ehdotin puheessani Pohjoismaiden neuvoston ministereille kokouksessa, että Pohjoismaat ottaisivat johtajuuden ilmastonmuutoksen torjunnassa yhteisellä ilmastojulistuksella. Ministerit kannattivat asiaa ja yhteinen julistus annettiinkin tänä talvena.

Hallituksen sote-uudistus kaatui eduskunnassa viime metreillä. Sipilän hallituksen markkinamalli ei sellaisenaan voi tulla kyseeseen. Osallistuin soten käsittelyyn lakivaliokunnassa, jossa ilmeni vakavia puutteita liittyen asiakkaan oikeusturvaan. Mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tarvitaan ja työ jatkuu. Terveyskeskuksista on saatava parempaa hoitoa ja lääkärille on päästävä, kun on tarve. Panostetaan ennaltaehkäisyyn, jotta ongelmat hoidetaan ennen raskaampien hoitojen ja toimenpiteiden tarvetta. Tehdään sosiaali- ja terveyspalveluista yhdessä toimiva kokonaisuus. Mielenterveyspotilaiden on päästävä hoitoon. Vahvistetaan terapiaa ja matalan kynnyksen palveluja. Tärkeät palvelut ovat lähellä.

Tässä oli avattuna joitakin ajamiani asioita politiikassa. Muita asioita löytyy blogistani, sekä nettisivulle kootuista kirjoituksista, puheista ja aloitteista. Eduskuntatyö on haastavaa työtä. Se on yhteistyötä ja pitkän linjan vaikuttamista. On tärkeää toimia vastuullisesti, sekä omien periaatteiden ja arvomaailman mukaisesti.

torstaina, helmikuuta 21, 2019

Kannustetaan työhön, ei lannisteta!

Hallituksen aktiivimalli leikkaa työttömyyskorvausta, mikäli työtön ei ole ollut koulutuksessa tai löytänyt pientä työkeikkaa. Aktiivimalli on lisännyt ihmisten köyhyyttä ja pahoinvointia, muttei ole lisännyt selvitysten mukaan työllisyyttä. Aktiivimalli on epäreilu, koska se leikkaa työttömän työttömyysturvaa, vaikka hän olisi ollut todella aktiivinen työnhaussa. Joka kolmas aktiivimallin leikkurin iskun saaneista on vähintään 60-vuotias. Eikä kaikilla seuduilla ole tarjolla tarvittavaa koulutusta. Aktiivimalli on kumottava, vaati kansalaisaloite oikeutetusti. Valitettavasti eduskunnan enemmistö äänesti eilen aloitteen kumoon. Olen todella pahoillani niiden ihmisten puolesta, joiden elämää aktiivimalli koskettaa.

Vielä muutama sana hallituksen toisesta työllisyystoimesta, perustulokokeilusta. Alustavien tulosten mukaan kokeilu on parantanut ihmisten hyvinvointia ja itsetuntoa, vaikkei ole merkittävästi vaikuttanut työllisyyteen. Kokeiluun on päässyt 2000 onnekasta pitkäaikaistyötöntä. Perustulokokeilun perusteella voi arvioida, että vaikeasti työllistettävät pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat muutakin tukea, kuten koulutusta ja sosiaalipalveluja työllistymiseen. Aitoja tuloksia perustulon toimivuudesta ja työllistävyydestä saisi, jos kokeilu laajennetaan muun muassa freelancereihin, taiteilijoihin ja pienyrittäjiin.

Valitsen siis perustulon jatkoon ja aktiivimallin hylkyyn, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on taloudellisestikin järkevää. Ihmisiin uskova, kannustava sosiaaliturva tuo parempaa tulevaisuutta.