maanantaina, maaliskuuta 27, 2017

Kuntavaaliblogi 2017

Kunnallisvaalit käydään sunnuntaina 9.4.2017. Olen ehdolla jatkamaan tärkeää valtuustotyötä vaalinumerolla: 220

Minusta Espoon on huolehdittava heikoimmistaan ja tarjottava mahdollisuuksia asukkaille. Se tarkoittaa hyvää päivähoitoa ja koulua, pieniä ryhmäkokoja ja mahdollisuuksia harrastaa. Vanhusten hoivaan lisää hoitavia käsiä ja kotiapua, omaishoitoon tukea ja vapaapäiviä. Tasa-arvoisessa kaupungissa on kattavat vammaispalvelut. Terveydenhoito on kaikille luotettavaa ja lääkärille on päästävä ajoissa. Hyvät peruspalvelut tarvitaan lähelle asukasta, myös kirjastot ja liikuntapaikat.

Merenrannat, metsät ja kaupunkipuistot, purot, vedet ja kalakannat laitetaan kunnan suojelukseen, ei nakerreta viheralueita! Ilmaston suojelua vahvistetaan joukkoliikenteen, kierrätyksen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden satsauksilla. Kunnan taloutta ja omaisuutta on hoidettava järkevästi turhaa tuhlaamista välttäen. Kunnossapitoon ja korjaamiseen panostetaan ja homekoulut korjataan.

Espoon kaupungilla olen mukana työryhmässä, jossa edistetään kilpailukykyä, innovaatioita, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Työn tuloksena syntyi pienhankintaneuvontaa yrityksille ja Yrityskylä -oppimisympäristö lapsille. Minulle on tärkeää turvallinen ympäristö. Aloitteeni torjunta-aine glyfosaatin käytön lopettamiseksi puistoissa on esimerkki tästä, kuin myös aloitteeni lähiruoan edistämiseksi lastemme ja vanhustemme parhaaksi. Jätin myös aloitteen koululaisten maksuttomista joukkoliikennematkoista luokkaretkillä. Aloitteen allekirjoitti enemmistö valtuustosta ja se on vielä käsiteltävänä.

Olen esittänyt kenkien nastoitusta kaupungin toimesta kaatumistapaturmien vähentämiseksi. Ja nyt kaupunki jakaa liukuesteitä ikäihmisille palvelukeskuksissa! Olen aloitteissani esittänyt määrärahoja perheiden ennaltaehkäiseviin kotipalveluihin sekä siirtokelpoisten väistötilojen hankintaan, jotta homekorjauksiin saadaan vauhtia. Esitin Gumbölen joen patoon kalatien rakentamista, jotta uhanalainen meritaimen nousee kutemaan. Ja tämä hanke toteutuu! Olen myös ajanut lisäpanoksia nuorten työpajatoimintaan sekä omaishoitajien palveluihin. Meidän Espoon on oltava hyvä kaupunki elää ihan jokaiselle.

Katso täältä Alfa TV:n kuntavaalitentti: Alfa TV vaalitentti

lauantaina, maaliskuuta 25, 2017

Rooman sopimus ja EU 60 vuotta

Tänään vietetään Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhlaa, Euroopan Unionin syntymäpäivää. EU:ta on uudistettava, tarvitaan uusi Eurooppa ja uusi suunta. Suomen on oltava kaikissa ytimissä, missä kehitys tapahtuu, sillä pragmaattinen keskitie vie umpikujaan. Toivon, että EU kansalaiset voivat jälleen tuntea EU:n rauhanprojektina, joka tukee ihmisoikeuksia, vapaata liikkuvuutta ja työllisyyttä, torjuu ilmastokriisin, kitkee harmaan talouden ja kantaa humanitäärisen vastuun pakolaisista. Globalisaation melskeissä olemme vahvempia yhdessä.

EU:n uudistamiseksi komissio on esittänyt viisi kehityspolkua keskustelun pohjaksi. Skenaarioiden ääripäät ovat nykytila ja liittovaltiokehitys. Kolme muuta ovat keskittyminen puhtaasti vain sisämarkkinoiden kehittämiseen, keskittyminen vahvemmin vain niihin kysymyksiin joista laaja yhteisymmärrys ja kolmanneksi ajatus siitä, että jotkut maat voivat kulkea eri tahtiin. Ja toki muut maat voivat myöhemmin liittyä joukkoon.

Todellinen kehityspolku valittaneen noista kolmesta viimeisestä ja niiden yhdistelmästä. Mielestäni on rohkeasti tehtävä yhdessä enemmän ja sallittava eritahtisuuskin. Mutta ei tule hyväksyä sitä, että on vapaamatkustajamaita, jotka haluavat vain hyötyä EU:n talouspolitiikasta, mutta jättävät kantamatta vastuun yhteisestä turvapaikkapolitiikasta.

Itse soisin myös enemmän pohjoismaista yhteistyötä EU:ssakin. Pohjoismaat on perhe, johon on hyvä kuulua. Jaamme yhteisen arvopohjan ihmisoikeuksissa ja hyvinvointivaltion puolustamisessa. On muuten todettava, että Suomen perustulokokeilu kiinnostaa valtavasti EU:ssa ja eri puolilla Eurooppaa!

Yhteiset sisämarkkinat ja digitalisaatio tuovat vaurautta, mutta liikaa sääntelyä ja jäykkyyttä on purettava. Suomalainen maataloustuotanto on ollut pitkään ahdingossa liiallisesta sääntelystä, sanktioista, byrokratiasta, valvonnasta ja sen johdosta, että tuotot valuvat muun muassa kauppaketjuille. Viherryttämistoimia tulee jatkaa Itämeren ja ilmaston suojelemiseksi, mutta omasta ruoan tuotannosta on pidettävä huoli. EU:n maitokiintiöt, jotka hiljan poistuivat, on yksi esimerkki tempoilevasta maatalouspolitiikasta.

Jotta EU:sta tulee toimivampi, on siirryttävä enemmän isoista strategiapaperipinoista suoraan tekoihin. Ja siitä pitää lähteä, että yhdessä sovitut asiat toteutetaan. Muurit ja raja-aidat haittaavat jo nyt Keski-Euroopassa taloutta ja kaupankäyntiä, kun on laajat rajatarkastukset käytössä. Meidän olisi pian päästävä yhteiseen ja toimivaan maahanmuuttopolitiikkaan, johon kuuluu pakolaiskiintiöt ja turvalliset reitit Eurooppaan. Näin saamme heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset turvaan.

Ilmastopolitiikka on ollut EU:n menestystarina, ja olemme näyttäneet suuntaa muulle maailmalle. Nyt kun Pariisiin sopimus on saatu voimaan, on asetettava entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet ja toimet vuodelle 2030. On selvää, etteivät EU:nkaan nykyiset toimet riitä rajaamaan planeetta Maan lämpenemistä alle kahden asteen.

Edellä todettu on vain pintaraapaisu EU:n uudistamistarpeista. Tänään on EU:lla tärkeä päivä, syntymäpäivä. EU:n tulevaisuus ei kuitenkaan voi jäädä vain juhlajulistuksen varaan, muuten se hajoaa liitoksistaan. Niinkuin Rooman valtakunta aikoinaan.

maanantaina, maaliskuuta 20, 2017

Koululuokkien retkille ilmaiset joukkoliikennematkat

Jätimme Sirpa Hertellin kanssa Espoon valtuustossa aloitteen koululuokkien retkien ilmaisista joukkoliikennematkoista. Aloitteen allekirjoitti 41 valtuutettua. Valtuuston enemmistö kannattaa sitä, että koululaiset voivat matkustaa ilmaiseksi Glimsiin, Haltiaan, WeeGee museoon, Pikku Auroraan tai uimahalleihin. Vähävaraisten perheiden lasten kannalta tämä on tarpeellinen uudistus. Ja se myös sujuvoittaa koulujen arkea. On kaikkien etu, että koululaiset pääsevät helposti retkille.

Usein päiväsaikaan ja ruuhka-ajan ulkopuolella joukkoliikennevälineissä on tilaa ja koululuokat mahtuvat niihin hyvin. Ruuhka-ajan ulkopuolinen sopiva aika olisi esimerkiksi klo 9-15. Myös Helsingissä on virinnyt vastaava aloite ja olisi tärkeää, että ilmaisista koululaisten joukkoliikennematkoista sovitaan kuntien kesken ja Helsingin seudun liikenteestä huolehtivan kuntayhtymän (HSL) kanssa.

tiistaina, maaliskuuta 07, 2017

Sotessa paljon himmeliä, missä ihminen, hoiva ja tarpeet?

Eduskunta saa tänään käsiteltäväkseen liki 1000-sivuisen hallituksen ehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseksi, josta keskustellaan juuri alkavassa istunnossa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tarvitaan ja sen tavoitteet ovat tärkeät: turvata hyvät palvelut koko maassa, kaventaa terveyseroja ja panostaa varhaiseen puuttumiseen ja perusterveydenhoidon vahvistamiseen. Kun ihminen saa nopeasti apua, eikä häntä pompoteta luukulta toiselle, tarve raskaammille korjaaville palveluille vähenee. Palvelut täytyy siis yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi.

Hallituksen malli uhkaa tehdä palveluista monikansallisten yritysten markkinat. Järjesti palvelut sitten kuka tahansa, on pidettävä huoli hyvistä terveyspalveluista, joiden on oltava pääsääntöisesti julkista tuotantoa. Tämä siksi, että voimme taata julkisen terveydenhuollon laadun ja parantaa puutteet. Tarpeen mukaan voidaan täydentää julkista terveydenhuoltoa ostopalveluilla esimerkiksi tilanteissa, joissa lääkärijonot ovat kasvaneet liian pitkiksi. Pitäisin myös järkevänä, että osa sosiaalipalveluista jäisi kunnille. Esimerkiksi vanhusten hoivan voisi vielä jättää kuntien vastuulle, jottei se jää uudistuksessa jalkoihin. Nyt tuntuu siltä, että hallituksen uudistus on kerralla niin suuri, että uhkana on siirtymävaiheen kaaos.

Hallituksen esitys tuo mammuttimaiset tilaaja-tuottaja-organisaatiot. Ne tuovat himmelin ja hallintobyrokratiaa. Julkinen palvelu pakkoyhtiöitetään valinnanvapauden nimissä. Tätä ei voi hyväksyä. Yhtiömuoto liikesalaisuuksineen ei sovi julkiseen palveluun. Julkista terveydenhuoltoa ei pidä murentaa, sillä yksityinen monopoli vasta kalliiksi tuleekin.

Pakkoyhtiöittämisestä ja ideologisesta valinnanvapausmallista on luovuttava. Pienten yritysten mukanaolo palvelujen tuottajina voidaan turvata antamalla asiakkaalle julkisen palvelun vaihtoehtona palveluseteli. Usein palveluja tarvitsevat henkilöt voisivat henkilökohtaisen budjetoinnin kautta valita itselleen sopivia palvelukokonaisuuksia. Vammainen ihminen saisi itse päättää kenen kanssa asuu ja missä. Julkisten palvelujen on oltava hyvällä tolalla, sillä on paljon heikkoja ja sairaita ihmisiä, jotka eivät jaksa tehdä valintoja ja vertailla palvelun tuottajia.

Myös monet sosiaalipalvelut ovat lähipalveluja ja niiden organisointi olisi selkeämpää pienemmillä tuotantoalueilla erityisesti isossa Uudenmaan maakunnassa. Näistä palveluista esimerkkejä ovat kotihoito ja sen tukipalvelut sekä vanhusten laitos- ja asumispalvelut. Vaativissa sosiaalipalveluissa kuten vammaispalveluissa ja lastensuojelussa voidaan olettaa, että suuremmat tuottamisalueet tuovat osaamista sekä tasapuolisuutta palvelujen saatavuuteen.

Lasten ja nuorten palveluissa onnistuneella integraatiolla on erityinen tarve, sillä lasten palveluissa keskeistä on varhainen ote ja palvelun helppo saatavuus. Pienet asiakkaat tarvitsevat palvelut heti ja helposti. Neuvoloiden palvelutarjontaa voidaan kehittää yhä laajemmaksi lasten ja perheiden tarpeen mukaan.

Sähköisten palvelujen lisääntyminen auttaa syrjäisemmillä seuduilla, mutta on oltava myös innovatiivisia ratkaisuja ihmisten kohtaamiseen, kuten jalkautuvat asiantuntijat ja monipalvelubussit. Ihminen on oltava uudistuksen keskiössä ja intressinä sotessa kustannusten kohtuullisuus, palveluiden laatu ja saatavuus, sekä palveluiden hyvinvointi- ja terveysvaikutukset.

Kuntien vastuulla tulevaisuudessa ovat ainakin varhaiskasvatus, päivähoito, perusopetus, kaavoitus, maapolitiikka, asuntopolitiikka, kotouttaminen, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi. Hallitus ei tunnu vielä miettineen sitä, miten kunnat selviävät näistä tärkeistä palveluista tulopohjan kaventuessa. Kun sotepalvelut siirtyvät maakuntiin, kuntiin jää silti suuret velat ja lukuisia kiinteistöjä, joilla ei ole enää käyttöä. Hallituksen on ratkaistava tämä kuntien kannalta reilusti. Muutoksessa on myös kuunneltava työntekijöitä, osallistettava heidät muutokseen ja huolehdittava kuntatyöntekijöiden oikeuksista.

Uudenmaan osalta on laaja valmistelutyö käynnissä, kun pohditaan Uudenmaan kannalta parasta mallia. Hallituksen on nyt kuunneltava asiantuntijoita, jotta voimme ajoissa muuttaa soteuudistuksen suuntaa ihmisten kannalta paremmaksi.

maanantaina, helmikuuta 13, 2017

Eduskuntaterveisiä maataloudesta ja kalastuksesta

Kirjoitus Vihreä maa 1/2017 -lehdessä

Maa- ja metsätalousvaliokunnan syksyyn on kuulunut kalastuspolitiikkaa sekä viljelijöille suunnattu kriisipaketti. Me vihreät jaamme yhteisen huolen ruoantuotannon kannattavuudesta ja viljelijän jaksamisesta. Maatalouspolitiikkaa tehdään eduskunnassa rakentavassa hengessä. Tosin viherrys näkyy siinä, että vaalimme myös parempaa luonnonsuojelua, ravinnepäästöjen rajoittamista ja tuotantoeläinten oloja parantavaa eläinsuojelulakia.

Oppositio kiritti hallitusta toimiin, kun jätimme kesällä välikysymyksen maatalouden ahdingosta. Syksyn kuluessa hallitus on antanut 100 miljoonan euron kriisipaketin. Se koostuu muun muassa lisäyksistä kansallisiin maataloustukiin ja lomituspalveluihin. Keskeinen on myös uusi laki, jolla valtio takaa lainoja tiloille, jotka ovat tilapäisissä vaikeuksissa. Toiveena on, että se auttaa elinkelpoisia tiloja selviämään pahimman kriisin ylitse. Kolmanneksi hyväksyimme lakimuutoksen, joka helpottaa tuottajaorganisaatioiden perustamista. Niiden avulla voidaan vaikuttaa vähittäiskauppaan. Kaupan osuus voitoista tuotantoketjussa on kohtuuttoman suuri, ja uudet keinot löytää suoramarkkinoita ovat mitä kannatettavimpia.

Maaseudun kehittämisohjelmaa muutettiin siten, että kehittämishanketukea on mahdollista myöntää myös pilottihankkeiden investointeihin. Toivon että tuen turvin saamme liikkeelle maatilakokoluokan biokaasulaitoksia. Tiloilla lannasta ja biomassasta tuotettua kaasua voi käyttää sähkön ja lämmöntuotantoon tai ajoneuvojen polttoaineena. Me vihreät haluamme turvata maaseudun elinvoimaa vauhdittamalla energiaremonttia ja pienimuotoista lähienergiaa. Ja kotimaisen kasvisvalkuaisen tuotannon lisäämiselle olisi juuri otollinen hetki, kun Nyhtökaura ja Härkis ovat häviävät kaupan hyllyiltä hujauksessa.

Kalastuskysymykset ovat myös olleet esillä. Eduskunnassa on vuosia tehty työtä kestävän kalastuksen puolesta. On tärkeää, että EU:n kalastuskiintiöissä noudatetaan tieteellistä arviota kestävästä kalastuksesta. Vuosia sitten vihreät joutuivat jättämään vastalauseita, mutta nyt eduskunnan suuri enemmistö kannattaa kalakantoja suojelevaa ja elvyttävää politiikkaa. Hyväksyimme juuri lain, jossa viedään kansalliseen toimeenpanoon EU:n kalastuskiintiöt eli ne jaetaan ammattikalastajien kesken. Tässä laissa kiintiöt koskevat silakkaa, kilohailia ja lohta. Heikkojen lohikantojen elvyttäminen edellyttää pitkäaikaisia toimia, kuten riittäviä kalastusrajoituksia meressä, jokisuissa ja jokialueilla. Lisäksi tarvitaan määrätietoista työtä vaellusesteiden, kuten voimalapatojen, purkamiseksi ja kutusoraikoiden ennallistamiseksi.

Vihreämpi maatalouspolitiikka on saanut lisää uskottavuutta, mistä on kiittäminen Maaseutu- ja erävihreitä. Tilaisuuksissa ja tapaamisissa kuulen kehuja heidän visionäärisistä ideoistaan maataloustukijärjestelmän uudistamiseksi. Maalla tuotetaan elintärkeitä ekosysteemipalveluja ja on selvää, että tuotannon kannattavuudelle tarvitaan uusia keinoja. Maatalous kun ei pitkän päälle voi perustua toinen toistaan seuraaviin kriisipaketteihin. Maaseudun ihmiset ovat jo liian kauan olleet äärirajoilla. Kestävää maataloutta ei voi olla ilman viljelijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista. Maaseutua ei voi tuoda. Siksi on niin tärkeää pitää huolta suomalaisesta maaseudusta ja sen ihmisistä.

maanantaina, tammikuuta 02, 2017

Tulkoon parempi vuosi

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellista myllerrystä, epätoivoa, sotaa, pakolaiskriisi, brexit. Uudelta vuodelta on vara toivoa parempaa ja kuljettaa mukana se mikä on ollut hyvää.

Eduskunnan suuren valiokunnan työstä on mainittavaa EU:n kiertotalouspaketti ja Pariisin sopimuksen toimeenpano. Ainetta ja energiaa on kierrätettävä, jotta maapallo pelastuu lämpenemiseltä. Päästöjä on leikattava reippaasti ja on huolehdittava, etteivät metsien hiilinielut vähene. Ulkopolitiikassa painotimme solidaarisuutta ja herkkyyttä maailman hätään ja pakolaiskriisiin, talouspolitiikassa uusia mahdollisuuksia ja investointeja Eurooppaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa paiskittiin työn, yrittäjyyden ja kotimaisen ruoan ja luonnon puolesta. Hyvässä yhteisymmärryksessä käsittelimme maatalouden ahdingon helpottavaa kriisipakettia ja lakeja. Näihin kuuluu muun muassa valtion takaamat lainat tilapäisissä vaikeuksissa oleville, mutta elinkelpoisille tiloille sekä maaseudun kehittämisrahaa pilottihankkeille. Heikkojen kalakantojen tila vahvistuu, kun kestävää kalastuspolitiikkaa painottava EU:n kalastuskiintiö otetaan käytäntöön. Uudella lailla jaetaan Suomen kiintiö ammattikalastajien kesken. Hallituksen leikkauksia luonnonsuojelusta tai Metsähallituksen luontopalvelujen vaarantamista emme voineet hyväksyä ja ensi vuonna työ jatkuu Suomen luonnon puolesta.

Eduskuntatyö päättyi valtion budjetin hyväksymiseen. Emme hyväksy rajuja leikkauksia nuorten koulutuksesta, lapsista, korkeakouluista ja heikoimmilta. Monet leikkaukset osuvat monella tapaa pienituloisiin eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoille. Koskaan ennen ei opintotukea ole leikattu niin paljon kuin nyt. Köyhät eläkeläiset voivat joutua tinkimään lääkkeistä, jotta on varaa ruokaan. Lääkkeiden omavastuu kasvaa, pienet eläkkeet ja työttömyyskorvaus heikkenevät, lapsilisät leikkaantuvat. On vaara, että osa kokee jäävänsä osattomaksi niistä mahdollisuuksista, mitä yhteiskunta voi tarjota. Se on vaarallinen, visioton ja itsekäs tie.

Meillä on oltava jaettu visio maasta, jossa on helppo yrittää tai yhdistää työ muuhun elämään ja sosiaaliturvaan. Uuden vuoden hyvä lupaus on perustulokokeilu. Ja kun maailmalla myllertää, on entistä vahvemmin tukeuduttava toisiimme, muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Suomen itsenäisyyden juhlavuodelle hyvää tuo se, että toimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelaan, joten se tavoittaa paremmin sitä tarvitsevat. Kaikki sotainvalidit, myös lievemmin vammautuneet, saavat sotainvalidien kotiin vietäviä palveluja. Suomen kaunis luonto saa elokuulle liputuspäivän. Tulkoon toivon, välittämisen ja luovuuden vuosi! Onnea, rakkautta ja rauhaa vuodelle 2017 ystäväni!

#suomi100 #yhdessä #tillsammans

tiistaina, joulukuuta 06, 2016

Onnea 99-vuotias Suomi!

Kesällä tutkin mustekynämerkintöjä hauraasta, kellastuneesta sotilaspassista, jonka löysin vanhan lipaston laatikosta. Isoisäni oli juuri armeijan käynyt nuori, kun jatkosota syttyi. Sotilasvalan hän vannoi 1940. Välirauhan aikaan passiin kirjattiin liikekannallepanon ohjeet ja paikka, jonne oli ”nopeinta kulkuneuvoa käyttäen saavuttava”, kun ilmoitus annetaan. Jatkosodan vuosina on tallennettu taistelupaikkoja Aunuksessa ja Karjalan kannaksella. Välillä joukko-osaston numero muuttui: miehiä väheni ja rykmenttejä yhdistettiin. Nuo kellastuneet sivut kertoivat vuosien tarinan, jota emme pysty täysin käsittämään. Ilman veteraaneja ja sodassa kaatuneita historiamme olisi kirjoitettu toisin. Itsenäisyys on kallis aarre ja kiitollisena juhlin 99-vuotiasta isänmaata. Kiitos lotat ja veteraanit!

Hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää kaikille!