perjantaina, tammikuuta 22, 2021

Espoon alkuperäiset meritaimenkannat turvattava

Valtuustokysymys meritaimenkantojen turvaamisesta Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöissä käsiteltiin valtuuston kokouksessa 7.12.2020. Vastauksen perusteella Espoonjoen suojelusuunnitelman toteutusta nopeutettiin. Joten valtuustokysymys edisti kalaston suojelua Espoossa. :) Lue lisää alla olevasta valtuustopuheestani. Esittämäni toivomus Espoonjoen suojelusuunnitelman päivityksestä hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Suomessa on kymmenisen jokea, joissa on alkuperäinen meritaimenkanta. Sekä Espoonjoessa että Mankinjoessa vaeltaa taimenkanta samoja reittejä kuin satoja vuosia sitten. Nämä vesistöt ovat kulttuurihistoriallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita.

Tekninen lautakunta kehottaa lausunnossaan ympäristökeskusta neuvottelemaan verkkokalastuskiellosta Espoonlahdelle. Lisäksi lautakunta kehottaa kiirehtimään aloitevastauksessa mainittuja toimenpiteitä.

Vastauksessa ilmenee vesistöjen ekologinen tila ja ravinnekuormitus. Espoonjoen tila on fosforipitoisuuden perusteella vain tyydyttävällä tasolla. Myös Mankinjoen valuma-alueella on ravinnekuormituksesta aiheutuvia haasteita.

Meritaimenkantojen suotuisan suojelun tila varmistetaan mm. Espoonjoen ja Mankinjoen vaellusesteiden poistolla sekä elinympäristöjen kunnostuksilla.

On keskeistä, että suurilta, haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavilta, hankkeilta edellytetään vesi- tai ympäristösuojelulain mukaista lupaa sekä ympäristövaikutusten arviointia. Raskas junavarikko ei näkemykseni mukaan sovi Luoma-Mankin arvokkaaseen luonto- ja kulttuuriympäristöön.

Aloitevastauksessa on annettu myös selvitystä hulevesisuunnitelmien tärkeydestä maankäytössä ja kaavoituksessa.

Vuonna 2008 laaditussa Espoonjoen suojelusuunnitelmassa esitettiin toimenpiteiksi Espoonjoen peratun uoman palauttamista luonnontilaiseksi, monivaikutteisten kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustamista valuma-alueelle sekä Bodominjärven säännöstelypadon muuttamista kalayhteyden mahdollistavaksi tekokoskikynnykseksi.

Työ on vielä kesken. Vuonna 2017 päivitettiin Espoonjoen, Glimsinjoen, Glomsinjoen ja Mankinjoen varsien peltojen suojavyöhykesuunnitelma ja kartoitettiin sopivia paikkoja kosteikoille ja laskeutusaltaille.

Mankinjoen vesistössä tavoitteena on mahdollistaa vaelluskalojen esteetön nousu Gumbölenjokea Nuuksion Pitkäjärveen saakka. Kalojen nousu on aiemmin pysähtynyt Gumbölen Myllykosken patoon, johon on juuri valmistunut hieno kalatie.

Vaellusesteiden poiston jälkeen huomio kiinnittyy kutusoraikkojen kunnostamiseen. Gumbölenjoen sivupuroa, Karhusuonpuroa, on kunnostettu Espoon ympäristöyhdistyksen, Virtavesien hoitoyhdistyksen ja paikallisen omakotiyhdistyksen yhteistyöllä luoden taimenille kutusoraikkoa. Yhdistykset, kuten Virtavesien hoitoyhdistys, toteuttavat taimenistutuksia ja kutusoraikkokunnostuksia myös muissa Espoon puroissa ympäristökeskuksen tukemana.

Esitän lopuksi valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan toivomuksen:

Toivomus

Valtuusto toivoo, että selvitettäisiin mahdollisuudet päivittää Espoonjoen suojelusuunnitelmaa.

lauantaina, joulukuuta 05, 2020

Espoon budjetista 2021

Espoon valtuusto päätti juuri vuoden 2021 budjetin. Alla puheenvuoroni kokouksessa. Hyvää viikonloppua ja Suomen itsenäisyyspäivää kaikille! 🕯🕯💙

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Valtiovarainministeriö arvioi, että maamme BKT supistuu kuluvana vuonna 4,5 prosenttia. Tänä syksynä kuntatalouden näkymät ovat poikkeuksellisen haastavat. Koronaepidemian pitkittyessä on jouduttu tekemään sopeutusta Espoon talouteen.

Asukkaiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtiminen on keskeistä, joten koronarajoitukset ovat tarpeellisia. On muistettava, että taudin etenemistä hillitsevät rajoitustoimet lisäävät asukkaiden tuen tarvetta. Koulunkäynti on vaikeutunut. Se lisää nuorten ahdistuneisuutta. Työllisyystilanne on heikentynyt ja varsinkin monet yrittäjät ovat todella lujilla. Siksi on tärkeää, että panostetaan ennaltaehkäisevään tukeen ja säilytetään peruspalvelut laadukkaina. Pienet lapset tarvitsevat turvallisen koulutien lähikouluun. Lasten ja nuorten koulutus on oltava suojeluksessamme jatkossakin. Lähikirjastot parantavat yhteisöllisyyttä ja ne on säilytettävä nyt ja tulevaisuudessa.

Moni ikäihminen kokee korona-aikana kouriintuntuvasti yksinäisyyttä. Koronan vuoksi tapaamiset läheisten kesken ovat vähissä. Meillä päättäjillä on vastuu turvata mahdollisimman kattavat ja laadukkaat vanhuspalvelut, kotiin vietävät palvelut ja hoivakotien hyvä taso.

Jotta voimme turvata palvelut asukkaillemme, huolehditaan myös kuntatalouden tulopohjan kasvattamisesta. Haastan Espoon päättäjät tekemään päätöksiä huomioiden vaikutus pienyritysten toimintamahdollisuuksiin. Meidän on kyettävä lisäämän kaupungin hankintoja pienyrityksiltä ja karsittava yritystoimintaa vaikeuttavaa byrokratiaa. Huolehtimalla pienyritysten toimintaedellytyksistä turvaamme espoolaisten työllisyyttä ja hyvinvointia.

Espoossa on upea luonto, jota on vaalittava vaikeinakin aikoina. On huolehdittava suojelualueista ja turvattava lähimetsien säilyminen kaupunkisuunnittelussa. Metsäretkeily on korona-aikaankin turvallista ja edistää monin tavoin terveyttä. Espoossa on myös upea vesistö: merenrannat, järvet ja jokivesistö. Espoon Keskuksen sydämessä virtaava Espoonjoki sekä Mankinjoki sisältävät myös poikkeuksellisen aarteen, alkuperäisen meritaimenkannan.

Esitän, että valtuusto hyväksyy seuraavan toivomuksen.

Valtuusto toivoo, että Espoon jokivesistöjen suojeluun ja kunnostuksiin kohdennetaan määrärahoja, jotta voidaan turvata virtavesiluonnon hyvä ekologinen tila ja uhanalaisten meritaimenten kantojen kasvu.

torstaina, syyskuuta 17, 2020

Valtuustossa lausunto sote-esityksestä

Espoon valtuusto päätti lausunnosta hallituksen sote-esitykseen. Lausuntomme on hyvin kriittinen. Toivon, että esitys korjataan tukemaan kaikkien suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Alla puheeni maanantain kokouksessa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Marinin hallituksen sote-esitys kurittaa Espoota kohtuuttomasti. Taloudelliset menetykset ovat kaupungillemme suuria. Tällaista esitystä ei voi hyväksyä. Meillä on vastuu asukkaitten hyvinvoinnista ja palveluista.

Rahoitusmalli leikkaisi espoolaisten sotepalveluista sekä heikentäisi palveluiden laatua ja hoitoon pääsyä. Se vie Espoolta verotuloja, mutta jättäisi velat. Meille jäisi entistä vähemmän varaa koulutukseen, liikuntaan ja muihin sivistyspalveluihin. Myös sivistyspalvelut turvaavat terveyttä ja hyvinvointia. Niitä ei pidä rapauttaa!

Espoon kaupunki ja muut kasvavat kunnat eivät voi rahoittaa loputtomiin muita Suomen alueita. Marinin hallituksen on esitettävä malli, joka on reilumpi. On huomioitava kehittyvien kaupunkien tarpeet ja hyvinvointi.

Espoolaiset tarvitsevat turvatut ja tasokkaat sotepalvelut. On tärkeää, että koko valtuusto lähettää yhteisen kriittisen viestin valtiolle. Me puolustamme espoolaisten palveluja ja hyvää tulevaisuutta.

sunnuntaina, syyskuuta 06, 2020

Espoo-päivän tunnelmia


Tunnelmia Espoo-päivältä 29.8. 🌞 Suhasin pyörällä kiinnostavien tapahtumien välillä. 🚲 Parasta Espoossa on luonto ja espoolaiset! #munespoo 💛💙 #espoo #esbo #espoopäivä

Hain WeeGeeltä puun ja istutin sen pihalleni. #miljoonanpuuntalkoot #pienimänty

Laajalahdella luonto on keskellä kaupunkia. 🌱 🦆🦇 #suomenluonnonpäivä #espoopäivä #luonnonsuojelualue #laajalahti

Villa Elfvikin luontotalo.

Luontotalon näyttelyssä oli ihania ”Puutarhan lumo” -teoksia. #villaelfvik #luontotalo

Tapiolan taidekierroksella tutustuttiin pihataiteeseen. Pyöräparkissa on Seela Petran ”Sinä päivänä” teossarja. Hieno parkki sijaitsee metroaseman vieressä. #tapiola

Heikki Konttisen Morsian. Hän oli ajatellut Tapiolaa nuorten perheiden kotina, mitä ”Morsian” patsas symboloi.

Antonio Da Cudan Luominen avaruudessa. Siitä voi löytää taiteilijan Leo pojan kädenjäljen. #tapiola

Keran halleilla tapahtuu yhteisöllistä toimintaa, kaupunkiviljelyä, pelaamista, katutaidetta. Tyhjäksi jääneet varastot palvelevat nyt asukkaita. #kera

Elinvoimainen Espoo -ohjausryhmässä olemme tukeneet Kera kollektiivin taideprojektia. 😊 #kera #kerakollektiivi #espoopäivä

tiistaina, kesäkuuta 16, 2020

Maakuntakaavan äärellä, luontoarvoja turvaten

Maakuntavaltuusto on kokoontunut jo kahdesti käsittelemään Uudenmaan maakuntakaavaa. Asian käsittely on edelleen kesken. Kaava on jaettu kolmeen osaan: Helsingin seutuun, Itäiseen Uusimaahan ja Läntiseen Uusimaahan. Olemme käsitelleet vasta Helsingin seudun kaavaa, josta käsittelyssä oli useita äänestyksiä. Toistaiseksi muutosehdotukset on äänestetty nurin. Itse tuin äänestyksissä suojelu- ja viheralueiden lisäämistä, Espoon Myntinmäen ja Helsingin Vartiosaaren asutusalueiden poistoa sekä varikkomerkinnän poistoa Luoma-Mankista. Muilta osin tuin kaavan pohjaratkaisua.

Junaliikenteen varikko ei sovi Luoma-Mankkiin, arvokkaiden luontoalueiden kupeeseen ja kulttuurimaisemaan. Lähistöllä on Fiskarsinmäen ihana luonnonsuojelualue. Espoonlahti-Saunalahti Natura 2000 alue on aivan suunnitellun varikkoalueen vieressä. Alueella on uhattuna Mankinjoen vesistön taimenkanta ja kansallisesti merkittävä linnustoalue. Alue on myös tulva-aluetta ja vaikeasti rakennettavaa savimaata. Vaikka raskas junavarikko on tarpeellinen Rantaradalle, on selvitettävä huolella eri vaihtoehtoja. Kiireessä ei pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä.

Kyseenalaistin keskustelussa esitetyn väitteen, että kaavamerkintä olisi ohjeellinen, eikä osoittaisi varikon tarkkaa sijaintia. Kyllä merkintä osoittaa varikon juurikin Luomaan tai Mankkiin, jotka sijaitsevat vierekkäin. Parempi ratkaisu olisi selvittää sijainti varikolle kuntien kanssa yhteistyössä. Varikkoa ei tarvita vain Espoon kaupunkiradan tarpeisiin, vaan laajan seudullisen raideliikenteen parantamiseksi Helsingistä Raaseporiin. Kannatin Mia Laihon (kok) palautusesitystä, että varikon kaavamerkintä tulee poistaa Luoma-Mankista ja selvittää sopivampaa sijaintia. Esitys hävisi äänin 48-23. Mielestäni tämä ei ole demokraattinen keino päättää varikon sijaintia, vaan asukkaita ja osallisia kuntia tulee kuulla. Vaikea uskoa, että asia tällä tavoin pakottamalla ratkeaisi.

Keskustelussa tein esityksen Espoon Myntinmäen raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen merkinnän poistamiseksi. Myntinmäestä on löydetty viimeisimpien luontokartoitusten yhteydessä merkittäviä luontoarvoja. Espoon kaupungilla on ollut toive sijoittaa Myntinmäkeen uusi asema tulevan tunnin junan radan varrelle. Mutta näillä näkymin sinne ei olisi tulossa asemaa. Väylävirasto ja ELY-keskus eivät ole nähneet paikkaa hyvänä asemalle. Espoossa on paljon realistisempi ja toteutuskelpoisempi uusi aseman seutu Histassa, jonne maankäytön kehittäminen kannattaa keskittää. Maakuntakaavasta on syytä poistaa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen merkintä Myntinmäestä, sillä se sallisi alueen rakentumisen, vaikka asemaa ei paikalle tulisi. Tämä hajauttaisi yhdyskuntarakennetta ja hävittäisi arvokkaita metsiä. Myntinmäki on syytä säilyttää luonto- ja virkistysalueena maakunnallisesti merkittävien luontoarvojensa vuoksi. Esitys äänestettiin kumoon äänin 42-20.

Uusimaa-kaava 2050 on niin sanottu strateginen kaava, jossa esitystapa on suurpiirteinen. Kaavan suunnitteluperiaatteet on jaettu seitsemän eri otsikon alle: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia. Näiden teemojen pohjalta kaavassa on esitetty taajamatoimintojen alueet, elinkeinoille ja logistiikalle varatut alueet, suojelualueita, virkistysalueita, maa- ja metsätalousalueita sekä kulttuurimaisemia. Uudenmaan liitolle voi antaa kiitosta siitä, että kaavaan on lisätty uusia suojelualuevarauksia yhteensä 15 000 ha. Mukana on myös soidensuojeluohjelman mukaisia alueita. Keskustan valtuutettu esitti tosin uusien suojelualueiden poistamista, mutta onneksi tuo ehdotus hävisi äänin 48-27. Suojelualueiden merkitys korostuu, kun luonnon monimuotoisuus hupenee.

Luonto tarvitsee enemmän puolustajia. Strategisen kaavan heikko lenkki on siinä, että vanhojen kaavojen mukaisia pienimpiä suojelualueita jätettiin merkitsemättä uuteen kaavaan. Jokainen pienikin yhteys on luonnolle tärkeä. Varsinkin kasvupaineisella pääkaupunkiseudulla viheryhteysmerkinnät ovat lajien turva. Vihreiden Tuomas Rantanen esittikin keskustelussa tärkeän muutoksen: ”Myös pienet alle 5 ha suojelualueet merkitään kaavaan. Tämä koskee myös soidensuojelun täydennysohjelman kohteita. Yli 25 ha virkistysalueet merkitään aluevarauksina, jolloin niitä koskee rakentamisrajoite. Viheryhteysmerkintöjä lisätään IV vaihemaakuntakaavan mukaisessa laajuudessa.” Valitettavasti esitys hävisi äänin 41-22.

Keskustelu ja käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa. Koko maakunnassa on tärkeää turvata arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet. Uudellamaalla on tarvetta myös uusille raideliikenneyhteyksille. Kannatan kaavan pohjaratkaisua raiteille sekä lännessä että idässä. Kaavaan on merkitty itäisen rantaradan varaus Kotkaan sekä yhteystarvemerkintä Kouvolaan. Ratkaisu on raideliikennemyönteinen ja mahdollistava.

keskiviikkona, kesäkuuta 10, 2020

Valtuuston puheenjohtajistoon

Valtuuston etäkokouksessa maanantaina tulin valituksi valtuuston 3. varapuheenjohtajaksi. Kaupungin onnittelukimppu tuli kotiin, kiitos! 🌸

Jätimme kokouksessa yhdessä Risto Nevanlinnan ja 18 muun valtuutetun kanssa valtuustokysymyksen Espoon alkuperäisten meritaimenkantojen turvaamisesta Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöissä. Lisäksi puhuin taloudesta ja pienyrityksistä, lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä heikompiosaisten aseman turvaamisesta. Uusi asema Espoon valtuuston yhtenä varapuheenjohtajista tarkoittaa, että pääsen useampiin neuvottelupöytiin ja ajan entistä vahvemmin kuntalaisten asiaa.

keskiviikkona, toukokuuta 20, 2020

Vihreiden vaihtoehto Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaan

Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan ilmastovaikutukset on arvioitava huolella. Asukkaiden palvelut ja luontoarvot on turvattava, niitä puolustimme kaavan käsittelyssä. Vihreiden kaupunginhallituksessa tekemä esitys, vihreä vaihtoehto, löytyy ao. linkin takaa. Seuraavaksi kaava on menossa nähtäville, jotta siihen voi tutustua ja lausua palautetta. Vihreä vaihtoehto perustuu seitsemään pointtiin:

1.) Mynttilän metsän luontoarvojen turvaaminen
2.) Suojelualueiden lisääminen
3.) Viiskorven rakentamistehokkuuden keventäminen
4.) Nykyisten pientaloalueiden kehittyminen pientaloalueina
5.) Virkistysalueiden lisääminen
6.) Matalajärven Natura-alueen turvaaminen
7.) Kaupunkirakenteen hajautumisen estäminen

Kaikki halukkaat voivat tutustua kokonaisuudessaan Vihreiden esitykseen Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaksi osoitteessa:

bit.ly/vihreayleiskaava