perjantaina, lokakuuta 07, 2022

Ilmastotekoja -tehdään yhdessä hiilineutraali Espoo

Minulla oli ilo pitää avajaispuhe ”Ilmastotekoja -tehdään yhdessä hiilineutraali Espoo” -näyttelyssä, joka on Villa Elfvikin luontotalossa esillä 5.10.‒24.11.2022. Espoolla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030 eli saada päästöt ja kulutus tasapainoon. Tähän tarvitaan meidän kaikkien ilmastoinnokasta toimintaa. Ilmastotekoja-näyttely nostaa esiin toimia, joilla kaupunki mahdollistaa asukkaille ilmastoystävällisen elämän. Näyttelyn teemoja ovat: asuminen, liikkuminen, ruoka ja muu kulutus. Lisäksi kerrotaan, miten Espoossa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeudutaan torjumaan tulvia ja helteitä.

Ilmastonmuutos on salakavala. Se etenee pelottavan nopeasti, toisaalta ihmismielen kannalta sen voi nähdä edetä näkymättömämmin, eivätkä kaikki tunne tarvetta reagoida muutokseen. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. Ja siksi Ilmastotekoja -näyttely on niin tärkeä. Itseäni havahdutti filmi ”Epämiellyttävä totuus” ja siinä kohtaus sammakosta, joka ei älynnyt hypätä ajoissa pois kuumenevasta liemestä. Olemme nyt kuvainnollisesti kuumenevassa liemessä, jota on yhdessä viilennettävä.

Rajalliset luonnonvaratkaan eivät kestä jatkuvaa kulutusta. On pidettävä mielessä, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan on kuljettava käsi kädessä. Toivon yhä suurempaa panostusta kaupungiltamme puiden istuttamiseen ja luonnonsuojeluverkoston laajentamiseen. Päättäjien vastuulla on valita keinot, jotka tekevät asukkaille ilmastonmuutoksen torjunnasta helppoa, suorastaan houkuttelevan ja itsestään selvän, ekologisen valinnan.

Toki meidän espoolaisten ilmastokehityksestä voi olla ylpeä ja Ilmastotekoja -näyttely on tärkeä osa työtä. Metro yhdistää pääkaupunkiseutua ja raidejokeri on pian liikenteessä. Kierrätystä ja jätteiden lajittelua lisätään. Ensi kesänä kompostointivaade laajenee joka talouteen. Sähköautoja näkyy entistä enemmän Espoon kaduilla.

Ilmastovahti on uusi alusta, joka kannustaa asukkaita tarkastelemaan päästöjä. Sen avulla voi seurata, kuinka kaupunki edistyy ilmastotoimien toteutuksessa. Toimenpiteet on ilmastovahdissa jaettu viiteen teemaan: energia, liikenne, maankäyttö ja rakentaminen, kiertotalous ja kestävät valinnat sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Lisäksi ilmastovahdissa on yleistä tietoa kaupungin ilmastotyöstä ja -tavoitteista.

Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, vähentää kulutusta ja valita lautaselleen kasvispainotteista ruokaa, pyöräillä tai kävellä lyhyet matkat, suosia joukkoliikennettä. Aineettomista lahjoista tulee parempi mieli. Läheiselle voi antaa lahjaksi yhteisen metsäretken, 10 niskahierontaa tai vuohen afrikkalaiselle perheelle.

Kallistuva energian hinta myös pakottaa monia toimimaan. Ilmalämpöpumppujen myynti rautakaupoista on kaksinkertaistunut. Asukkaille suunnattavaa energianeuvontaa onkin lisättävä. Tietoa voidaan tarvita esimerkiksi eristysten tai ikkunoiden tiivistysten parantamiseen. Energian säästö ja energiatehokkuus ovat ilmastonmuutoksen torjunnan keskeisiä kysymyksiä. Arjen toiminnoissa auttaa suihkuajan lyhentäminen, sisälämpötilan laskeminen ja rikkoutuneiden lamppujen vaihtaminen LED-lampuiksi.

Opettajan työssäni näen, mikä vaikutus on kehuilla ja positiivisella kannustamisella. Kun levottoman lapsen on saanut rauhassa laskemaan aikuisen kannustaessa vieressä, mieltä lämmittää lapsen innokas katse ja kysymys: ”Osaanko minä hyvin?”. ”Kyllä sinä olet taitava” -vastaan ja laskeminen jatkuu.

Meissä jokaisessa asuu pieni lapsi. Tarvitsemme myös toinen toisemme tsemppausta, positiivista palautetta, innostusta ja kiitosta. Voimme yhdessä olla ilmastosankareita ja luoda ilmastoahdistuksen sijaan tai vähintäänkin sen rinnalle toivoa ja kannustusta. Ilmastotekoja -näyttely kertoo kannustavasti eri toimista. Marraskuun jälkeen siihen voi tutustua Entressen, Sellon, Tapiolan ja Lippulaivan kirjastoissa, joissa se on kussakin esillä noin kuukauden ajan.

#ilmastotekoja


tiistaina, lokakuuta 04, 2022

Soten palvelut varmistettava siirtymässä

Länsi-Uudenmaan vihreissä emme hyväksy HUS:in erikoissairaanhoitoon esitettyjä rajuja leikkauksia ja päivystystoiminnan karsimista. Tämä laskisi merkittävästi palvelujen laatua, vaarantaisi potilasturvallisuutta ja pidentäisi kulkumatkoja. Onneksi HUS:in hallitus palautti 100 miljoonan euron säästöesityksen uudelleen valmisteluun. Meillä on oltava malttia katsoa kauas ja on panostettava perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn vahvistamiseen. Silloin ihmisten terveys ja hyvinvointi paranevat ja raskaiden palvelujen tarve vähenee.

Sekä HUS:in alijäämä että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä ovat ensi vuodelle 2023 noin 100 M €, sillä valtio ei ole myöntänyt riittävää rahoitusta. Rahoitusvajeen taustalla on valtion tekninen rahoitusmalli, joka kohtelee epäoikeudenmukaisesti Uuttamaata. Tätä ei voi hyväksyä ja valtion on myönnettävä palvelut turvaava rahoitus. Olemme aluevaltuustossa rakentamassa hyvinvointia turvaavaa järjestelmää ja muutos tarvitsee rahoituksen.

Aluevaltuuston edellisessä kokouksessa hyväksyttiin investointisuunnitelma sekä hyvinvointialueelle siirtyvät sopimukset ja vastuut. Investointisuunnitelma on tehty yhteistyössä kuntien kanssa. Vihreissä aloitteissa käsiteltiin esitykset matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista, vanhusneuvoloista, Nepsy-strategiasta ja kouluterveydenhuollosta. Olen ensimmäinen allekirjoittaja aloitteessa, jossa esitetään sujuvaa yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon välillä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut siirtyvät vuoden vaihteessa kunnilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vastuulle. On varmistettava, että siirtymä tapahtuu turvallisesti asukkaille ja työntekijöille.

#sote #pelastuspalvelut #länsiuusimaa #aluevaltuusto

Kuva aluevaltuuston kokouksesta Dipolissa 27.9.2022.


Valtuustoaloitteeni kouluterveydenhoidosta sai Dipolin kokouksessa kannatusta.