lauantaina, marraskuuta 20, 2021

Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia

Tänään lauantaina vietetään lapsen oikeuksien päivää. Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja ne on turvattu YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksella. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja kasvuun. Lasta tulee myös kuulla häntä koskevissa kysymyksissä.

Lapset ja nuoret elävät hyvin poikkeuksellisia korona-sukupolven kokemuksia. Etäkoulu on lisännyt oppimisvajetta, jossa on vielä pitkään umpeen kuromista. Monet lapset ja nuoret ovat kärsineet siitä, etteivät luokkatoverit olleet vierellä vertaistukena tai aikuinen lähellä kannustamassa ja opastamassa. Erityisen suuri huoli on niistä oppilaista, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai tehostettua tukea oppimiseen. Moni kaipaa rauhallista opiskelutahtia pienessä ryhmässä, jossa opettajalla on aikaa lapsille, joilla on oppimisen haasteita. Tarvitaan resursseja pienryhmäopetukseen, mutta myös resurssiopettajia luokkiin samanaikaisopetukseen. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat nyt aikuisten tukea ja välittämistä. Yhteisöllisyyden lisääminen on myös keskeistä ja nuorisotyön on tärkeää jalkautua kouluille. Opettajat kokevat usein riittämättömyyden tunnetta, kun jokaisen lapsen kohdalla pitäisi pysähtyä pitemmäksi aikaa kuuntelemaan ja juttelemaan. Näen itse erityisopettajan työssäni moniammatillisuuden tärkeyden. Lasten ja nuorten tueksi tarvitaan aikuisia. Siksi on niin tärkeää, että kuntapäätöksillä turvaamme lasten ja nuorten palvelut, hoivan ja koulutuksen.

Nuorisotutkimusseuran keräämän aineiston mukaan pitkittynyt korona-aika on lisännyt nuorten kokemaa yksinäisyyttä. Tutkijat korostavat myös, että sosioekonomisten erojen huomioiminen on pandemian jälkihoidossa tärkeää. Jo ennen koronakriisiä noin joka viides lapsi ja nuori on kärsinyt jonkin asteisista mielenterveysongelmista. Erityisen tärkeää on, että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja matalalla kynnyksellä. On keskeistä, että vahvistetaan olemassa olevia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, kuten Nuorisopoliklinikka Nupolin toimintaa ja kouluterveydenhoitoa. Lisäksi tarvitaan uusia auttavia matalan kynnyksen tukipalveluja.

Suomessa joka 8. lapsi elää köyhässä perheessä. Pelastakaa lapset ry:n tuore raportti kertoo, että lapsuudenkodin tiukka taloudellinen tilanne vaikuttaa lapsiin pitkäkestoisesti. Köyhyys tekee lapsen osattomaksi monesta asiasta, mihin luokkakavereilla on varaa. Espoota pidetään hyvinvoivana kuntana, mutta meillä on vähävaraisia, joiden osattomuuden tunne on suurta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus turvalliseen kasvuun vailla jokapäiväistä huolta toimeentulosta. Vähävaraiset lapsiperheet tarvitsevat tukeamme.

Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden ja liikuntapalvelujen toimivuus tulee turvata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa ja toimeentulovaikeuksissa, elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.

Lapset jakautuvat jo varhaisessa vaiheessa muun muassa harrastusten mukaan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle ulkopuolisuutta kaveripiirissä ja luokkaretken rahoittaminen voi olla perheelle haaste. Tutkimukset osoittavat, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Investoimalla lapsiin ja nuoriin murretaan huono-osaisuuden kierre. Tämä on myös hyvinvointivaltiomme perusajatus.

tiistaina, marraskuuta 16, 2021

Puhe valtuustossa Hepokorvenkallion datakeskus-kaavasta

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin kaava datakeskukselle, jonka hukkalämmön hyödyntäminen vähentää kaupungin ilmastopäästöjä. Kaava hyväksyttiin yksimielisesti. Alla pitämäni valtuustopuhe.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Hepokorvenkallion asemakaava mahdollistaa Kehä III:n, Matalajärven ja Bodomin läheisyyteen ja osin arvokkaalle metsäalueelle suuren datakeskuksen.

Metsäalueen osittainen menettäminen datakeskuksen alle on tärkeää hyvittää etsimällä kaavamuutosalueen vierestä kaupungin mailta suojelualueiksi sopivia kohteita. Tämä on keskeistä hiilinielujen ja luontoarvojen menettämisen kompensaation näkökulmasta. Onkin helpotus, että kaupunginhallitus teki päätöksen kompensaatiosta. Tätä vihreät ovat myös kaupunkisuunnittelulautakunnassa Risto Nevanlinnan johdolla ajaneet.

Datakeskushanke on mielestäni kannatettava, koska sillä on myönteinen vaikutus Espoon ilmastotavoitteisiin ja työllisyyteen. Hepokorpi on kuitenkin ulkoilu- ja virkistysalueena tärkeä asukkaille. Datakeskuksen toteutuksessa on edellytettävä parasta laatua sekä turvattava virkistys- ja luontoarvoja. Tässä asemakaavassa on Oittaan nykyiset ulkoilureitit rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavassa on esitetty alue datakeskukselle. Me vihreät olisimme halunneet laajentaa Oittaan virkistysaluetta lisäämällä sitä alueen länsireunalle sekä Oittaan jokiuoman alkupäähän. On suuri harmi, ettei valtuusto hyväksynyt POKE esitystämme, joka olisi kompensoinut viheralueen menetystä.

Arvoisa puheenjohtaja,

Datakeskusten tietokoneet ja järjestelmät käsittelevät ja tallentavat suuria määriä dataa. Toiminnassa syntyy paljon lämpöä, jonka talteenotto kannattaa. Nyky-yhteiskunnassa tieto ja sen muokkaus on kullanarvoista. Datakeskuksia ei siis voi välttää, vaikka itse datakeskus kuluttaakin sähköä. Ilmastoteko tulee siitä, että samalla hyödynnetään hukkalämpö, mikä sähkön käyttämisestä datakeskuksessa syntyy. On keskeistä korvata fossiiliset polttoaineet kaukolämpöverkossa kestävämmillä ratkaisuilla. Tärkeä kysymys on, että itse datakeskuksen kuluttaman sähkön tulee olla uusiutuvaa tai muuten päästötöntä sähköntuotantoa.

Kivihiilen polttamisen on loputtava Espoossa. Se on aivan välttämätöntä, jotta kaupunkimme voi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Voimayhtiö Fortum kertoo nettisivuillaan, että Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen korvaisi Suomenojan voimalan kivihiileen perustuvan lämmöntuotannon. Fortumin mukaan yksi 100 megawatin datakeskus voisi tuottaa lämpöä noin kolmasosalle Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöasiakkaista. Samalla se poistaisi kaukolämmityksen hiilidioksidipäästöjä 250 000 tonnia vuodessa.

Haluan vielä korostaa datakeskusten merkitystä tieteen ja kehityksen kannalta. Suurteholaskenta on tietojenkäsittelyn haara, jossa käsitellään laskennallisesti vaativia tieteellisiä ja teknisiä tehtäviä, mihin tarvitaan supertietokoneita. Datakeskukset ovat sopivia sijoituspaikkoja supertietokoneille, koska laskenta tarvitsee tehokasta jäähdytystä. Suurteholaskennalla voidaan selvittää esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksia eri innovaatioissa tai miten tietty lääkeaine vaikuttaa soluun.