sunnuntaina, huhtikuuta 09, 2017

Espoolaisesta luonnosta

Espoolaiset rakastavat metsää, lähiluontoa ja retkeilyalueita. Siksi on niin tärkeää turvata ne meille. Nuuksio on ainutlaatuinen paikka, se on tehnyt minusta vihreän. Metsäretkellä mieli vapautuu kiireestä ja ihminen on osa luontoa. Kansallispuiston ympärillä on viheralueita, joita on varjeltava nakertamiselta ja liian tehokkailta metsien hoitomenetelmiltä. Vanha metsä ja laho puu on arvokasta niin luonnon eläimille, kasveille ja ötököille kuin ihmisten hyvinvoinnillekin. Haltian luontokeskuksen lähimaastossa on myös hyvä suunnistaa ja Iltarasteilla saa vauhtia luonnosta.

Jokaista lähellä olevat metsät ja ulkoilualueet edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Liikkumattomuuden hinta tulee yhteiskunnalle kalliiksi, joten viheralueiden turvaaminen on monin tavoin viisasta. Se on ihmisten suojelua ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Lähimetsät ja Keskuspuisto ovat asukkaille rakkaita turvapaikkoja. Ne pitää suojella kaavoitukselta, rakentamiselta ja nakertamiselta. Olen kiitollinen vanhemmilleni, että minut on viety pienenä metsään, ja samaa perinnettä olen vienyt omille lapsilleni.


Retkeilyä Nuuksiossa 70-luvulla

lauantaina, huhtikuuta 08, 2017

Lasten ja nuorten puolella

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Minusta politiikassa on huomioitava vaikutukset lapsiin. Haluan rakentaa lapsiystävällistä kuntaa ja siksi allekirjoitin huoneentaulun ”Lasten ja nuorten puolella”.

Kouluihin ja opetukseen on satsattava, jotta voidaan pitää luokkakoot pieninä ja opetusmateriaali laadukkaana. Myös hyvä ruoka koulu- ja päiväkotilapsille on huolenpitoa pienistä. Pidän tärkeänä koulumetsien suojelua, jotta lapset pääsevät metsäretkille. Koululuokkien retkeilyä helpottavat myös maksuttomat joukkoliikennematkat koululuokille ruuhka-ajan ulkopuolella. Jätin tästä valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti yli puolet valtuutetuista. Toivotaan, että asia etenee pian!

Koulutuksessa on huolehdittava erityisopetuksesta, jotta kaikki pysyvät mukana ja voivat kehittää vahvuuksiaan. Kaikkein erityisimmille, haavoittuville vammaisille lapsille on oltava omaa erityisopetusta perheiden toiveiden mukaisesti.

Yksi olennaisimpia kysymyksiä on koulujen ja päiväkotien homekorjaukset. Niihin on saatava vauhtia. Jokaisen on voitava opiskella tai työskennellä terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Siirtokelpoiset, nopeasti paikalle saatavat väistötilat ovat keskeisiä, ja niiden hankintaa olen esittänyt lisättävän raha-aloitteessa. Homekoulujen korjaaminen on niin olennaisen tärkeää, että remontteja on nopeutettava. Espoossa löytyy rahaa muun muassa investointirahastoista, jotka on tarkoitettu investointeihin. Näissä tulee priorisoida homekorjauksia.

Hyvä päivähoito on äärimmäisen tärkeää ja kannattelee lasta. Myös työttömän lapsen on voitava osallistua kokopäivähoitoon perheen niin halutessa. Kotona lapsia hoitavia tukevat avoimet päiväkodit ja asukaspuistot. Me vihreät saimme estettyä päivähoito-oikeuden romuttamisen täpärällä äänestystuloksella Espoon valtuustossa. Tämän haluamme turvata jatkossakin, jotta syrjäytymisvaarassa olevien perheiden lapset saavat päivähoitoa. On kohtuutonta, ettei työttömän lapsi saisi aamupuuroa päivähoidossa ja olisi eriarvoinen kuin muut lapset. On kaikkein etu, että työttömät voivat aktiivisesti hakea työtä, kun päivähoito on järjestetty.

Vielä lopuksi haluan korostaa syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Ensi vuoden budjettiin esitin raha-aloitteessa riittävää panostusta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja kouluterveydenhoitoon. Toinen olennainen kysymys on jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa. Se tarkoittaa tukea liikunta- ja kulttuurijärjestöille, kaupungin harrastetiloja kuntalaisten käyttöön, harrastuskerhoja lapsille ja harrastustukea vähävaraisille lapsiperheille. Jokainen lapsi on arvokas juuri omine vahvuuksineen, jokaisen on voitava toteuttaa unelmiaan. Haluan jatkaa työtä lapsiystävällisen Espoon puolesta.

keskiviikkona, huhtikuuta 05, 2017

Esteettömyyttä ja vammaisten oikeuksia puolustetaan kunnissa

Kunnissa tehdään tärkeitä tasa-arvopäätöksiä. Yksi niistä on esteettömyyden huomioiminen kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Esteetön ympäristö, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat monelle itsestään selviä asioita, mutta päivittäisiä haasteita vammaiselle. Esteettömyydestä hyötyvät monet käyttäjät, vammaiset, ikääntyneet rollaattoreilla liikkujat, jopa lastenvaunujen kanssa kulkevat pienten lasten vanhemmat.

Kaupunkisuunnittelussa ja palvelujen suunnittelussa on yhä tärkeämpää huomioida erilaiset käyttäjäryhmät esimerkiksi osallistavalla suunnittelulla. Vammaisten henkilöiden osalta esteettömyys on laaja käsite ja sisältää liikuntarajoitteisten, sekä näkö- ja kuulovammaisten tarpeet. Kuulovammaisia auttavat palvelusilmukat (induktiosilmukat) vahvistavat ääntä ja poistavat hälyä. Näkövammaisten liikkumista helpottavat katuun tai lattiaan laitetut kulkureittejä osoittavat merkit. Liikuntarajoitteiset tarvitsevat luiskia ja hissejä päästäkseen portaiden ohi sekä riittävästi tilaa pyörätuolilla liikkumiseen ja kääntymiseen.

Kaikissa kunnissa tarvitaan hyvä esteettömyysohjelma, jonka toteutuksella asiat viedään käytäntöön. Espoon valtuustossa hyväksyttiin viime marraskuussa uusi esteettömyysohjelma. Iso työ on vielä edessä, kun ohjelmaa toteutetaan kaupungin toiminnassa. Vammaisneuvoston huomiot on kuunneltava jo varhain, ettei enää rakenneta yhtään esteellistä koulua tai uimahallia. Esteettömyydestä huolehtiminen ei ole vain menoerä, vaan kyse on ihmisistä.

Miksi esteettömyys liian usein unohtuu? Sokeat bussilla matkustajat eivät pysty käyttämään uusia sivelyllä toimivia matkakorttien lukulaitteita. On siis huolehdittava myös sähköisten palvelujen esteettömyydestä. Ja kunnan tiedotuksessa, internetissä ja esitteissä on oltava selkokielistä materiaalia. Selkokielinen informaatio kaupungin palveluista on hyödyllistä monille, kuten ikäihmisille, kehitysvammaisille ja kieltä opetteleville maahanmuuttajille.

Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmässä (Vamyt) olemme vastustaneet hallituksen kaavailemia heikennyksiä esteettömyysmääräyksiin ja jätimme asiasta asuntoministerille kirjallisen kysymyksen. Osa heikennyksistä koskisi muun muassa opiskelija-asuntoja. Heikennykset on torjuttava, sillä vammaisen nuoren pitää voida osallistua sosiaaliseen opiskelijaelämään.

Apulaisoikeuskansleri antoi vahvaa tukea esteettömyyden puolesta, kun hän lausui suunnitelmista tehtyyn kanteluun. Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri toteaa, että valmisteilla olevissa säännöksissä ei ole huomioitu riittävästi perustuslain ja YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen velvoitteita.

Vammaisten oikeuden ovat ihmisoikeuksia. Pidetään yhdessä huoli esteettömästä ympäristöstä ja tasa-arvosta ihan kaikissa Suomen kunnissa!

sunnuntaina, huhtikuuta 02, 2017

Vahvistusta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin

Espoon kaupungilla on alkanut ensi vuoden budjetin työstö. Jätin perjantaina budjettialoitteen, että kerrankin varataan riittävät määrärahat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen, kouluterveydenhoitoon ja Nuorisopoliklinikka Nupolille.

Joka viides lapsi ja nuori kärsii jonkin asteisista mielenterveysongelmista. Erityisen tärkeää on, että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Yksi keskeinen asia on kouluterveydenhoito. Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus mennä hoitajan vastaanotolle hädän hetkellä. Tuttu kouluterveydenhoitaja myös huomaa helpommin, mikäli jokin painaa lapsen mieltä, vaikka lapsi olisi tullut vastaanotolle esimerkiksi vatsakivun vuoksi.

Espoossa toimii nuorille matalalla kynnyksellä mielenterveyspalveluja tarjoava Nuorisopoliklinikka (Nupoli). Se on olennaisen tärkeä palvelu. Kun nuori ottaa Nupoliin yhteyttä, asiantuntijat arvioivat nuoren tilanteen ja avun tarpeen. Haaste piileekin siinä, että Nupoli on aivan liian aliresursoitu, eivätkä kaikki apua pyytäneet ole sitä saaneet. Lähtökohta kuitenkin on, että jokaisella apua hakevalla nuorella on aito hätä. Siksi jokaisen yhteydenoton tulee johtaa nuoren kohtaamiseen ja tapaamiseen. Siinä selviää, onko tarvetta pitempiaikaiseen terapiaan tai tukeen. Joskus välittävän aikuisen kanssa keskustelu voi tarjota välitöntä apua ja asiat lähtevät nopeasti parempaan suuntaan.

Keskeisiä sisällöllisiä kehittämiskohteita nuorten mielenterveystyössä ovat vaikeimpien mielenterveydenhäiriöiden ja nuorten itsetuhoisuuden hoito, päihde- ja käytöshäiriöiden hoidon kehittäminen yhdessä sosiaalitoimen kanssa, sekä depressiivisten ja ahdistuneiden nuorten hoidon kehittäminen läpi hoitoketjun: kouluissa, matalan kynnyksen hoitopaikoissa ja erikoissairaanhoidossa. Vahvistamalla ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaista puuttumista, säästämme raskaampien hoitojen kustannuksissa ja vähennämme merkittävästi inhimillistä kärsimystä. Siksi on olennaisen tärkeää laittaa lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut kuntoon. Lasten pahaa oloa on helpotettava heti.