Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston budjettikokousterveiset

Vuoden viimeinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston kokous pidettiin viime viikolla. Käsittelyssä oli tulevan vuoden budjetti. Vihreät olivat valmistelleet yhdessä demarien kanssa vastaesityksen, sillä budjettineuvotteluissa ei löytynyt yhteistä näkemystä. Toin puheessani esiin, että päätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset asukkaiden arkeen. Olen hämmästynyt ja pahoillani, ettei enemmistön muodostavilla puolueilla ollut halua tulla vastaan omaishoitajien sekä vanhusten ja vammaisten toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä. Kotihoidon palvelumaksuihin tulevat korotukset ovat osalle Länsi-Uudenmaan asukkaista kohtuuttoman korkeita. Omaishoitajien työ auttaa hänen läheistään ja on lisäksi edullisempaa yhteiskunnalle kuin laitoshoiva. Ruoan ja energian hinnan kallistuminen tuntuu jo pienituloisten kukkarossa ja kohonneet asiakasmaksut kurittavat lisää.

Puhuin myös lapsista ja nuorista. He elävät poikkeuksellisia korona-sukupolven kokemuksia ja pahoinvointi on lisääntynyt. Keskeisiä auttavia palveluja ovat oppilashuolto, lapsiperheiden kotiin vietävät palvelut, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Näiden hyvästä tasosta on huolehdittava ja palvelujen riittävyyttä seurattava.

Korostin myös, että jokainen alueemme asukas tarvitsee turvalliset ja saavutettavat terveyspalvelut. Terveydenhoidossa on ennaltaehkäisevä ote avainkysymys. Terveyskeskuksista tulee saada kattavammin ja nopeammin hoitoa, jotta jatkossa erityissairaanhoidon tarve vähenisi. Ensinnäkin on hoidettava kuntoon akuutti päivystyskriisi, jotta jonotusajat päivystyksessä lyhenevät.

Päivystykset ovat syksyn aikana ruuhkautuneet kestämättömiksi. Odotusaika hoitoon pääsyssä Jorvin sairaalan päivystyksessä on venynyt keskimäärin 8 tuntiin. Syinä ovat erikoissairaanhoidon hoitojonot ja hoitajapula. Pääkaupunkiseudulla valmistellaan jo hyvinvointialueiden ja HUS:in yhteisen uuden hoito-osaston perustamista terveydenhuollon päivystysruuhkien purkamiseksi. Hyvinvointialueen aloittaessa on myös löydettävä uusia ratkaisuja hoitajapulaan. Kysymys on ammattitaitoisen työvoiman saannista, jossa työolot ja työhyvinvointi ovat keskeisiä. Myös uudelleenkoulutus ja työperäinen maahanmuutto ovat vaihtoehtoja. Olemme isojen asioiden äärellä hyvinvointialueen aloittaessa.

Uusia suojelualueita Espooseen

Teimme eilen tärkeitä päätöksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kolmen uuden suojelualueen perustamisesta!

Rauhoitettavaksi esitetään kolmea Espoon kaupungin mailla sijaitsevaa arvokasta luontokohdetta: Perusmäen kaupunginosan eteläpuolella sijaitsevia metsäisiä alueita: Liselottin luonnonsuojelualue ja Niipperinpellon rinnelehdon luonnonsuojelualue sekä Espoon ja Kirkkonummen rajalla sijaitsevaa keidassuota, jonne tulee Soidensuon luonnonsuojelualue.

💚 Liselott on kooltaan 2,38 ha. Liselottin suojelualue koostuu haapa- ja kuusivaltaisesta kangasmetsästä ja arvokkaasta tervaleppäkorvesta. Kohteella on lisäksi METSO-ohjelman luokkien I ja II kriteerit täyttävää lehtomaista kangasta. Alueella on runsaasti erittäin paksuja haapoja ja maalahopuuta. Lisäksi koko alue on liito-oravan elinaluetta, jossa on todettu useampia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

💚 Niipperinpellon rinnelehdon suojelualue on kooltaan 1,39 ha. Se on pieni eri-ikäisrakenteinen lehtoalue. Puusto muodostuu kookkaista haavoista, raidoista, kuusista ja vanhoista koivuista. Lisäksi alueella kasvaa tuomea, tammia sekä kookkaita metsälehmuksia. Alarinne on kielovaltaista tuoretta keskiravinteista lehtoa. Eri asteista lahopuuta on melko runsaasti maa- sekä pystylahopuuna. Luonnontilainen noro laskee alueen läpi jyrkähköstä rinteestä. Kalliolla pohjoisosassa kasvaa mm. isomaksaruohoa ja mäkitervakkoa. Alueella sijaitsee paikallisesti arvokas rinnelehto.

💚 Soidensuon suojelualue on kooltaan 6 ha. Se on lähes kokonaan kangasmetsien ympäröimää korpea. Suojelualue-esityksen rajaus sisältää hyvin säilyneen 3,4 hehtaarin laajuisen suoalueen sekä sitä suojaavan vanhasta metsästä koostuvan suojavyöhykkeen. Alueen suoluontotyypit ovat edustavia ja niiden luonnontila on erinomainen. Suurin osa alueesta on erittäin uhanalaista ruohokorpea. Alueen arvoa lisää luonnontilaisessa uomassaan virtaava puro, jonka luonnontilaisena säilynyt osuus jatkuu loivien rinteiden välisessä notkelmassa alueen itäpuolelle. Espoon Soidensuo muodostaa Kirkkonummen puoleisen suon kanssa maakunnallisesti tärkeän kokonaisuuden ja ekologisen yhteyden. Huomattava osa kohteesta täyttää METSO-ohjelman luokan I kriteerit.

Luonnon monimuotoisuudelle suojelualueiden lisäämisellä on suuri merkitys. Arvokkaat luontokohteet ylläpitävät monipuolista lajistoa ja alueiden suojelu takaa lajeille soveltuvien elinympäristöjen säilymisen. Suojelualueiden tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten luonnossa virkistäytyminen, hyödyttävät myös alueiden asukkaita.

Seurakuntavaalit

Olen ehdolla marraskuun seurakuntavaaleissa, Tapiolan seurakunnassa, koska ajassamme tarvitaan välittävää yhteisöllistä työtä. Haluan, että kirkko on paikka, jonne kaikki voivat tulla. Yksinäisyys vaivaa monia ja siksi tarvitaan mielekästä toimintaa kaikenikäisille, kuten kerhoja, retkiä ja teemailtoja. Kirkon diakonia auttaa hätää kärsiviä ja vähäosaisia. Lisäksi haluan kirkkovaltuustossa edistää seurakuntayhtymän metsien suojelua ja varmistaa arvokkaan rakennuskannan järkevää kunnossapitoa.

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 8.-12.11 ja vaalipäivä on 20.11.2022. Olen ehdolla Tapiolan seurakuntaneuvostoon numerolla 52 ja Espoon yhteiseen kirkkovaltuustoon numerolla 36.

Välittävä, yhteisöllinen kirkko - toimintaa kaikenikäisille - auttavaa diakoniaa - seurakunnan metsien suojelua - seurakunta on lähellä sinua. ♡

Ilmastotekoja -tehdään yhdessä hiilineutraali Espoo

Minulla oli ilo pitää avajaispuhe ”Ilmastotekoja -tehdään yhdessä hiilineutraali Espoo” -näyttelyssä, joka on Villa Elfvikin luontotalossa esillä 5.10.‒24.11.2022. Espoolla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030 eli saada päästöt ja kulutus tasapainoon. Tähän tarvitaan meidän kaikkien ilmastoinnokasta toimintaa. Ilmastotekoja-näyttely nostaa esiin toimia, joilla kaupunki mahdollistaa asukkaille ilmastoystävällisen elämän. Näyttelyn teemoja ovat: asuminen, liikkuminen, ruoka ja muu kulutus. Lisäksi kerrotaan, miten Espoossa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeudutaan torjumaan tulvia ja helteitä.

Ilmastonmuutos on salakavala. Se etenee pelottavan nopeasti, toisaalta ihmismielen kannalta sen voi nähdä edetä näkymättömämmin, eivätkä kaikki tunne tarvetta reagoida muutokseen. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. Ja siksi Ilmastotekoja -näyttely on niin tärkeä. Itseäni havahdutti filmi ”Epämiellyttävä totuus” ja siinä kohtaus sammakosta, joka ei älynnyt hypätä ajoissa pois kuumenevasta liemestä. Olemme nyt kuvainnollisesti kuumenevassa liemessä, jota on yhdessä viilennettävä.

Rajalliset luonnonvaratkaan eivät kestä jatkuvaa kulutusta. On pidettävä mielessä, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan on kuljettava käsi kädessä. Toivon yhä suurempaa panostusta kaupungiltamme puiden istuttamiseen ja luonnonsuojeluverkoston laajentamiseen. Päättäjien vastuulla on valita keinot, jotka tekevät asukkaille ilmastonmuutoksen torjunnasta helppoa, suorastaan houkuttelevan ja itsestään selvän, ekologisen valinnan.

Toki meidän espoolaisten ilmastokehityksestä voi olla ylpeä ja Ilmastotekoja -näyttely on tärkeä osa työtä. Metro yhdistää pääkaupunkiseutua ja raidejokeri on pian liikenteessä. Kierrätystä ja jätteiden lajittelua lisätään. Ensi kesänä kompostointivaade laajenee joka talouteen. Sähköautoja näkyy entistä enemmän Espoon kaduilla.

Ilmastovahti on uusi alusta, joka kannustaa asukkaita tarkastelemaan päästöjä. Sen avulla voi seurata, kuinka kaupunki edistyy ilmastotoimien toteutuksessa. Toimenpiteet on ilmastovahdissa jaettu viiteen teemaan: energia, liikenne, maankäyttö ja rakentaminen, kiertotalous ja kestävät valinnat sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Lisäksi ilmastovahdissa on yleistä tietoa kaupungin ilmastotyöstä ja -tavoitteista.

Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, vähentää kulutusta ja valita lautaselleen kasvispainotteista ruokaa, pyöräillä tai kävellä lyhyet matkat, suosia joukkoliikennettä. Aineettomista lahjoista tulee parempi mieli. Läheiselle voi antaa lahjaksi yhteisen metsäretken, 10 niskahierontaa tai vuohen afrikkalaiselle perheelle.

Kallistuva energian hinta myös pakottaa monia toimimaan. Ilmalämpöpumppujen myynti rautakaupoista on kaksinkertaistunut. Asukkaille suunnattavaa energianeuvontaa onkin lisättävä. Tietoa voidaan tarvita esimerkiksi eristysten tai ikkunoiden tiivistysten parantamiseen. Energian säästö ja energiatehokkuus ovat ilmastonmuutoksen torjunnan keskeisiä kysymyksiä. Arjen toiminnoissa auttaa suihkuajan lyhentäminen, sisälämpötilan laskeminen ja rikkoutuneiden lamppujen vaihtaminen LED-lampuiksi.

Opettajan työssäni näen, mikä vaikutus on kehuilla ja positiivisella kannustamisella. Kun levottoman lapsen on saanut rauhassa laskemaan aikuisen kannustaessa vieressä, mieltä lämmittää lapsen innokas katse ja kysymys: ”Osaanko minä hyvin?”. ”Kyllä sinä olet taitava” -vastaan ja laskeminen jatkuu.

Meissä jokaisessa asuu pieni lapsi. Tarvitsemme myös toinen toisemme tsemppausta, positiivista palautetta, innostusta ja kiitosta. Voimme yhdessä olla ilmastosankareita ja luoda ilmastoahdistuksen sijaan tai vähintäänkin sen rinnalle toivoa ja kannustusta. Ilmastotekoja -näyttely kertoo kannustavasti eri toimista. Marraskuun jälkeen siihen voi tutustua Entressen, Sellon, Tapiolan ja Lippulaivan kirjastoissa, joissa se on kussakin esillä noin kuukauden ajan.

#ilmastotekoja

Soten palvelut varmistettava siirtymässä

Länsi-Uudenmaan vihreissä emme hyväksy HUS:in erikoissairaanhoitoon esitettyjä rajuja leikkauksia ja päivystystoiminnan karsimista. Tämä laskisi merkittävästi palvelujen laatua, vaarantaisi potilasturvallisuutta ja pidentäisi kulkumatkoja. Onneksi HUS:in hallitus palautti 100 miljoonan euron säästöesityksen uudelleen valmisteluun. Meillä on oltava malttia katsoa kauas ja on panostettava perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn vahvistamiseen. Silloin ihmisten terveys ja hyvinvointi paranevat ja raskaiden palvelujen tarve vähenee.

Sekä HUS:in alijäämä että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä ovat ensi vuodelle 2023 noin 100 M €, sillä valtio ei ole myöntänyt riittävää rahoitusta. Rahoitusvajeen taustalla on valtion tekninen rahoitusmalli, joka kohtelee epäoikeudenmukaisesti Uuttamaata. Tätä ei voi hyväksyä ja valtion on myönnettävä palvelut turvaava rahoitus. Olemme aluevaltuustossa rakentamassa hyvinvointia turvaavaa järjestelmää ja muutos tarvitsee rahoituksen.

Aluevaltuuston edellisessä kokouksessa hyväksyttiin investointisuunnitelma sekä hyvinvointialueelle siirtyvät sopimukset ja vastuut. Investointisuunnitelma on tehty yhteistyössä kuntien kanssa. Vihreissä aloitteissa käsiteltiin esitykset matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista, vanhusneuvoloista, Nepsy-strategiasta ja kouluterveydenhuollosta. Olen ensimmäinen allekirjoittaja aloitteessa, jossa esitetään sujuvaa yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon välillä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut siirtyvät vuoden vaihteessa kunnilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vastuulle. On varmistettava, että siirtymä tapahtuu turvallisesti asukkaille ja työntekijöille.

#sote #pelastuspalvelut #länsiuusimaa #aluevaltuusto

Kuva aluevaltuuston kokouksesta Dipolissa 27.9.2022.

Valtuustoaloitteeni kouluterveydenhoidosta sai Dipolin kokouksessa kannatusta.

Valtuustossa talouskatsaus

Valtuuston kokouksessa käsiteltiin eilen talouden osavuosikatsaus. Lisäsimme määrärahoja vanhuspalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseen. Nämä ovat tarpeellisia ja inhimillisiä lisäyksiä, vaikka taloustilanne on haastava.

Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa on nostanut energian, raaka-aineiden sekä ruuan hintoja hyvin nopeasti. Olen erittäin huolissani pienituloisten ahdingosta. Meidän tulee auttaa kaikkein vähävaraisimpia selviytymään ankarasta talvesta. Kohonneiden sähkö- ja energialaskujen kanssa tuskailevat kaikki kuntalaiset. Olisi tärkeää, että asukkaat, yritykset ja taloyhtiöt saisivat asiantuntevaa energianeuvontaa entistä helpommin. Esitin valtuuston keskustelussa kaksi ao. toivomuspontta, jotka hyväksyttiin yksimielisesti.

”Valtuusto toivoo, että selvitettäisiin mahdollisuudet lisätä kuntalaisille suunnattavaa energianeuvontaa, koska energian hinta uhkaa nousta rajusti.”

Kun henkilö on saanut päätöksen perustoimeentulotuesta Kelasta, hän voi hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimesta. Koska palvelu siirtyy ensi vuonna hyvinvointialueille, on erityisen tärkeää varmistaa, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten palvelut ja turva heikkene. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoitus on voimaannuttaa ihmistä nousemaan pois köyhyydestä. Esitikin hyväksyttäväksi toivomuksen:

”Valtuusto toivoo, että huolehdittaisiin täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen maksatuksen sujuvuudesta aikuissosiaalityön palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueen vastuulle.”

Lautakunta esittää lisäresursseja rakennusvalvonnan lupakäsittelyyn

Pyynnöstäni Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta otti eilisessä kokouksessaan käsittelyyn lisäasiana rakennusvalvonnan lupakäsittelyn tilanteen. Viime päivinä olen saanut useita huolestuneita yhteydenottoja asukkailta. Rakennuslupakäsittely on ruuhkautunut, ja kaupunki tiedotti sivuillaan, ettei toistaiseksi uusia lupahakemuksia oteta käsittelyyn. On kestämätön tilanne, etteivät kuntalaiset saa palvelua. Olen myös huolissani työntekijöiden jaksamisesta. Kuulimme selostuksen asiasta ja pohdimme ratkaisuja. Resurssipula toimialalla on ilmeinen.

Tein lautakunnan keskustelussa esityksen, jonka hyväksyimme yksimielisesti:

”Lautakunta kiinnittää vakavaa huomiota rakennuslupaprosessien ruuhkautumiseen ja työntekijöiden jaksamiseen. Lautakunta pyytää kiirehtimään virkojen täyttölupamenettelyä ja pyytää, että kaupunginhallitus pohtisi lisäresurssien kohdentamista rakennusvalvontaan lupakäsittelyjen suman purkamiseksi. Lautakunta myös suosittelee uusien virkojen perustamista.”

Lautakunta on jo syksyllä esittänyt huolen resurssien riittävyydestä, mutta nyt tilanne on kriittinen. Odotan nopeita ratkaisuja työn helpottamiseksi ja kuntalaisten palvelujen parantamiseksi rakennusvalvonnassa.