sunnuntaina, joulukuuta 13, 2009

Virkistysalueet Uudellamaalla

Virkistysalueet Uudellamaalla -tilaisuus kiinnosti aktiivisesti keskustellutta yleisöä eduskunnan kansalaisinfossa viime torstaina. Mukana keskustelussa oli luonnonsuojeluliitto, metsähallitus, partiolaiset, suunnistajat sekä kansanedustajat Juurikkala ja meikäläinen. Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja alustajille onnistuneesta tilaisuudesta. :o)

Luontoystävien kesken vaihdoimme ajatuksia. Kaikki kannattivat Sipoonkorven kansallispuiston kiirehtimistä. Kansallispuistostatus turvaa luontoarvoja rakentamiselta. Merkitty kulkureitistö myös opastaa parhaiten kulkijoita, jolloin kuluminen on vähäistä. Suurimpana uhkana viheralueille nähtiin rakentaminen ja pirstoutuminen. Tiestö katkaisee viheryhteyksiä ja niiden rakentamisessa tulisikin huomioida eläinten kulkureiteiksi rakennettavat viherkannet ja tunnelit. Parempia joukkoliikenneyhteyksiä kaivattiin laajasti luontoalueille.

Nuuksiossa ja muilla upeilla luontoalueilla on runsaasti käyttäjiä, retkeilijöitä, marjastajia, suunnistajia ja partiolaisia. Iltarastien suosio on kasvanut hurjasti vuosi vuodelta. Suunnistamien sopii Nuuksioon ja muihin kansallispuistoihin, vaikka asiasta on käyty julkisuudessa paljon keskustelua. Kannatan ympäristöministeriön linjausta vuodelta 2006, että kansallispuistoissa saa suunnistaa. Metsät ovat ihmisiä varten, jotka niitä rakastavat. Suunnistuksessa ratamestarit osaavat ratasuunnittelussa kiertää herkät luontokohteet ja lintujen pesimäalueet pesimäaikaan.

Uudellamaalla on paljon upeita, suojeltavia alueita. Edellä mainittujen lisäksi mm. Porkkalanniemi, Lohjan seudun lehtometsät ja Kirkkonummen Sundsbergin metsät. Lohjan seudun metsiä uhkaa tehometsätalous ja Sundsbergin metsää rakentaminen. Laajat metsämantereet ja asukkaita lähellä olevat puistot, lähivirkistysalueet, ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Viheralueiden tulisi olla tärkein ohjaava tekijä kaikessa suunnittelussa.

keskiviikkona, joulukuuta 09, 2009

Verkkoon syötetty sähkö korvattava kuluttajalle

Lähes kaikissa Euroopan maissa, vaan ei Suomessa, sähkön kuluttajan on mahdollista syöttää itse tuottamaansa sähköä sähköverkkoon saaden siitä kohtuullista korvausta. Tämä edistäisi asukkaan tai taloyhtiön mahdollisuutta lisätä omaa energiantuotantoa kulutuspisteissä. Kyseessä on sähköntuotanto, joka on tyypillisesti teholtaan alhainen ja useimmiten tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinkoenergialla ja pientuulivoimalla. Kotivoimaloiden ostajat hyötyisivät, jos verkkoon syötetyn ylimääräisen energian voisi netottaa eli vähentää omasta sähkölaskusta.

Suomi on niitä harvoja maita, joissa piensähkön tuottaja ei saa korvausta verkkoon syöttämästään ylimääräsähköstä. Kompensaatio paikallisen sähkön tuottajalle kannustaisi sähkönkulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen ja myös kannustaisi asukkaita uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Olisi perusteltua lisätä pienimuotoisesti tuotetun energian osuutta sähköjärjestelmässämme. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan kannattavimmillaan integroituna rakennusten rakenteisiin, kuten julkisivuihin tai ikkunoihin. Pientalojen asukkaat ja kerrostaloyhtiöt voisivat asentaa tuulimyllyjä katoilleen. Samalla ilmastonmuutoksen torjunta tehostuu. Hyöty ulottuu myös työllisyyteen: konepajoille ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä, myös laitteiden asentajille saadaan työtä. Muutos on tehtävä sähkömarkkinalakiin.

tiistaina, joulukuuta 01, 2009

Kööpenhaminassa on tehtävä


Kööpenhaminassa on tehtävä ilmastosopimus, jossa on aikaan sidotut tavoitteet teollisuusmaiden päästöjen vähentämiseksi. Kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, on saatava mukaan. Kehitysmaiden kanssa on tehtävä päästöjä vähentävä ilmastosopimus. Rahoituksesta, joka osin kerätään teollisuusmailta, pitää myös sopia kokouksessa. Se on keskeistä, koska päästöt on enimmäkseen tehty teollisuusmaissa viimeisen sadan vuoden aikana. Kehitysmaille kerättävä ilmastorahoitus ei saa olla pois muusta kehitysyhteistyöstä, joka Suomen osalta on vielä kaukana YK:n asettamista tavoitteista. Ilmastonmuutos kohtaa ikävimmin juuri monia kehitysmaita kuivuudella. Malediivit taas uhkaavat hävitä kokonaan maailmankartalta. Ja jääkarhut, ne poloiset, on pelastettava sukupuutolta!

Näitä vaatimuksia vihreät viestivät puoluevaltuuskunnan kokouksesta Helsingistä. Puheenjohtaja Sinnemäki rengastutti Mantan pelastusrenkaalla ilmastonmuutoksen seurausten symbolina. Kuvassa tuokio ennen rengastusta.