Ihmisoikeudet ja esteettömyys

Ihmisoikeudet ja esteettömyys oli teemana viime lauantaina vammaismessuilla Keravalla. Tuusulan, Järvenpään ja Keravan yhteiset messut jakoivat hyvää tietoa palveluista ja apuvälineistä. Lisäksi oli mielenkiintoisia paneelikeskusteluja, jossa kaupunkien ja vammaisjärjestöjen edustajat pääsivät ääneen. Kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille. Oli ilo olla mukana.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Viime kaudella voimaan astunut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on hyvä asia. Sen sijaan se, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on vielä ratifioimatta, on meille häpeäksi. Sopimus tulee pikimmiten saattaa voimaan. Se vaatii lainsäädännön korjaamista. Tahdon vastainen laitoshoito on kiellettävä ja jokaisella tulee olla oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa.

Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita 2010 hyväksytyssä Vammaispoliittisessa ohjelmassa, Vampossa. Vampon toteuttamiseen on sitoutunut 9 eri ministeriötä ja sen toimenpiteet parantavat vammaisten henkilöiden ja heidän läheisensä elämänlaatua.

Kuntauudistus Uudellamaalla

Kuntauudistus herättää vilkasta keskustelua. Olen käynyt tapaamassa vihreitä kunnallispoliitikkoja ja asukkaita Karkkilassa, Vihdissä ja Järvenpäässä. Järvenpäässä oli mukana myös Keravan, Nurmijärven, Tuusulan ja Sipoon vihreitä.

Vihreät ovat tietoisia uudistuksen maanlaajuisesta tarpeesta. Tosin Uusimaa on alueena erityinen ja elinvoimainen. Täällä asuu kolmannes suomalaisista ja tuotetaan 40 % koko maan bruttokansantuotteesta.

Asukkaita on kuunneltava ja heidän näkemyksensä otettava vakavasti. Kunkin alueen erityispiirteet on huomioitava, eikä Uusimaa ei ole verrattavissa Pohjois- ja Itä-Suomen kriisialueisiin. Siksi metropolialueelle sopii aivan oma ratkaisunsa.

Uudistuksen pohjalla on se, että jokaisen asukkaan palvelut halutaan turvata yhdenvertaisesti. Tavoitteena on vahvat peruskunnat, joissa on palveluiden järjestämisvastuu. Malli voi varsin hyvin toteutua myös seutuvaltuuston kautta, jossa on kunnanosavaltuustoina esimerkiksi nykyiset kunnat tai muut sopivaksi katsotut alueet. Tällaista ratkaisua kannatan metropolialueelle, jossa yhteisen vaaleilla valittavan seutuvaltuuston vastuulla olisi seudulliset asiat kuten joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito. Nykyiset kunnat vastaisivat lähipalveluista, kuten kouluista, päivähoidosta ja vanhusten palveluista. Tietysti palveluita pitäisi jatkossa käyttää myös yli kuntarajojen, asukkaiden päivittäisillä asioimisreiteillä. Seutuvaltuustomalli voi hyvin sopia muuallekin paikallisiin olosuhteisiin räätälöityinä.

Mikä sitten nykyisessä tilanteessa on huonoa? Asiat kyllä toimivat ja palveluita on Uudellamaalla kohtuu hyvin tarjolla. Monet keskeiset palvelut ovat kuitenkin erilaisten kuntayhtymien tuottamia, joten demokraattinen ohjaus niissä on heikentynyt. Nykyisillä kunnilla ei juuri ole omia asioita päätettävänä. Esimerkiksi Karkkilalla on kuntayhtymiä Vihdin ja Nummi-Pusulan kanssa, kirjastoyhteistyötä laajemminkin ja terveyspalveluissa Karkkila kuuluu Lohjan sairaanhoitopiiriin.

Palveluiden turvaaminen on keskeisintä ja toinen tärkeä seikka on, että maankäytön suunnittelu saadaan seudullisesti järkeväksi. Tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, mutta yhdyskuntarakenne ei saa hajautua hallitsemattomasti. Järkevä yhdyskuntarakenteen suunnittelu vähentää liikenteen ilmastopäästöjä ja säästää arvokkaita luontokohteita ja viheralueita.

Uudistuksen keskiössä on asukkaat ja heidän palveluidensa turvaaminen. Asukkaita on kuultava. Kansanäänestykset ovat tärkeitä näin isossa kysymyksessä. Ministeri Virkkusen asettaman selvitysryhmän loppuraportti ja ehdotukset ovat keskustelun pohjalla, mutta hallitusryhmätkään eivät ole sitoutuneet työryhmän karttoihin, joiden valmistelu on ollut salaista.

Olisin odottanut enemmän vaihtoehtoja työryhmältä ja ajatuksia lähidemokratian varmistamisesta. Esimerkiksi kaikki maailman metropolit toimivat kaksiportaisen hallinnon alla, mikä sopii hyvin pääkaupunkiseudullekin. On tärkeää, että kunnat omissa lausunnoissaan kertovat omat ehdotuksensa asukkaiden palveluiden parantamiseksi ja seudullisten palveluiden järkeistämiseksi. Kotikaupunkini Espoon vihreät kannattavat vaaleilla valittavaa seutuvaltuustoa päättämään seudullisista maankäytön, joukkoliikenteen ja ympäristöhuollon asioista ja paikallistasoa päättämään lähipalveluista.

Eri tilaisuuksissa käyty keskustelu on ollut värikästä ja pohdiskelevaa. Muutos herättää aina myös kysymyksiä ja pelkoakin. Ihmisten identiteetti rakentuu kotipaikkaan, omaan kylään. Uudistuksessa on kysymys hallinnon rakenteista, miten se parhaiten palvelee asukkaiden tarpeita. Toivon, että paikan nimet säilyvät ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat.

Uudellamaalla on jo nyt tunnistettavissa erilaisia seutukuntia: on Itä-Uusimaa, jossa keskuksina Porvoo ja uusi Loviisan kunta, on Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnat, on Länsi-Uusimaa, jossa on myös uunituore suuri Raaseporin kunta ja läntisimpänä kaupunkina Hanko. Tilannetta värittää myös uuden suur-Lohjan suhteen tehdyt päätökset. Esimerkiksi Nummi-Pusula on päättänyt liittyä siihen. Täällä on myös metropolialueen kunnat. Yksi iso ratkaistava kysymys on, mitkä kunnat luetaan kuuluvaksi metropoliin ja sen mahdolliseen seutuvaltuustoon?

Jani-Petterille

Tämä on huuto Putous tv-sarjan sketsihahmon puolesta. Suosikkini Jani-Petteri ylsi pronssille. Jani-Petterin hahmossa on jotakin uutta, koskettavaa ja totta. Lapsi, jolla on näennäisesti kaikki hyvin, vaurautta ja uraa tekevät vanhemmat, mutta hän on todella yksin, eikä hänestä kukaan välitä. Hän on kehittänyt omat selviytymiskeinonsa, luonut oman mielikuvitusmaailman, jossa hän on itse sankari ja voittaja. Läheisen ihmisen, kaverin puute on kuitenkin huutava.

Miksi Jani-Petteri koskettaa?

Varmaankin siksi, että hänen hahmonsa on sydäntäsärkevän totta. Hän syyllistää meitä itsekeskeisiä aikuisia. Kuinka monta Jani Petteriä elää keskuudessamme? On varmaa, että vaikka aineelliset puitteet ovatkin kunnossa, niin ehkä hän ei silti ole onnellinen. Netin kautta hankkimansa valtava tietomäärä voi ahdistaa. Hän ei voi jutella asioista kenenkään kanssa kuten ennen vanhaan vaikkapa viisikon tai saariston lapset keskenään puhuivat.

Mikä on Jani-Petterin tulevaisuuden ennuste?

Minkälaisia ihmisiä näistä yksinäisistä tietopankeista kasvaa? Arvelen, että edessämme on lisää syrjäytyneitä ihmisiä. Kuitenkin onnellisuuden tavoittelu kuuluu hyvään elämään. Siinä auttaisi jo kliseinen yhteisöllisyyden lisääntyminen tai suotaisiin edes yksi hyvä kaveri Jani Petterille.

Koulukiusaamiseen on otettava nollatoleranssi ja jokaiselle lapsella pitää olla mahdollisuus osallistua. On edistettävä hyväksyvää ja suvaitsevaa ilmapiiriä sekä lasten harrastusmahdollisuuksia. Tarvitaan myös tilaa olla ja hengailla: puistoja, leikkipaikkoja, kaupunkimetsiä. Ja meidän on kohdeltava toisiamme paremmin.

Kiitos taiteilija Iina Kuustonen!

Valtiopäivien avajaispuhe

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 10.2.2012

Arvoisa puhemies

Suomi on suurien haasteiden edessä. On vanheneva väestö, joka on huolehdittava hyvin. On nuorisoa, josta osalla menee hyvin, mutta yhä kasvavalla osalla liian huonosti. Maamme pitää olla sellainen, että se tarjoaa kaikille samat mahdollisuudet. Kiusaamista ei tule sallia. Jokaisen on voitava tuntea itsensä arvokkaaksi, jokainen on tärkeä, kaikilla on rakkaita. Jos lapsillamme on hyvä olla, on meilläkin hyvä. Koulutustarjonnan on annettava jokaiselle oma paikkansa, oli sitten kyse ammattikoulusta tai työpajasta.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa kaikille samat mahdollisuudet, samat ihmisoikeudet, vanhusten arvokkaan hoidon, lapsille hyvän ja mielekkään koulun sekä tasa-arvoisen avioliittomahdollisuuden kaikille, jotka rakastavat.

Vihreä ryhmä kannattaa kuntarakenteen uudistamista, mutta sitä ei tule tehdä ylhäältä käsin annettuna, vaan kuntia ja sen asukkaita on kuultava. Uudistuksessa on kysymys siitä, että jokaisen asukkaan palvelut turvataan. Tavoitteena on, että palveluiden järjestämisvastuu selkeytyy. Nyt monet keskeiset palvelut ovat erilaisten kuntayhtymien tuottamia, joten demokraattinen ohjaus niissä on heikentynyt.

Uudistus voi toteutua järkevällä tavalla seutuvaltuustoina, joissa on kunnanosavaltuustoina esimerkiksi nykyiset kunnat tai muut sopivaksi katsotut alueet. Yhteisen vaaleilla valittavan seutuvaltuuston vastuulla olisi seudulliset asiat kuten joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito. Nykyiset kunnat vastaisivat lähipalveluista, kuten peruskouluista, päivähoidosta ja vanhusten palveluista. Kaksiportainen hallintomalli on käytössä miltei kaikissa maailman metropoleissa.

Palveluiden turvaaminen on keskeisintä ja toinen tärkeä seikka on, että maankäytön suunnittelu saadaan seudullisesti järkeväksi. Tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, mutta yhdyskuntarakenne ei saa hajautua hallitsemattomasti. Järkevä suunnittelu vähentää liikenteen ilmastopäästöjä ja säästää arvokkaita luontokohteita ja viheralueita.

Uudistuksen keskiössä on asukkaat ja heidän palveluidensa turvaaminen. Asukkaita on kuultava. Kansanäänestykset ovat tärkeitä näin isossa kysymyksessä. Kuntarakennetyöryhmän esitys on vasta esitys ja vihreä ryhmä tekee omat linjauksensa kuntakuulemisten jälkeen.

Muutos herättää myös kysymyksiä ja pelkoakin. Ihmisten identiteetti rakentuu kotipaikkaan, omaan kylään. Tärkeää on, että paikan nimet säilyvät ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat ja lähidemokratia turvataan.

Arvoisa puhemies

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojelu ovat aikamme suurimpia haasteita. Syyskuun lopussa oli se päivä vuodesta, jolloin maapallon ihmiset olivat käyttäneet loppuun kaikki ne resurssit, jotka planeettamme pystyy vuoden aikana tuottamaan. Maailman ylikulutuspäivä havainnollistaa, kuinka paljon kulutamme maapallon resursseja yli kestävän tason. Se kertoo meille, paljonko liikaa tuotamme hiilidioksidipäästöjä suhteessa maapallon kykyyn sitoa hiilidioksidia, paljonko liikaa hakkaamme metsiä suhteessa niiden kasvuvauhtiin, paljonko ylikalastamme kalakantoja ja paljonko liikaa tuotamme jätettä suhteessa planeetan kantokykyyn. Toista maapalloa tai edes puolikasta ei ole tulossa pelastamaan meitä. Nyt toivomme on siinä, että Durbanissa saatiin lupaus kattavasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta ja ministeri Niinistön asettaman ilmastopaneelin tehtävä on valmistella hallitukselle vuosittaiset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti kestävää päästötasoa. Ilmastopaneeli selvittää myös ilmastolain säätämistä.

Arvoisa puhemies

Kauppataseemme on ollut pitkään negatiivinen, mikä muiden haasteiden ohella heikentää valtion taloutta. Valtiontalouden sopeuttamistoimet ovat tärkeitä, sillä emme halua tehdä syömävelkaa ja jättää sitä lastemme maksettavaksi. On hyvä muistaa, että tarvitsemme myös kasvun siemeniä. Vihreä talous ja sen tuomat työpaikat on osa tulevaisuuden menestystarinaa. Meidän tulee olla muutoksen airut eikä perässätulija. Vihreän talouden ohella Suomi elää huippututkimuksesta ja innovaatioista kumpuavasta edistyksestä. Koulutuksen ja tutkimuksen tasoa ei siksi pidä laiminlyödä heikossakaan taloustilanteessa. Yrittäjyydelle ja uudelle kasvuyrittäjyydelle on löydettävä tilaa. On tehtävä sellaista politiikkaa, joka edistää yrittäjyyttä paremmin kuin ennen. Globaalin työn järjestäytymisen rakennemuutos koettelee ja esimerkiksi Nokialta irtisanottavat ihmiset ja heidän asuinpaikkakuntansa tarvitsevat valtiolta käden ojennuksen.

Valtion talouden sopeutustoimissa ei saa tehdä eriarvoistavaa politiikkaa. Rikkailta voimme ottaa enemmän ja voimme korottaa ympäristöveroja, mutta köyhiä ja heikompiosaisia ei tällä kertaa saa rokottaa. Harmaa talous on saatava kuriin, sillä sen kitkeminen edistää rehellistä yrittäjyyttä, lisää valtion tuloveroja ja turvaa myös työntekijää.

Puolustusvoimauudistus on osa valtiontalouden tasapainottamista. Uudistus on perusteltu, sillä ikäluokat pienenevät ja tilat ja punkat ovat olleet tyhjinä. On selvää, että ne paikkakunnat, joita varuskuntien lakkautukset koskevat, tarvitsevat rakennemuutostukea ja irtisanottavat työntekijät työtä tai koulutusta.

Yksi kohtalon kysymys Suomen selviytymiselle on työllisyysasteen nosto. Työelämän muutokset ovat tärkeitä. Muissa pohjoismaissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Se on pienten lasten vanhemmille mahdollisuus pysyä työelämässä. Työtä tarvitaan myös osatyökykyisille. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä mielenterveydestä huolehtiminen ovat avainasemassa.

Arvoisa puhemies

Vihreä ryhmä on valmis tarttumaan haasteisiin yhdessä muiden kanssa. Tehkäämme ratkaisuja, jotka ovat inhimillisesti oikeita ja turvaavat lastemme tulevaisuuden.

Toisen kierroksen Pekka-huumaa

On ollut ilo olla kampanjoimassa Pekka Haaviston puolesta Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Jakamamme Vihreät Langat ovat tehneet hyvin kauppansa. Moni kertoi jo äänestäneensä Haavistoa. Moni, joka kertoi aluksi epäröineensä, kertoi pohdinnan jälkeen tulleen tulokseen, että Pekka on ylivoimaisesti paras ja humaanein koko kansaa yhdistävä presidentti. Hänen ulkopolitiikan kokemuksensa on vertaansa vailla ja hänen tietämyksensä taloudesta ja kaikista globaaleista ilmiöistä vakuuttavat. Kauppakeskus Sellossa Pekka Haavisto sai rokkitähden vastaanoton. Hän vangitsi kuulijat puheellaan. Pekka-kahvilassa Karkkilassa oli mukana ihmisiä yli puoluerajojen. Näen tässä kansanliikkeessä lupauksen paremmasta.

Pekka on sydämellinen, aito ja vilpitön. Tunnen hänet reiluna ja toiset huomioivana työtoverina, joka osaa hyvin perustella kantansa ja hakee kokoavaa yhteistä näkemystä. Toivon hänestä täydestä sydämestäni uutta presidenttiä. Ja nyt aurinkoiseen pakkassäähän, lähikoululle äänestämään! :)

Kuvassa Tommi Forsströmin otos Pekan vaalitilaisuudesta Tapiolassa 15.1.

Pekka Haavisto presidentiksi

Eilen Pekka Haavisto saapui laajalla kiertueellaan ilahduttamaan meitä Tapiolan yhteisötuvalle. Paikalle oli saapunut noin kolmekymmentä kuulijaa. Kiitos kaikille osallistujille ja Espoon vihreille mukavasta illasta.

Pekka Haavisto vakuutti humaaniudellaan ja tietotaidoillaan sekä ulkopoliittisella asiantuntijuudellaan. Sitä on kertynyt rauhanneuvotteluissa YK:n mandaatilla, ympäristöministerinä ja Afrikan sarven lähettiläänä. Haluan Suomelle presidentin, joka muistaa, että ilmastonmuutos on yksi maailman suurimmista uhista.

Pekka Haavistolla on arvopohja, joka kokoaa suomalaisia. Hän huolehtii syrjäytetyistä ja vähäosaisista, on huolissaan ihmisoikeuksista, mutta katsoo luottavaisena eteenpäin uskoen eurooppalaiseen yhteistyöhön sekä pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Keskustelussa nousi esiin myös näkemyksiä Venäjän tilanteesta, ajatuksia siitä, miten Venäjän demokratia-kehitys tarjoaa Suomellekin mahdollisuuksia. Lisäksi puhuimme terveydenhuoltojärjestelmän eriarvoistumisesta, joka on korjattava, syrjäytyneistä nuorista ja vanhoista, joita emme saa jättää, puhuimme myös ympäristöteknologiasta, vihreästä taloudesta ja yrittäjyydestä, joka vie maatamme eteenpäin.

Keskustelujen jälkeen oli kirjalahjojen aika. Pekka sai Espoon Vihreiltä naisilta Seikkailijan laulukirjan (Mauri Kunnas). Pekan signeeratut ”Anna mun kaikki kestää” –teokset menivät kuin kuumille kiville. Vihreät naiset muistivat myös Maisa Siiralaa teoksella ”Reipasta menoa Maisa”. Tämä oli tunnustus työstä sen hyväksi, että hallitus nimesi joulukuussa Espoon saaristo-osakunnaksi. Se on eduksi upealle Espoon saaristolle. Tommi Forsströmin ottamassa kuvassa Pekan kanssa ovat myös Marja Nuora ja Teresia Volotinen.

Saksan mallia

Kolumni julkaistu Vihreässä Langassa 4.12.2011

Taloustilanne on huolestuttava. Kertarysähdys, myräkkä, voi iskeä koska vain. Se ei yllätyksenä, sillä Italian valtionlainan korot ovat nousseet kipurajan ohi reippaasti, ovat jo kahdeksassa prosentissa. Suomenkin kymmenvuotisen lainan korot ovat nousseet kuukauden kuluessa prosenttiyksikön. Koko euroalue, mutta erityisesti eteläiset kriisimaat ovat eläneet yli varojensa. Yhteinen valuutta euro on pitänyt korot matalalla, mutta järjestelmän valuviat ovat kuljettaneet talouden vapaamatkustajia.

Euroopassa velloo kriisi, jossa taudilla on kaksi oiretta: toinen on julkisten talouksien ylivelkaantuminen, toinen säätelemätön finanssisektori pöhöttyneine vastuuttomine pankkeineen. Finanssisektorin sääntely, transaktiovero, veroparatiisien sulkeminen on tehtävä sen ohessa, että maat laittavat taloutensa tasapainoon. Ja siinä voi tutustua vaikka siihen, miten Saksassa asiat on hoidettu.

Saksa oli kymmenen vuotta sitten heikossa taloustilanteessa. Saksojen yhdistyminen tuli kalliiksi varsinkin kun se tapahtui valuuttakursseihin nähden epäsuosiolliseen aikaan. Mutta kriisi on myös mahdollisuus. Saksassa tehtiin talouden reformeja, jotka nyt kantavat. Saksassa on uskallettu jälleen ottaa uraauurtava ensimmäinen askel. Euroopan parhaiten luokiteltu kolmen A:n maa on tehnyt tulevaisuuden päätöksen luopua ydinvoimasta. Se on ensimmäinen korkean teknologian länsimaa, joka näyttää mallia, kuinka ydinvoima korvataan uusiutuvalla energialla ja energiatehokkaalla teknologialla, antaa paineen oikeansuuntaiselle kehitykselle.

Olemme myös ihastelleet Saksan tuulivoiman ja aurinkoenergian menestystarinaa. Sitä tarinaa olemme puskeneet Suomeenkin. Syöttötariffijärjestelmää. Saksassa se on vain onnistuttu tekemään nerokkaammin, tariffin kulut kerätään suoraan sähkömarkkinoilta. Meillä taas on byrokraattinen syöttötariffijärjestelmä, joka kulkee valtion budjetin kautta ja jota hallinnoi energiamarkkinavirasto. Tariffia ei anneta Suomessa pienille tuottajille. Mutta onneksi laki on saatu ja sitä voidaan parantaa.

Onko Saksa sitten täydellinen joka suhteessa? No ei suinkaan, eihän siellä ole edes perustuloa, onnellisuustalouden peruspilaria. Mutta monen asian suhteen ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. On paljon asioita, joissa voimme ottaa mallia Saksasta tai Ruotsista tai mistä vaan, missä parhaat käytänteet ovat vallalla. Suomessa, niin innovatiivisia kuin olemmekin, valtajärjestelmillämme on taipumus tarrata menneisiin rakenteisiin. Jos uskallamme tehdä uutta, ottaa mallia parhaista käytänteistä tai pistää paremmaksi, kaikki on mahdollista.