lauantaina, elokuuta 23, 2014

Uimavesien puolesta

Meillä on aina totuttu uimaan ”villeissä vesissä” eli järvissä, joissa ja meressä. Perheet useassa sukupolvessa viettävät aikaa rannalla ja vesirajassa pulikoiden. Jos vedet saastuvat ja sinilevä-esiintymät lisääntyvät, ei tämä ole enää mahdollista joka paikassa.

Suomen Ympäristökeskus (Syke) on kesän aikana raportoinut Itämeren sinileväkukinnan kiihtyneen poikkeuksellisen runsaaksi, mihin vaikutti heinäkuun helteet ja tyyni sää. Suomenlahden länsiosissa ja Itämeren pääaltaan koillisosassa merenpohjan happitilanne on huono. Viime syksyn ja talven myrskyt nostivat pohjalta pintaan ravinnepitoista vettä, mikä toi merialueen vanhat kuormitussynnit pinnalle.

Ennätysmäiset sinilevälautat ovat piinanneet läntisellä Suomenlahdella. Sinilevää on ollut merialueilla viisinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Paksua leväpuuroa on ollut eteläisellä Saaristomerellä Turun saaristossa ja Perämerelläkin, Läntisellä Suomenlahdella Hankoniemen edustalta, Tammisaaren kansallispuistoon ja aina Porkkalanniemeen asti. Mutta Itäisen Suomenlahden parempi tilanne ja kirkkaampi vesi antavat toivoa, sillä päästöjen vähentäminen ja Pietarin jäteveden puhdistamon uudet investoinnit toimivat.

Heinäkuun alussa sinilevästä raportointiin myös 60:llä sisävesien havaintopaikalla. Tutkijoita on ällistyttänyt esimerkiksi Vantaanjoen poikkeukselliset sinileväkasvustot, sillä ne ovat harvinaisia virtaavassa vedessä. Kaupunkien uimarannoilla on havaittu sinilevää ja siitä on ilmoitettu mm. internetissä. Oma tarkkavaisuus on silti olennaista, sillä levätilanne voi muuttua hetkessä tuulten ja levälauttojen liikkeiden mukaan. Sinilevää ei pysty nostamaan kepillä, vaan se on hiutalemaista, hippusina vedessä. Sinileväisessä vedessä uiminen ei ole suositeltavaa, koska sinileväbakteerit erittävät hermo- tai maksamyrkkyjä. Erityisesti pienet lapset ja lemmikit, jotka voivat niellä vettä, on pidettävä poissa leväisestä vedestä.

Lapsuuteni mökkijärvi kärsi levästä ja rehevöitymisestä joitakin vuosia sitten, mutta tilanne on helpottunut asukkaiden ja kesäasukkaiden ryhdyttyä talkoovoimin kunnostamaan järveä. Myös uudistettu viemärijätteen käsittelylaitos paransi tilannetta. On mukavaa, kun vesi houkuttelee uimaan kauniina kesäpäivänä.

Itämeren hoitotalkoot ovat vaativa urakka. Siihen on tartuttava rivakasti, kotimaisin toimin, paikallisin kunnostustalkoin, omia maataloutemme päästöjä vähentäen, kansainvälisesti Itämeren valtioiden yhteistyöllä ja uudistaen maatalouspolitiikkaa vihreämmäksi. Maatalouden ravinnepäästöjä voi vähentää esimerkiksi muokkausmenetelmiä keventämällä ja syyskynnöistä luopumalla. Lisäksi tarvitaan kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä ravinnevalumia sitomaan. Lannoituksen ravinnetase (typpi- ja fosforitasapaino) on selvitettävä tilakohtaisesti ylilannoituksen välttämiseksi.

Alkuvuodesta EU:n suuri maatalouspoliittinen uudistus astuu voimaan. Maataloutta viherrytetään koko Euroopassa huomioiden sekä luonnon monimuotoisuus että vesistöjen tila. Suomen osalta muutokset eivät ole suuria, mutta uusia asioita ovat ekologisen alan ylläpitäminen ja se, että suojelutoimia voidaan tarkemmin kohdentaa alueellisesti ja tilakohtaisesti. Neuvonta on saamassa suuremman roolin. Tilakohtaiseen neuvontaan otetaan mallia Varsinais-Suomen TehoPlus -hankkeesta.

Ravinteiden kierrätyksen suhteen on siirryttävä sanoista tekoihin. Onhan Suomi luvannut olla ravinnekierrätyksen mallimaa. Suomen Itämeri-lupaus viime syksyltä on vähentää yli 300 tonnia Suomenlahden fosforipäästöjä vuodessa. Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Siinä lanta, olkijäte yms. mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu, sillä biokaasun syöttötariffituki koskee toistaiseksi vain suurempia biokaasulaitoksia.

Jokainen voi tarkistaa omaa ruokavaliotaan kasvispainotteisemmaksi, sillä lihantuotanto vaatii paljon peltoalaa ja kasvattaa ravinteiden huuhtoutumista. Kotimaisessa tuotannossa on liian vähäisessä roolissa kotimaiset valkuaispitoiset kasvikset ihmisravinnoksi. Olisi suotavaa, että esimerkiksi ravinnepitoisen kvinoan, härkäpavun ja herneen tuotantoa lisättäisiin.

Kuluva vuosi on Suomenlahden teemavuosi. Haavoittuvan ja matalan Itämeren puolesta on tehtävä entistä enemmän suojelutyötä. Suomenlahden vesistön tila on jo nyt heikko, ja lämmennyt ilmasto uhkaa kasvattaa ravinnekuormaa entisestään. Lauha talvi ja tulvivat joet lisäävät mereen valuvien ravinteiden määrää.

Maatalouden päästöt ovat edelleen suurin kuormittaja etenkin Saaristomerellä. Pohjasedimenteistä vapautuu vanhoja päästöjä, mutta uuttakin valumaa tulee vielä liian paljon. Helcomin (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) mukaan fosforia päätyy mereen edelleen 30 000 tonnia vuodessa.

Ensi viikon budjettiriihessä neuvotellaan myös uudesta vesiensuojelun rahoitusmallista. Ympäristöministeriö ehdottaa kahden miljoonan lisämäärärahaa vesien suojeluun, mutta valtionvarainministeriön esityksessä sitä ei ole.

Jokainen voi vaikuttaa meren tilaan. Suositaan luomua, hoidetaan oman mökkirannan jätehuolto, pestään pyykki fosfaatittomalla pesuaineella. Yhdessä toimimalla saamme parhaat tulokset. Itämeri on meidän helmemme. Onko se jatkossa kirkas helmi vai samea ja haiseva lutakko, riippuu meidän aidosta tahdostamme ja toimistamme. Ei enää leväpuuroa lapsille!

Kuvassa Kotkan Maretariumin Itämeriallas

sunnuntaina, elokuuta 17, 2014

Talousvaliokunta Kotkassa

Talousvaliokunta teki kesäkokousmatkan Kotkaan. Saimme hyvän katsauksen Itä-Suomen taloustilanteesta, teollisuudesta, työpaikoista, Venäjän kaupasta ja Ukrainan kriisin pakotteiden vaikutuksesta siihen. Kuvassa valiokunta on koolla Kotkan kaupunginvaltuuston kokoussalissa.



Kotka-Haminan satama on Suomen suurin kontti- ja vientisatama. Täällä pakotteet ja erityisesti niiden kiristyminen tuntuisivat todella. Viesti päättäjille oli, että väylämaksujen poistaminen auttaisi Suomen vientiä.



Oli mukava kuulla, että Kotkan Energia on panostanut bioenergiaan ja tuulivoimaan hyvällä tuloksella, 57 % energiasta on uusiutuvaa. Muutos on mahdollinen, ja tässä on mallia muillekin kaupungeille ja energialaitoksille.



Näistä Suizer Pumps Finland Oy:n pumpuista menee 85 % vientiin. Selityksenä on korkea laatu ja mm. Espoossa toimiva tuotekehitystiimi. Tehtaan positiivinen vaikutus on laaja. Jos pumppuun menee sata osaa, kaksi tehdään alusta loppuun Kotkan tehtaalla, ja ison osan muista osista toimittaa Kymen alihankintaverkosto. Uteliaalle heräsi kysymys, mitkä ne kaksi osaa sitten ovat? Vastaus on pumpun pesä ja pumpun juoksupyörä, ja niillä on erinomainen hyötysuhde. Tämä positiivinen tarina on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee, hyvä me!



Dakarissa tehdään pelejä ja elokuvia.



Kotka on tunnettu taiteesta, patsaista ja kauniista puistoista. Kuvissa Sibeliuksen puisto ja Sapokan Vesipuisto.



tiistaina, elokuuta 05, 2014

Rauhaa

Terveisiä Loviisan Rauhanfoorumista. Tämä itäuusmaalainen pikkukaupunki on kuin itse rauhan tyyssija, kauniita vanhoja puu- ja kivitaloja, ystävällisiä ihmisiä. Loviisan torilla lauloi Sonante ja kansalaisjärjestöt rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta esittäytyivät.

Kävin seuraamassa kiinnostavan paneelikeskustelun, jossa toimittaja Hannu Reime ja rauhantutkija Unto Vesa pohtivat Kalevi Suomelan haastattelemina rauhanaatteiden, rauhanliikkeiden ja kansainvälisten instituutioiden kehitystä viimeisen sadan vuoden aikana, eli ensimmäisen maailmansodan alkamisesta nykyhetkeen, jossa kauhistuttaa Gazan moukarointi.

Ihmisillä on vahva rauhantahto, joka vahvistuu aina kauheiden sotien jälkeen. Ajatellaan, ettei koskaan enää sotaa. Mutta kauhistuttavaa on, että ihmisten toimet voivat kaikesta huolimatta johtaa konflikteihin. Rauhantyö on tärkeää jatkuvaa työtä. Rauhantyöllä on saatu tuloksiakin, kuten rajoitettu kansainvälisin sopimuksin sodankäyntimenetelmiä, kemiallisten ja biologisten aseiden käyttöä. Toisaalta rauhanliikkeet tyytyvät joskus liian vähään. Esimerkiksi ydinkokeet kiellettiin merellä ja ilmassa ja rauhanliikkeiden suurin protesti ydinkokeille talttui. Ydinkokeita tehdään edelleen maan alla. Myös Euroopan unionin juuret ovat rauhanaatteessa, EU on suuri rauhanliike.

Gazan ahdinko ja saarto huolettavat kaikkia. Palestiinalaisten elintila on kaventunut Israelin valtion siirtokuntien laajentumisessa. Gazan pommitukset ja siviilien tappaminen on rikollista. Ohjusiskut ovat osuneet YK:n turvapaikkoina toimiviin kouluihin ja sairaaloihin, joista 5 on jo suljettu. Konfliktissa on liki kaksituhatta palestiinalaista kuollut, yli kolmesataa heistä lapsia. Järkytys on sanoinkuvaamaton. Gazassa on sähköt poikki, pulaa vedestä, täysin epäinhimilliset olot, ei paikkaa siviileillä minne mennä pienellä maakaistaleella. Tämän hulluuden on loputtava.

Tulitauko ja päällä olevan kriisin pysäyttäminen on ykkösasia. Mutta ongelma alueella ei poistu, ellei kaksi kansaa opi elämään rinnan. Alueella asuvat arabiaa puhuvat palestiinalaiset ja hepreaa puhuvat juutalaiset. Kansakuntien keskinäinen sopiminen on avain rauhaan. Israelin olisi tunnustettava Palestiina ja siirtokuntien laajentumisen on loputtava. Rauhanneuvotteluissa tarvitaan YK:n tuella koko maailmaa, myös EU voi ottaa aktiivisemman roolin rauhan rakentajana.