keskiviikkona, huhtikuuta 09, 2014

Yhdenvertaisuuslaki uudistuu

Tänään eduskunnan lähetekeskustelussa oli suuri yhdenvertaisuuslain muutos, joka edistää tasa-arvoa ja ennaltaehkäisee syrjintää.

Syrjintä on kiellettyä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esteettömyys paranee, kun velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi laajennetaan.

Laki on tärkeä ja hyvä kokonaisuus, sillä mukana on laaja-alainen ja yhtenäinen syrjintäkielto. Myös koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten sekä työnantajien edellytetään edistävän yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi kaikissa yli 30 hengen yrityksissä pitää jatkossa laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Vähemmistövaltuutetun virka korvataan tehtäviltään laaja-alaisemmalla yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Tasa-arvolautakunta sekä syrjintälautakunta yhdistetään.

Työelämän tasa-arvo naisten ja miesten välillä paranee. Laki vahvistaa työpaikan tasa-arvosuunnittelua ja uutena velvoitteena tulee palkkakartoitus. Naisen euro on vain 80 senttiä ja nyt tähän epäkohtaan vihdoin puututaan.

Tasa-arvolakiin tulee uutena sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto. Vihreät pitävät tätä muutosta olennaisena ihmisarvoa parantavana lisäyksenä, vaikka tässä olisi voinut olla tiukempikin kirjaus syrjinnän ennaltaehkäisystä. Toivon tässä huolellista ja laajaa eduskuntakuulemista, ja että lakia voitaisiin vielä tältä osin eduskuntakäsittelyssä täsmentää. On merkityksellistä, että jokainen voi elää ilman pelkoa syrjinnästä.

Lasten ja nuorten osalta tasa-arvotyö ottaa harppauksen eteenpäin. Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua koskeva säännös ulotetaan nyt koskemaan peruskouluakin.

Vammaiset ihmiset kokevat päivittäin syrjintää esimerkiksi palveluiden ja tilojen esteettömyyden muodossa.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Viime eduskuntakaudella voimaan astunut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on hyvä asia. Sen sijaan se, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on vielä ratifioimatta, on meille häpeäksi. Sopimuksen ratifiointi on loppusuoralla ja vihreät kiirehtivätkin kaikkia tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia, jotta ratifiointi saataisiin tämän vuoden kuluessa todeksi.

Oli ilo kuulla ministeri Henrikssonilta myös tarkemmin ratifiointiprosessin etenemisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee itsemääräämisoikeuslainsäädäntöä, ja tavoite on saada laki eduskuntaan kesäkuussa. Näiden kahden lakikokonaisuuden hyväksymisen jälkeen ratifiointi voidaan vihdoin toteuttaa.

Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon ovat asioita, joiden mahdollistaminen parantaa vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä elämänlaatua.

Nyt eduskunnalla on mahdollisuus käsitellä yhdenvertaisuutta hyvin laajasti ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien ihmisoikeuksien parantamisen kannalta.

Tärkeä laki vaatii vielä resursseja, jotta hyvät tavoitteet toteutuvat. Edistämisvelvollisuuksien laajentamisesta koituu selvitysten mukaan valtion viranomaisille ja kunnille yhteensä noin 680 000 euron kustannukset vuosittain. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston on arvioitu tarvitsevan yhteensä kuuden henkilötyövuoden määräisen henkilöresurssilisän. Jo tällä hetkellä vähemmistövaltuutetulla on ollut resurssipulaa mm. tärkeiden ihmiskaupan vastaisten kysymysten hoidossa.

Oli hyvä kuulla ministeri Henrikssonilta, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon on tulossa 5 uutta virkaa, joista päätettiin kehysneuvotteluissa. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että uudistuksella on riittävä rahoitus.

Kokonaisuudessaan yhdenvertaisuuslaki on merkittävä parannus, perusoikeudet vahvistuvat. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet koskettavat meitä kaikkia.

tiistaina, huhtikuuta 08, 2014

Puhe kehysbudjetin 2015-2018 lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies,

Tämä on sellainen kehysratkaisu, jonka sanotaan sattuvan kaikkiin. Talouden tilanne on todella vakava. Ratkaisuilla halutaan kantaa vastuuta siitä, että tulevaisuuden tekijöillä on enemmän toivoa, eikä jätetä raskasta velkasäkkiä heidän harteilleen. Rakenteellisten uudistusten onnistuminen ja niiden päättäväinen eteenpäin vieminen on keskeistä.

Kaikkiin sattuu, sattuu kaikkein pienimpiinkin, lapsiin. Leikkaus lapsilisistä on kaikkein kivuliain päätös. Lapsilisästä vähenevä kahdeksan euroa kuussa on raha, jolla saa monta litraa maitoa. Suuressa kehyspakettikokonaisuudessa 110 miljoonaa euroa on niin merkityksetön, ettei lapsilisiin olisi tarvinnut, eikä olisi pitänyt koskea ollenkaan. Tätä kipeää kompromissia minun on vaikea ymmärtää. Mutta se on vain nieltävä katkerana palana osana kehyspakettia. Jatkossa on seurattava päätöksen vaikutuksia ja tarkennettava mallia sellaiseksi, että se on paras mahdollinen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden kannalta.

Lapsiköyhyys on lisääntynyt. Köyhässä perheessä lapsi kohtaa joka päivä sen, että kaverit tekevät kaikkea sellaista, johon köyhällä perheellä ei ole varaa. Myös harrastusmahdollisuudet jakavat lapsia. Köyhällä perheellä ei välttämättä ole varaa treenivarusteisiin ja kausimaksuihin.

Monet perheet turvaavat toimeentulotukeen. On kuitenkin niin, että toimeentulotukea laskettaessa lapsilisä katsotaan tuloksi, joka vähennetään toimeentulotuesta. Nyt, näiden kipeiden päätösten jälkeen, tämä asia on muutettava. Olen sitä mieltä, että lapsilisä pitää muuttaa etuoikeutetuksi tuloksi, jota ei vähennetä toimeentulotuesta. Tämä olisi kädenojennus vähävaraisimmille lapsiperheille ja parantaisi lapsen asemaa.

Arvoisa puhemies,

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti maalasi maailman jota kukaan ei toivo: kuivuutta ja tulvia, nälänhätää, merien happamoitumista, eläinten sukupuuttoja. Siksi on hyvä, että kehysratkaisussa on sekä työllisyyteen että ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä ratkaisuja. Lisärahat cleantechille ja panostukset vihreään talouteen ovat kauaskantoisia, viisaita ratkaisuja.

Olennainen kysymys on, mistä saamme uutta kasvua ja vientiä palvelujen rahoitukseen. Kehysratkaisussa on onnistuneesti myös kasvua tukevia elementtejä kivuliaista leikkauksista huolimatta. Kasvupaketti tuo lisäsatsauksia esimerkiksi biotalouteen ja digitalisaatioon. Metsähakkeen kilpailukykyä parannetaan, mikä vähentää kivihiilen käyttöä.

Arvoisa puhemies,

Annan kehysneuvottelijoille kiitoksen siitä, että jotkut ratkaisut parantavat kaikkein köyhimpien tilannetta. Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan on päätös, jonka ansiosta tukeen oikeutetut saavat sen oikeudenmukaisemmin ja varmemmin. Asumistuen suojaosa auttaa köyhiä perheitä ja kannustaa työtöntä työllistymään, kun tuet eivät heti heikkene. Mutta kehitysyhteistyörahojen leikkaukset osuvat maailman köyhimpiin ihmisiin. Vihreiden mielestä jatkossa meidän pitää päästä takaisin uralle, joka johtaa 0,7 prosentin bktl-osuuteen.

Arvoisa puhemies,

Jos meillä olisi kristallipallo, josta katsoa tulevaisuuteen, osaisimme tehdä oikeita ratkaisuja. Nyt on tehty ratkaisuja, joista osa ei miellytä ollenkaan, osa antaa toivoa tulevaan. Annan arvon sille, että on tehty yhdessä, isänmaan etu sydämessä, suomalaisten paras ajatuksissa. On tehty päätöksiä niin oikeudenmukaisella tavalla kuin viisi puoluetta sen yhdessä pystyy katsomaan.