maanantaina, maaliskuuta 25, 2019

Mitä olen saanut aikaan eduskunnassa –teot ratkaisevat

Minulta on kysytty, mitä asioita olen saanut aikaan eduskunnassa. Listaan tässä osan saavutuksista, joitakin itselleni merkittävimpiä kysymyksiä. On tunnettua, että eduskunnassa työ tehdään valiokunnissa. Asioihin, budjettiin ja lakimuutoksiin perehdytään valiokunnissa, kuullaan asiantuntijoita ja argumentoidaan. Ratkaisevassa käsittelyssä valiokunnan mietintö ja mahdolliset pykälämuutokset syntyvät keskustelun ja äänestysten pohjalta. Monia päätöksiä tehdään yksimielisesti ja valiokuntatyössä voi oppositiossakin vaikuttaa.

Tarkastusvaliokunnassa olen ajanut vihreää ja heikoimmat huomioivaa valtion talouspolitiikkaa, jossa huomioidaan myös kasvun tarvitsemat eväät. Yrittäjyydessä on keskeistä se, että on voitava ottaa riskejä ilman että on pelkoa kohtuuttomista menetyksistä. Tarkastusvaliokunta on teettänyt myös laajat selvitykset asuntopolitiikan ja kotoutumispolitiikan parantamiseksi. Eduskunta hyväksyi ponsiehdotuksemme, jonka pohjalta lisätään sosiaalista asuntotuotantoa. Lähiöiden kehittäminen on tärkeää ja asuntojen sijainti joukkoliikenneyhteyksien varrella. Vauhditamme myös hometalkoita, vastuut rakentamisessa ja korjaamisessa on laitettava kuntoon!

Lakivaliokunnassa olen toiminut ihmisoikeuksien parantamiseksi. Tärkeitä uudistuksia ovat olleet uusi äitiyslaki sekä vanhemmuuden yhdenvertaisuutta parantava laki lapsenhuollosta. Olemme myös yksimielisesti kiristäneet lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomioita. Yhteisiä lapsiamme on suojeltava paremmin.

Olen toiminut politiikassa lasten oikeuksien parantamiseksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Jätimme Lapsen puolesta –ryhmässä kirjallisen kysymyksen hallitukselle lapsiperheköyhyydestä. Pidin vihreiden ryhmäpuheen liikuntapoliittisesta selonteosta, jossa vaadin lasten ja nuorten harrastustakuuta sekä enemmän panostuksia terveyttä edistävään arkiliikuntaan. Nuorille on turvattava lisää koulutuspaikkoja ja lapsen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille lapsille, myös työttömien lapsille. Näiden asioiden eteen haluan tehdä työtä jatkossakin.

Uusiutuvan energian edistäminen on minulle tärkeää ja olen tehnyt siihen liittyen toimenpide-ehdotuksia, kuten lakialoitteen sähkön nettolaskutuksen käyttöön ottamisesta. Se tarkoittaa sitä, että kun asukas syöttää aurinkopaneelien ylijäämäsähkön sähköverkkoon, se korvataan hänelle sähkölaskussa tuntinetotuksena. Tämä edistää merkittävästi uusiutuvan energian pientuotantoa. Olen myös ajanut biokaasun tuotannon ja käytön edistämistä liikennepolttoaineena muun muassa kirjallisella kysymyksellä hallitukselle. Ilmastonmuutoksen torjunnan ajaminen näkyy vahvasti työssäni ja toimissani. Jätin myös kirjallisen kysymyksen hiilinielupolitiikasta.

Itämeren suojelu on minulle tärkeä kysymys. Olen ajanut Uudellemaalle omaa täsmähanketta Itämeren suojelun parantamiseksi. Tämä onkin toteutunut ja Uudenmaan ”Ravinteet hallintaan” hankkeessa on saatu yhteistyössä viljelijöiden kanssa vähennettyä ravinnepäästöjä ja löydetty tehokkaita toimia, kuten aluskasvillisuuden käyttöä ravinteiden sitomiseen. Vihreä eduskuntaryhmä esitteli kesällä 2018 johdollani valmistellun Itämeri-avauksen. Itämeren suojelemiseksi on tehty työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu. Itämeren vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Lisäksi alati kasvava laivaliikenne aiheuttaa päästöjä ja lisää onnettomuuksien riskiä. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa Itämeren tilaa entisestään.

Vihreän eduskuntaryhmän Itämeriavauksessa esitetään toimia maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseksi ja merenkulun haittojen vähentämiseksi. Vaadimme vesilain uudistusta kalakantojen suojelemiseksi. Esitämme suojelualueiden lisäämistä ja Porkkalan kansallispuiston perustamista. Suomen roolia kansainvälisessä yhteistyössä on vahvistettava Itämeren suojelussa.

Olen työssäni pitänyt Uudenmaan raideliikenteen edistämistä jatkuvasti esillä. Muun muassa Hanko-Hyvinkään radan sähköistykseen on saatu suunnittelurahaa, mutta hanke on vielä toteutumatta ja olen jättänyt siitä kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Vaikutin eduskunnassa siihen, että länsimetron jatkeen rahoituksen valtionosuus varmistui. Toimin aktiivisesti ja olin yhteydessä VR:ään ja liikenneministeriin, kun lähijunaliikennettä Karjaalle ja Siuntioon karsittiin kohtuuttomasti. Lähijunaliikenne on todella tärkeää ihmisten arjen työ- ja koulumatkoille. Asiaan saatiin parannusta ja vuoroja lisättyä, mutta työ jatkuu. Rantaradan kunnostusta ja kaksoisraiteiden rakentamista on nopeutettava, jotta junat voivat kulkea turvallisesti aikataulussa. Kannatan myös uusia raideinvestointeja, tunnin junaa Espoo-Lohja-Turku ja raideliikenneyhteyttä itään Porvoon suuntaan.

Vihreässä ryhmässä olemme ajaneet työllisyyden edistämistä yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa. Sipilän hallitus on valitettavasti heikentänyt kaikkein köyhimpien asemaa leikkaamalla työttömiltä, pienituloisilta eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja opiskelijoilta. Olemme eduskunnassa vastustaneet tätä eriarvoistavaa politiikkaa, tehneet vihreitä vaihtoehtobudjetteja. Niissä on vihreänä lankana sosiaalinen oikeudenmukaisuus, panostus koulutukseen ja tutkimuksen sekä luonnonsuojelun edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Rahoitusta haemme leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia sekä uudistumisen kannalta tehottomia suuryritysten tukia. Omassa politiikassani korostuu vahvasti myös tieteen ja tutkimuksen määrärahojen nostaminen, satsaukset innovaatiopolitiikkaan ja tutkijoiden aseman parantaminen.

Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmän (Vamyt) puheenjohtajana olen tehnyt työtä vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseksi. Olemme ryhmässä toimineet, jotta esteettömyys otetaan paremmin huomioon joukkoliikenteessä, rakentamisessa ja palveluissa. Vaikutimme ryhmänä siihen, että EU:n vammaiskortti on otettu Suomessa käyttöön. Kortin avulla vammainen voi muun muassa joukkoliikenteessä todistaa tarvitsevansa avustavan saattajan, jolloin hänen ei tarvitse ostaa kahta lippua. Vaikutimme siihen, että hallitus perui suunnittelemansa kohtuuttomat leikkaukset ikääntyneiltä vammaisilta ja heidän palveluistaan. Olemme edistäneet vammaisten yrittäjyyttä, työllistymistä ja koulutusta. Otimme kehitysvammaisia nuoria eduskuntaan TET-harjoitteluun.

Olen jättänyt useita kirjallisia kysymyksiä liittyen Kelan terapia-, tulkkaus- ja kuljetuspalveluiden kilpailutuksiin, jotka ovat heikentäneet merkittävästi palveluja. Asia ei ole vielä kunnossa ja työtä on jatkettava. Tarvitsemme myös uuden vammaisten asemaa parantavan vammaispalvelulain, sillä ehdotus laiksi raukesi hallituksen soten kaatuessa.

Minulla oli ilo olla vammaisjärjestöjen kansalaisaloitteen ”Ei myytävänä” suojelija. Vaikka aloitetta ei sellaisenaan hyväksytty, eduskunta hyväksyi vahvasti aloitteen hengen ja evästi ponsilla tulevaa eduskuntaa etsimään keinot herkkien arjen palveluiden kilpailutusten lopettamiseksi.

Olen nöyrän kiitollinen siitä, että Invalidiliitto palkitsi Vamyt ryhmän Raimo Lindberg –palkinnolla. Saamamme palkintoon liittyvä rahasumma annettiin hyväntekeväisyyteen, liikuntavammaisten lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevään työhön.

Myös vanhusten hoivan kuntoon saattaminen on minulle sydämen asia. Järjestimme eduskunnan Muisti-ryhmän kanssa valtakunnallisen Muistiparlamentin, jossa keskustelimme ehdotuksista muistiystävällisen Suomen rakentamiseksi ja vanhusten hoivan parantamiseksi. Vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tarvitaan hoitajamitoitus, jotta hoidon laatu voidaan turvata. Omaishoitajien työ on arvokasta ja heidän asemansa parantamista olen edistänyt muun muassa kirjallisin kysymyksin. Tällä kaudella varmistui viimein kotiin vietävät palvelut kaikille sotaveteraaneille, jota olen usean vuoden ajanut. On viimeinen hetki osoittaa kiitollisuutta sotiemme veteraaneille.

Rakastan luontoa, jonka haluan turvata jälkipolville. Olen ajanut Porkkalan kansallispuiston perustamista ja vaikutin siihen, että hallitus myönsi puoli miljoonaa euroa Porkkalan uusien retkeilyreittien kehittämiseen. Kannatan myös Tammisaaren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen laajentamista. Kansallispuistot parantavat retkeilymahdollisuuksia ja parantavat luonnonsuojelua. Olen tehnyt työtä luonnonsuojelun lisäämiseksi. Olen tehnyt pienvesistöjen sekä kalakantojen suojelun edistämiseksi useita toimenpide-ehdotuksia, kuten ehdotuksen vaellusesteiden purkamiseksi sekä kirjallisen kysymyksen Vantaanjoen jätevesipäästöistä. Eläinsuojeluasioissa olen ajanut uutta eläinsuojelulakia sekä eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien tutkimuksen rahoituksen lisäämistä.

Ulkopolitiikassa olen keskittynyt pohjoismaisen yhteistyön edistämiseen Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä. Toimin myös Osaaminen ja kulttuuri –valiokunnan puheenjohtajana jo toista vuotta. Tämä on osoitus luottamuksesta yli puoluerajojen ja maiden kesken. Olemme ajaneet pohjoismaista yhteistyötä harvinaisten sairauksien tutkimuksessa, yhteisiä maisteri- ja tohtoriohjelmia Pohjoismaisiin korkeakouluihin, työmahdollisuuksien lisäämistä, kansankulttuurin aseman parantamista sekä tukea alkuperäiskansojen omille kulttuuriprojekteille. Ehdotin puheessani Pohjoismaiden neuvoston ministereille kokouksessa, että Pohjoismaat ottaisivat johtajuuden ilmastonmuutoksen torjunnassa yhteisellä ilmastojulistuksella. Ministerit kannattivat asiaa ja yhteinen julistus annettiinkin tänä talvena.

Hallituksen sote-uudistus kaatui eduskunnassa viime metreillä. Sipilän hallituksen markkinamalli ei sellaisenaan voi tulla kyseeseen. Osallistuin soten käsittelyyn lakivaliokunnassa, jossa ilmeni vakavia puutteita liittyen asiakkaan oikeusturvaan. Mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tarvitaan ja työ jatkuu. Terveyskeskuksista on saatava parempaa hoitoa ja lääkärille on päästävä, kun on tarve. Panostetaan ennaltaehkäisyyn, jotta ongelmat hoidetaan ennen raskaampien hoitojen ja toimenpiteiden tarvetta. Tehdään sosiaali- ja terveyspalveluista yhdessä toimiva kokonaisuus. Mielenterveyspotilaiden on päästävä hoitoon. Vahvistetaan terapiaa ja matalan kynnyksen palveluja. Tärkeät palvelut ovat lähellä.

Tässä oli avattuna joitakin ajamiani asioita politiikassa. Muita asioita löytyy blogistani, sekä nettisivulle kootuista kirjoituksista, puheista ja aloitteista. Eduskuntatyö on haastavaa työtä. Se on yhteistyötä ja pitkän linjan vaikuttamista. On tärkeää toimia vastuullisesti, sekä omien periaatteiden ja arvomaailman mukaisesti.

torstaina, helmikuuta 21, 2019

Kannustetaan työhön, ei lannisteta!

Hallituksen aktiivimalli leikkaa työttömyyskorvausta, mikäli työtön ei ole ollut koulutuksessa tai löytänyt pientä työkeikkaa. Aktiivimalli on lisännyt ihmisten köyhyyttä ja pahoinvointia, muttei ole lisännyt selvitysten mukaan työllisyyttä. Aktiivimalli on epäreilu, koska se leikkaa työttömän työttömyysturvaa, vaikka hän olisi ollut todella aktiivinen työnhaussa. Joka kolmas aktiivimallin leikkurin iskun saaneista on vähintään 60-vuotias. Eikä kaikilla seuduilla ole tarjolla tarvittavaa koulutusta. Aktiivimalli on kumottava, vaati kansalaisaloite oikeutetusti. Valitettavasti eduskunnan enemmistö äänesti eilen aloitteen kumoon. Olen todella pahoillani niiden ihmisten puolesta, joiden elämää aktiivimalli koskettaa.

Vielä muutama sana hallituksen toisesta työllisyystoimesta, perustulokokeilusta. Alustavien tulosten mukaan kokeilu on parantanut ihmisten hyvinvointia ja itsetuntoa, vaikkei ole merkittävästi vaikuttanut työllisyyteen. Kokeiluun on päässyt 2000 onnekasta pitkäaikaistyötöntä. Perustulokokeilun perusteella voi arvioida, että vaikeasti työllistettävät pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat muutakin tukea, kuten koulutusta ja sosiaalipalveluja työllistymiseen. Aitoja tuloksia perustulon toimivuudesta ja työllistävyydestä saisi, jos kokeilu laajennetaan muun muassa freelancereihin, taiteilijoihin ja pienyrittäjiin.

Valitsen siis perustulon jatkoon ja aktiivimallin hylkyyn, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on taloudellisestikin järkevää. Ihmisiin uskova, kannustava sosiaaliturva tuo parempaa tulevaisuutta.

keskiviikkona, helmikuuta 06, 2019

Hyvää saamelaisten päivää!

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v pukid!
Pyeri Säämi aalmugpeivi puohháid!
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Suomen on ratifioitava YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien yleissopimus ILO169. On taattava saamelaisten ihmisoikeudet, oikeus omaan kulttuuriin, kieleen, elinkeinoihin ja oikeus päättää omista asioistaan.

Tänään päivää voi viettää katsomalla televisiosta elokuvan ”Saamelaisveri”. Se kertoo koskettavasti saamelaisten kokemista vääryyksistä ja ihmisoikeusloukkauksista. Tarina kertoo saamelaistytöstä, joka 30-luvun Ruotsissa peitti identiteettinsä. Koulussa kiellettiin puhumasta saamea ja professorit tekivät kallonmittauksia saadakseen aineistoa rotuoppeihinsa. Tällainen ei saa koskaan enää toistua. Elokuvaa ei pysty katsomaan kyynelehtimättä.

Saamenmaa sijoittuu pohjoisessa usean valtion alueelle. Pohjoismaiden neuvostossa saamelaisten kulttuurin edistäminen on yksi työni prioriteeteista. Osaaminen ja kulttuuri -valiokunta on halunnut tukea alkuperäiskansojen omia kulttuuri- ja mediaprojekteja.

Meillä Suomessa on kaikessa lainsäädännössä huomioitava saamelaisten oikeudet. Lakivaliokunta onkin painottanut Saamelaiskäräjien parempaa resursointia.

Oma äidinkieli on jokaiselle tärkeä. On entisestään vahvistettava saamelaislasten kielipesätoimintaa ja muuta kielenopetusta. Alkuperäiskansojen elinkeinot pitävät kulttuurin elossa. Siksi en kannata saamelaisten porojen laidunmaita pirstovaa jäämerenrataa. Norjan kanssa solmittuun Teno-jokisopimukseen on ensivaiheessa lisättävä saamelaisten oikeuksia lohenpyyntiin, kun kalakantojen elpyminen sen sallii.

Meillä Suomessakaan ei ole riittävästi pengottu historiaa, eikä pyydetty saamelaisilta anteeksi heidän kokemiaan vääryyksiä. Olisi jo aika. Saamelaiset on Euroopan pohjoisin ja EU:n ainoa alkuperäiskansa. Heillä on rikas kulttuuri, josta voimme olla ylpeitä. Hyvää saamelaistenpäivää kaikille!

tiistaina, helmikuuta 05, 2019

Vamyt –ryhmälle Invalidiliiton Raimo Lindberg -palkinto

Invalidiliiton Raimo Lindberg -palkinto annettiin Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmälle. Lämmin kiitos koko Vamyt -ryhmän puolesta! Minulla on ilo vetää tätä ryhmää, jossa toimitaan yli puoluerajojen. Teemme työtä esteettömän ja yhdenvertaisen Suomen puolesta.

Vammaispolitiikka on ihmisoikeuspolitiikkaa, joka tarvitsee puolustajia. Vamyt –ryhmä pitää vammaisten asioita esillä, tapaa vammaisjärjestöjä sekä vaikuttaa vammaisten asioihin liittyvään lainsäädäntöön, kuten palveluihin, koulutukseen ja työllisyyteen.

Kun Sipilän hallitus suunnitteli leikkaavansa vammaispalveluista ja vievänsä iäkkäiltä vammaisilta oikeuden saada vammaispalveluja, nousimme Vamyt ryhmänä vastustamaan suunnitelmia. Ja saimme hallituksen perääntymään.

Vaikutimme siihen, ettei esteettömyysmääräyksiä vesitetty, kun hallitus uudisti ne normienpurkutalkoissa. Ajoimme YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimusta voimaan. Ja kun se lopulta tapahtui kesäkuussa 2016, meillä oli kansanjuhla Pikkuparlamentin puistossa vammaisten, järjestöjen ja aktiivien kanssa. Päivä oli sateinen, mutta juhlan hetkellä aurinko paistoi pilvien välistä. Monet sanoivat, että aurinko paistoi vammaisille.

YK:n vammaissopimus turvaa hyvän arjen ja palvelut, mahdollisuuden työhön ja koulutukseen. Nämä tavoitteet vaativat jatkuvaa työtä. Vaikeasti vammaisille henkilöille henkilökohtainen avustaja on tärkeä ja mahdollistaa osallisuuden. Jotta osallisuus toteutuu, on yhteiskunnan oltava esteetön. Elinikäisten hoivapalvelujen tarpeessa olevien ihmisten palveluja ei pidä kilpailuttaa, vaan palvelun jatkuvuus, laatu ja inhimillisyys merkitsevät.

Vamyt -ryhmä on ollut mukana järjestöjen haastekampanjoissa. Olimme mukana vammaisia nuoria työllistävässä ”Palkkaa taitoa” –kampanjassa. Haastoimme myös eduskunnan ottamaan TET-harjoitteluun kehitysvammaisia nuoria.

Saamaamme palkintoon liittyvä 3000 euron rahasumma annetaan hyväntekeväisyyteen. Puolet menee Oppimis- ja ohjauskeskus Valterille ja puolet Ammattiopisto Spesialle liikuntavammaisten lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Iloitsemme Vamyt –ryhmässä siitä, että palkinto menee hyvään tarkoitukseen, lasten ja nuorten parhaaksi. Lämmin kiitos Invalidiliitolle!



maanantaina, tammikuuta 28, 2019

Parempaa hoivaa vanhuksille

Vanhusten hoivan karu todellisuus ja kaltoinkohtelu pysäyttää. Hauraat vanhukset ovat rakentaneet maamme hyvinvointia. Nyt on heidän vuoronsa saada inhimillinen arki ja hyvät palvelut. Mutta tämä ei toteudu kaikille. Olemme saaneet lukea, että Valvira tutkii erityisesti Esperi Care yrityksen vanhuspalveluja, joissa on laiminlyöntejä. Yksi hoivakoti Kristiinankaupungissa on otettu kaupungin vastuulle vakavien hoivapuutteiden vuoksi. Valviran mukaan asukkaiden turvallisuus oli uhattuna.

Ongelmia on toki muillakin yrityksillä ja julkisellakin puolella palvelut ovat usein riittämättömiä. Keskeinen syy on se, että hoitavia käsiä on liian vähän. Henkilökunnan määrästä säästetään, vaikka se näännyttää hoitajat ja hoivattavat kärsivät. Suomen Perushoitajaliitto SuPerin tiedotteessa oli tänään karmaiseva kuva, mihin hoitajien puute pahimmillaan johtaa: ”Vanhuksen perushoito kärsii, vessassa käyntejä ja pesukertoja on liian vähän, iltatoimet aikaistuvat kohtuuttomasti, vanhukset laitetaan sänkyyn jo iltapäivällä, lääkehoito ei ole aikataulussa, ulkoilutuksia ei ehditä tekemään, vanhukset makaavat ulosteissaan, ruokailuun ei ole riittävästi aikaa ja vaaratilanteet lisääntyvät. Hoitajat yrittävät uupuneina selvitä kaaoksesta.”

Näin ei saa olla! On ensi tilassa laitettava puutteet kuntoon ja parannettava valvontaa. Tapaukset on myös osoitus siitä, ettei vanhuspalvelulaki ohjaa riittävästi laadukkaaseen palveluun. Lakiin on kirjattava tarkemmin hoitajamitoitus.

On pöyristyttävää, että kaiken tämän keskellä taotaan vielä voittoa yritykselle lain sallimien veroporsaanreikien avittamina. Finnwatch paljasti juuri, että Esperi Care välttelee Suomessa veroja korkojärjestelyillä. Tähänkin tarvitaan lakimuutos. Finnwatchin esitykset korkovähennysrajoituspykälän korjaamiseksi ovat kannatettavia. Niihin kuuluu mm. veroparatiisijärjestelyihin puuttuminen, korkoleikkurin tiukentaminen ja ns. tasevapautussäännön poistaminen.

Olen vieraillut hoivakodeissa ja nähnyt, miten hoitajat tekevät työtä sydämellä. ”Pahimmalta tuntuu se, kun vanhus sanoo hoitajalle, että jäisit vielä hetkeksi. Mutta minuuttiaikataulu painaa päälle ja seuraava hoivattava jo odottaa.” Näin kertoi minulle työparini, kun tein työpäivän vanhusten palvelutalossa hoitajien apuna. Kiireestä huolimatta hoitajat tekivät parhaansa ja vanhusten perustarpeet hoidettiin. Jotta jokainen vanhus saa tässä maassa arvokkaan vanhuuden, on hoitajamitoitus kirjattava lakiin.

lauantaina, joulukuuta 22, 2018

Eduskunnan budjettikäsittelystä

Eduskunnassa viikon istunnoissa käsiteltiin valtion ensi vuoden budjettia. Opposition esitykset äänestettiin kumoon, mutta näillä esityksillä on ollut vaikutusta valtiovarainvaliokunnan ratkaisuihin. Ja keskustelu ohjaa tulevaa päätöksentekoa. Alla on käyttämäni yleispuheenvuoro. Nettisivuiltani löytyy lisää puheita luonnonsuojelusta, työllisyydestä, lapsiperheköyhyydestä, tieteestä, Porkkalan kansallispuistohankkeesta, Uudenmaan liikennehankkeista ja monesta muusta asiasta.

Arvoisa puhemies,

Nyt on pakko toimia ilmastotalkoissa. Mutta miksi hallitus jakaa avokätisesti ympäristölle haitallisia tukia? Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat noin kolminkertaisia verrattuna uusiutuvan energian tukeen. Hallituksen tavoitteena on ylimitoitetut hakkuut, jotka puolittavat metsien hiilinielut vuoteen 2030 mennessä. Se heikentää luonnon lajirikkautta ja vähentää eliöstöä. Tutkijoiden mukaan kaikki hallituksen ilmastotoimet vesittyvät ja päästöt lisääntyvät.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee historiallisen nopeasti, mutta hallitus on puolittanut luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahan. Soidensuojelun täydennysohjelma on jo neljättä vuotta keskeytetty, vaikka monet linnut tarvitsevat suoympäristöä. On iso pettymys, ettei valtionvarainvaliokunta lisännyt Metso-ohjelman tukea tarvittavalle tasolle. Valiokunta osoitti pienen lisätuen suo- ja kosteikkoalueiden suojeluun.

Hallituspuolueet ovat jakaneet liikenteen joululahjarahat tiehankkeisiin. Mielestäni tämä yli 25 miljoonan euron lisäpotti on jaettu alueellisesti epätasa-arvoisesti. Uudellamaalla rahoitusta on saanut vain yksi hanke, riista-aita välille Vihti-Kirkkonummi Turku-Helsinki moottoritiellä. Se parantaa liikenteen turvallisuutta ja tarpeita on enemmänkin.

Uudenmaan alueen kevyen liikenteen hankkeiden rahoitus on ollut pitkään riittämätön. Hankkeita on olennaisesti nopeutettava monivuotisen teemapaketin kautta. Se parantaisi työ- ja koulumatkojen turvallisuutta sekä lisäisi arjen hyötyliikuntaa.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta liikenne on saatava paremmin raiteille. Uudellamaalla tarvitaan raiteita länteen, itään ja pääkaupunkiseudulle. Rantaradalle Karjaalle tarvitaan kunnostusta sekä kaksoisraiteita. Hankkeen ensimmäinen vaihe on Espoon kaupunkirata. Myös Porvoon suuntaan kaivataan lähijunaliikennettä. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistys on tärkeä hanke myös teollisuuden kuljetusten ja viennin kannalta.

Koulutus turvaa kestävän talouden ja ihmisten hyvinvoinnin. Hallitus ei kuitenkaan korjaa tekemiään jättileikkauksia tieteeltä, tutkimukselta, korkeakouluilta ja ammattikouluilta. Nuoret tuntevat olevansa hukassa, kun tulevaisuus näyttää kovin epävarmalta. Pääseekö opiskelemaan, saako valmistuttuaan töitä, pohtii moni. Helpottaisi paljon, jos toimeentulo olisi turvattu, mutta hallitus on leikannut historiallisen paljon opintotuesta.

Aktiivimalli leikkaa työttömän perusturvaa, vaikka hän olisi kuinka aktiivisesti hakenut työtä tai koulutusta. Työvoimapoliittista koulutusta ei ole tarpeeksi. Kaikkein kohtuuttomin tilanne on yli 55-vuotiaille työttömille, joille aktiivimalli on ollut pääsääntöisesti leikkaus.

Suomessa on 120 000 köyhää lasta, joiden perheissä on osattomuutta. Miltä tuntuu lapsesta, joka ei pääse retkille ja harrastuksiin kavereiden kanssa? Emme halua lasten luokkayhteiskuntaa. Köyhyys syrjäyttää. Silti perusturvan indeksijäädytykset jatkuvat, köyhimmille olennaisia tukia ei koroteta. Lapsiperheköyhyys kasvaa, eläkeläisköyhyys kasvaa. Moni pienituloinen eläkeläinen miettii, ostaako ruokaa vai lääkkeitä, kun raha ei riitä kaikkeen.

Tulevalle hallitukselle jää paljon korjattavaa. Mutta nostan vielä lopuksi muutamia asioita, mistä voi valtionvaraivaliokuntaa kiittää tehdyistä lisäyksistä. Liki 4 miljoonaa euroa saatiin kansallispuistojen retkeilymahdollisuuksien parantamiseen, joukossa mm. Torronsuo, Liesjärvi, Urho Kekkosen kansallispuisto sekä Repovesi. Hyvin tarpeellinen on myös hanke esteettömien luontokohteiden lisäämiseksi. Valiokunta antaa myös miljoonan euron tuen seuroille vähävaraisten lasten liikuntaharrastusten tukeen.

Kiitän myös lisäystä avustajakoiratoiminnan laajentamiseen. Koira edistää ja ylläpitää vammaisen avustettavan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Yhdyn myös valiokunnan vaatimukseen, että tarvitsemme krooninen väsymysoireyhtymä –taudin eli CFS taudin osalta kansalliset linjaukset tunnistamisessa ja hoidossa sekä sosiaalietuuksien myöntämisessä. Nyt monet potilaat ovat jääneet vaille apua ja hoitoa, mikä on täysin kestämätöntä hyvinvointivaltiossa. Tarpeeseen tulevat myös lisäykset saamen kielipesätoimintaan ja Saamen Kielitaltion toiminnan turvaamiseen sekä karjalan kielen elvytysohjelman jatkamiseen. Pidetään huolta kotimaisista vähemmistökielistä!

tiistaina, marraskuuta 20, 2018

Hyvää mielenterveysviikkoa!

Espoon valtuusto käsitteli eilen aloitettani psykiatrisen hoidon saatavuudesta. Hyvän keskustelun voi tiivistää siihen, että hoitoa on saatava paremmin ja matalalla kynnyksellä! Valtuusto hyväksyi myös toivomusponteni, jossa esitetään mielenterveyspotilaiden omaisille tukea, palveluja ja keskusteluapua.

Pinja Nieminen (vihr) kertoi keskustelussa päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämisen merkityksestä. Nuorisovaltuutettu Joel Vanhanen toivoi lisää koulupsykologeja matalalla kynnyksellä.

Esittelypuheessani kerroin, että aloite on tehty, koska mielenterveyspalvelut ja -hoito ovat aliresursoituja. Vastauksen mukaan palvelua on lisätty. Mutta tilanne ei vielä ole kunnossa. Siitä kertovat lukuisat hätääntyneiden yhteenotot.

Joka viides lapsi tai nuori kärsii jonkin asteisista mielenterveysongelmista. Niihin on puututtava ajoissa. Jokaisella lapsella pitää olla pääsy kouluterveydenhoitajan vastaanotolle hädän hetkellä. Tuttu hoitaja voi myös huomata, mikäli jokin painaa lapsen mieltä, vaikka lapsi olisi tullut vastaanotolle vatsakivun vuoksi.

Espoossa toimii nuorille mielenterveyspalveluja tarjoava Nuorisopoliklinikka (Nupoli). Kun nuori ottaa yhteyttä, asiantuntijat arvioivat nuoren tilanteen ja avun tarpeen. Haaste piileekin siinä, että Nupoli on liian aliresursoitu, tämä on näkynyt muun muassa aukioloajoissa. Kaikki apua pyytäneet eivät ole sitä saaneet. Lähtökohta kuitenkin on, että jokaisella apua hakevalla nuorella on hätä. Ja jokaisen yhteydenoton tulee johtaa nuoren kohtaamiseen ja tapaamiseen. Siinä selviää, onko tarvetta pitempiaikaiseen terapiaan tai tukeen.

Aikuisilla mielenterveyden ongelmista kärsivillä tilanne on heikko. Monet mielenterveyspotilaat ovat kertoneet, etteivät ole saaneet riittävästi apua hakeuduttuaan päivystykseen. He ovat saattaneet saada lääkitystä muutamaksi päiväksi pahan olon helpottamiseksi, mutta eivät ole saaneet ohjausta jatkohoitoon tai terapiaan.

Tähän tarvitaan muutos! Mielenterveyshäiriöt ovat todella yleisiä. Ja niistä voi toipua. Tarvitaan tukea myös omaisille ja perheille.

Mielenterveyspotilaiden omaiset ovat lujilla. Nuorten vanhemmat, lapsiomaiset, heillä on hätä ja tuska läheisistään. He tarvitsevat tukea tilanteeseen.

Esitin valtuuston hyväksyttäväksi toivomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:

”Valtuusto toivoo, että mielenterveystyössä kehitettäisiin potilaiden omaisten tukea ja palveluja sekä tarjottaisiin kaikille perheenjäsenille keskusteluapua ja ennaltaehkäiseviä palveluja.”

Tämä on kansallinen hätä! Masennus vie Suomessa joka päivä 9 henkilöä eläkkeelle. Viime vuonna mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 45 vuotta.

Meillä ei ole varaa hukata nuoria ja nuoria aikuisia. Autetaan ajoissa!