maanantaina, marraskuuta 21, 2016

Ei enää glyfosaattia puistoihin!

Tänään käsiteltiin Espoon valtuustossa aloitettani glyfosaatin käytön lopettamisesta. Joitakin vuosia sitten kaiken kasvillisuuden ruskeaksi tappavaa torjunta-aine Round-upia ruiskutettiin Espoon puistoissa, jopa leikkipuistoissa puiden ympärille. Kaupungin ja ostopalveluyritysten toimesta ainetta käytettiin melko surutta niin, että puiden ympärillä oli rinkula kuollutta ruskeaa nurmea. Tästä annettuun palautteeseen Tekniselle keskukselle toimialalta vastattiin, että kaupunki olisi valmis luopumaan glyfosaatista ja kieltämään sen käytön ostopalveluyrityksiltäkin, joilta tilataan kaupungin viherpalveluja.

Euroopan parlamentissa on virinnyt prosessi asettaa kieltoja glyfosaatille, erityisesti kieltää sen käyttö puistoissa, leikkipaikoilla sekä kieltää se kaikessa harrastelijakäytössä. On olemassa viitteitä aineen kertymisestä elimistöön ja viitteitä sen karsinogeenisista eli syöpää aiheuttavista ominaisuuksista. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat todenneet, että glyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden käyttäytymistä kylmässä ilmanalassa ei tunneta. Siksi torjunta-aineeseen olisi suhtauduttava erittäin kriittisesti. Varsinkin kun WHO:n alainen syöpätutkimuselin IARC arvioi glyfosaatin ominaisuuksia (aineen vaarallisuutta, hazard based assessment). Se on luokitellut glyfosaatin todennäköisesti syöpävaaralliseksi. Euroopan parlamentti on ottanut kriittisen kannan glyfosaatin käytölle, mutta toistaiseksi komissio ei ole esittänyt aineen käytön kieltämistä.

Aineen käytöstä on syytä luopua kokonaan, vaikka sen sanotaan olevan tarpeellinen viljelyssä, jossa käytetään suorakylvöä. Kuitenkin muut menetelmät, jopa täysin luonnonmukainen luomu-tuotanto, ovat mahdollisia ja kannatettavia. Maailman kemikalisoituminen on erittäin suuri uhka ihmisten terveydelle, lisääntymisterveydelle ja ympäristölle. Rikkakasvien torjunta on mahdollista ilman glyfosaattia, esimerkiksi mekaanisesti. Eikä puiden ympärillä oleva, glyfosaatista (Round-up) johtuva ruskea kuollut alue edes näytä hyvältä. Kasvavat ruohontupsut eivät ole häiriöksi. Espoon kaupungilla ei pitäisi olla mitään tarvetta käyttää glyfosaattia, vaan käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä viherpalveluissa. Valitettavasti aineen käytöstä ei viimeisten tietojen mukaan olut kaupungilla kuitenkaan täysin luovuttu. Siksi tein aloitteen yhdessä 24 muun valtuutetun kanssa. Aloitevastauksesta selvisi, että glyfosaattia käytetään vielä satoja litroja Espoossa, vaikeasti saavutettavilla pientareilla, jättiputken torjuntaan ja jopa puistoissa tarpeen mukaan!

Ennen kuin aloite saapui valtuuston käsittelyyn, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) päätti kieltää Roundupin, Rodeon ja muutaman muun glyfosaattia sisältävän torjunta-aineen. Roundupin myynti ja jakelu on kielletty huhtikuusta 2017 lähtien ja käyttö kielletty huhtikuusta 2018 lähtien. Kiellettävät valmisteet sisältävät POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine. Päätös ei valitettavasti koske kaikkien glyfosaattivalmisteiden poistumista markkinoilta. Kiellon jälkeen Tukesin ylläpitämään kasvinsuojeluainerekisteriin jää vielä 40 glyfosaattia sisältävää valmistetta. Niiden kohtalo riippuu Euroopan kemikaaliviraston paraikaa valmistelemasta glyfosaatin luokituspäätöksestä ja EU:n komission hyväksynnästä. Olisi todella kyseenalaista korvata kielletyt myrkyt puistopalveluissa toisilla glyfosaattiyhdisteillä! Esimerkiksi puunkuorihaketta voidaan levittää puistoissa sinne, minne ei toivota rikkaruohoja. Myös kuumaa vesihöyryä ja maissisokerivaahtoa on kokeiltu Espoossa onnistuneesti.

Syyskuussa sain huolestunutta viestiä Kirkkojärven koulun vanhemmilta ja opettajilta. Koulun pihalla oli tehty rikkakasvitorjuntaa glyfosaatilla kesken koulupäivän! Koulua ei saamani tiedon mukaan ollut informoitu asiasta, että varotoimia olisi voitu ottaa käyttöön ja asiaa selvittää etukäteen. Onneksi ja sattumalta välituntivalvoja osui paikalle kesken ruiskutuksen, joten lapset saatiin turvaan. Näin ei voi kaupungilla toimia, vaikka kyse olikin jättiputken torjunnasta! Huoli lasten puolesta on suurta, sillä koululaisilla oli pihan läheisyydessä muun muassa viljelyprojekteja.

Oli tärkeää, että valtuusto hyväksyi yksimielisesti toivomukseni: ”Valtuusto toivoo, että glyfosaatin käytöstä Espoon puistoalueilla luovutaan. ” Tämä päätös on tehtävä kaikissa Suomen kunnissa, ja Turussa se onkin jo tehty! Meidän on suojeltava heikoimpia ja edistettävä luonnollisuutta myrkkyjen sijaan.

maanantaina, marraskuuta 14, 2016

Marraskuun kuulumisia eduskunnasta

Keskiviikkona heräsimme maailmaan, jossa Trump oli valittu USA:n presidentiksi. Se herättää paljon kysymyksiä. Amerikan presidentinvaalitulos lisää epävarmuutta politiikassa, taloudessa, turvallisuudessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mikä on kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien merkitys, jos USA rakentaa muurin ympärilleen? Mikä on Pariisin ilmastosopimuksen tulevaisuus, jos Trump haluaa kasvattaa kivihiilen käyttöä? Joudummeko Euroopassa pärjäämään enemmän omillamme, jos USA käpertyy sisäänpäin. Eduskunnassa juuri kukaan ei iloinnut vaalituloksesta, perussuomalaisia lukuun ottamatta.

Eduskunnassa keskusteltiin juuri opposition vaihtoehtobudjeteista. Vihreille on tärkeää, että Suomessa pidetään huoli kaikkien osallisuudesta. Jokaiselle kuuluu perusturva ja estetään syrjäytymistä. Emme halua, että osa suomalaisista näkee maailman epäoikeudenmukaisena. Jokainen lapsi ansaitsee koulutuksen, jonka turvin rakentaa vahva tulevaisuuden kuva. Siksi emme leikkaa koulutuksesta, tutkimuksesta, yliopistoista, opintotuesta, ammattikoulusta tai päivähoidosta. Nämä leikkaukset korvaamme karsimalla ympäristölle haitallisia tukia, kuten teollisuuden päästökauppakompensaation. Työllisyyttä ajamme aidolla perustulokokeilulla, johon pääsevät työttömien lisäksi muutkin, kuten pienyrittäjät ja opiskelijat. Pienyrittäjän työllistämismahdollisuuksia tuemme korvaamalla ensimmäisen työntekijän sivukulut vuodeksi. Energiaremontille annamme vauhtia tukemalla taloyhtiöiden ja pientalojen aurinkopaneeleja, kannustamalla kuntia korvaamaan öljykattilat maalämmöllä tai pellettikattilalla sekä tukemalla maatilojen biokaasuinvestointeja. Emme leikkaa pienituloisten etuuksia, kuten hallitus tekee, vaan annamme pienituloisille myös suuremmat veronkevennykset.

Marraskuuni alkoi Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Kööpenhaminassa. Mielestäni meidän pohjoismaalaisten tulee entistä lujemmin yhdessä puolustaa pohjoismaista arvomaailmaa ja toimia maailmalla rauhanvälittäjinä. Meidän on ajettava kansainvälisissä kokouksissa kunnianhimoista Pariisin ilmastotavoitetta, ettei maailma lämpene yli 1,5 astetta. Se vaatii myös omien ilmastotekojemme kunnianhimon nostoa ja nopeita vähennyksiä ilmastopäästöihin. Minulle antoi toivoa ne monet pohjoismaiset puheenvuorot, joissa vedottiin ihmisoikeuksien ja pakolaisten auttamisen puolesta ja kannatettiin pohjoismaista ilmastojohtajuutta. Esimerkiksi keskustelussa Arktisen meriliikenteen turvallisuudesta annettiin tukea sille, että raskaan polttoöljyn käytöstä arktisen alueen meriliikenteessä luovuttaisiin. Arktiksella öljyonnettomuuden riski on suuri. Raskas polttoöljy on myrkyllistä ja tahmeaa, ja sen siivoaminen on liki mahdotonta Arktiksella, jossa se uhkaa herkkää luontoa. Etelänavalla raskaan polttoöljyn käyttö on jo kielletty.

Myös maahanmuuttopolitikasta keskusteltiin kokouksessa. Suomen ja muiden Pohjoismaiden koventunut linja ei vastaa humaania perintöämme arvojohtajina. Maailmaa on kohdannut ennenäkemättömän laaja humanitäärinen kriisi, kun yli 60 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään pakolaiseksi ja etsimään turvaa sodalta tai muulta vainolta. Pieni osa näistä ihmisistä on pyrkinyt Eurooppaan turvaan. Nykyinen EU:n Dublin järjestelmä ei toimi, sillä vastuuta ihmisten hädästä ei voi jättää vain EU:n ulkorajavaltioiden harteille. EU:n komissio onkin antanut ehdotuksia säädöspaketiksi yhteisen turvapaikkajärjestelmän muuttamisesta.

Suuressa valiokunnassa on käyty kuuleminen EU-Turkki -sopimuksesta. Sopimus on ongelmallinen, sillä se perustuu Turkista meren yli Kreikan saariin saapuvien pakolaisten palautuksiin. Vastavuoroisesti otetaan jokaista palautettua syyrialaista vastaan yksi Syyrian pakolainen Turkin leireiltä. YK:n pakolaisjärjestö ja Amnesty ovat arvostelleet sopimusta: kun rajat laitetaan kiinni ja tehdään joukkopalautuksia, se loukkaa ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa. Turvapaikanhakijoilla on oikeus paeta sotaa ja vainoa YK:n pakolaissopimuksen perusteella.

Turkin kyky käsitellä turvapaikkahakemuksia on koetuksella. Valiokuntakuulemisessa on noussut esiin huolestuttava kuva Turkin ihmisoikeustilanteesta, journalistien työn ja sananvapauden rajoittamisesta, tutkijoiden ja tuomareiden irtisanomisista sekä pakolaisten asemasta. Vähemmistöjen ihmisoikeudet eivät ole Turkissa turvatut ja lapsityövoiman käyttö on yleistä. EU ei voi sysätä humanitäärisen kriisin hoitoa Turkin harteille.

Olosuhteet Euroopan rajoilla, kuten Makedonian ja Kreikan saarilla olevissa vastaanottokeskuksissa ovat kaaosmaiset ja epäinhimilliset. Euroopan on kannettava solidaarisempaa vastuuta ja kasvatettava yhteisesti pakolaiskiintiöitä ja helpotettava perheenyhdistämistä. Se auttaa kaikkein haavoittuvimpia pääsemään turvaan, kuten naisia, lapsia ja vammaisia. Suomi ja muut pohjoismaat ovat vältelleet humanitääristä vastuuta kiristämällä perheenyhdistämistä ja Ruotsin ja Tanskan rajatarkastukset vaikeuttavat hakeutumista turvaan. Komission ehdottama ratkaisu on turvapaikanhakijoiden solidaarinen taakanjako EU-maiden kesken. Hallitus suhtautuu nihkeästi tähän, vaikka esitys on osa ratkaisua Välimeren humanitäärisen kriisin pysäyttämiseksi.

perjantaina, marraskuuta 04, 2016

Toivon päivä -Pariisin ilmastosopimus voimaan

Tänään Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan. Jotta maailma ei kuumene yli 1,5 astetta, on maiden tehtävä enemmän ja nopeammin päästövähennyksiä kuin mitä nyt on luvattu.

Puhuin tällä viikolla Kööpenhaminassa, Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa sen puolesta, että Pohjoismaat ajavat ja näyttävät esimerkkiä 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen. Lämpeneminen on täällä pohjolassa nopeampaa kuin etelässä. Suomi on jo asteen lämpimämpi esiteolliseen aikaan verrattuna. Neljä vuodenaikaa on turvattava lapsillemme. Lumi on meille pohjoismaalaisille niin tärkeä elementti. Lapset oppivat rakastamaan lunta, hiihtämään, tekemään lumiukkoja.

On kysymys siitä, että lapsilla ja heidän lapsillaan on hyvä olla Maapallolla. Kaikille riittää ruokaa, on viljelyskelpoista maata. Luonnon monimuotoisuuden rapistuminen saadaan pysäytettyä. Maailma ei kohtaisi valtavaa ilmastopakolaisuutta, pienet saarivaltiot eivät hukkuisi veden varaan. Meret eivät happamoituisi, kalat ja korallit selviäisivät. Jääkarhut säästyisivät sukupuutolta.

Nykyinen EU:n päästövähennystavoite, 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ei riitä pitämään ilmastoa edes kahden asteen aisoissa. Päästöistä täytyy leikata vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Puhuin Pohjoismaiden neuvostossa myös Arktiksen suojelun puolesta. Ilmastoasiantuntijoiden mukaan neljä viidesosaa tunnetuista fossiilisista polttoainevaroista on jätettävä maaperään. On sulaa hulluutta etsiä ja avata uusia öljy- ja kaasulähteitä Arktiksella, arktisten maiden on lopettava tämä!

Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskettava uhka, jonka päästäminen karkaamaan käsistä tarkoittaa ihmisen elinolosuhteiden, talouden ja luonnon monimuotoisuuden romahtamista. Velvollisuutemme lapsiamme kohtaan on estää tämä.