Aluevaltuustossa esillä hoitoon pääsy

Tiistaina kokoontui aluevaltuusto Karkkilassa. Siellä oli käsittelyssä tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2022, jota olen lautakunnan jäsenenä ollut tekemässä. Lautakunta kiinnitti huomiota tiedolla johtamisen tärkeyteen, henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamiseen ja riskienhallintaan, jotta voimme tuottaa asukkaiden palvelut turvallisesti. Puheessani nostin terveysasemien takaisinsoittojärjestelmän ja lääkärille pääsyn haasteet. Viipeitä on ollut etenkin Espoossa ja Kirkkonummella. Näin ei saisi olla. Kiireetön hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi ja jokaisen on päästävä hoitoon lakisääteisessä ajassa. Onkin palkattava lisää henkilöstöä ruuhkia purkamaan, mitä on tehtykin, jotta tilanne korjaantuu. Myös palvelusetelin tarjoaminen voi olla vaihtoehto ja saadun selvityksen mukaan asia onkin valmistelussa.

Terveysaseman takaisinsoittoa on pahimmillaan joutunut odottamaan miltei pari viikkoa paikoin Espoossa ja Kirkkonummella. Viestejä on tullut etenkin Tapiolan ja Leppävaaran terveysasemapalvelujen ongelmista. Hoitoon pääsyn viivästymistä ei voi hyväksyä. Viranhaltijat kertoivat, että parannustoimia on tehty ja esimerkiksi siirrytty Espoon viidellä terveysasemalla tiimitoiminta-malliin, mistä odotetaan parannuksia. Tilanne on kuitenkin liian pitkään ollut kestämätön! Seuraan asiaa kesälläkin ja olen yhteydessä viranhaltijoihin.

Muita kokouksessa päätettyjä asioita olivat vuoden 2022 tilinpäätöksen hyväksyminen, vuoden 2023 ensimmäinen osavuosikatsaus sekä HUS-järjestelmäsopimuksen hyväksyminen. Viimeksi mainittu sopimus koskee kaikkia Uudenmaan alueen hyvinvointialueita. Kokouksen jälkeen vihreä ryhmämme kokoontui kuvaan ja toivotamme kaikille hyvää kesää!

Valtuustossa aloitteeni koulujen ja päiväkotien puiden istutuksesta

Maanantaina valtuuston kokouksessa oli käsittelyssä talouden osavuosikatsaus ja hyväksyttiin päätös Espoon kaupunkiradan jatkeen rahoitussopimuksesta. Valtio maksaa 51 % Leppävaarasta Kauklahteen menevistä lisäraiteista. Raiteet mahdollistavat enemmän junavuoroja Espoon Keskuksen alueen asukkaille. Käsittelyssä oli myös aloitteeni, jonka jätin Meri Löyttyniemen, Risto Nevanlinnan ja muiden kanssa. Siinä esitetään puiden istutuskampanjaa kouluihin ja päiväkoteihin. Aloitevastauksessa todettiin, että puiden istutus voisi olla pysyvää toimintaa. Koulut voivat halutessaan tilata taimia kaupungilta. Kokouksessa esittämäni toivomus hyväksyttiin yksimielisesti! Käsittelyssä oli myös kaavoja, aloitteita sekä Sunan koulun laajennus- ja korjaussuunnitelma. Hyväksyimme Espooseen myös uudet asumisen ja maankäytön periaatteet. Kuvassa Henna Partanen pitää ryhmämme puhetta maankäytöstä. Vihreä ryhmä oli superaktiivinen kokouksen kannanotoissa! Vierustoverinani valtuustossa istuu ihana Elli Keisteri-Sipilä. #vihreät #espoovaltuusto #espoo #kokous #puidenistutus #aloite #sunankoulu #kaupunkirata

Nuuksion kansallispuiston laajentaminen

Valtuuston kokouksessa oli käsittelyssä Tiinan ja Riston tärkeä aloite Nuuksion kansallispuiston laajentamiseksi. Tuen aloitetta ja nostin puheessani myös suunnistamisen mahdollisuuden turvaamisen jatkossakin. Alla puheenvuoroni kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kiitos valtuutetuille Elo ja Nevanlinna tärkeästä aloitteesta! Näen hyvänä tavoitteen Nuuksion kansallispuiston laajentamiseksi. Retkeilypaikoille on tarvetta ja kansallispuistot turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Kansallispuiston reitit, pitkospuut ja keittokatokset opastavat retkeilijät poluille ja luonto säästyy kulumiselta.

Espoon LuonTo -ohjelmassa on esitetty luonnonsuojeluverkoston täydentämiskohteet. Niistä kolme kaupungin omistamaa aluetta rajautuu Nuuksion kansallispuistoon eli Hyppykallion metsä ja Hakjärvimossen - Raikorpi, sekä yksi maakunnallinen arvokohde, Kattilajärvi - Jänisniemi. Kiitos vielä kaupunginhallitukselle näkemyksestä suojelualueiden liittämiseksi osaksi rakastettua Nuuksion kansallispuistoa.

Haluan vielä nostaa esiin suunnistuksen näkökulman, mikä tulee jatkossa yhteensovittaa kansallispuistojen kanssa. Näen, että jatkossakin pääkaupunkiseudulla tarvitaan metsäisiä alueita, joissa suunnistaminen on mahdollista. Puhun esimerkiksi Helsingin Suunnistajien iltarasteista, joita järjestetään muun muassa Pirttimäessä ja Luukin ulkoilualueella.

Suunnistaminen ja muu liikkuminen luonnossa on valtavan suosittua. Iltarastit ja kuntosuunnistus ovat olleet myös perheeni harrastus, joka on tuonut iloa ja luontokokemuksia. Luontosuhteen vahvistaminen on osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Se kasvattaa nuorisoa arvostamaan luontoa. Suunnistamista voi opetella suunnistusseurojen järjestämillä kuntorasteilla.

Soisin siis jatkossakin suunnistukseen mahdollisten alueiden olevan osa metsäisiä ulkoilualueita. Mikäli suunnistuskäytössä olevia alueita on suunnitelmissa liittää kansallispuistoon, pitäisi harkita Nuuksion kansallispuiston järjestyssääntöjen muuttamista siten, että jatkossakin on mahdollista järjestää kuntosuunnistusta alueilla, joissa se nyt on sallittua. Suomen Latu ry on antanut lausunnon Nuuksion kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Lausunnossa korostetaan erilaisia luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia ja myös resurssitarpeita, jotta Nuuksioon voidaan rakentaa uusia kävelyreittejä, tuli- ja leiripaikkoja, pyöräreittejä ja talvireittejä hiihtoon. On tärkeää myös edistää esteettömiä ja yhdenvertaisia palveluja.

Suomen Latu ottaa kantaa ”massatapahtumiin”, joihin suunnistustapahtumatkin kuuluvat ja joita ei Nuuksion kansallispuiston alueilla voida järjestää.

Suomen Latu toteaakin: ”Herää kysymys, kuinka suurempia tapahtumia järjestettäisiin, jos Helsingin kaupungin omistamat ulkoilualueet liitettäisiin osaksi Nuuksion kansallispuistoa. Suomen Latu toteaakin olevan tärkeää, että kansallispuistoissa mahdollistetaan suurempienkin tapahtumien järjestäminen, toki luontoa kunnioittaen.” Näen, että tämä on usean ulkoilijan jakama huoli, jota ei pitäisi jatkossa ohittaa.

Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston budjettikokousterveiset

Vuoden viimeinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston kokous pidettiin viime viikolla. Käsittelyssä oli tulevan vuoden budjetti. Vihreät olivat valmistelleet yhdessä demarien kanssa vastaesityksen, sillä budjettineuvotteluissa ei löytynyt yhteistä näkemystä. Toin puheessani esiin, että päätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset asukkaiden arkeen. Olen hämmästynyt ja pahoillani, ettei enemmistön muodostavilla puolueilla ollut halua tulla vastaan omaishoitajien sekä vanhusten ja vammaisten toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä. Kotihoidon palvelumaksuihin tulevat korotukset ovat osalle Länsi-Uudenmaan asukkaista kohtuuttoman korkeita. Omaishoitajien työ auttaa hänen läheistään ja on lisäksi edullisempaa yhteiskunnalle kuin laitoshoiva. Ruoan ja energian hinnan kallistuminen tuntuu jo pienituloisten kukkarossa ja kohonneet asiakasmaksut kurittavat lisää.

Puhuin myös lapsista ja nuorista. He elävät poikkeuksellisia korona-sukupolven kokemuksia ja pahoinvointi on lisääntynyt. Keskeisiä auttavia palveluja ovat oppilashuolto, lapsiperheiden kotiin vietävät palvelut, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Näiden hyvästä tasosta on huolehdittava ja palvelujen riittävyyttä seurattava.

Korostin myös, että jokainen alueemme asukas tarvitsee turvalliset ja saavutettavat terveyspalvelut. Terveydenhoidossa on ennaltaehkäisevä ote avainkysymys. Terveyskeskuksista tulee saada kattavammin ja nopeammin hoitoa, jotta jatkossa erityissairaanhoidon tarve vähenisi. Ensinnäkin on hoidettava kuntoon akuutti päivystyskriisi, jotta jonotusajat päivystyksessä lyhenevät.

Päivystykset ovat syksyn aikana ruuhkautuneet kestämättömiksi. Odotusaika hoitoon pääsyssä Jorvin sairaalan päivystyksessä on venynyt keskimäärin 8 tuntiin. Syinä ovat erikoissairaanhoidon hoitojonot ja hoitajapula. Pääkaupunkiseudulla valmistellaan jo hyvinvointialueiden ja HUS:in yhteisen uuden hoito-osaston perustamista terveydenhuollon päivystysruuhkien purkamiseksi. Hyvinvointialueen aloittaessa on myös löydettävä uusia ratkaisuja hoitajapulaan. Kysymys on ammattitaitoisen työvoiman saannista, jossa työolot ja työhyvinvointi ovat keskeisiä. Myös uudelleenkoulutus ja työperäinen maahanmuutto ovat vaihtoehtoja. Olemme isojen asioiden äärellä hyvinvointialueen aloittaessa.

Uusia suojelualueita Espooseen

Teimme eilen tärkeitä päätöksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kolmen uuden suojelualueen perustamisesta!

Rauhoitettavaksi esitetään kolmea Espoon kaupungin mailla sijaitsevaa arvokasta luontokohdetta: Perusmäen kaupunginosan eteläpuolella sijaitsevia metsäisiä alueita: Liselottin luonnonsuojelualue ja Niipperinpellon rinnelehdon luonnonsuojelualue sekä Espoon ja Kirkkonummen rajalla sijaitsevaa keidassuota, jonne tulee Soidensuon luonnonsuojelualue.

💚 Liselott on kooltaan 2,38 ha. Liselottin suojelualue koostuu haapa- ja kuusivaltaisesta kangasmetsästä ja arvokkaasta tervaleppäkorvesta. Kohteella on lisäksi METSO-ohjelman luokkien I ja II kriteerit täyttävää lehtomaista kangasta. Alueella on runsaasti erittäin paksuja haapoja ja maalahopuuta. Lisäksi koko alue on liito-oravan elinaluetta, jossa on todettu useampia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

💚 Niipperinpellon rinnelehdon suojelualue on kooltaan 1,39 ha. Se on pieni eri-ikäisrakenteinen lehtoalue. Puusto muodostuu kookkaista haavoista, raidoista, kuusista ja vanhoista koivuista. Lisäksi alueella kasvaa tuomea, tammia sekä kookkaita metsälehmuksia. Alarinne on kielovaltaista tuoretta keskiravinteista lehtoa. Eri asteista lahopuuta on melko runsaasti maa- sekä pystylahopuuna. Luonnontilainen noro laskee alueen läpi jyrkähköstä rinteestä. Kalliolla pohjoisosassa kasvaa mm. isomaksaruohoa ja mäkitervakkoa. Alueella sijaitsee paikallisesti arvokas rinnelehto.

💚 Soidensuon suojelualue on kooltaan 6 ha. Se on lähes kokonaan kangasmetsien ympäröimää korpea. Suojelualue-esityksen rajaus sisältää hyvin säilyneen 3,4 hehtaarin laajuisen suoalueen sekä sitä suojaavan vanhasta metsästä koostuvan suojavyöhykkeen. Alueen suoluontotyypit ovat edustavia ja niiden luonnontila on erinomainen. Suurin osa alueesta on erittäin uhanalaista ruohokorpea. Alueen arvoa lisää luonnontilaisessa uomassaan virtaava puro, jonka luonnontilaisena säilynyt osuus jatkuu loivien rinteiden välisessä notkelmassa alueen itäpuolelle. Espoon Soidensuo muodostaa Kirkkonummen puoleisen suon kanssa maakunnallisesti tärkeän kokonaisuuden ja ekologisen yhteyden. Huomattava osa kohteesta täyttää METSO-ohjelman luokan I kriteerit.

Luonnon monimuotoisuudelle suojelualueiden lisäämisellä on suuri merkitys. Arvokkaat luontokohteet ylläpitävät monipuolista lajistoa ja alueiden suojelu takaa lajeille soveltuvien elinympäristöjen säilymisen. Suojelualueiden tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten luonnossa virkistäytyminen, hyödyttävät myös alueiden asukkaita.

Seurakuntavaalit

Olen ehdolla marraskuun seurakuntavaaleissa, Tapiolan seurakunnassa, koska ajassamme tarvitaan välittävää yhteisöllistä työtä. Haluan, että kirkko on paikka, jonne kaikki voivat tulla. Yksinäisyys vaivaa monia ja siksi tarvitaan mielekästä toimintaa kaikenikäisille, kuten kerhoja, retkiä ja teemailtoja. Kirkon diakonia auttaa hätää kärsiviä ja vähäosaisia. Lisäksi haluan kirkkovaltuustossa edistää seurakuntayhtymän metsien suojelua ja varmistaa arvokkaan rakennuskannan järkevää kunnossapitoa.

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 8.-12.11 ja vaalipäivä on 20.11.2022. Olen ehdolla Tapiolan seurakuntaneuvostoon numerolla 52 ja Espoon yhteiseen kirkkovaltuustoon numerolla 36.

Välittävä, yhteisöllinen kirkko - toimintaa kaikenikäisille - auttavaa diakoniaa - seurakunnan metsien suojelua - seurakunta on lähellä sinua. ♡

Ilmastotekoja -tehdään yhdessä hiilineutraali Espoo

Minulla oli ilo pitää avajaispuhe ”Ilmastotekoja -tehdään yhdessä hiilineutraali Espoo” -näyttelyssä, joka on Villa Elfvikin luontotalossa esillä 5.10.‒24.11.2022. Espoolla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030 eli saada päästöt ja kulutus tasapainoon. Tähän tarvitaan meidän kaikkien ilmastoinnokasta toimintaa. Ilmastotekoja-näyttely nostaa esiin toimia, joilla kaupunki mahdollistaa asukkaille ilmastoystävällisen elämän. Näyttelyn teemoja ovat: asuminen, liikkuminen, ruoka ja muu kulutus. Lisäksi kerrotaan, miten Espoossa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeudutaan torjumaan tulvia ja helteitä.

Ilmastonmuutos on salakavala. Se etenee pelottavan nopeasti, toisaalta ihmismielen kannalta sen voi nähdä edetä näkymättömämmin, eivätkä kaikki tunne tarvetta reagoida muutokseen. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. Ja siksi Ilmastotekoja -näyttely on niin tärkeä. Itseäni havahdutti filmi ”Epämiellyttävä totuus” ja siinä kohtaus sammakosta, joka ei älynnyt hypätä ajoissa pois kuumenevasta liemestä. Olemme nyt kuvainnollisesti kuumenevassa liemessä, jota on yhdessä viilennettävä.

Rajalliset luonnonvaratkaan eivät kestä jatkuvaa kulutusta. On pidettävä mielessä, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan on kuljettava käsi kädessä. Toivon yhä suurempaa panostusta kaupungiltamme puiden istuttamiseen ja luonnonsuojeluverkoston laajentamiseen. Päättäjien vastuulla on valita keinot, jotka tekevät asukkaille ilmastonmuutoksen torjunnasta helppoa, suorastaan houkuttelevan ja itsestään selvän, ekologisen valinnan.

Toki meidän espoolaisten ilmastokehityksestä voi olla ylpeä ja Ilmastotekoja -näyttely on tärkeä osa työtä. Metro yhdistää pääkaupunkiseutua ja raidejokeri on pian liikenteessä. Kierrätystä ja jätteiden lajittelua lisätään. Ensi kesänä kompostointivaade laajenee joka talouteen. Sähköautoja näkyy entistä enemmän Espoon kaduilla.

Ilmastovahti on uusi alusta, joka kannustaa asukkaita tarkastelemaan päästöjä. Sen avulla voi seurata, kuinka kaupunki edistyy ilmastotoimien toteutuksessa. Toimenpiteet on ilmastovahdissa jaettu viiteen teemaan: energia, liikenne, maankäyttö ja rakentaminen, kiertotalous ja kestävät valinnat sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Lisäksi ilmastovahdissa on yleistä tietoa kaupungin ilmastotyöstä ja -tavoitteista.

Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, vähentää kulutusta ja valita lautaselleen kasvispainotteista ruokaa, pyöräillä tai kävellä lyhyet matkat, suosia joukkoliikennettä. Aineettomista lahjoista tulee parempi mieli. Läheiselle voi antaa lahjaksi yhteisen metsäretken, 10 niskahierontaa tai vuohen afrikkalaiselle perheelle.

Kallistuva energian hinta myös pakottaa monia toimimaan. Ilmalämpöpumppujen myynti rautakaupoista on kaksinkertaistunut. Asukkaille suunnattavaa energianeuvontaa onkin lisättävä. Tietoa voidaan tarvita esimerkiksi eristysten tai ikkunoiden tiivistysten parantamiseen. Energian säästö ja energiatehokkuus ovat ilmastonmuutoksen torjunnan keskeisiä kysymyksiä. Arjen toiminnoissa auttaa suihkuajan lyhentäminen, sisälämpötilan laskeminen ja rikkoutuneiden lamppujen vaihtaminen LED-lampuiksi.

Opettajan työssäni näen, mikä vaikutus on kehuilla ja positiivisella kannustamisella. Kun levottoman lapsen on saanut rauhassa laskemaan aikuisen kannustaessa vieressä, mieltä lämmittää lapsen innokas katse ja kysymys: ”Osaanko minä hyvin?”. ”Kyllä sinä olet taitava” -vastaan ja laskeminen jatkuu.

Meissä jokaisessa asuu pieni lapsi. Tarvitsemme myös toinen toisemme tsemppausta, positiivista palautetta, innostusta ja kiitosta. Voimme yhdessä olla ilmastosankareita ja luoda ilmastoahdistuksen sijaan tai vähintäänkin sen rinnalle toivoa ja kannustusta. Ilmastotekoja -näyttely kertoo kannustavasti eri toimista. Marraskuun jälkeen siihen voi tutustua Entressen, Sellon, Tapiolan ja Lippulaivan kirjastoissa, joissa se on kussakin esillä noin kuukauden ajan.

#ilmastotekoja