sunnuntaina, tammikuuta 30, 2011

Ilmastonmuutos ravistelee

Aurinko, tuuli, sade, et voi niitä käskeä. Olemme kaikki samassa veneessä, saman sään armoilla. Ilmastonmuutos on suuri vaikuttaja siihen, miten hyvin ihmiset ja luonto voivat ja miten työllisyys ja talous kehittyy.

Ei Suomi voi yksinään mitään, vaan meidän on sitkeästi neuvoteltava muiden maiden kanssa. Kuka voisi käskeä lumimyrskyn pois? Entä kuivuus ja tukahduttava helle? Nämä jos mitkä vaativat kansainvälisiä neuvotteluja. Tarvitaan luotettavia asiantuntijalausuntoja ja hyviä kansainvälisen tason toimijoita. Emme voi laistaa omaa velvollisuuttamme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Entä jos joku laistaa ja perässä toinen? Meillä on vain yksi yhteinen maapallo ja sen rajalliset resurssit.

maanantaina, tammikuuta 10, 2011

Asiaa metropolista

Tänään keskustellaan Vantaalla seutuhallintoselvityksestä.14 kunnan valtuutetut saavat infoa tuoreesta selvityksestä. Siinä todetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntataso on tärkeä, samoin koulujen osalta ja päivähoidossa. Verkostomainen yhteistyö on parasta: yli kuntarajojen voidaan valita lähin koulu, päivähoitopaikka tai terveyskeskus. Niin huomioidaan asukkaan tarpeet parhaiten. On järkevää, että on toimiva lähidemokratia ja että tehdään yhteistyötä. Hyvää yhteistyötä tehdään myös kirjastojen kesken ja kulttuuripalveluissa.

Lisäksi on kokonaan seudullisesti järjestettäviä asioita, kuten joukkoliikenne, jätehuolto ja maankäytön suuret linjaukset, joista olisi hyvä päättää seudullisella tasolla. Tätä myös raportti suosittaa. Raportissa on hyviä lähtökohtia, muttei valmista täydellistä mallia. Vielä on työtä, jotta saadaan seudun asukkaille hyvä ratkaisu. Jatkotyössä on huomioitava yhdistynyt Uusimaa, 28 kuntaa. Miten toimitaan yhteistyössä metropolialueen ja koko Uudenmaan välillä?

Yksi raportin helmistä on ehdotus seudullisesta nuorten koulutustakuusta, ettei yksikään nuori jää ulkopuolelle. Arveluttava ehdotus taas on se, että kun tulee metropolikaava, voitaisiin luopua Uudenmaan ympäristökeskuksen kuntien kaavaohjauksesta. Luonnon kirjo ja lajien suojelu edellyttävät viheryhteyksien turvaamista sekä vesistöjen, soiden ja vanhojen metsien laajempaa suojelua. Myös kaupunkimetsät ja puistot ovat tärkeitä.

Joukkoliikenteessä ja jätehuollossa tehdään jo kattavaa pks-yhteistyötä, jota voi laajentaa, mutta päätöksenteko karkaa turhan helposti kuntayhtymiin ja kauaksi asukkaista. Jos asioista päättää vaaleilla valittu seutuvaltuusto, asiat nousevat paremmin keskusteluun ja tavoitteet kirkastuvat. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii seudullisia ratkaisuja, raideliikennettä, kierrätystä, ruuhkamaksuja, yhdyskuntarakenteen eheyttä ja toimivaa joukkoliikennettä.

Kuntapäättäjät vastaavat asukkaiden lähipalveluista, mutta on parannettava asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa ja antaa palautetta. Lähes poikkeuksetta maailman metropoleissa on paikallinen taso ja seututaso. Demokratian vahvistamisessa näen keskeisenä myös sen, että vaaleilla valittavan seutuvaltuuston alaisuudessa toimii asiakohtaiset lautakunnat. Päättäjät voivat paremmin vaikuttaa asioiden valmisteluun lautakunnissa. Valitaan sitten mikä malli tahansa, lähtökohdan on oltava se, että asukkaiden ja koko seudun hyvinvointi paranee.

tiistaina, tammikuuta 04, 2011

Syyskauden satoa

Eduskunnassa on syyskaudella ollut ennätysmäärä lakeja käsittelyssä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on mm. saatu valmiiksi lakimuutos, joka kieltää määräaikaisuuksien ketjuttamisen, lakimuutos uuden harmaan talouden selvitysyksikön perustamiseksi, käsitelty hallituksen selontekoa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä vähemmistövaltuutetun raporttia ihmiskaupasta. Valiokunta antaa selonteoista lausunnot, joissa se esittää mitä lakimuutoksia tarvitaan asioiden parantamiseksi.

Lisäksi on käsitelty työllisyyttä ja lisätty syksyn lisäbudjetissa määrärahoja nuorten työllistämiseen, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön, työttömien poliisien työllistämiseen sekä yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. On tärkeää, että on yrityksiä, jotka voivat työllistää. Ja on tärkeää, että ymmärretään, että jokaisen työpanos on tärkeä. Moni vajaakuntoinen haluaa osallistua työelämään. Se parantaa itsetuntoa sekä edistää tervettä yhteisöllisyyttä. Jokainen on arvokas ja tärkeä omana itsenään. Jokaisella on vahvuuksia. Valmistelussa oleva välityömarkkinastrategia hakee uutta ajattelua, uutta arvopohjaa osallisuuteen.

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa on käsitelty syksyn mittaan mm. ruokapoliittista selontekoa, lakia uudesta Selkämeren kansallispuistosta, polttoaineverotuksen muutosta progressiiviseksi, tukea tuulisähkölle, biokaasusähkölle ja puuhakesähkölle (syöttötariffit) sekä pienpuun energiatukea, jossa valiokunta oli myös asian ratkaiseva käsittelijä ja teki esitykseen perusteltuja muutoksia. Itse sain mietintöön mukaan luonnon monimuotoisuuden huomioimisen.

Molemmissa valiokunnissa on käsitelty perusteellisesti myös valtion budjettia, joka huipentui eduskunnan syyskauden viimeiseen istuntoon äänestyksineen. Keskeisiä eduskunnan tekemiä lisäyksiä budjettiin olivat mm. Uudenmaan Z ja Y junien rahoitus, metsähallituksen luontopalveluiden turvaaminen, päihdeäitien hoito, lisäys vesienhuoltotöihin, nuorten työpajatoimintaan, Ekocentrialle lähi- ja luomuruoan edistämiseen sekä lisäys veteraanien kuntoutusmäärärahoihin.