tiistaina, syyskuuta 23, 2014

Ihmisiä ilmaston sydämessä

Yli tuhat ihmistä marssi viime sunnuntaina Helsingissä maapallon ja ilmastotyön puolesta. Globaali tapahtuma kokosi joukkoja kaikkialla maailmassa Sinisen planeetan, sen asukkaiden ja eliöiden puolesta. Maailman päättäjät, globaali ilmastosopimus on saatava! ‪#‎PeoplesClimate ‪

Suomessakin tapahtuu edistystä. Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee parhaillaan Suomen ilmastolakia. Tärkeä asia on sitova päästövähennystavoite 80 % vuodelle 2050. Sitä ei saavuteta, ellei toimita jo tänään, satsata uusiutuviin ja energiatehokkaaseen maailmaan. Laki tuo myös päästöjen seurannan, jolloin ilmastotyötä voidaan tehostaa. Toivoa tavoitteiden kirittämisestä saa viime sunnuntain joukkovoimasta! Oli ilo olla mukana joukossa ja sen sydämessä –yksi vihreätakkinen hahmo vasemmassa laidassa. ;)

torstaina, syyskuuta 18, 2014

Ydinvoimasta ja vihreiden hallitusyhteistyöstä

Tänään maan hallitus käsittelee kahta uutta ydinvoimalalupahakemusta, joista TVO:n Olkiluoto 4:n jatkoaika hylättäneen pohjaesityksen mukaan. Suomen laki ei tunne jatkoaikaa periaateluvalle, vaan hanke on toteutettava siinä aikataulussa, jolle lupa on myönnetty. Toinen hakemuksista, Fennovoiman muuttuneen hankkeen hakemus, saattaa mennä läpi. Puheenjohtaja Niinistö on ilmoittanut, että silloin vihreät jättävät hallituksen. Eduskuntaryhmä on asiassa yksimielinen.

Miksi sitten jättäisimme hallituksen? Siksi, että olemme sen äänestäjille nyt luvanneet ja hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei hallitus myönnä periaatelupia uusille ydinvoimahankkeille. Meillä oli kaikkiaan hallitusneuvotteluissa lukuisia tavoitteita ja kolme ennakkoehtoa, joista päätimme yhdessä puoluevaltuuskunnan kanssa.

Ensimmäinen ennakkoehto oli, että hallitus vähentää köyhyyttä ja parantaa perusturvaa mm. nostamalla perusturvaa vähintään 100 eurolla. Tämä toteutui. Toinen ehto oli, että hallitus parantaa ympäristön ja ilmastonsuojelun tasoa esimerkiksi säätämällä ilmastolain. Uusi ympäristönsuojelulaki suojelee arvokkaat suot ja edellyttää teollisuuden päästövähennyksiä. Luonnonsuojelualueiden hankintaa ja Itämeren suojelua on lisätty. Ilmastolaki on eduskuntakäsittelyssä. Kolmas ehto oli, että hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille.

Vihreät eivät kannata lisäydinvoimaa. Vihreä vaihtoehto perustuu energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Meillä Suomessa on kaikki edellytykset huipputeknologian kehittämiselle, jos vain kotimarkkinaympäristö sen sallii. Teknologian innovaatioilla ja älykkäillä sähköverkoilla parannetaan energiatehokkuutta ja säädetään sähkön tuotantoa kulutushuippujen mukaan.

Vuonna 2010 tehty arvio sähkönkulutuksesta vuodelle 2020 on jo todettu ylimitoitetuksi. Norjalainen Markedskraftin analyytikko Olav Botnen arvioi, että muutaman vuoden päästä päädytään pohjoismaisilla markkinoilla ylituotantoon, jonka seurauksena sähkön hinta laskee. Myös EU:n päästökauppa toimiessaan nopeuttaa kehitystä. On laitettava paukut energiatehokkaan, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Kotimainen uusiutuva energia työllistää ja tuo huoltovarmuutta, sekä elävöittää maaseutua.

Olkiluoto 3:sen reaktorin piti olla toiminnassa vuonna 2009, mutta käynnistys on siirtynyt arviolta kymmenellä vuodella eteenpäin. Hinnaksi arvioidaan 8,5 miljardia euroa. Jos Suomen teollisuus olisi sijoittanut tällaisen summan uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, työllisyyden hyöty olisi ollut melkoinen, oltaisi edistytty kohti kestävää energiajärjestelmää ja ulkomaisen energian ostosta päästäisiin eroon. Ruotsi ja Tanska ovat viimeisen viiden vuoden aikana rakentaneet käyttöön enemmän tuulivoimaa kuin Olkiluoto 3 tulee tuottamaan sähköä.

Fennovoiman ydinvoimalahanke on siinä mukana oleville yrityksille ja kunnille taloudellinen riski. Investointi on suuri, eikä Fennovoiman lupaama takuuhinta osakkaille vaikuta edulliselta vertailtaessa arvioihin sähkön markkinahinnan kehityksestä. Emme kannata Venäjän valtion liikelaitos Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalahanketta. Vihreät edellyttävät, että hallitusohjelman sitoumuksesta pidetään kiinni.

Meillä on vielä lapsen kengissä pienimuotoinen, kuluttajien tuottama lähienergia. Kiinnostus pientuulimyllyjen ja aurinkopaneelien asentamiseen kasvaa koko ajan. Hajautetun uusiutuvan energian edistämisellä saisi positiivisia vaikutuksia Suomen vaihtotaseelle, energiaomavaraisuudelle ja cleantech-alan kasvulle.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä mahdolliseksi esitetty tuntinetotus tulee ottaa käyttöön. Tällä hetkellä pientuottajat ovat sähkömarkkinoilla keskenään eriarvoisessa asemassa, koska sähköyhtiön ei tarvitse korvata pientuottajan verkkoon syöttämästä sähköstä mitään.

Annetaan tilaa kotimaisille uusiutuville, innovaatioille ja teollisuuden cleantech –viennille!

maanantaina, syyskuuta 15, 2014

Siniviherkehä kartalle

Uudenmaan liitossa on valmisteilla Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Teemat, joihin keskitytään, ovat: elinkeino- ja innovaatiotoiminta, viherrakenne, tuulivoima, logistiikka sekä kulttuuriympäristöt. Tarkoitus on, että kaava hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa vuonna 2016. Maakuntahallitus käsittelee kaavan työstämistä säännöllisesti kokouksissaan.

Kirjoitan tässä blogissa joitain olennaisia asioita eri teemoista ja siitä, mitä me vihreät tavoittelemme kaavatyössä. Uudenmaan maakuntahallituksessa vihreitä edustavat minä ja Minerva Krohn. Tänään kokouksen asialistalla on mm. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen.

Laajat metsämantereet, kuten Nuuksio ja Sipoonkorpi sekä asukkaita lähellä olevat puistot, lähivirkistysalueet, ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Viheralueiden tulee olla tärkein ohjaava tekijä kaikessa suunnittelussa, mutta suurin uhka viheralueille on rakentaminen ja alueiden pirstoutuminen.

Viherrakenne onkin keskeinen teema valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. Viheryhteyksien verkosto on erityisen tärkeä luonnon monimuotoisuudelle, jotta eläimet ja lajit pääsevät vapaasti liikkumaan. Näin vältetään paikallisten mikropopulaatioiden synty, jossa lajiston perimä köyhtyy.

Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Jatkotyössä on tarve kirjata arvokkaat luontokohteet, kuten suot ja pienvedet ominaispiirteineen sekä määrittää kaavassa mm. pääkaupunkiseudun viherkehä.

Uudellamaalla on paljon monille lajeille ainutlaatuisia elinympäristöjä johtuen eteläisestä sijainnista, vaihtelevasta maaperästä sekä laajasta, pienipiirteisestä saaristosta. Kasvavalle väestölle on tarjottava virkistysmahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Kaavatyössä huomioidaan myös ihmisen luonnosta saamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut, kuten tulvasuojelu ja ruoantuotanto. Luonnolla itsellään on myös kiistämätön luonnon itseisarvo, sen monimuotoisuus kaikkine kirjoineen.

Vihreät ovat painottaneet kaavatyössä myös vesistön ja vedenalaisen luonnon merkitystä, myös sinikehä on huomioitava kaavakartassa. Viherkehän sijaan voimme puhua pääkaupunkiseudun siniviherkehästä, sillä mm. Velmu-tutkimus on paljastanut arvokasta tietoa vedenalaisesta luonnosta. Toisaalta kaavatyön pitää tukea ja edistää kansallispuistojen perustamista, kuten ihanan, merellisen Porkkalan kansallispuiston perustamista.

Uudenmaan liitossa on käynnissä viherrakenteen kokonaisuutta varten useita selvityksiä. Selvityksissä hyödynnetään uusia paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Luontoselvityksiä täydennetään maastokartoituksilla.

Kulttuuriympäristöt käsittävät rakennusperinnön, maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Maakuntakaava on hyvä kaavataso esittää kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Siinä tullaan esittämään valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY 2009-kohteet), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennusperintö sekä viimeisin tieto muinaisjäännöksistä.

Vihreästä näkökulmasta tärkeä teema on myös suurten tuulivoima-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa. Pienet yksittäiset voimalat säilyvät edelleen kuntatason kaavoituksessa. Uudenmaan osalta on tehty laaja selvitys alueista, jonne tuulivoima parhaiten soveltuu. Isossa osassa merialueita on kuitenkin armeijan käytössä olevia alueita, joihin liittyviä tutkaongelmia ja muita haasteita tulisi yhdessä ratkaista. Tuulivoimaselvitys löytyy internetistä: Tuulivoiman selvitysalueet

Jatkossa Uudenmaan kokoisella alueella pitää tuulivoimatuotannolla olla enemmän mahdollisuuksia sijoittua. Uusiutuva energia on olennaista, kun haluamme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Maakuntakaavoituksen logistiikka- sekä elinkeino- ja innovaatioteemat liittyvät läheisesti toisiinsa. Logistiikka sen eri keskuksineen ja reitteineen tukee elinkeinoelämän, kaupan sekä työelämän tarpeita. Vihreille on tärkeää korostaa raideliikenteen merkitystä, joukkoliikenteen edellytyksiä ja tiivistä yhdyskuntarakennetta, jossa viheralueet suojellaan.

Uudenmaan kaavatyössä huomioidaan koko seudun paras. Itäisellä ja läntisellä Uudellamaalla, keskisellä Uudellamaalla Kuuma-kunnissa ja pääkaupunkiseudulla on omat tarpeensa ja erityispiirteensä. Vihreät haluavat varmistaa seudullisen tasa-arvon niin viheralueissa kuin hyvän elämän edellytyksissä kaikille uusmaalaisille.

perjantaina, syyskuuta 12, 2014

Sisäisestä turvallisuudesta huolehdittava

Pidin keskiviikkona Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheen välikysymyksestä, aiheena poliisipalvelujen turvaaminen.

Sisäinen turvallisuus ja ihmisten kokema turvallisuus ovat tärkeitä arvoja länsimaisessa demokratiassa. Voimme olla ylpeitä siitä, että maassamme viranomaiseen voi luottaa ja poliisi on ystävämme. Näistä arvoista on pidettävä kiinni.

Sisäiseen turvallisuuteen kuuluu kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada tarvitessaan viranomaisapua. Poliisin kenttä- ja rikostutkinnan voimavarat on tärkeä turvata. On huolestuttavaa, että rikostilastoissa jotkin alueet Suomessa ovat turvattomampia kuin toiset.

Ympäristörikostutkintaa on lisättävä. Tällä hetkellä monet ympäristörikokset jäävät tutkimatta, koska poliisilla ei ole tarpeeksi voimavaroja niiden tutkimiseen. Huolestuttavaa on myös, ettei Suomessa pysty kouluttautumaan ympäristörikostutkijaksi.

Liikkuvan poliisin toimintojen yhdistäminen paikallispoliisiin on herättänyt ymmärrettävää huolta ihmisissä. Liikenneturvallisuus ja sen takaaminen riittävällä poliisi- ja nopeusvalvonnalla on keskeistä. On seurattava, että todelliseen liikennevalvontaan on käytetty riittävästi työtunteja, ja että liikenneturvallisuuden paraneminen näkyy tilastoissa. Peltipoliiseja eli automaattista nopeusvalvontaa on lisättävä.

Harmaa talous on haitaksi koko yhteiskunnalle, koska valtio menettää verotuloja noin 5 miljardia euroa vuodessa. Harmaan talouden syövereihin hukkuvilla rahoilla saisi paljon hyvää perustoimeentulon vahvistamiseksi, pienituloisten eläkeläisten ja köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Harmaan talouden kitkemiseksi tarvitaan toimia. Vihreät kiirehtii harmaan talouden torjuntaa ja siihen liittyviä lakimuutoksia, kuten tilaajavastuulain päivitystä sekä parannuksia työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin.

Lue koko ryhmäpuheenvuoro täältä: www.vihreat.fi/tiedotteet/ryhmapuheenvuoro-valikysymyksesta-poliisipalvelujen-turvaamisesta

perjantaina, syyskuuta 05, 2014

Hyvää yrittäjän päivää

Yrittäjä on päivänsä ansainnut. Pienyrittäjät ovat suurtyöllistäjiä -suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Mutta potentiaalia on paljon enemmän, siihen tarvitaan enemmän kannustavaa sosiaaliturvaa, ja vähemmän byrokraattisia velvoitteita. Vihreä eduskuntaryhmä on ideoinut toimenpiteitä pienyrittäjän aseman parantamiseksi: Vihreät vaativat yrittäjärauhaa

Yrittäjien teema tänä vuonna on maaseutuyrittäjyys sen monissa muodoissa: biotalous, innovaatiot, ruoka. Valinta on oivallinen. Maaseudulla on paljon mahdollisuuksia mm. energian pientuotannon lisäämiseen. Pienet biokaasuvoimalat auttavat myös Itämeren päästöjen vähentämisessä. Kasvisvalkuaisen tuotannon lisääminen ravinnoksi vähentäisi ilmastopäästöjä. Myös perinnemaisemien hoitoon on hyvä satsata enemmän. Luonnon monimuotoisuus perhosniittyineen säilyy ja kauniit maisemat houkuttelevat maaseutumatkailijoita. Mahdollisuuksia on valtavasti myös hoiva-alalla. Monimuotoinen yrittäjyys elävöittää maaseutuakin. Hyvää yrittäjän päivää!