maanantaina, syyskuuta 05, 2016

Kannustetaan yrittäjiä

Tänään vietetään yrittäjän päivää. Voimia ja tsemppiä kaikille yrittäjille, te olette huippuja! Suurin osa uusista työpaikoista syntyy juuri pienyrityksiin. Hallituksen yrittäjyyspaketissa on hyviä asioita, kuten pienyrittäjille yrittäjävähennys ja maksuperustainen alv. Mutta toimia tarvitaan enemmän.

Yksinyrittäjälle tuki palkata apulainen, ensimmäinen työntekijä, olisi tosi tärkeä. Ja ihan win-win tilanne, kun tuen myötä syntyy uusi työpaikka. Moni yksinyrittäjä työskentelee uupumisen äärirajoilla, jolloin uusi työntekijä voisi tuoda helpotusta. Antaisin tuen myös määräaikaisen palkkaamiseen, koska ymmärrän pienyrittäjän työllistämisen riskin. Ja luotan ihmisiin, että suuri osa palkatuista työntekijöistä saisi jatkoa.

Hallitus aikoo kokeilla perustuloa, joka annetaan kahdelle tuhannelle pitkäaikaistyöttömälle. Miksei kokeilua voisi laajentaa myös mikroyrittäjiin? Heistä moni elää köyhyysrajan alapuolella. Perustulo on hyvä kannustin yrittämiseen ja työntekoon.

Hyvää yrittäjän päivää Sinulle yrittäjä! #yrittäjänpäivä

perjantaina, elokuuta 19, 2016

Kesäkokousterveisiä Kalajoelta

Terveiset Kalajoelta vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksesta! Valmistelimme tulevaa varjobudjettiamme, johon etsimme keinoja saada työtä ja investointeja Suomeen. Muutoksen avaimet ovat ympäristöteknologiassa ja uusiutuvassa energiassa, nuorille tarjottavissa koulutusmahdollisuuksissa, työllistymistä edistävissä toimissa, kuten työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa ja pienyrittäjyyden helpottamisessa.

Kalajoella tutustuimme Tuuran emolehmätilaan Tyngän kylällä. Siellä lehmät saivat liikkua vapaasti, olla ison osan vuodesta laitumella ja pikkuvasikat saivat imeä emon maitoa. Eläinsuojelulaki onkin uudistettava sellaiseksi, että kaikkien tuotantoeläinten olosuhteet paranevat. Vapaus liikkua ja elää lajityypillisesti on tärkeää eläimen hyvinvoinnille.

Kalajoella on yksi Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista. Nykyinen syöttötariffi tuulivoimalle on pian poistumassa ja viimeisetkin tuen turvin rakentuvat voimalat jauhavat pian sähköä ilmasta. Tariffien avulla on tuulivoimarakentaminen saanut vauhtia. Jotta hyvä kehitys jatkuu, uusi tukijärjestelmä on saatava pian käyttöön. Sen ei tarvitse enää olla kovin antelias, sillä tekniikan kehityksen myötä kustannukset ovat laskeneet. Uusiutuvien energianlähteiden tukimalliksi me vihreät esitämme tarjouskilpailua eli huutokauppaan perustuvaa tukea.

Vihreiden uusi pienenergiaohjelma vauhdittaisi maatilojen biokaasulaitoksia, maalämpöä ja aurinkoenergian pientuotantoa. Erityisesti julkisten rakennusten maalämpöön siirtymisessä on potentiaalia ja aurinkoenergiasta on tehtävä houkutteleva vaihtoehto taloyhtiöille, kerrostaloille ja rivitaloille. Tehdään kerralla uusiutuvan energian kolmiloikka ja Suomi 100 prosenttisesti uusiutuvilla toimivaksi 2050 mennessä!

Ihastuin Kalajoen luonnon kauneuteen, hiekkasärkkiin ja mereen. Kuvassa olen vihreiden ystävieni, ihanien naisten Outi, Heli ja Krista kanssa tuulisella rannalla.



perjantaina, kesäkuuta 24, 2016

Sittenkin Brexit

Britannian kansanäänestyksen tulos on nyt varmistunut. Britannia jättää EU:n. Tulos lisää epävarmuutta tulevaisuudesta. EU:n ja Britannian taloudet kärsivät, EU:n yhtenäisyys on kyseenalaistettu ja nationalismi voi nostaa muuallakin päätään. EU:n asema heikkenee myös ulkopoliittisesti. Kansanäänestystä on kuitenkin kunnioitettava ja tehtävä parhaat ratkaisut tulevaan, kuten neuvoteltava huolellisesti EU:n ja Britannian uudet suhteet. EU:n uudistamista on jatkettava, jotta se olisi EU-kansalaisille parempi ja hyväksyttävämpi.

Vaikutukset itse Britanniaan lienevät suuremmat kuin muuhun Eurooppaan. Mutta Suomenkin talous ja vienti Britanniaan voi tilapäisesti kärsiä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti voivat haluta pysyä EU:ssa ja irtautua Isosta-Britanniasta. Ensimäistä kertaa EU-maa haluaa erota yhteisestä rauhanliitosta. Kukaan ei vielä varmasti tiedä, mihin kaikkeen se johtaa. Itse haluan vielä uskoa EU:hun, ihmisten vapaaseen liikkumiseen, yhteiseen vastuunkantoon ja ilmastopolitiikkaan sekä Euroopan rauhan ja vakauden vahvistamiseen.

sunnuntaina, kesäkuuta 19, 2016

Haluan kotimaista ruokaa ja kestävää maataloutta

Eduskunnassa keskusteltiin suomalaisen maatalouden kriisistä opposition välikysymyksen pohjilta. Se oli tarpeen, sillä hätä toimeentulosta sai tuottajat keväällä isolla joukolla traktorimarssille. Huoli eduskunnassa on yhteisesti jaettu. Hallitus lupasikin sujuvoittaa ja nopeuttaa tukien maksatusta ja tuoda ensi syksyksi lisärahoituspaketin eduskuntaan.

On tärkeää, että suomalainen viljelijä jaksaa työssään ja saa elannon perheelleen. Näin voimme jatkossakin suosia suomalaista lähiruokaa ostoksissamme.

EU:n maatalouspolitiikan uudistus astui voimaan pari vuotta sitten. Maataloutta viherrytetään koko Euroopassa huomioiden luonnon monimuotoisuus ja vesistöjen tila. Suomen osalta muutokset eivät olleet suuria, sillä meillä on pitkään ollut ympäristötukia.

EU:n maatalouspolitiikan uudistus on aiheuttanut huolta viljelijöiden toimeentulosta. Viljelijöiden kansallinen tuki on alentunut ja Venäjän pakotteet ovat kouraisseet. Toimia tarvitaan. On keskeistä, että kunnat hankinnoissaan asettavat lähiruoan ja kotimaisen ruoan etusijalle. Suuret kauppaketjut vievät liian ison siivun ruokaketjun tuotosta! Tarvitaan siis uusia suoramyynnin väyliä. Kaupunkilaisten suosiotaan kasvattavat ruokaosuuskunnat ovat hyvää kehitystä.

Huolta on aiheuttanut uuden järjestelmän valvontojen lisääntyminen ja kohtuuton tukien maksatusten viivästyminen. Luottamus on tärkeää ja turhaa valvontaa ja byrokratiaa tulee karsia. Maksatusten vaiheistus valvontojen välille ja valvontojen muuttaminen riskiperustaiseksi ja niiden harventaminen helpottaisi valvontasumaa ja takaisi rehelliselle viljelijälle työrauhan.

Myös työ puhtaiden vesien puolesta jatkuu. On tärkeää tukea luomua, yhä leveämpiä vesistöjen suojavyöhykkeitä ja ravinteita sitovia kosteikkoja. Tehokas konsti on maan ravinneanalyysiin perustuvan ravinnetaseen käyttö, jolloin peltoa ei vuodesta toiseen ylilannoiteta.

Luomutuotanto on kestävä vaihtoehto, jossa ravinteet kiertävät. Luomutuotannossa myös eläimet voivat paremmin, voivat liikkua vapaammin ja pääsevät ulkoilemaan. Luomumaidon menekkiä kuluttajille ja kouluihin lisäisi maidon D-vitaminointi, jota jo Ruotsissa tehdään. Ministeri Tiilikainen vastasi kysymykseeni koskien luomumaidon D-vitaminointia, että asiaa etenee. Hyvä!

Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Lanta ja olkijäte mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu.

Ilmastonsuojelun edistämiseksi tarvitaan lisää nyhtökauraa, lisää härkäpapua! Käytetään papu ruoaksi ja muu kasvi biokaasuksi. Tässä on ideaa Suomen maaseudun ja maapallon pelastustalkoisiin.

Kestävää maataloutta ei voi olla ilman viljelijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista ja siksi lomituksesta pidetään kiinni. Ruoassa on kyse myös eläinten oikeuksista. Tuotantoeläinten oloja on parannettava takaamalla enemmän liikkumatilaa, virikkeitä ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tarvitaan eläinsuojelulain kokonaisuudistus ja samat tiukat vaatimukset on asetettava myös tuontituotteille.

Yhtenä uhkana Euroopan maataloudelle on Yhdysvaltain ja EU:n väliset TTIP -vapaakauppaneuvottelut. Vaikka Euroopan maataloudessa on paljon parannettavaa, on se kuitenkin monelta osin paljon kestävämpää kuin Yhdysvalloissa. Vapaakauppa ei saa merkitä sitä, että joutuisimme hyväksymään amerikkalaisen hormoneilla kasvatetun ja kloorilla pestyn lihan tai geenimanipuloidut kasvit.

Välikysymys oli tarpeen, sillä viljelijöiden hätä ja tulojen romahdus on suurta. Kuitenkin hallituksen toimet ovat olleet riittämättömät. Ja ympäristötukia on leikattu rajusti juuri kun niiden kysyntä on ollut kasvussa. Kun viljelijät kantavat ympäristövastuuta, heille tulee suoda siihen mahdollisuus. Ympäristötukia lisäämällä saamme puhtaampaa Itämerta ja kestävälle tuotannolle kasvua. Parhaaksi todetut konstit on levitettävä kaikkialle. Näitä on selvitetty paikallisesti muun muassa Uudenmaan ”Ravinteet hallintaan” projektissa.

Maaseutua ei voi tuoda. Siksi on niin tärkeää pitää huolta suomalaisesta maaseudusta ja sen ihmisistä.

perjantaina, kesäkuuta 10, 2016

YK:n vammaissopimus voimaan –nyt juhlitaan!

Tänään Suomessa astuu voimaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimus. Olen niin onnellinen -vihdoinkin vammaisten ihmisoikeudet saavat lain suojan. Tätä on syytä juhlia! Tätä hetkeä on kauan odotettu, sillä sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Suomessa on sellainen käytäntö, että YK:n sopimukset ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on sopimuksen mukaisella tasolla.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Yksi merkittävä asia on vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus on edellyttänyt mm. tahdon vastaisen laitoshoidon kieltämistä ja sitä, että jokaisella on oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa. Iso työ tehtiin viime kaudella ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla, kun laki YK-sopimuksesta hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2015.

Vammaisjärjestöt ovat huolehtineet niistä vammaisista, jotka eivät ole jaksaneet puolustaa oikeuksiaan. Avun saaminen on turhan monelle omaiselle ja vammaiselle kovan työn takana. Siksi on tärkeää, että vammaisjärjestöt ovat vahvasti mukana YK sopimuksen toimeenpanossa ja sen seurannassa. Uusimmassa kuntalaissa on saatu vammaisneuvostot kaikkiin kuntiin vanhusneuvostojen rinnalle. Nyt valmisteilla olevaan maakuntahallintoon on saatava myös vammaisneuvostot.

Pohjoismaiset naapurimaamme Ruotsi ja Norja ovat jo aikoja sitten ratifioineet sopimuksen. Suomessa haasteet sopimuksen ratifioimiseen ovat liittyneet kotikuntalakiin, sosiaalihuoltolakiin ja kehitysvammaisten erityishuollon kysymyksiin. Viimeisimpänä asiana onkin ollut laki joka koskettaa laitoshoidossa olevia vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä. Heille on haluttu turvata itsemääräämisoikeus. Rajoittaminen voi tulla tietyin ehdoin kyseeseen vain poikkeuksellisesti, kuten silloin jos henkilö on vaaraksi itselleen tai muille. Keskeisintä on, että lailla turvataan inhimillinen ja hyvä hoito kaikille. Ja lain turvin vammaisen läheisillä on mahdollisuus valittaa kaltoin kohtelusta. Eduskunta päätti itsemääräämislakia hyväksyessään ponnen, että eduskunnalle tuodaan joka vuosi selvitys, miten tämä laki on toiminut eri tilanteissa.

YK:n sopimuksenkin turva ja suoja vammaisille perustuu siihen, että vammaispalvelujen tilannetta seurataan ja vammaisille tulee oikeus valittaa, jos he eivät saa lailla turvattuja palveluja ja oikeuksia. Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat kaikki osa hyvä elämää. Monelle itsestään selviä, mutta vammainen voi tarvita apua ja tukea täysipainoiseen arkeen.

Sivistyneen valtion mitta näkyy siinä, kuinka se turvaa kaikkein heikoimmilla olevien aseman. Moni vammainen on pienituloinen eläkeläinen ja oli kohtuutonta, että hallitus suunnitteli heidän asumistukeensa tuntuvaa heikennystä. Vihreiden eduskunnan laskentapalvelussa teettämän laskelman mukaan hallituksen esitys olisi pudottanut 30 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle. Oppositiopolitiikkamme ansiosta hallitus perui kohtuuttoman heikennyksen. Nyt hallitus suunnittelee toista kohtuutonta heikennystä, jolla 75 vuotta täyttäneet vammaiset menettäisivät oikeuden vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Tällaista 75-vuotispäivälahjaa vammaisille emme voi hyväksyä! Se on YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Moni vammainen on erittäin työkykyinen ja osaava omilla vahvuusalueillaan. Työ on perusoikeus, vammaisten työmahdollisuuksia on parannettava ja vammaisyrittäjyyttä edistettävä. Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan työnantajat olivat erittäin tyytyväisiä vammaisten työntekijöiden työhön ja työmotivaatioon. Mutta silti meillä on 8000 kehitysvammaista palkattomassa työtoiminnassa ja vain 400 palkkatyössä. Tämä osoittaa, että meillä on asenteissa ja yhteiskunnan tarjoamissa mahdollisuuksissa paljon parannettavaa. Yksi maali on saavutettu, kun YK:n sopimus astuu voimaan, mutta tavoitteet ovat yhä korkealla. Vammaisten elämänlaadun parantaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen on jatkuvaa työtä.

Eduskunnan Pikkuparlamentilla vietettiin iloista kansanjuhlaa, josta kuva ystäväni Leena Rantasalon kanssa. Kauniita puheita, koskettavia sanoja, musiikkia suoraan sydämeen -kiitos vammaisjärjestöille ja kaikille vammaissopimusta vuosien aikana edistäneille!

torstaina, toukokuuta 26, 2016

Matkapuhelinten menestystarina loppui –uudella otteella eteenpäin!

Tällaisia uutisia ei pitäisi tulla: Espoon Areenalle linja-autoissa kyyditetyt Microsoftin työntekijät saivat kuulla saavansa kaikki lähtöpassit. Yli 1300 ihmistä jää työttömiksi. Monessa kodissa on hätä: miten maksaa laskut ja huolehtia asunto- ja opintoveloista? Mitä tulevaisuus tuo? Ajatukseni on työttömiksi jäävien luona. Te olette huippuasiantuntijoita, teidän taidoillanne on myyty monta Nokian puhelinta. Vuosien aikana tehty työ on tuonut Suomeen hyvää. Te olette tärkeitä, ja tästä on mentävä eteenpäin.

Oli ennennäkemätön ilmiö, että 90-luvun lamasta Suomeen nousi uusi teollisuudenala, vieläpä korkean teknologian alueelta. Uusia puhelimia odotettiin ja niiden hienoja ominaisuuksia vertailtiin. Nokian tuoma menestys pohjautui siihen, että vaikeinakin aikoina päätettiin tukea tutkimusta ja koulutusta. Niin pitää tehdä tänäänkin, eikä leikata uuden alun mahdollisuuksia.

Nokian jäljiltä on nyt jäänyt paljon työttömiä, joista kaikki eivät vielä ole työllistyneet ja yli tuhat uutta on tulossa lisää. Heidän eteensä on toimittava. Valtiolta odotetaan nyt tukea alueille, Espooseen, Saloon ja Tampereelle. Suomessa on tuettava digitalisaation kasvuympäristöä. Yrittäjyyspaketilla on autettava niitä, joilla on ideaa ja paloa yrittää. Täydennyskoulutusta tarvitaan halukkaille ja oppisopimuskoulutusta työpaikoille. Espoon kaupungilla on pystytetty toimijoiden yhteistyöverkosto ja sitä tarvitaan nyt -korkeakouluja, yritysneuvontaa, kohtaamisia yrittäjien kanssa. On saatettava yhteen tekijät ja osaajia etsivät yrittäjät. Maailmassa on paljon vaihtoehtoja.

Myös Microsoftilta vaaditaan yritysvastuuta. Yrityksen on tuettava jokaisen irtisanotun uutta työllistymistä ja osallistuttava tukipaketteihin. Nopea työllistyminen on meidän kaikkien etu. Monet asiantuntijat ovat kehittäneet puhelimia, nyt toivon osaamisen leviävän laajalle. Lupaavia kehittyviä aloja on muun muassa robotisaatio, teollinen internet ja esineiden internet.

Toivon voimia irtisanotuille ja heidän läheisilleen sekä parempia uusia aikoja!

keskiviikkona, toukokuuta 25, 2016

Hallituksen politiikka hävittää luontoarvoja –soidensuojelu pyyhkäistiin pois

Hallituksen nuiva linja herkän luonnon suojelulle näkyy jo kunta- ja maakuntatasollakin. Rantojen suojelua ei nähdä olennaisena: rantakaavoista saavat kunnat itse jatkossa päättää, eikä seudullinen ympäristöviranomainen. Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakunnat saavat vapaammin muuttaa maita ja mantuja turpeennostoalueiksi tai poistaa seudullisia viheryhteyksiä.

Luonnontilaisten soiden osuus maamme soista on olemattoman pieni, sillä valtaosa soistamme on ojitettuja. Vapaasti ja luonnontilaisena virtaavia vesistöjä on todella vähän. Luonnontilaisen ja monimuotoisen metsän osuus kaikista Suomen metsistä on hälyttävän pieni, sillä valtaosa metsistämme on talousmetsiä.

Suojelun tasoa on onnistuttu parantamaan hankkimalla uusia suojelualueita muun muassa Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden Metso-ohjelmalla. On vastuutonta, että hallitus leikkaa tästä vapaaehtoisen suojelun ohjelman määrärahasta yli puolet pois. Se vaarantaa laajojen yhtenäisten suojelualueiden toteuttamista ja kiihdyttää kuudetta sukupuuttoaaltoa.

Hallitus on leikannut tällä kaudella suhteellisesti eniten luonnonsuojelusta. Luonnonsuojelualueiden hankintarahoja on karsittu kahdella kolmanneksella, 35 miljoonaa euroa.

Suomen luontotyyppien suojelua pitää oleellisesti parantaa, sillä puolet Suomen eri luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Siksi luonnonsuojelun määrärahoja pitää enemmänkin tuntuvasti lisätä kuin leikata. Moni eliölaji on vaarassa kadota sukupuuttoon. On keskeistä valmistella ja toteuttaa uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia. Kun lajia suojellaan, suojellaan myös sen elinympäristöä.

Ympäristöministeri Ville Niinistön aikana käynnistettiin soiden suojeluohjelma. Suuren määrän soita luontoarvot selvitettiin ja arvokkaimmat helmet päätettiin suojella. Nykyhallitus on keskeyttänyt soiden suojelun täysin ja edistää sitä korkeintaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Yksikin maanomistaja voi estää arvokkaan suon suojelun, vaikka suo pitää suojella kokonaisuutena sen ekologian ja vesitasapainon vuoksi. On hyvä muistaa, että enemmistö kansasta ja suuri osa maanomistajista haluaa suojella luontoa. Maanomistajat saavat myös hyvän korvauksen suojelusta. Mutta hallitushan tosiaan leikkasi vapaaehtoisenkin suojelun määrärahat pois!

Uudenmaan maakuntakaavaan oli jo ehditty merkitä arvokkaat suot suojelualueiksi SL. Mutta maakuntahallituksen kokouksessa 16.5 tapahtui katastrofi. Virkamiehet esittivät nykyhallituksen linjaan vedoten, että soiden suojelumerkinnät poistetaan Uudenmaan maakuntakaavasta! Myös muut arvokkaat luontokohteet (LUO), joita oli suurella vaivalla ja työllä inventoitu, haluttiin siirtää maakuntakaavasta pois ja liitteeksi. Kolmanneksi virkamiehet halusivat poistaa kaikki pienet alle 5 ha luontokohteet kartalta, vaikka niissä arvokkaita helmiä. Osa näistä pienistä kohteista on suojelualueina toki muissa kaavoissa, mutta osalla ei ollut muuta suojaa kuin maakuntakaava. Sanomattakin on selvää, että luontoarvojen osalta uusi kaava tulee olemaan heikompi kuin nykyinen. Ja kaavatyötä aloitettaessa oli nimenomaan tarkoitus tehdä viherkaava, joka osoittaa alueen seudullisen viherverkoston ja arvokkaan luonnon.

Me vihreät emme voineet tätä hyväksyä. Tein ao. esityksen maakuntahallituksen kokouksessa 16.5 Auli Herttuaisen (vas) tuella ja myös Kaarin Taipale (sd) äänesti esityksen puolesta.

Muutosesitys asiassa ”Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava: ratkaisuperiaatteet kaavaehdotuksen merkittävimpiin muutostoimenpiteisiin”:

1. Valtakunnallisen suoselvityksen arvokkaat suot merkitään kaavaan SL –merkinnöillä. Tämä on linjassa valtakunnallisen soidensuojelutyöryhmän (2015) voimassa olevan linjauksen kanssa: ”Edistetään suoluonnon suojelua ja soiden muiden arvojen turvaamista maakuntakaavoituksella sekä kuntakaavoituksella ottaen huomioon toteutusresurssit ja maanomistajien näkemykset.” Vaihtoehtoisesti selvitetään uuden kaavamerkinnän S (suojeltu suo) käyttöönottoa.

2. Pienten SL-kohteiden (167 kpl) poisto perutaan ja ne osoitetaan kaavakartalla kohdemerkinnällä, muuten niillä ei olisi edes maakunnan turvaa. Pienikin lajistokeskittymäalue voi olla arvokas, jos sillä on paljon uhanalaisia lajeja tai harvinaisia uhanalaisia luontotyyppejä.

3. LUO kohteet esitetään kaavassa, jolloin vaihekaava täyttää asetetut tavoitteensa myös viherrakenteen kehittämisen osalta. Merkintä on luonteeltaan lähinnä informatiivinen ja sen oikeusvaikutukset edellyttävät lähinnä sitä, että jatkosuunnittelussa huomioidaan alueen merkitys maakunnallisesti merkittävänä luontoalueena.

Mutta maakuntahallituksen enemmistö jyräsi luonnon ja esitys hävisi äänestyksessä. Se tarkoittaa sitä, ettei todellakaan voi enää puhua sini-viherkaavasta, vaan metsien, vesien ja soiden suojelu heikkenee.

Olen tosi huolissani siitä, mihin tilaan Sipilän hallitus isänmaamme luontoa ajaa. Uskon, että suomalaisten suuri enemmistö rakastaa metsiä ja soita. Vielä tulee aika, jolloin korjaamme vahinkoja.