maanantaina, heinäkuuta 23, 2018

KELA kyytien kaaos korjattava heti!

Olen saanut paljon viestejä hätääntyneiltä ihmisiltä, jotka eivät ole saaneet ajoissa Kela-kyytiä hoitoon. Tämä potilaiden terveyden vaarantava Kela-kyyti kaaos on korjattava! Syy tähän on heinäkuussa käyttöönotettu uusi järjestelmä, jonka taustalla on liikennepalvelulain uudistus ja sairausvakuutuslain muutos. Opposiotion paremmat ehdotukset kaatuivat valitettavasti äänestyksissä. Nyt on ilmennyt vakavia puutteita Kelan korvaamissa terveydenhuollon matkoissa koko Suomessa. Esimerkiksi Uudenmaan alueelta tulleiden asukkaiden viestien mukaan järjestelyihin varattujen autojen määrä ei riitä alkuunkaan tarpeeseen. Pyörätuolilla liikkuvat tarvitsevat invataksia ja siihen asianmukaista kalustoa. Välillä Kela-kuljetukset sairaaloihin ovat peruuntuneet tai niitä on saanut odottaa useita tunteja. Tämä on hyvin vaarallista esimerkiksi syöpä- tai dialyysipotilaille. Kelan korvaamat matkat ovat välttämättömiä terveydenhoidon matkoja. Uudistus on vaarantanut myös vanhusten ja vammaisten hoitoon pääsyn.

Tilanne on niin vakava, että siihen on puututtava pikaisilla ohjeistuksilla ja lainsäädäntömuutoksilla. Hallituksen on korjattava tilanne heti. Jätin viime maanantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen: ”Mitä hallitus tekee Kelan korvaamien taksimatkojen turvaamiseksi, jotta ihmiset saavat ajoissa tarvitsemansa kyydit ja miten hallitus korjaa uudistustensa johdosta seuranneet puutteet Kela-kyytien toimivuudessa?”

keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2018

Östersundomin maakuntakaava ei turvaa luontoarvoja

Kesäkuussa kokoontunut maakuntavaltuusto hyväksyi Östersundomin maakuntakaavan. Östersundomin kaava etenee nyt kuntien yleiskaavoitukseen, jossa päättäjillä on iso vastuu ottaa huomioon ELY:n ympäristöviranomaisen kritiikki. Maakuntakaava kun ei riittävällä tavalla turvaa arvokasta luontoa. Tein maakuntavaltuuston kokouksessa palautusesityksen, koska on kestämätöntä, että vastuullisen ympäristöviranomaisen kritiikki sivuutetaan. Olen todella huolissani luonnonsuojelun tulevaisuudesta ylipäänsä, koska Sipilän hallitus suunnittelee suuria heikennyksiä ympäristöviranomaisten toimintaan maakuntauudistuksessa.

Östersundomin alueella on merkittäviä luontoarvoja, jotka on tärkeä sovittaa yhteen Helsingin ja Vantaan rakentamissuunnitelmien kanssa. Siellä on Natura-alue, Sipoonkorven metsää, Kasabergetin, Salmenkallion ja Talosaaren arvokkaita alueita. On keskeistä turvata lintuvedet ja välttää kehrääjään, pyyhyn, silikaattikallioihin ja lehtoihin sekä Natura-alueen eheyteen kohdistuvat merkittävästi heikentävät vaikutukset.

Tässä vielä kokouksessa tekemäni palautusesitys:
”Kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Uudenmaan ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja muiden muistuttajien huomautukset koskien Salmenkallion-Talosaaren valkoisen alueen maankäyttöratkaisua otetaan huomioon siten, että Natura- ja muut luontoarvot turvataan.”

Ja koska palautus-esitys ei saanut riittävää kannatusta, tein vielä hylkäysesityksen:
”Kaava hylätään, koska se ei riittävällä tavalla turvaa Natura- ja muita luontoarvoja alueella.”

Näiden äänestysten jälkeen hyväksyttiin selvin luvuin porvoolaisen valtuutetun joukkoliikenneponsi, jonka takana vihreätkin olivat. Itsekin pidän tärkeänä raideliikenteen kehittämistä koko Uudenmaan alueella.

Alla vielä linkki Itäväylän uutisointiin kokouksesta, josta näkee äänestystulokset.
Itäväylän Östersundom-uutinen

tiistaina, heinäkuuta 03, 2018

Itämeri voidaan vielä pelastaa

Vihreä eduskuntaryhmä vaatii Itämeren suojeluun kunnianhimoisia toimia

Tiedote
3.7.2018

Vihreä eduskuntaryhmä vaatii toimenpiteitä Itämeren suojelemiseksi ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Itämeren luonto ja sen monimuotoisuus ovat uhattuja. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Myrkylliset sinilevälautat ovat jo kaikille tuttu merkki Itämeren rehevöitymisen vaikutuksista. Itämeren suojelusta ovat lähes kaikki rannikkoseutujen ihmiset yhteisesti huolissaan, mutta toisaalta kaikkien omat teot myös aiheuttavat päästöjä. Itämeren suojelu edellyttääkin toimia kaikilta hallituksesta mökkiläisiin. Rannikkovesiemme huono kunto johtuu Suomen omasta ravinnekuormituksesta.

– Me suomalaiset rakastamme kiireettömiä kesäpäiviä veden äärellä kalastellen, uiden ja saunoen. Kuka haluaa nähdä kotiseutunsa rantavesien hukkuvan leväpuuroon? Me Vihreät emme ja siksi vaadimme kunnianhimoisia toimia Itämeren suojelemiseksi, toteaa kansanedustaja Johanna Karimäki.

Itämeren suojelemiseksi on tehty työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu missään Itämerellä. Itämeren vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Lisäksi alati kasvava laivaliikenne aiheuttaa päästöjä ja lisää onnettomuuksien riskiä. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa Itämeren tilaa entisestään.

– Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Suomi aloittaa heinäkuussa Itämeren suojelukomission puheenjohtajana ja vastaa Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivityksestä. Ohjelman kunnianhimoisuudesta ei ole varaa tinkiä. Suomen on otettava johtajuus Itämeren pelastamiseksi, vaatii Karimäki.

Vihreän eduskuntaryhmän Itämeriavauksessa esitetään toimia maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseksi ja merenkulun haittojen vähentämiseksi. Vaadimme vesilain uudistusta kalakantojen suojelemiseksi. Esitämme suojelualueiden lisäämistä ja Porkkalan kansallispuiston perustamista. Suomen roolia kansainvälisessä yhteistyössä on vahvistettava Itämeren suojelussa. Lue koko avaus täältä.

Lisätietoja:
Johanna Karimäki, p. 050 512 1948

perjantaina, kesäkuuta 01, 2018

Soteen liittyy suuria riskejä

Eduskunnassa odotetaan, milloin perustuslakivaliokunta saa lausuntonsa soten valinnanvapausesityksestä valmiiksi. Tarkastusvaliokunta, jossa itse olen, sai eilen valmiiksi kriittisen lausunnon. Huomionarvoista on, että nostamme esiin suuria riskejä uudistukseen liittyen. Lausunto on yksimielinen, mikä osoittaa laajan hyväksynnän riskien vähentämiseksi. Hallituksen esittämässä mallissa on lukuisia ongelmia.

Maakuntien rahoituksen riittävyyden huoli näkyy lausunnossamme, kuten huoli palvelujen saatavuudesta. Uudistuksen kokonaisvaikutuksista olisi tullut tehdä tarkemmat kokonaisarviot. ICT-ratkaisujen toteutuksen kustannusten hallinta on epävarmaa. Lisäksi valinnanvapaus tulee asiantuntijoiden mukaan lisäämään kustannuksia. Mahdollisia riskejä aiheuttavat esimerkiksi asiakasvalikointi, kustannusten siirto julkiselle sektorille, ylihoito ja alihoito. Yksi keskeinen puute on se, ettei hallitus ollut esityksessään arvioinut ollenkaan julkisen vallan korvausriskejä yrityksille tilanteessa, jossa lakeja valinnanvapaudesta myöhemmin muutettaisiin. Tätä riskiä ei valiokunnan selvityksen perusteella voi täysin poissulkea.

Alla vielä linkki tarkastusvaliokunnan perusteelliseen lausuntoon sotesta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/TrVL_9+2018.aspx

Toivon, että valiokunnan tärkeä kannanotto saa joidenkin epäröivien edustajien silmät aukenemaan. On tosiaan mahdollista, että uudistus kaatuu, ellei sitä merkittävästi paranneta. On paljon sairaita ja heikkoja ihmisiä, jotka eivät jaksa tehdä valintoja, mutta tarvitsevat luotettavasti toimivat sotepalvelut. Vihreiden puoluekokous hyväksyy kesäkuussa oman ehdotuksemme sotepalvelujen uudistamiseksi.

torstaina, maaliskuuta 01, 2018

Koulutus kaiken kattavana

Puheenvuoro välikysymyskeskustelussa koulutuksen tasa-arvosta 28.2.2018

Arvoisa puhemies,

Meille pienelle pohjoiselle kansalle osaaminen on tärkein voimavara. Hyvinvoivat, osaavat, onnelliset ihmiset luovat turvan, joka suojaa meitä kaikkia ja antaa uskoa tulevaan.

Mutta hallitus romuttaa tasa-arvon, sillä koulutusleikkaukset ovat osuneet kaikkein heikoimpiin.

Toivotan voimia yliopistoväelle, joka viime keinonaan turvautuu lakkoon! Helsingin Yliopisto on tänään lakossa. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa myös professorit ovat lakossa. Se kertoo hallituksen linjasta, jossa syödään tulevaisuuden siemenperunat. Yliopistojen määrärahoja on karsittu, Tekes-rahoitusta ja muuta vapaan tutkimuksen rahoitusta heikennetty.

Kaikkein hälyttävintä on huono-osaisuuden ja kouluttamattomuuden periytyminen. Akateemisen vanhemman lapsi päätyy yliopistoon opiskelemaan lähes seitsemän kertaa useammin kuin ei-akateemisen vanhemman lapsi.

Koulutusleikkaukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin. Ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron leikkaukset ovat johtaneet ammattikoulutuksen vähenemiseen ja lähiopetuksen heikkenemiseen. Vailla koulutusta jäävien nuorten määrä kasvaa. Tänä päivänä peruskoulu ei riitä työllistymiseen. Maailma on muuttunut monimutkaisemmaksi ja monet työt edellyttävät ammattitaitoa ja osaamista. Tästä kertoo sekin, että pelkän peruskoulun varassa olevien ihmisten työllisyysaste on vain 40 prosenttia. Heidän syrjäytymisriskinsä on suuri. Ei ihme, että lapsiasiainvaltuutettu puhuu syrjäyttävistä rakenteista. Syrjäyttäminen ja pois lähettämisen kulttuuri on lopetettava nyt. Meillä ei ole varaa hukata lapsia ja nuoria.

Siksi tarvitaan maksuton toinen aste, jotta myös vähävaraisilla on varaa käydä lukio tai ammattikoulu. Siksi tarvitaan oppivelvollisuusiän pidentäminen, jotta jokaiselle nuorelle voidaan taata koulutus. Ihan ensimmäiseksi on palautettava koulutukseen ne rahat, jotka hallitus on leikannut.

Syrjäytyminen alkaa jo varhaisessa lapsuudessa. Hallitus on vienyt työttömien lapsilta oikeuden kokopäiväiseen päivähoitoon. Ja lapsiryhmien kokoja on kasvatettu. Moni kunta tarttui hallituksen asetuksen suomaan mahdollisuuteen kasvattaa lapsiryhmien kokoja ja lain tuomaan mahdollisuuteen rajata päivähoito-oikeutta. Lapset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa asuvat ja mikä on heidän vanhempiensa työllisyystilanne. Hälinä ja levottomuus ovat päivähoidossa lisääntyneet, samoin osattomuus ja pahoinvointi. On julmaa, jos lapsi ei saa päiväkodissa aamupuuroa ja kokee olevansa erilainen kuin muut. On väärin, että joku jää suuressa ryhmässä ulkopuoliseksi, kun joutuu lähtemään kesken leikkien kotiin. Heikoimmassa asemassa olevat lapset hyötyisivät päivähoidosta eniten. Mutta harva perhe lähtee anomaan kokopäivähoitoa lastensuojelullisista syistä. Moni pelkää leimautumista yhteisön silmissä. Siksi kaikkien lasten oikeus päivähoitoon on palautettava.

Suomalainen peruskoulu on ollut menestystarina. Mutta se kaipaa uudistusta. Joka kahdeksas poika ei osaa lukea kunnolla peruskoulun jälkeen. Lasten terveyskäräjillä kuultiin huolestuttava tieto, että koulu-uupuminen on lapsilla kasvanut, koulussa jaksaminen vähentynyt. On tärkeää luoda sellainen oppimisympäristö, jossa jokainen huomioidaan ja jokaisen vahvuuksia tuetaan. Koulukiusaamiselle on laitettava stoppi levittämällä Kiva-koulu-hankkeen parhaat käytännöt kaikkialle. Oppimiseen ja opetukseen tarvitaan lisää luovuutta, yhteisöllisyyttä ja metsäretkiä. Haluan nostaa esiin vielä pienten koululaisten turvallisuuden. Tähän maahan tarvitaan laki, joka takaa esikoululaisille sekä eka- ja tokaluokkalaisille iltapäiväkerhot. Niissä lapsi voi viettää mielekästä aikaa lyhyen koulupäivän jälkeen.

Meillä on varaa tarjota lapsillemme paljon parempaa, paljon enemmän kuin mitä maan hallitus on tehnyt. Kannatan epäluottamusta hallitukselle, joka on toimillaan lisännyt koulutuksen eriarvoisuutta.

sunnuntaina, tammikuuta 28, 2018

Kansalaissodasta 100 vuotta

Suomen sisällissota alkoi 100 vuotta sitten. On ollut hämmentävää lukea eri medioista, kuinka nopeasti tilanteet vyöryivät aseelliseen konfliktiin. Taustalla oli vihapuhetta, mutta myös kohtuutonta epätasa-arvoa yhteiskunnassamme.

Sota kosketti myös sukulaisiani. Isoäitini jäi 2-vuotiaana puoliorvoksi ja kiersi sokean tätinsä kanssa kerjuulla. Perheellä oli puutetta ruoasta. Hänen isänsä, työmies Tampereen Messukylästä, menehtyi punaisten vankileirillä. Punalesken elämä neljän pienen lapsen kanssa oli niukkaa ja rankkaa. Ja se varmasti säteili jälkipolviinkin. Minulle on kerrottu, ettei isoisoisäni ollut osallistunut punaisten harjoittamaan terroriin, mutta kaaosmaisessa ajassa vääryyksiä tapahtui puolin ja toisin.

Toinen isoisoisäni oli maalaistalon isäntä. Häntä olivat tutut rengit varoittaneet kiertelevistä punapartioista. Hän välttyi niiden kohtaamiselta piiloutuen perunakellariin. Kun sotatoimet olivat ohi, hän puolestaan kävi pelastamassa kaksi renkiään teloitukselta tai vankileiriltä. Isäntä sanoi menevänsä takuuseen näistä miehistä ja vei heidät koteihinsa.

Sisällissotaa on muisteltu monin tavoin. On tärkeää korostaa sitä tarinaa, jossa kansamme eheytyi ja annoimme toisillemme anteeksi. On syytä puhua arvoista, emme saa antaa vihapuheelle valtaa, emmekä liioin saa antaa köyhyyden, syrjäytyneisyyden ja eriarvoisuuden kasvaa.

maanantaina, tammikuuta 22, 2018

Kunnostetaan jykevä kaupungintalo

Tänään Espoon valtuustossa päätetään kaupungintalon kohtalosta. Kaupungintalo kuuluu Espoon historiaa, eikä sitä pidä purkaa. Talo tulee kunnostaa ja uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Ohessa vielä valmisteltu puheeni, jossa perusteluja kaupungintalon säilyttämisen puolesta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Espoo on kasvanut vauhdilla pienestä maalaiskunnasta ja kauppalasta suureksi kaupungiksi. Kun kaupungintalo nousi v. 1971 keskelle peltomaisemaa, elettiin betonikaupunkien kasvuaikaa. Tuolloin betonibrutalismia edustava uusi uljas kaupungintalo oli ylpeys. Ihailtiin nykyaikaa ja kaupungistumista huokuvaa taloa. Talo ei kenties miellytä kaikkien silmää, mutta historiallisia arvoja sillä on. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto (Castren-Jauhiainen-Nuutila).

Espoo muuttui kauppalasta kaupungiksi vuonna 1972. Kaupungin uusi hallinnollinen keskus, Espoon keskus rakennettiin 70-luvulla Espoon rautatieaseman ja vanhan harmaakivikirkon ympärille. Vuosina 1950–2000 Espoon väkiluku kymmenkertaistui.

Haluan, että kunnostamme jykevän kaupungintalomme. Kuinka hienolta se näyttikään, kun Suomen lippu hulmusi siinä valaistuna 100-vuotiaan maamme itsenäisyyspäivänä. Espoo on meille ja koko Suomelle tärkeä kaupunki.

Kaupungintalon kunto on selvitetty vuonna 2012. Nexon Consultingin tutkimuksessa todetaan: ”Kaupungintalon rakennustekninen kunto on hyvä keskeisten rakenteiden osalta. Mikrobiologinen kunto on poikkeuksellisen hyvä rakennuksen ikä huomioiden. Ilmanvaihtojärjestelmää voidaan pitää merkittävimpänä tekijänä rakennuksessa koettuihin sisäilmaongelmiin.”

Espoon keskuksen kehittäminen on tärkeää meille kaikille. Kyseessä on kotikaupunkimme keskus. Kaupungintalo on paras säästää ja kunnostaa sekä uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Peruskorjaaminen on kestävä investointi.

Kun nykyinen kaupungintalo kunnostetaan, se pitää avata Helsingin tyyliin kaikelle kansalle. Uusi pääsisäänkäynti aseman suuntaan, sinne yhteispalvelupiste ja muita kaupungin keskeisiä palveluita ja asukastoimintaa. Talo on sisältä aika hyvin suunniteltu: avara keskusaula ja kerrokset ilmavasti. Talo avautuisi kuntalaisille käyttää ja tulla, voisi olla terassikahvilat ja ovet auki. Ja enemmän kukkaistutuksia.

Kysymys on myös siitä, mitä jätämme tuleville polville. Trendit vaihtuvat, mutta jatkuvuus, juuret ja historia ovat merkityksellisiä. Jos unohdamme menneen, emme tunnista paikkaamme tässä hetkessä. Kaupungintalo on osa kaupungin identiteettiä. Mikä olisi sellainen kaupunki, joka kehityksen innosta purkaa korjauskelpoisen kaupungintalonsa?