Valtiopäivien avajaispuhe

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 10.2.2012

Arvoisa puhemies

Suomi on suurien haasteiden edessä. On vanheneva väestö, joka on huolehdittava hyvin. On nuorisoa, josta osalla menee hyvin, mutta yhä kasvavalla osalla liian huonosti. Maamme pitää olla sellainen, että se tarjoaa kaikille samat mahdollisuudet. Kiusaamista ei tule sallia. Jokaisen on voitava tuntea itsensä arvokkaaksi, jokainen on tärkeä, kaikilla on rakkaita. Jos lapsillamme on hyvä olla, on meilläkin hyvä. Koulutustarjonnan on annettava jokaiselle oma paikkansa, oli sitten kyse ammattikoulusta tai työpajasta.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa kaikille samat mahdollisuudet, samat ihmisoikeudet, vanhusten arvokkaan hoidon, lapsille hyvän ja mielekkään koulun sekä tasa-arvoisen avioliittomahdollisuuden kaikille, jotka rakastavat.

Vihreä ryhmä kannattaa kuntarakenteen uudistamista, mutta sitä ei tule tehdä ylhäältä käsin annettuna, vaan kuntia ja sen asukkaita on kuultava. Uudistuksessa on kysymys siitä, että jokaisen asukkaan palvelut turvataan. Tavoitteena on, että palveluiden järjestämisvastuu selkeytyy. Nyt monet keskeiset palvelut ovat erilaisten kuntayhtymien tuottamia, joten demokraattinen ohjaus niissä on heikentynyt.

Uudistus voi toteutua järkevällä tavalla seutuvaltuustoina, joissa on kunnanosavaltuustoina esimerkiksi nykyiset kunnat tai muut sopivaksi katsotut alueet. Yhteisen vaaleilla valittavan seutuvaltuuston vastuulla olisi seudulliset asiat kuten joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito. Nykyiset kunnat vastaisivat lähipalveluista, kuten peruskouluista, päivähoidosta ja vanhusten palveluista. Kaksiportainen hallintomalli on käytössä miltei kaikissa maailman metropoleissa.

Palveluiden turvaaminen on keskeisintä ja toinen tärkeä seikka on, että maankäytön suunnittelu saadaan seudullisesti järkeväksi. Tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, mutta yhdyskuntarakenne ei saa hajautua hallitsemattomasti. Järkevä suunnittelu vähentää liikenteen ilmastopäästöjä ja säästää arvokkaita luontokohteita ja viheralueita.

Uudistuksen keskiössä on asukkaat ja heidän palveluidensa turvaaminen. Asukkaita on kuultava. Kansanäänestykset ovat tärkeitä näin isossa kysymyksessä. Kuntarakennetyöryhmän esitys on vasta esitys ja vihreä ryhmä tekee omat linjauksensa kuntakuulemisten jälkeen.

Muutos herättää myös kysymyksiä ja pelkoakin. Ihmisten identiteetti rakentuu kotipaikkaan, omaan kylään. Tärkeää on, että paikan nimet säilyvät ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat ja lähidemokratia turvataan.

Arvoisa puhemies

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojelu ovat aikamme suurimpia haasteita. Syyskuun lopussa oli se päivä vuodesta, jolloin maapallon ihmiset olivat käyttäneet loppuun kaikki ne resurssit, jotka planeettamme pystyy vuoden aikana tuottamaan. Maailman ylikulutuspäivä havainnollistaa, kuinka paljon kulutamme maapallon resursseja yli kestävän tason. Se kertoo meille, paljonko liikaa tuotamme hiilidioksidipäästöjä suhteessa maapallon kykyyn sitoa hiilidioksidia, paljonko liikaa hakkaamme metsiä suhteessa niiden kasvuvauhtiin, paljonko ylikalastamme kalakantoja ja paljonko liikaa tuotamme jätettä suhteessa planeetan kantokykyyn. Toista maapalloa tai edes puolikasta ei ole tulossa pelastamaan meitä. Nyt toivomme on siinä, että Durbanissa saatiin lupaus kattavasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta ja ministeri Niinistön asettaman ilmastopaneelin tehtävä on valmistella hallitukselle vuosittaiset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti kestävää päästötasoa. Ilmastopaneeli selvittää myös ilmastolain säätämistä.

Arvoisa puhemies

Kauppataseemme on ollut pitkään negatiivinen, mikä muiden haasteiden ohella heikentää valtion taloutta. Valtiontalouden sopeuttamistoimet ovat tärkeitä, sillä emme halua tehdä syömävelkaa ja jättää sitä lastemme maksettavaksi. On hyvä muistaa, että tarvitsemme myös kasvun siemeniä. Vihreä talous ja sen tuomat työpaikat on osa tulevaisuuden menestystarinaa. Meidän tulee olla muutoksen airut eikä perässätulija. Vihreän talouden ohella Suomi elää huippututkimuksesta ja innovaatioista kumpuavasta edistyksestä. Koulutuksen ja tutkimuksen tasoa ei siksi pidä laiminlyödä heikossakaan taloustilanteessa. Yrittäjyydelle ja uudelle kasvuyrittäjyydelle on löydettävä tilaa. On tehtävä sellaista politiikkaa, joka edistää yrittäjyyttä paremmin kuin ennen. Globaalin työn järjestäytymisen rakennemuutos koettelee ja esimerkiksi Nokialta irtisanottavat ihmiset ja heidän asuinpaikkakuntansa tarvitsevat valtiolta käden ojennuksen.

Valtion talouden sopeutustoimissa ei saa tehdä eriarvoistavaa politiikkaa. Rikkailta voimme ottaa enemmän ja voimme korottaa ympäristöveroja, mutta köyhiä ja heikompiosaisia ei tällä kertaa saa rokottaa. Harmaa talous on saatava kuriin, sillä sen kitkeminen edistää rehellistä yrittäjyyttä, lisää valtion tuloveroja ja turvaa myös työntekijää.

Puolustusvoimauudistus on osa valtiontalouden tasapainottamista. Uudistus on perusteltu, sillä ikäluokat pienenevät ja tilat ja punkat ovat olleet tyhjinä. On selvää, että ne paikkakunnat, joita varuskuntien lakkautukset koskevat, tarvitsevat rakennemuutostukea ja irtisanottavat työntekijät työtä tai koulutusta.

Yksi kohtalon kysymys Suomen selviytymiselle on työllisyysasteen nosto. Työelämän muutokset ovat tärkeitä. Muissa pohjoismaissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Se on pienten lasten vanhemmille mahdollisuus pysyä työelämässä. Työtä tarvitaan myös osatyökykyisille. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä mielenterveydestä huolehtiminen ovat avainasemassa.

Arvoisa puhemies

Vihreä ryhmä on valmis tarttumaan haasteisiin yhdessä muiden kanssa. Tehkäämme ratkaisuja, jotka ovat inhimillisesti oikeita ja turvaavat lastemme tulevaisuuden.

Toisen kierroksen Pekka-huumaa

On ollut ilo olla kampanjoimassa Pekka Haaviston puolesta Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Jakamamme Vihreät Langat ovat tehneet hyvin kauppansa. Moni kertoi jo äänestäneensä Haavistoa. Moni, joka kertoi aluksi epäröineensä, kertoi pohdinnan jälkeen tulleen tulokseen, että Pekka on ylivoimaisesti paras ja humaanein koko kansaa yhdistävä presidentti. Hänen ulkopolitiikan kokemuksensa on vertaansa vailla ja hänen tietämyksensä taloudesta ja kaikista globaaleista ilmiöistä vakuuttavat. Kauppakeskus Sellossa Pekka Haavisto sai rokkitähden vastaanoton. Hän vangitsi kuulijat puheellaan. Pekka-kahvilassa Karkkilassa oli mukana ihmisiä yli puoluerajojen. Näen tässä kansanliikkeessä lupauksen paremmasta.

Pekka on sydämellinen, aito ja vilpitön. Tunnen hänet reiluna ja toiset huomioivana työtoverina, joka osaa hyvin perustella kantansa ja hakee kokoavaa yhteistä näkemystä. Toivon hänestä täydestä sydämestäni uutta presidenttiä. Ja nyt aurinkoiseen pakkassäähän, lähikoululle äänestämään! :)

Kuvassa Tommi Forsströmin otos Pekan vaalitilaisuudesta Tapiolassa 15.1.

Pekka Haavisto presidentiksi

Eilen Pekka Haavisto saapui laajalla kiertueellaan ilahduttamaan meitä Tapiolan yhteisötuvalle. Paikalle oli saapunut noin kolmekymmentä kuulijaa. Kiitos kaikille osallistujille ja Espoon vihreille mukavasta illasta.

Pekka Haavisto vakuutti humaaniudellaan ja tietotaidoillaan sekä ulkopoliittisella asiantuntijuudellaan. Sitä on kertynyt rauhanneuvotteluissa YK:n mandaatilla, ympäristöministerinä ja Afrikan sarven lähettiläänä. Haluan Suomelle presidentin, joka muistaa, että ilmastonmuutos on yksi maailman suurimmista uhista.

Pekka Haavistolla on arvopohja, joka kokoaa suomalaisia. Hän huolehtii syrjäytetyistä ja vähäosaisista, on huolissaan ihmisoikeuksista, mutta katsoo luottavaisena eteenpäin uskoen eurooppalaiseen yhteistyöhön sekä pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Keskustelussa nousi esiin myös näkemyksiä Venäjän tilanteesta, ajatuksia siitä, miten Venäjän demokratia-kehitys tarjoaa Suomellekin mahdollisuuksia. Lisäksi puhuimme terveydenhuoltojärjestelmän eriarvoistumisesta, joka on korjattava, syrjäytyneistä nuorista ja vanhoista, joita emme saa jättää, puhuimme myös ympäristöteknologiasta, vihreästä taloudesta ja yrittäjyydestä, joka vie maatamme eteenpäin.

Keskustelujen jälkeen oli kirjalahjojen aika. Pekka sai Espoon Vihreiltä naisilta Seikkailijan laulukirjan (Mauri Kunnas). Pekan signeeratut ”Anna mun kaikki kestää” –teokset menivät kuin kuumille kiville. Vihreät naiset muistivat myös Maisa Siiralaa teoksella ”Reipasta menoa Maisa”. Tämä oli tunnustus työstä sen hyväksi, että hallitus nimesi joulukuussa Espoon saaristo-osakunnaksi. Se on eduksi upealle Espoon saaristolle. Tommi Forsströmin ottamassa kuvassa Pekan kanssa ovat myös Marja Nuora ja Teresia Volotinen.

Saksan mallia

Kolumni julkaistu Vihreässä Langassa 4.12.2011

Taloustilanne on huolestuttava. Kertarysähdys, myräkkä, voi iskeä koska vain. Se ei yllätyksenä, sillä Italian valtionlainan korot ovat nousseet kipurajan ohi reippaasti, ovat jo kahdeksassa prosentissa. Suomenkin kymmenvuotisen lainan korot ovat nousseet kuukauden kuluessa prosenttiyksikön. Koko euroalue, mutta erityisesti eteläiset kriisimaat ovat eläneet yli varojensa. Yhteinen valuutta euro on pitänyt korot matalalla, mutta järjestelmän valuviat ovat kuljettaneet talouden vapaamatkustajia.

Euroopassa velloo kriisi, jossa taudilla on kaksi oiretta: toinen on julkisten talouksien ylivelkaantuminen, toinen säätelemätön finanssisektori pöhöttyneine vastuuttomine pankkeineen. Finanssisektorin sääntely, transaktiovero, veroparatiisien sulkeminen on tehtävä sen ohessa, että maat laittavat taloutensa tasapainoon. Ja siinä voi tutustua vaikka siihen, miten Saksassa asiat on hoidettu.

Saksa oli kymmenen vuotta sitten heikossa taloustilanteessa. Saksojen yhdistyminen tuli kalliiksi varsinkin kun se tapahtui valuuttakursseihin nähden epäsuosiolliseen aikaan. Mutta kriisi on myös mahdollisuus. Saksassa tehtiin talouden reformeja, jotka nyt kantavat. Saksassa on uskallettu jälleen ottaa uraauurtava ensimmäinen askel. Euroopan parhaiten luokiteltu kolmen A:n maa on tehnyt tulevaisuuden päätöksen luopua ydinvoimasta. Se on ensimmäinen korkean teknologian länsimaa, joka näyttää mallia, kuinka ydinvoima korvataan uusiutuvalla energialla ja energiatehokkaalla teknologialla, antaa paineen oikeansuuntaiselle kehitykselle.

Olemme myös ihastelleet Saksan tuulivoiman ja aurinkoenergian menestystarinaa. Sitä tarinaa olemme puskeneet Suomeenkin. Syöttötariffijärjestelmää. Saksassa se on vain onnistuttu tekemään nerokkaammin, tariffin kulut kerätään suoraan sähkömarkkinoilta. Meillä taas on byrokraattinen syöttötariffijärjestelmä, joka kulkee valtion budjetin kautta ja jota hallinnoi energiamarkkinavirasto. Tariffia ei anneta Suomessa pienille tuottajille. Mutta onneksi laki on saatu ja sitä voidaan parantaa.

Onko Saksa sitten täydellinen joka suhteessa? No ei suinkaan, eihän siellä ole edes perustuloa, onnellisuustalouden peruspilaria. Mutta monen asian suhteen ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. On paljon asioita, joissa voimme ottaa mallia Saksasta tai Ruotsista tai mistä vaan, missä parhaat käytänteet ovat vallalla. Suomessa, niin innovatiivisia kuin olemmekin, valtajärjestelmillämme on taipumus tarrata menneisiin rakenteisiin. Jos uskallamme tehdä uutta, ottaa mallia parhaista käytänteistä tai pistää paremmaksi, kaikki on mahdollista.

Kattava ilmastosopimus on Suomen etu

Durbanin kokous ehti venyä puolitoista vuorokautta yliajalle, ennen kuin tapahtui se, mihin moni ei etukäteen muutaman laihaksi jääneen ilmastokokouksen jälkeen uskonut: kokouksessa saatiin aikaan sopimus, jossa valtaosa maailman valtioista on mukana.

Sopimukseen kuuluu tiekartta kohti kattavaa, maailmanlaajuista ilmastosopimusta. Tämän lisäksi Kioton pöytäkirjasta saatiin aikaan toinen velvoitekausi ja vihreä ilmastorahasto. Tulos on kunnioitettava ja historiallinen, sillä päästöjen rajoittamiseen saatiin ensimmäistä kertaa sitoutettua lopulta myös Kiinan ja Intian kaltaisia nousevia talouksia.

Sopimus ei kuitenkaan ole täydellinen, ja monet ympäristöjärjestöt ovat esittäneet aiheellista kritiikkiä: kattavat päästövelvoitteet alkavat vasta vuonna 2020 ja Kioton pöytäkirjan jatkon kokoonpano jäi vajaaksi. Tehdyt päätökset itsessään eivät vielä rajoita lämpenemistä alle kahden asteen, vaan lisää on tehtävä. Se on seuraava askel.

Myös opposition suunnalta on kuulunut kritiikkiä ilmastosopimuksesta, mutta aivan päinvastaisesta syystä. Sen sijaan, että tehtäisiin enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja hillitsemiseksi, oppositio toivoo, että olisi tehty huomattavasti vähemmän. Keskustapuolueen kansanedustajat kritisoivat tiistain täysistunnossa ilmastosopimusta väitteellä, että sopimus ei ole Suomen etu metsien hiilinieluja koskevan päätöksen yksityiskohtien vuoksi. Keskustan kansanedustajat arvostelivat rajusti ympäristöministeriön vuosibudjettia esitellyttä ministeri Niinistöä. He eivät nähneet mitään hyvää ilmastosopimuksessa. Esitettiinpä salissa edelleen vanha vaade ympäristöministeriön lakkauttamisesta.

Tosiasia on, että kun tehdään kansainvälistä sopimusta, jokaisen maan on joustettava jostain. Suomi neuvotteli Durbanissa EU:n rintamassa ja saavutettujen tulosten lisäksi ministeri Niinistö neuvotteli EU:lta myös kompensaatiota Suomen valtiolle mahdollisten menetysten varalta. Toivomme oppositiolta työrauhaa ja kannustusta näille neuvotteluille. On syytä myös muistaa, että maapallon tulevaisuus on myös Suomen metsien tulevaisuus. Jos ilmasto lämpenee yli kahden asteen, tietää se luonnossa ennalta-arvaamattomia muutoksia. Esimerkiksi metsiä tuhoavat tuholaiset voivat lisääntyä hillittömästi.

Lyhyelläkin tähtäimellä sopimuksen hyöty on Suomelle kuitenkin suurempi kuin mahdollinen haitta. Maamme talous hyötyy, kun kaikilla on samat pelisäännöt, eikä muualla voida tehdä samoja asioita halvemmalla välittämättä ympäristöstä. Jos mitään ei tehdä nyt, tulevat sukupolvet maksavat kohtuuttoman taakan. Lupaus kansainvälisestä kattavasta ilmastosopimuksesta on joululahja Durbanista.

Eduskunnan Start up –verkoston seminaari: Miten nostetta kasvuyrittäjyydelle?

Olemme koonneet voimamme Start up ryhmäksi yli puoluerajojen, koska maamme tarvitsee riskinottoa ja kasvuyrittäjyyttä. Suomessa ei ole mekanismeja, jotka tunnistavat kasvuyrittäjyyden ja tukevat sitä oikealla tavalla. Tärkeä kysymys on, miten pärjäämme globaaleilla markkinoilla, miten löytää uusia ratkaisuja ympäristönsuojelussa, uudet palveluinnovaatiot sekä ICT-ratkaisut. Ryhmässä opiskelemme eri maissa olevia kasvuyritysmalleja, tapaamme yrittäjiä ja talouden asiantuntijoita, järjestämme tilaisuuksia. Näiden kautta haluamme löytää Suomeen parhaiten sopivia käytänteitä, joita ajamme yhdessä eteenpäin.

Suomessa on korkeatasoista tutkimusta ja osaamista, joista syntyy innovaatioita. Innovaatioketjun tärkeä lenkki on sen kaupallistava yritys. Nyt liian moni lupaava innovaatio kuihtuu tai päätyy muihin maihin. Muutosta tarvitaan ja muutoksen ajuriksi hyviä, konkreettisia ideoita. Pitää voida epäonnistua ja pitää hyväksyä onnistuminen. Eduskunnan Start up -ryhmässä on ollut esillä ehdotuksia, joista yksi lupaava on Ruotsin mallin mukainen pääomasijoitustappioden vähentämismahdollisuus verotuksessa. Se ei edes maksaisi valtiolle, mutta pienentäisi rahoittajien riskejä.

Lopuksi kaikille avoin kutsu: Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja ideoimaan tiistaina 13.12 Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfoon klo 14-16. Seminaarissamme kuullaan yrittäjien ja alan asiantuntijoiden tiiviitä puheenvuoroja. Mukana start-up saunan valmentajat Ilkka Paananen, Moaffak Ahmed, Jussi Harvela ja Petteri Koponen sekä Ville Simola Aaltoes:sta, Risto Setälä Tekesistä, Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, Tuomas Syrjänen Futurice Oy:stä sekä Harri Jyrkiäinen Pienyrittäjistä. Tulehan sinäkin!

Loppuvuosi velaksi

Eilen eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmän tilaisuudessa ministeri Niinistö kertoi luonnonsuojelutavoitteista ja saimme tärkeitä kommentteja ympäristöjärjestöiltä. Luonnon suojelu on saatava kokonaisvaltaiseksi, kaikessa toiminnassa huomioiduksi. Puhdasta, villiä ja alkuperäistä luontoa me kaipaamme. Vähemmälläkin kulutuksella tulemme toimeen.

Eilen oli myös se päivä vuodesta, jolloin maapallon ihmiset ovat käyttäneet loppuun kaikki ne resurssit, jotka planeettamme pystyy yhden vuoden aikana tuottamaan. Loppuvuosi - kolme kuukautta ja kolme päivää - lainataan ympäristöltä ja tulevilta sukupolvilta.

Maailman ylikulutuspäivä eli Earth Overshoot Day on Global Footprint Networkin kehittämä tapa havainnollistaa sitä, kuinka paljon kulutamme maapallon resursseja yli kestävän tason. Se kertoo meille, paljonko liikaa tuotamme hiilidioksidipäästöjä suhteessa maapallon kykyyn sitoa hiilidioksidia, paljonko liikaa hakkaamme metsiä suhteessa niiden kasvuvauhtiin, paljonko ylikalastamme kalakantojen uusiutumistahtiin nähden ja paljonko liikaa tuotamme jätettä suhteessa planeetan kantokykyyn. Luonnonvaroja tuhlattiin ja jätettä tuotettiin tänä vuonna 35 prosenttia liikaa, jolloin reilu kolmannes vuodesta eletään velaksi.

Maailma on elänyt yli varojensa joka vuosi 1970-luvulta alkaen. Päivä aikaistuu vuosittain keskimäärin kolmella päivällä. Global Footprint Networkin mukaan nykykulutuksemme vaatisi kohta jopa puolentoista maapallon luonnonvarat, jotta resurssit riittäisivät vuoden loppuun asti. On sanomattakin selvää, että toista maapalloa tai edes puolikasta ei ole tulossa pelastamaan meitä. Jäljelle jää siis ainoastaan vaihtoehto alkaa käyttää luonnonvaroja niin, ettemme ota joka vuosi lisää lainaa, jota emme voi koskaan maksaa takaisin.