Avaimet ennaltaehkäisyyn löydettävä

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelimme valtionosuusjärjestelmää ja siinä olevia uudistustarpeita. Kuntia pitäisi kannustaa tekemään oikeita asioita ajoissa eikä vain korjaavia toimenpiteitä silloin kun ongelmat ovat kärjistyneet. Ennaltaehkäisystä puhutaan paljon ja kauniisti, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että ymmärretään siirtää resursseja laadukkaaseen kouluun ja päivähoitoon, pieniin ryhmäkokoihin, perheitä tukeviin palveluihin ja tulonsiirtoihin vähävaraisille lapsiperheille. Nyt menee valtavia summia siihen, että lapsia otetaan huostaan ja nuoret joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi mielenterveysongelmien vuoksi. Sairastavuuskerroin määrittelee, kuinka paljon kunta saa valtionosuuksia: mitä enemmän on nuorisoa työkyvyttömyyseläkkeellä, sitä enemmän tulee valtion tukea kuntaan. Tietysti hätää kärsivät on hoidettava ensitilassa, mutta pitkällä jänteellä kunnat pitäisi palkita onnistuneesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Tärkeitä asioita ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, kouluterveydenhoitajat joka kouluun, perheiden kotiapu kun kriisi on lähellä jne.

Mannerheimin lastensuojeluliiton keskustelutilaisuudessa kaikki ymmärsivät ennaltaehkäisyn tärkeyden, vaikka Kuntaliiton taholta haastettiin pohtimaan mistä varat. Ennaltaehkäisyrakenteiden vahvistaminen maksaa aluksi, mutta maksaa lopulta itsensä takaisin. Varoja kunta voi saada lisää myös ilmastonmuutoksen torjunnasta: säästämällä energiaa, rakentamalla energiatehokkaita taloja, säästämällä valaistuksessa ja laskemalla kiinteistöjen lämpötilaa asteella. Ruuhkamaksujen tuotot pitää hyvittää joukkoliikenteelle. Jätemaksujen korotus hillitsee materian kulutusta.

Terveyden edistämisestä keskusteltiin innokkaasti myös Jyväskylän vihreiden tilaisuudessa. Lääkäreillä pitäisi olla aikaa kirjoittaa liikuntareseptejä. Espoossa on käytössä ikäihmisten sporttikortti, jolla yli 68 vuotiaat pääsevät maksutta kaupungin kuntosaleille ja uimaan. Se on kannustanut merkittävästi liikkumaan.

Kirjastot ovat tärkeitä yhteistiloja ja tutkitusti lainojen määrä jopa lisääntyy talouden taantuessa. Moni hakee lohtua mielikuvitus- ja fantasiamaailmasta ja kirjastosta haetaan myös tietoa. Todella kustannustehokasta hyvinvoinnin edistämistä on vahvistaa lähikirjastoverkkoa ja taata aineistomäärärahat. Kuntapäättäjät ovat jokaisessa Suomen kunnassa vaikeiden valintojen edessä, kun vuosibudjetit laaditaan niukoilla resursseilla. Politiikka on ennen kaikkea palvelujen priorisointia, on tehtävä valintoja.

Metsänhoito uudistuu

Metsä on Suomelle tärkeä. Se on ollut sitä taloudellisessa mielessä, mutta yhä enenevässä määrin arvostetaan luontoa myös itseisarvona. Moni on kasvanut, vaikkei ihan metsässä, niin silti niin, että metsät, luonto ja retkeily ovat oleellinen osa elämänmenoa. Omat ensimmäiset muistikuvani Nuuksiosta ovat 70-luvulta, isän kantorepussa keikkuen: humiseva metsä, keltainen kantorepun muovikangas, eväshetket taukomajalla, polun poikki luikertava pelottava vaskitsa. Sellaista tunnelmaa, mitä metsästä löytyy, ei kauppaparatiiseista saa ikinä.

Metsään liittyy myös rakkaita harrastuksia. Kun kesäisin käyn iltarasteilla, niin alati hämmästyttää suunnistajien määrän nopea kasvu. Metsät ovat tärkeitä ruuhka-Suomen asukkaille. Ja metsään liittyy niin paljon asioita, joita pitää politiikassa edistää. Tarvitaan enemmän suojelualueita turvaamaan monimuotoisuutta, tarvitaan Sipoonkorpeen kansallispuisto. Koska on meneillään metsäteollisuuden rakennemuutos, tarvitaan uusia tuotteita ja enemmän jatkuvan kasvatuksen pehmeitä metsänhoitomenetelmiä. Koska on meneillään ilmastonmuutos, pitää edistää puurakentamista.

Lue lisää metsästä:
Metsänhoitoyhdistyslain muuttaminen 5.5.09
Määrärahan osoittaminen Metso-ohjelmaan 26.9.08
Metsälain tulkinta ja toimivuus 27.2.08

Itämeren kaasuputki ja Bermudan kolmio

Nord stream -kaasuputki tarkoittaa merenpohjan mylläystä 1 200 kilometrin matkalla, jolloin sedimenttiin varastoituneet ravinteet ja ympäristömyrkyt lähtevät liikkeelle. Putki on mitä suurimmassa määrin ympäristökysymys, mutta on se muutakin.

Legendaarisessa Bermudan kolmiossa laivoja on hävinnyt tietymättömiin. Yksi hypoteesi on, että alueella on voimakkaita maanalaisia kaasupurkauksia ja koska kaasun noste ei kanna laivaa, se uppoaa purkauksen päälle osuessaan. On olemassa pieni riski, että Itämeren rikkoutunut putki upottaisi laivan. Vaikka riski on pieni, koska vuodon olisi oltava massiivinen, on se silti tiedostettava.

Norppavetoomus ministeri Anttilalle

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä luovutti eilen vetoomuksen saimaannorpan puolesta ministeri Anttilalle. Ryhmä vaatii toimenpiteitä, ettei lailla suojattu saimaannorppakanta pääse pienenemään vaan kasvaisi elinkelpoiseksi populaatioksi. Verkkokalastuskielto tulee saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti, sillä vapaaehtoisia sopimuksia on tehty jo 28 vuoden ajan, mutta silti EU:n luontodirektiivissä määritelty suotuisan suojelun taso ei toteudu.

Maa- ja metsätalousministeriö on laajentanut tänä vuonna verkkokalastuskiellon asetusaluetta noin 400 neliökilometrillä, mutta tämä ei riitä. Asetusalueen tulee olla yhtenäinen laaja alue, mielellään koko Saimaan alue. Kuuttikuolemien riskiä lisää se, että kuutti ei tiedä Saimaalla uidessaan, milloin se tulee asetusalueen keskellä olevalle suojelemattomalle alueelle. Kuuttien suojelemiseksi on kiellettävä asetuksella verkkokalastus Saimaalla ajalla 15.4. – 30.6, jolloin emo vieroittaa kuutit ja ne ovat herkimmillään takertumaan kalaverkkoihin. Kalastusoikeuden tulee olla tässä tapauksessa toissijainen arvo, jotta maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja uhanalainen saimaannorppa säilyy hengissä.

EU -historiaa ja tulevaa

EU on toimija, joka tuntuu kaukaiselta, mutta vaikuttaa suuresti arkipäiväämme. Sunnuntaina ratkeaa, minkälainen on Suomen edustus parlamentissa.

Hyviä ehdokkaita löytyy täältä: Vihreät ehdokkaat

Uudessa Euroopassa voi kulkea Atlantin rannoilta Mustallemerelle tai Välimereltä tunturilappiin. Euroopan unionissa on 27 jäsenmaata. Se on iso ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen toimija.

Välimeren maat Italia ja Ranska ja myös Atlantin rannikolta Alankomaat ja Belgia ovat perustajavaltioita. Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät 1973. Merkittävää kehitystä tapahtui 90 -luvulla kun Itämeren rantavaltioista Suomi ja Ruotsi sekä Itävalta liittyivät 1995 EU:hun. Jäseniä oli silloin kaikkiaan 15 sisältäen melkein koko Länsi-Euroopan ja yhteismarkkinat perustettiin. Syntyi myös kiinnostus turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön ja ymmärrettiin ympäristönsuojelun tärkeys kaikkia koskettavana.

EU laajeni vuonna 2004 kymmenellä Keski- ja Itä -Euroopan maalla. Mukaan tulivat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia, Slovenia, Malta ja Kypros. Bulgaria ja Romania tulivat mukaan 2007. Olemme oikeastaan aika erikoisessa ja monen kirjavassa 454 miljoonan ihmisen joukossa. Olemme uudessa Euroopassa.

Laajeneminen voi vielä jatkua, mutta vaatii kärsivällisiä neuvotteluja. Uusia EU-lakeja tarvitaan ja perussopimuksen varmistumista odotellaan. EU parantaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Rauhanomainen kehitys edistää alueen ja meidän kaikkien taloudellista hyvinvointia. Yli 300 miljoonaa ihmistä käyttää yhteistä maksuvälinettä euroa.

Tänä päivänä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka on viitoittanut tietä parempaan maailmaan, mutta vihreät vaativat vieläkin kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. EU:ssa päätetään myös monista työelämään vaikuttavista kysymyksistä. Yksi esimerkki on kiistelty työaikadirektiivi, jonka parlamentti hiljattain äänesti kumoon.

Itämeri on yksi vihreiden ykkösasioita. Itämeri on kaikkien huulilla, mutta suojelu vaatii tiukkoja päästörajoitusvaatimuksia ja ympäristövelvoitteita maatalouspolitiikkaan, yhdyskuntajätehuoltoon ja laivaliikenteelle.

EU:n budjetin rahat kuluvat enimmäkseen maatalouteen, alueiden kehitykseen sekä innovaatioiden ja tieteen edistämiseen. Näihin kahteen viimeksi mainittuun on syytä satsata enemmän ja jokaisessa maassa tarvitaan omaa eettisesti tuotettua lähiruokaa, ympäristönsuojelunäkökohdat huomioiden.

Se, miten EU:n tarina jatkuu, riippuu pitkälti sunnuntain vaalituloksesta. Muistathan käyttää ääntäsi =)

Lisää kaasua

Siis biokaasua! Valiokunta kävi eilen Maaningalla tutustumassa MTT:n tutkimusaseman pilottilaitokseen. Biokaasulla saadaan lämpöenergiaa ja sähköä ilmasto- ja ympäristöystävällisesti.

Kuvassa laitoksen kaasunkeräyskupu, jonka kyljessä on syöttösäiliö kasvijätettä varten. Liete tulee omaa linjaansa pitkin navetasta.



Valiokuntatoverini, professori Erkki Pulliainen navetan edessä.



Navetan asukkaita.



MTT:n tutkimusasemalta matka jatkui Yaran tehtaille ja apatiittilouhoksille. Fosforihappoprosessissa syntyy sivutuotteena iso kasa kipsiä (kuvassa). Nyt sille on löytynyt hyvä käyttökohde, mikä pitäisi ottaa välittömästi käyttöön: peltoon sekoitettuna kipsi sitoo fosfaattiravinteita ja estää siten ravinteiden valumista vesistöihin.

Ehdottomat vaatimukset ihmisen puolesta

Vihreään politiikkaan kuuluu olennaisesti sosiaalinen oikeudenmukaisuus: olemme heikompiosaisten puolella. Sosiaalipolitiikka on laaja kirjo asioita, jotka ovat murroksessa. Nykypäivää leimaa pätkätyöt ja epävarmuus huomisesta ja jonkinlainen vahvat jyräävät mentaliteetti, jossa uskotaan, että jokainen on oman onnensa seppä. Mutta se ei ole niin. On sekä huono-osaisia että huono-onnisia. Elämä ei aina kulje, niin kuin toivoisi.

Vahvana osana sosiaalipolitiikkaa on työllisyys ja sen edistäminen. Jos 10 prosenttia työikäisestä väestöstä syrjäytyy työelämästä ja muusta elämästä, on kansantaloudella vähän rahaa yhteisiin hyvinvointipalveluihin. Ja jokaiselle syrjäytyneelle ja hänen läheisilleen se on tuhoisaa. Koulutuspolitiikan räätälöinti nykypäivän tarpeisiin on tärkeää. On oltava nopeita ja simppeleitä väyliä työelämään, sellaisia, joissa painotetaan työn ohessa oppimista ja käytäntöjä liian teorian sijaan. Tulevaisuuden työllisyystarpeet kasvavat ilmastonmuutoksen torjunnassa (bioenergia yms.) ja palvelualoilla. Hälyttävästi noussut nuorisotyöttömyys vaatii juuri nyt erityishuomiota, panostusta työpajatoimintaan, oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen lisäämistä, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.

Sosiaaliturvajärjestelmämme on kuin löysä verkko, jonka välistä moni putoaa elämäntilanteen muuttuessa. Se ei myöskään kannusta ihmistä aktiivisuuteen, vaan tutkii ja epäilee. Työn teon pitää aina kannattaa ja työtä on riitettävä myös osa-aikatyökykyisille. Perustulo takaa kohtuullisen toimeentulon, eikä muutu riippuen siitä, onko opiskelija, työtön tai pätkätöiden välissä. Se on myös eräänlainen matalapalkkatuki ja auttaa pienyrittäjiä työllistämään.

Yhteisöllisyyteen ei voi pakottaa, mutta ympäristön tulee siihen innostaa. Kaikille sukupolville yhteiset tilat, kirjastot, leikkipuistot, mielenkiintoinen kaupunkirakenne, esteettömyys, kauniit kulkureitit ja puistot ovat tärkeitä asioita. Vammaisista ja vanhuksista huolehditaan kunnioittaen heidän ihmisarvoaan. Lapsiperheiden hyvinvointipalveluja ei saa leikata, kuten viime laman aikaan tehtiin, mikä on tullut meille kalliiksi. Koulujen ja päiväkotiryhmien koot, neuvolan tarkastuskäynnit, kouluterveydenhoitaja joka kouluun, harrastekerhot ja moni muu oleellisesti parempaa huomista edistävä asia on jätettävä säästölistojen ulkopuolelle.