keskiviikkona, tammikuuta 10, 2018

Länsimetron liityntäliikenteen ongelmat korjattava heti!

Länsimetron liityntäliikenne ei toimi vielä kunnollisesti. Linjat kiertelevät liikaa ja kulkevat liian harvoin. Toisaalta monen osalta välimatka pysäkille on pidentynyt. Tarvitaan välittömiä korjauksia. Liityntälinjoja tarvitaan enemmän ja tiheämmällä vuorovälillä, sillä joukkoliikenteen on toimittava ihmisten arjen ehdoilla. Heikoin tilanne on suur-Espoonlahden alueella. Sinne tarvitaan myös suoria bussiyhteyksiä Helsinkiin siirtymäajalle, kunnes metron liikennöinti Kivenlahteen alkaa. Ihmisten matkat Espoonlahden alueelta Helsingin suuntaan joukkoliikenteellä ovat pidentyneet jopa 20-40 minuuttia! Ja myös Matinkylän tieverkosto on ruuhkainen.

Tämän ei todellakaan pitänyt olla lopputulos, vaan liityntälinjasto on suunniteltu huonosti ja aliresursoitu. Kun metropäätöstä pohdittiin valtuustossa kymmenisen vuotta sitten, meille päättäjille esitettiin, että vain joidenkin harvojen osalta matkat pitenevät maksimissaan 15 minuuttia ja että kaikkien muiden osalta muutokset ovat vain muutamia minuutteja suuntaan tai toiseen. Näin voi olla, mikäli liityntäliikenne on hyvä ja kattava. Sen puolesta teemme Espoon vihreissä nyt lujasti työtä.

Juuri nyt on HSL:llä suunnitelmia heikentää myös Espoon muita sisäisiä yhteyksiä. Tätä ei voi hyväksyä. Esimerkiksi on aie lakkauttaa suora bussiyhteys Pohjois-Espoosta Leppävaaraan. Ehdotus on, että bussi toisi Espoon keskuksen asemalle, josta voi jatkaa junalla Leppävaaraan. Ajatus on tosi huono, sillä linjayhteys Leppävaaraan on tärkeä Jorviin, Karaporttiin ja Leppävaaraan työpaikoille sekä moniin yläkouluihin ja ammatilliseen opetukseen sekä harrastuksiin. Muutokset olisivat täysin joukkoliikenteen varassa oleville nuorille kohtuuttomia.

Akuutisti on korjattava metron syöttöliikenteen ongelmat asukkaiden palautteen perusteella. Ja on korjattava Espoon sisäisten linjojen ja poikittaisyhteyksien heikennykset.

Tässä tilanteessa olen sentään iloinen siitä, että saimme eduskunnassa nopeutettua metron jatko-osan rakentamisen Kivenlahteen. Mutta siltikin tätä välivaihetta on jäljellä ainakin pari vuotta ja havaitut puutteet on korjattava heti. Metron vahvuus on se, että se yhdistää pääkaupunkiseudun idästä länteen. Ihmisiä ei pidä kuitenkaan pakottaa autoilijoiksi kehnoilla liityntäjärjestelyillä.

tiistaina, joulukuuta 19, 2017

Nostetaan ihmisiä työhön -ei kurjisteta huono-onnisia

Hallitus tarjoaa raippaa työttömälle, joka aktiivisesta hausta huolimatta ei saa työkeikkaa tai koulutusta! Aktiivisuudesta ei pidä rangaista, mutta hallitus leikkaa epäonnisimpien työttömyysturvaa 5 prosenttia. Asiasta äänestettiin juuri eduskunnassa. Hallitus jyräsi työttömiä kyykyttävän ns. aktiivimallin läpi. Esitys on alueellisesti epätasa-arvoinen, sillä koulutusta ei kaikkialla ole edes tarjolla. Moni työtön on lähestynyt edustajia ja kertonut köyhästä ahdingostaan. Moni on kertonut siitäkin, ettei ole lukuisista hauista huolimatta saanut työtä. He ovat kertoneet, miltä hyödyttömyyden tunne tuntuu. Tämä esitys ei auta ihmisiä työhön. Ei mitenkään edistä työttömän työllistymistä rangaista häntä 5% leikkauksella, jota hän ei voi omilla toimillaan välttää.

Nostetaan ihmisiä työhön, ei lyödä maahan. Vihreät ehdottaakin hallitukselle, että se hylkää aktiivimallin ja suunnittelee tulorekisteriin pohjautuvan työllistymistä edistävän tukijärjestelmän. Tulorekisterin käytössä on mahdollisuuksia yhdistää tiedot tukien suuruudesta, verojen määrästä sekä tehdyistä työpäivistä ja luoda tältä pohjalta aidosti kannustava ja uutta luova tukijärjestelmä. Toinen tärkeä asia on työttömyysturvan suojaosan korottaminen. Nyt työtön voi ottaa vastaan työtä 300 euron edestä kuussa ilman että työttömyysturva pienenee. Tämä viime kaudella säädetty parannus on merkittävästi edistänyt työttömien työllistymistä. Korottamalla tätä suojaosuutta työtön saisi lisää kannustusta työhön. On tärkeää antaa jokaiselle mahdollisuus.

maanantaina, marraskuuta 13, 2017

Hallituksen sote-malli sitoo Uudenmaan kädet

Uudenmaan vihreät maakuntavaltuutetut: Esitetty sote-malli sitoo Uudenmaan kädet

Uudenmaan Vihreät maakuntavaltuutetut pitävät ongelmallisena hallituksen nyt esittämää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta ja sen viimeisintä lakiluonnosta.

"Esityksessä on useita vanhoja ongelmia, mutta sen lisäksi myös uusia. Uusista ongelmista suurin on, että Suomen kansainvälisesti arvioiden maailman huippuluokkaa oleva erikoissairaanhoito ollaan asettamassa osittain markkinaehtoiseksi. Näyttää siltä, että Uusimaa pakotetaan avaamaan merkittävä osa toimintaansa asiakasseteleille, oli se toiminnan kannalta järkevää tai ei. Uusimaa ei pysty priorisoimaan potilaiden laadukasta ja saumatonta hoitoa ja kustannustehokkuutta, vaan joutuu asettamaan kaiken edelle sen, että yritykset pääsevät terveysmarkkinoille. Lisäksi asiakasseteliä koskevat pykälät ovat vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia", ihmettelee Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Johanna Karimäki.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tarvitaan. Vihreät on jo vuosia pitänyt keskeisinä tavoitteina terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista, sujuvia hoitopolkuja ja selkeää sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämistä. Maakuntahallinnolla pitäisi olla myös verotusoikeus ja maakuntia pitäisi olla vähemmän.

"Hyvä lähtökohta uudistukselle olisi luottaa siihen, että sosiaali- ja terveyskeskusten markkinallistamisesta sekä asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä päätettäisiin pääasiassa maakunnissa. Se, mikä sopii Uudellemaalle, ei välttämättä sovi Lappiin. Maakuntien oma harkinta varmistaisi rauhallisesti sujuvan muutoksen ilman markkinallistamisen pakon aiheuttamaa hätäilyä", sanoo Vihreän maakuntahallitusryhmän puheenjohtaja Timo Juurikkala.

Vihreät kantaa huolta myös sote-uudistuksen rahoituksesta. Hallitus tavoittelee merkittäviä kustannussäästöjä sote-uudistuksella mutta ei ole osoittanut, miten säästöjä syntyy.

"Asiantuntijat ovat olleet hyvin huolissaan kapitaatiomalliin perustuvan rahoituksen kestävyydestä. Vihreät pitää asiantuntijoiden esittämää kritiikkiä mallista tärkeänä, eikä sitä soisi hallituksen sivuuttavan. Nyt näyttää todennäköiseltä, että kustannustehokkuus ei parane eivätkä terveys- ja hyvinvointierot pienene", ihmettelevät Johanna Karimäki ja Timo Juurikkala.

Uudenmaan vihreät maakuntavaltuutetut ovat myös huolissaan henkilöstön roolista uudistuksessa.

"Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, hyvin merkittävä osa erityisesti Uudenmaan tuotannosta siirtyy yksityisille toimijoille ja vastaava osa rahoituksesta siirtyy julkiselta yksityisille toimijoille. Kun tähän lisätään hallituksen suunnitelmat säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, voi Uudenmaan maakunnan ensimmäinen tehtävä olla henkilökunnan määrän hyvin rankka karsiminen. Vaikka uusia töitä meidän mainioille osaajillemme löytyisikin, on muutosvauhti inhimillisesti hyvin raskas, varsinkin kun alan työntekijät ovat joutuneet elämään epävarmuudessa jo vuosia", sanoo Vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

Lisätiedot:

Johanna Karimäki
Uudenmaan Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja
Puh. 050 512 1948

Maria Ohisalo
Uudenmaan Vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja
Puh. 040 7034185

Timo Juurikkala
Uudenmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Vihreät
Puh. 040 555 4013

Uudenmaan Vihreä maakuntavaltuustoryhmä:
Toiminnanjohtaja Tuomas Green, Uudenmaan Vihreät, tuomas.green[at]vihreat.fi 045 1242 818
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, Helsingin Vihreät, maaria.parry[at]vihreat.fi 040 754 3313

maanantaina, marraskuuta 06, 2017

Pohjoismainen yhteistyö kannattaa

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui viime viikolla Helsingissä. Tärkeistä asioista saatiin hyviä päätöksiä.

Hyväksyimme esityksen, että pohjoismaalaisille tulee yhteinen e-kansalaisuus. Se helpottaa asumista ja työskentelyä naapurimaassa. Esimerkiksi ilman henkilötunnusta ei voi avata kännykkäliittymää Ruotsissa. Mutta kun käytössä on yhteinen sähköinen henkilötunnus, se yhdistää maittemme tietorekisterit kuin liima toisiinsa.

Alunperin idea lähti Keskiryhmän aloitteesta pohjoismaisesta kansalaisuudesta. Ja se jalostui Hyvinvointivaliokunnan kokouksissa esitykseksi e-kansalaisuudesta. Esittelin ryhmämme aloitteen Reykjavikin kokoukselle vuonna 2015.

Pohjoismaat ovat ensimmäinen vapaan liikkuvuuden alue, jossa asukkaat voivat siirtyä ilman passia Pohjoismaasta toiseen. Maiden välillä on silti monia rajaesteitä, jotka estävät pohjoismaalaisten vapaan asumisen, työskentelyn ja opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Yhteispohjoismaiset markkinat edellyttävät, että myös arjen rajaesteet poistetaan. Ratkaisu on pohjoismainen kansalaisuus, jonka ei tule korvata oman maan kansallisuutta, vaan täydentää sitä.

Helsingin kokouksessa 2017 esittelin Osaaminen ja kulttuuri -valiokunnan mietinnön koskien geoblokkauksen poistoa. Esitämme, että selvitetään kaikki taloudelliset seikat ja tekijänoikeuskysymykset geoblokkauksen poistamiseksi. Kysymys on siitä, että julkisten TV- ja yleisradioyhtiöiden tuotanto olisi internetissä nähtävissä kaikkialla Pohjolassa. Voisimme seurata Ruotsin television uutisia tai suosittua Skam sarjaa Suomessa. Ehdoton edellytys on, että taiteen tekijöille maksetaan työstään korvaukset, joten kaikki hyötyvät. Maittemme välinen kulttuurivaihto ja kieltenymmärrys paranee.

Kielikysymys oli myös kokouksessa esillä. Suomen ja Islannin valtuuskuntien aloitteen ansiosta kieltemme asema neuvoston työssä paranee. Yhä suurempi osa aineistoista käännetään myös islanniksi ja suomeksi ja voimme jättää aloitteita kielillämme. Kysymys kielten virallisesta asemasta ratkaistaan vuoden päästä Oslon kokouksessa huolellisten selvitysten jälkeen.

Presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Martti Ahtisaari inspiroi kokousta puheellaan. Hän kertoi rauhantyöstä ja siitä, miksi pohjoismainen yhteiskuntamalli on maailman paras. Hän myös suositti Suomea liittymään YK:n ydinaseiden kieltosopimukseen. Suomen vihreä eduskuntaryhmä kannattaa tätä myös.

Kokouksen lopuksi tulin valituksi Osaaminen ja kulttuuri valiokunnan puheenjohtajaksi. Kiitos luottamuksesta tärkeään tehtävään!

keskiviikkona, elokuuta 30, 2017

Terveisiä budjettiriiheen

Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pureuduttiin budjettiriiheen. Haluamme palauttaa hallituksen leikkaukset koulutukselta, tutkimukselta ja heikompiosaisilta. Jäädytetyt sosiaalietuudet sekä leikkaukset lääke- ja matkakorvauksista on palautettava. Lisärahoitusta saadaan karsimalla ympäristölle haitallisia tukia. Niiden karsimiselle on myös taloudelliset perusteet, sillä Vattin selvityksen mukaan monet yritystuista ovat tehottomia. Ne on järkevä kohdistaa toisella tapaa, suosimaan pk-yrityksiä ja uutta luovaa innovatiivista yrittäjyyttä. Ympäristölle haitalliset tuet, kuten suurteollisuuden energiaveron palautus ja päästökauppakompensaatio estävät myös tärkeän tehtävämme, ilmastonmuutoksen tehokkaan torjunnan.

Isojen rakenteellisten uudistusten aika on nyt, sellaisten, jotka nostavat ihmisiä työhön ja uudistavat maailman ympäristöystävällisemmäksi. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on keskeistä, samoin perhevapaauudistus ja verotuksen painopisteen muuttaminen. Työtä verotetaan vähemmän ja saastuttamista ja kulutusta enemmän. Veronkevennykset on syytä kohdistaa pienituloisille, sillä Kiky-sopimus kohdistuu eniten pienituloisiin julkisen puolen työntekijöihin rajuina lomarahojen leikkauksina. Monet lastentarhanopettajat tekevät entistä kuormittuneempina arvokasta työtään, kun sekä päivähoidosta että palkasta on leikattu.

Haluamme lapsiystävällisen Suomen, jossa panostetaan syrjäytymisen ehkäisyyn päivähoidosta lähtien. Myös työttömän perheen lapsen oikeus kokopäivähoitoon on palautettava ja koulutukseen pitää panostaa joka tasolla. Ammattikoulutuksen rajut leikkaukset on peruttava. Tasa-arvoisessa Suomessa ikäihmisten tarpeet huomioidaan ja torjutaan eläkeläisköyhyyttä. Hallituksen suunnittelemat takuueläkkeiden korotukset eivät riitä edes kattamaan monia rajuja leikkauksia. On kestämätöntä, että vanhus jättää lääkkeet ostamatta, jotta olisi varaa leipään.

Meidän on jätettävä tämä maailma lapsillemme paremmassa kunnossa kuin sen saimme. Hallitus viivyttelee ilmastonmuutoksen hillinnässä. Uusiutuvalle energialle tarvitaan uusi markkinaehtoinen huutokauppatuki jo nyt. Maailmalla aurinko- ja tuulienergia kasvavat sellaista vauhtia, että pian ne ovat kannattavia jo itsessään.

Kuudes sukupuuttoaalto on totta, luonnonsuojelualueiden lisäämisellä ja lajien suojelulla on jo kiire. Luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahat on palautettava vähintään vuoden 2015 tasolle. Sipilän hallitus kun on leikannut niistä peräti kaksi kolmasosaa pois.

Tällaisia terveisiä vihreiden kesäkokouksesta, näillä eväillä teemme syksyn vaihtoehtobudjetin!

lauantaina, elokuuta 26, 2017

Hyvää Suomen luonnon päivää!

Tänään juhlitaan ja liputetaan Suomen luontoa. Luonto tarvitsee juhlan vuoden jokaisena päivänä. On ehkäistävä lajien massasukupuuttoa suojelemalla arvokkaat vanhat metsät ja suot. Ja suojelemalla lajeja salametsästykseltä ja salakalastukselta. Niihin tarvitaan vahvemmat sanktiot. Susi ja Saimaan järvilohi kuuluvat Suomen luontoon. Uhanalaisten vaelluskalojen kutuesteet on poistettava ja vesilaissa määrättävä vastuu voimayhtiöille. Sipilän hallitus on leikannut luonnonsuojelun määrärahoista historiallisen paljon, kaksi kolmasosaa. Ilmastonmuutosta se torjuu hakkaamalla lisää metsän puita, vaikka asiantuntijat varoittavat lisähakkuiden lisäävän ilmastopäästöjä ja köyhdyttävän luonnon monimuotoisuutta. Luonnon ääni on ollut liian heikko ja luonnon puolustajat vähissä. Viimeinen niitti on ympäristöhallinnon alasajo maakuntauudistuksen ja normien purkutalkoiden nimissä. Ystävät, meidän en estettävä nämä tuhot, koska Suomen luonto on ainutlaatuinen, kaunis ja puolustamisen arvoinen.

perjantaina, heinäkuuta 07, 2017

Tavoitteena kirkas Itämeri

Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) mittaukset tutkimusalus Arandalla povasivat ennätyssuurta leväkesää Itämerelle. Kiitos kylmien ilmojen, levien kukinta ei ole päässyt meressä vauhtiin ja Itämeren uimarannat ovat säilyneet pääosin kirkkaina.

Syken valtakunnallisen leväkatsauksen mukaan sinileväkukinnat ovat kuitenkin lisääntyneet sisävesillä ja runsaitakin kukintoja on havaittu alkukesää enemmän. Itäisellä Suomenlahdella on esiintynyt hieman sinilevää, mutta avomerialueilla sinileväkukintoja ei toistaiseksi ole havaittu. Tyynellä säällä ja veden lämmetessä sinileväkukinta voi Syken mukaan kehittyä kuitenkin hyvinkin nopeasti.

Kuka haluaa tarjota lapsillemme leväpuuroa Itämeressä? Me vihreät emme ja siksi uudistaisimme maataloustuet kokonaan, sillä yli puolet Suomen fosfori- ja typpipäästöistä Itämereen on lähtöisin maataloudesta. On tärkeää, että tuotannosta syntyy kestävää lisäarvoa ja tuet kohdistuvat ympäristöystävälliseen tuotantoon ja ekosysteemipalveluihin. On olennaista huomioida luonnon monimuotoisuus ja ravinnevalumien vähentäminen. Tehokkaat suojakosteikot ja leveät suojavyöhykkeet, lannoituksen vähentäminen sekä kerääjäkasvien käyttö ovat hyviä konsteja vähentää maatalouden ravinnepäästöjä.

Kuluttajat kaipaavat lisää luomuruokaa ja toivonkin luomun edistämiseen hallitukselta vahvempaa panosta. Luomu vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja niiden valmistukseen käytetyistä fossiilisista polttoaineista.Luonnonmukainen viljely edistää luonnon monimuotoisuutta ja voi myös olla keino ravinnekuormituksen vähentämisessä. Vihreiden tavoitteena on, että julkisten keittiöiden ruoasta 20 prosenttia on luomua vuoteen 2020 mennessä.

Jokainen voi itsekin pienentää omaa Itämeriravinnereppuaan. Lihan syönnin vähentäminen auttaa sekä ilmastoa että Itämerta. Suomessa syödään lihaa noin 80 kiloa vuodessa henkeä kohti. Ihan liikaa siis. Uudet kasvisvalkuaistuotteet Härkis ja Nyhtökaura lisäävät suosiotaan ja viitoittavat tietä parempaan. Valtion on tuettava tätä hyvää kehitystä, kohdistettava tukea kotimaisen kasvisvalkuaisen, kuten härkäpavun ja herneen tuottamiseen. Eikä pidä unohtaa innovatiivisen tuotekehityksen ja tutkimuksen tukea. Lisäksi koulujen viikoittainen kasvisruokapäivä olisi monella tavalla hieno lahja 100 vuotiaalle Suomelle.

Me suomalaiset rakastamme kiireettömiä kesäpäiviä veden äärellä, kalastellen, uiden ja saunoen. Leväinen vesi ei houkuttele uimaan, mutta se on myös vaarallista erityisesti pienille lapsille ja lemmikeille, jotka eivät itse osaa varoa myrkkyjä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää juoma-, pesu- tai löylyvetenä eikä syötävien kasvien kasteluun, sillä sen sisältämät toksiinit voivat aiheuttaa myrkytysoireita.

Me emme halua nähdä kotiseutumme rantavesiä hernerokkana, emmekä uittaa lapsia paljussa, kun vieressä vihertää levämössöinen ranta. Monella paikkakunnalla onkin perustettu oman järven suojeluyhdistyksiä, järjestetty kaislojen niittotalkoita ja laitettu ravinnevalumat kuriin puhdistamalla jätevedet tehokkaammin. Monesti tuloksena on kirkkaammat vedet. Myös Itämeren puolesta tehtävä työ on jatkuvaa ja tarpeellista. Itämeri toipuu hitaammin kuin pienet järvet, sillä suojelusavotta on suuri. Siksi on niin tärkeää kaikissa päätöksissä huomioida kirkkaampi Itämeri.