perjantaina, joulukuuta 06, 2019

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Sain tänään Espoo-mitalin arvostuksen osoituksena työstäni kaupungin hyväksi. Otin mitalin vastaan itsenäisyyden juhlakonsertissa. Se päättyi koskettavasti Finlandia hymniin ja Maamme lauluun. Olen ollut säätämässä tämän maan lakeja, saan toimia kotikaupunkini Espoon parhaaksi. Nöyrän kiitollisena kaikesta. Meillä on upea maa, jonka sotiemme veteraanit ovat lunastaneet ja edelliset sukupolvet rakentaneet. Hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää ystäväni!





tiistaina, marraskuuta 19, 2019

Espoon taloudesta

Valtuusto käsitteli eilen talouden osavuosikatsausta. Verotulojen kehitys on ollut ennakoitua heikompaa ja Espoon talous on epätasapainossa. Annoimme valtuuden lisätä velanottoa tänä vuonna 60 miljoonalla eurolla, jotta päätetty palvelutaso voidaan pitää vuoden loppuun. Tilanne on todella huolestuttava. Meidän on tarkistettava toimintamalleja, jotta asioita voidaan tehdä tehokkaammin. Ennaltaehkäisevät peruspalvelut on kuitenkin turvattava. Hyvät terveyspalvelut, vanhusten hoivan laatu ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsy on taattava. Liikunnan edistäminen on järkevää, sillä se lisää terveyttä ja hyvinvointia. Opetuksen korkea taso on hyvä säilyttää jatkossakin. Opetustoimessa ei valitettavasti ole hyvä tilanne. Turvalliset koulutilat ja tilojen peruskorjaukset tarvitsevat enemmän panostusta. Teen työtä sen eteen, että jokainen lapsi voi Espoossa käydä koulua turvallisissa ja terveellisissä tiloissa ilman sisäilmariskejä. Vanhemmilta tuleva viesti otetaan vakavasti.

On syytä miettiä, miten talouden tilaa saadaan kohennettua kasvattamalla jaettavaa pottia. Espoon osuudeksi työttömyyskorvauksista arvioidaan tänä vuonna 20,5 miljoonaa euroa. Eihän tässä ole järkeä! Olisi hyödyllisempää kaikille, että pitkäaikaistyöttömät saisivat Espoossa työtä. Työttömiä työllistäviä projekteja tarvitaan entistä enemmän. Tarvitaan myös hyvät toimintaedellytykset pienyrittäjyydelle Espoossa. Tätä edistämme Espoon elinvoimaa parantavassa työryhmässä, jossa olen varapuheenjohtaja. Olemme rahoittaneet projekteja, kuten koodauksen oppisopimusopetusta työttömille. Ja rahoittaneet pilottihanketta, jossa nuorille tarjotaan kaupungilta keikkatöitä. Hyvien tulosten pohjalta hanke on laajennettu kaikkiin toimialoihin. Pian on valmistumassa teettämämme selvitys työtiloista pienyrittäjille.

keskiviikkona, lokakuuta 23, 2019

Valtuustokysymys Pohjois-Tapiolan koulujen sisäilmaongelmista ja väistötiloista

Espoon koulurakennusten kunto on hälyttävä. Kaupungilla on tärkeä työ varmistaa turvalliset ja terveelliset koulutilat jokaiselle lapselle. Nyt on akuutti tilanne Pohjois-Tapiolassa. Jätimme yhdessä Helka Hosian ja 49:n muun valtuutetun kanssa valtuustokysymyksen Pohjois-Tapiolan koulujen sisäilmaongelmista ja väistötiloista. Alla aloitteen teksti tutustuttavaksi. Lasten terveydestä on suuri huoli.

Valtuustokysymys Pohjois-Tapiolan koulujen sisäilmaongelmista ja väistötiloista

Pohjois-Tapiolan koulu ja Sepon koulu on molemmat päätetty purkaa heikon kunnon vuoksi ja korvata uudella yhtenäisellä koululla, joka rakennetaan Sepon koulun paikalle. Molemmissa kouluissa oppilaat ovat oireilleet heikon sisäilman vuoksi. Tästä huolimatta Sepon koulun ala-asteen oppilaiden väistötilat on suunniteltu järjestettäväksi Pohjois-Tapiolan koulun tiloihin alkaen tammikuusta 2020. Osan oppilaista opetus tapahtuisi nykyisen suunnitelman mukaan pihalla olevissa siirtokelpoisissa parakkirakennuksissa ja osan sisällä myöhemmin purettavassa rakennuksessa. Parakkirakennuksissa on sisäilma kunnollista, kun taas Pohjois-Tapiolan koulussa on jo vuosia ollut ongelmia heikosta sisäilmasta.

A-insinöörien tekemän kuntotutkimuksen mukaan Pohjois-Tapiolan koulurakennus on elinkaarensa päässä. Tilat todetaan käyttökelvottomaksi ilman erittäin suuria ja kalliita korjaustoimenpiteitä. Espoon kaupungin tiedotteen (4.10.2019) mukaan: ”Koulun tilojen sisäilmaolosuhteita on säädetty kesän 2019 aikana. Rakennuksen paine-eroja on mitattu ja säädetty. Luokkatilojen ilmamäärät säädettiin ylipaineisiksi ja samalla alapohja säädettiin alipaineiseksi, jotta mahdolliset rakenteiden epäpuhtaudet eivät siirtyisi rakennuksen sisäilmaan. Koulurakennuksen painesuhteita seurataan jatkuvasti rakennukseen asennettavilla etäluettavilla paine-eroantureilla. Toimenpiteitä voidaan tehdä heti, jos huomataan painesuhteiden muutosten heikentävän sisäilman laatua.”

Kuitenkin näiden toimenpiteiden jälkeen on tullut viestiä usean oppilaan oireilusta ko. tiloissa. Opettajat ovat raportoineet oppilaiden lisääntyneestä oireilusta, kuten päänsärystä ja huonovointisuudesta. (Länsiväylä 12.10.2019). Lasten vanhemmilla on suuri huoli lasten terveydestä. Herää epäilys, että esimerkiksi sädesienen haitta-aineiden suhteen sisäilmaongelmien hoitaminen paineistuksella vaikuttaa hyvin riskialttiilta keinolta. Voidaanko tällä tavalla varmasti taata turvalliset ja terveelliset tilat?

Hallintolain kuvaamia hyvän hallinnon periaatteita sovelletaan julkisiin palveluihin. Perustavanlaatuinen periaate on Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaate. Ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti palveluissa. Tilanne, jossa saman koulun oppilaiden väistöä suunnitellaan eri tiloihin, joissa on merkittävä ero tilojen kunnon suhteen, saattaa asettaa oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Toisaalta kenenkään terveyttä ja turvallisuutta ei tule vaarantaa vedoten resurssipulaan.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:

Miten kaupunki toimii, jotta Pohjois-Tapiolan ja Sepon koulun oppilaat saadaan nopeasti terveellisiin ja turvallisiin väistötiloihin?

Onko selvitetty Sepon koulun oppilaiden väistötiloiksi siirto- tai parakkikoulua kaikille oppilaille?

Espoossa 21.10.2019

Johanna Karimäki, Helka Hosia & 49 muuta kaupunginvaltuutettua

tiistaina, elokuuta 27, 2019

Toimia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi

Espoon valtuuston kokouksessa hyväksyttiin toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Ohjelma on tärkeä, mutta toimenpiteet on myös käynnistettävä ja rahoitettava, jotta ne toteutuvat. Muuten hyvääkin tarkoittavat ohjelmat uhkaavat jäädä korulauseiksi.

Suomessa joka 8. lapsi elää köyhässä perheessä. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkimus antaa karun kuvan lasten pahoinvoinnin kasvusta. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Köyhyys on kasvanut, erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.

Espoota pidetään hyvinvoivana kuntana, mutta meillä on vähävaraisia, joiden osattomuuden tunne on suurta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus turvalliseen kasvuun vailla jokapäiväistä huolta toimeentulosta. On huolestuttavaa, että ”Lapsen ääni” raportti viime vuodelta kertoi, että 70 % vähävaraisista lapsista on kokenut koulukiusaamista.

Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden ja liikuntapalvelujen toimivuus tulee turvata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa ja toimeentulovaikeuksissa, elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.

Lapset jakautuvat jo varhaisessa vaiheessa muun muassa harrastusten mukaan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle ulkopuolisuutta kaveripiirissä ja luokkaretken rahoittaminen voi olla perheelle haaste. Tutkimus osoittaa, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia voidaan auttaa parantamalla lapsiperheiden tukia ja palveluja, sekä edistämällä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus parantavat lasten hyvinvointia. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja koulutusleikkaukset taas toimivat tavoitetta vastaan. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on taattava toisen asteen koulutuspaikka.

Investoimalla lapsiin ja nuoriin murretaan huono-osaisuuden kierre. Tämä on myös hyvinvointivaltiomme perusajatus.

Aikaisemmin Espoo tarjosi kesäisin lapsille maksutonta puistoruokailua, mikä tukee perheiden arkea ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Varsinkin vähävaraiset perheet hyötyvät tästä, eivätkä kaikkien pienten koululaisten vanhemmat voi kesällä lomailla. Esitin valtuuston kokouksessa hyväksyttäväksi toivomusponnen, joka hyväksyttiin yksimielisesti.

”Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuudet tarjota asukaspuistoissa kesäisin lapsille puistoruokailua.”

keskiviikkona, elokuuta 21, 2019

Kaupunkisuunnittelulautakuntaan

Espoon valtuusto valitsi minut maanantaina kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseneksi. Kiitos luottamuksesta Espoon vihreille! Olen todella innoissani. Kaupunkisuunnittelussa kiehtoo sen monipuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa hyvän asuinympäristön kehittämiseen. Haluan myös turvata luontoa ja viheralueita ihmisille ja eliöille. Keskeistä on vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan kaupunkisuunnittelun ratkaisujen kautta. Olen aikaisemmin ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, vuosina 2005-2008, jolloin valmistui mm. Etelä-Espoon yleiskaava. Vihreillä on nyt kolme jäsentä lautakunnassa, minä, Kirsi Louhelainen ja vpj Risto Nevanlinna. Ilo päästä tekemään työtä lautakunnassa, vihreässä kaupsu-tiimissä ja edistämään vihreitä yhteisiä tavoitteita!

perjantaina, heinäkuuta 26, 2019

Lääkepulaan puututtava

Lääkepula koko maassa on vakava asia, josta monet heikot ja sairaat kärsivät. Apteekin hyllyt ovat tyhjentyneet myös monista tutuista itsehoitolääkkeistä, joita lomalla saattaa tarvita. Flunssalääkkeetkin ovat päässeet loppumaan. Pulaa on monista tärkeistä reseptilääkkeistä, kuten antibiooteista. Näin heikkoa tilannetta en muista koskaan ennen. Suomi on toki pieni markkina-alue ja tuonnin kannalta pussin perällä. Häiriöt ovat kuulemma silti globaaleja ja johtuvat muun muassa lääkkeiden raaka-aineiden tuotantoprosessien hitauksista.

Toimitushäiriöitä on ollut erityisesti verenpaine- ja mielialalääkkeissä sekä e-pillereissä ja antibiooteissa. Lisäksi monet allergia-, kipu- ja kuumelääkkeet sekä hiivatulehduslääkkeet ovat loppuneet apteekeista. Voi vain kuvitella, miltä kipuilevasta potilaasta tuntuu, kun tautiin ei saa hoitoa. Edes rinnakkaislääkkeiden saanti tai niiden sopivuus ei ole varmaa. Näin ei todellakaan voi jatkua, vaan maan hallituksen on toimittava! Meidän lääkkeiden varmuusvarastointien on oltava suuremmat. Lääkealalta on kuitenkin viestitty, että paljon menee hyviä lääkkeitä roskiin, kun ne vanhenevat varmuusvarastossa. Jos näin on, eihän tässä ole järkeä! Totta kai varastojen on oltava sellaisia, että niitä jatkuvasti täydennetään ja puretaan. Jos lääkkeen säilyvyys priimakunnossa on 2 vuotta, sitä voitaisiin varastoida vuodeksi ja sitten ottaa käyttöön. Tietotekniikkaa pitää hyödyntää logistiikan järkeistämiseen. Toinen merkittävä kysymys on kansainvälinen yhteistyö, joko EU-laajuinen tai Pohjoismaat kattava. Se on ratkaisu, joka tarvitaan. Pohjoismaat on markkina-alueena globaalissa mitassa suuri. On sanottu, että lääkepakkaukset ja etiketit muodostuvat tässä ongelmaksi. Sekin on ratkaistavissa, jos tahtoa löytyy. Kun lääkkeiden käyttöohjeet ja tuoteselosteet ovat digitaalisessa muodossa, ne voidaan apteekeissa tulostaa asiakkaalle. Tämä ehdotus on jo tehty Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2018, sen kun vain toimitaan yhdessä. Vielä kolmas seikka, joka on syytä mainita, on kotimaisen lääketeollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Kotimarkkina on se lähin markkina ja luotan kotimaisen työn laatuun.

lauantaina, toukokuuta 25, 2019

Teknologiabarometri: lisättävä panostusta tieteeseen ja tutkimukseen

Suomen jääkiekkovoitto Ruotsista lämmittää, mutta tuoreen teknologiabarometrin sanoma on toinen. Suomi on tipahtanut tutkimuksen ja tuotekehityksen maana! Meidän on syytä ottaa mallia Ruotsista. Siellä tehdään päämäärätietoista innovaatiopolitiikkaa. Ruotsilla on kansallinen hankintastrategia kiihdyttämässä julkisia innovatiivisia hankintoja. Meillä niistä puhutaan, mutta toiminta vähäistä. Ruotsissa on myös tutkimusrahoitus paremmalla tolalla ja TKI-toimintaa tukevia siemenrahastoja. Innovaatiotoiminta tuottaa Ruotsissa paljon patentteja ja yrittäjyyttä. Kiritään Ruotsi kiinni! Innovaatiopolitiikan edistäminen on tärkeää, sillä se luo uutta työtä ja teknologiaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjunnan kasvavilla markkinoilla.

Teknologiabarometri julkistettiin eilen. Barometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Tekniikan Akateemiset TEK ja VTT toteuttavat barometrin joka toinen vuosi. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2004. Barometrissä selvitetään laajasti yhteiskunnan tunnuslukuja huomioiden kestävä kehitys. Seurannassa on koulutus, osaaminen, tiedon soveltaminen, TKI-investoinnit, yrittäjyys, kansainvälisyys, terveys, tulonjako, työllisyys ja tasa-arvo sekä ympäristönsuojelu ja ympäristön tila.

Merkille pantavaa on, että Suomen panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet jo kymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 2009 tutkimukseen ja kehitykseen tehtyjen investointien BKT-osuus oli 3,8 prosenttia, oli se vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia. Meillä on kokonaisnäkemyksen puutetta ja poukkoilevaa toimintaa innovaatiopolitiikassa. Vaarana on yritysten TKI-toiminnan siirtyminen pois Suomesta. Koko barometrin julkaisuhistorian aikana iso ongelma Suomessa on pysyvä, korkea pitkäaikaistyöttömyys 90-luvun laman perintönä. Tähän on löydettävä ratkaisuja yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa uudella tavalla.

Barometrin julkistustilaisuudessa syntyi innostunut keskustelu. Toivottiin enemmän yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Tällä hetkellä yliopistoilla ei ole riittäviä kannusteita lisätä tätä yhteistyötä. Juuri yhteistyön rahoituksen instrumenteista, kuten Tekesiltä, on leikattu rahoitusta paljon. Toivottiin myös lisää eurooppalaista yhteistyötä ja EU:n tutkimusrahoitusta. Kestävän kehityksen globaalit markkinat ovat valtaisat. Jos Eurooppa ei ota sitä haltuun, joku muu sen tekee. Kiina on tehnyt sen jo aurinkopaneeleissa, vaikka teknologiaa on kehitetty Euroopassa.

Lopuksi on syytä mainita barometrin tulosten toivonpilkahduksia. Innovaatiotoiminta on yleistynyt pienissä yrityksissä, jopa puolella pienyrityksistä on innovaatiotoimintaa. Ja päättäjien usko tieteeseen on vahva. Sen pitää vain ohjautua järkeviin päätöksiin.