perjantaina, huhtikuuta 23, 2010

Vihreän kasvun malli

Vihreiden energiapoliittinen vaihtoehto Vihreän kasvun malli torjuu lisäydinvoiman tarpeettomana.

Vihreän kasvun mallissa on osoitettu, kuinka ennakoitu sähkön vaje voidaan kattaa tehostamalla energiankäyttöä, lisäämällä sähkön kysyntäjoustoa ja lisäämällä uusiutuvaa energiaa. Sähkönkäyttöä voidaan tehostaa mm. energiatehokkaan tekniikan investointituilla sekä laajentamalla ja tehostamalla energiatehokkuussopimuksia. Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan kulutuksen ohjaamista kulutushuippujen ulkopuolelle. Arkinen esimerkki on yösähkön käyttö.

Kotimainen uusiutuva energia, kuten puuhake ja tuulivoima, tuovat lisää kotimaisia työpaikkoja, mikä on tärkeää. Vihreiden laskennallisessa mallissa on otettu pohjaksi metsäteollisuuden esittämät ennusteet sähkönkulutuksesta vuonna 2020 (96 TWh). Ne ovat tosin vihreiden mielestä epärealistisen suuret, kun elinkeinoministeriökin päätyi omassa arviossaan siihen, että sähkönkulutus vuonna 2020 olisi 91 TWh.

tiistaina, huhtikuuta 20, 2010

Nuorten parlamentti


Nuoret ympäri Suomen kokoontuivat eduskuntaan nuorten parlamenttiin. Oli ilo tavata reippaita, tiedostavia nuoria, joilla oli hyviä näkemyksiä tulevaisuudesta. Suullisella kyselytunnilla nuoret tenttasivat ministereitä. Kysyttiin mopokortista, ravinnon lisäaineista, energiajuomien ostoikärajoista, lähikoulujen säilyttämisestä, koulukiusaamisesta, nuorten mielenterveystyöstä, joukkoliikenteestä sekä monesta muusta tärkeästä asiasta. Lisäaineista kaivattiin selkeää merkintää pakkauksiin.

Yksi kysymys koski nuorisourheilua, että kuinka koulu voisi paremmin tukea urheiluharrastuksia. Hyvä kysymys! Nuoret kaipaisivat oppivelvollisuusiän pidentämistä 18 vuoteen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lopuksi nuoret edustajat äänestivät mopokortista, jonka saamiseksi haluttiin määrätä lailla autokoulun ajokoetta vastaava koe. Nuoret huolehtivat turvallisuudesta, omastaan ja muiden :o)

maanantaina, huhtikuuta 05, 2010

Turvallinen Suomi

Turvallinen Suomi seminaarissa oli tärkeää keskustelua hätäkeskusuudistuksesta ja palomiesten työstä. Hätäkeskusten määrä puolittuu noin vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan hätäkeskuspaikkana on silloin Kerava. Uudistus on haastava, mutta sillä haetaan tasapainoa eri alueiden kesken. Kun keskukset ovat isoja, keskuksen riski tukkeutua runsaista soitoista on pienempi. Uudistukseen liittyy myös tietotekninen uudistus, jotta tarpeen tullen puhelimeen voidaan vastata missä hätäkeskuksessa vaan. Keskeinen haaste on puhelun paikantaminen, jos soittaja on sekavassa mielentilassa, eikä osaa ilmaista olinpaikkaansa. Prepaid liittymien paikantaminen on vaikeaa, mutta se on mahdollista. On mahdollista hakea paikantamistieto operaattorin kautta, mutta se tulee vaatimaan lakimuutoksen. Hätäkeskusuudistuksessa on oleellista kuunnella työntekijöitä, ottaa heidän toiveensa huomioon. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on hätäkeskusten kantava voima. Hätäkeskuksista hälytetään paikalle apu: pelastustoimi, poliisi, ambulanssit. Ne toki lähtevät läheltä, jotta apu saadaan nopeasti perille.

Seminaarissa käsiteltiin myös palomiesten vaativaa ammattia. Ihmisten pelastaminen vaatii kuntoa ja voimaa. Raskain työ on savusukeltaminen. On huolestuttavaa, että palomiesten keski-ikä on 41 vuotta ja keskimäärin jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle 50-vuotiaana. Hallitus tilasi vuosi sitten selvitysmies Pekka Myllynimeltä raportin palomiesten vaihtoehtoisista urapoluista. Siinä oli ihan mielenkiintoisia näkökulmia, mutta yksin se ei riitä ratkaisemaan palomiesten työssä jaksamista. Turvallisuuden vuoksi on saatava nuorempia palomiehiä pelastustiimeihin. Myllyniemi tarjosi ikääntyville työnkuvaksi ennaltaehkäisevää valistusta ja neuvontaa. Se olisikin hyvä lisä kouluihin, mutta on selvää, ettei se toimi kaikkien kohdalla. Palomiestien päätyö on ihmisten pelastaminen ja turvallisuus on tärkeintä. Olisi turvallista laskea palomiesten eläkeikää.