perjantaina, kesäkuuta 26, 2015

Inhimillisyyttä Välimeren kriisiin

Suuressa valiokunnassa on parin viikon ajan käsitelty Välimeren humanitääristä kriisiä. Ihmiset pakenevat Syyrian sotaa ja Eritrean vainoja vaarallisella matkalla Välimeren yli päätyen Italiaan tai Kreikkaan. He maksavat henkensä uhalla matkasta. He maksavat suuria summia salakuljettajille, jotka tarjoavat heille huteran ja turvattoman kyydin paatilla Eurooppaan. Liki kahdentuhannen ihmisen matka on tänä vuonna päättynyt hukkumiseen Välimeren aaltoihin.

EU:n komissio on hakenut useita ratkaisuja kriisiin. Yksi tärkeimmistä on solidaarinen turvapaikanhakijoiden jako EU-maiden kesken. Italiaan ja Kreikkaan saapuvista turvapaikanhakijoista oli tarkoitus siirtää 40 000 välittömän suojelun tarpeessa olevaa ihmistä eri maihin kiintiöinä. Me vihreät ajoimme valiokunnassa kiintiöjaon toteuttamista. Kun jako on selkeä pohjautuen maiden bruttokansantuotteeseen ja ottaen huomioon maan nykyinen osallistuminen turvapaikanhakijoiden vastaanottoon, ei ikäviä jatkoneuvotteluja ihmisten jakamisesta tarvittaisi. Suomen hallitus on kuitenkin ollut mukana rintamassa ajamassa järjestelmää vapaaehtoiseksi.

Suomessa on myös pohdittu turvapaikanhakjoiden ja kiintiöpakolaisten eri statusta. Tässä vihreiden oppositiopolitiikka on saanut erävoiton. Vastaesityksessämme 12.6 vastustimme hallituksen esitystä siitä, että Suomi olisi sisällyttänyt vastaanotettavat turvapaikanhakijat nykyiseen pakolaiskiintiöön. Pakolaiskiintiöön kuuluvat maahantulijat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka voivat vuosia odottaa pakolaisleirillä pääsyä turvalliseen maahan. Heidät on YK:n mandaatilla määritelty pakolaiskiintiöihin kuuluviksi.

Turvapaikanhakijoilla on oikeus paeta sotaa ja vainoa YK:n pakolaissopimuksen perusteella. He saapuvat maiden rajoille omin keinoin. Turvapaikanhakumenettely ja kiintiöpakolaisuus ovat kaksi erillistä, rinnakkaista järjestelmää, jotka ovat ratkaisuja eri tilanteisiin. Toinen ei voi korvata toista, vaan kumpaakin tarvitaan.

Viime yönä tulleen tiedon mukaan EU-maiden päämiesten huippukokous ei hyväksynyt EU-komission esitystä siitä, että turvapaikanhakijoita sijoitetaan maakohtaisten kiintiöiden perusteella, vaan 40 000 turvapaikanhakijan jaosta päätetään myöhemmin. Lisäksi EU huippukokouksessa, sovittiin, että jäsenmaat uudelleensijoittavat myös 20 000 kiintiöpakolaista.

Oli merkittävä edistys, kun hallitus ilmoitti aiemmin tällä viikolla purkaneensa linkin kiintiöpakolaisjärjestelmän ja turvapaikanhakijoiden kesken ja tulleensa näin vihreiden vastaesityksen linjoille. Se, kuinka suuri pakolaiskiintiön määrä ja otettavien turvapaikanhakioiden määrä tulee olemaan, on kuitenkin vielä auki. Perussuomalaisten ministerien vastalause hallituksen päätökseen kertoo rivien rakoilevan hallituksessa pahasti.

Samassa rintamassa Suuressa valiokunnassa vihreiden kanssa ovat olleet rkp:n ja vasemmistoliiton edustajat. Sen sijaan demareiden ehdotus Suomen linjaksi on hämmentävä. Hekin korostavat turvapaikan hakijoiden vastaanottamisen vapaaehtoisuutta ja totesivat valiokunnassa esityksessään, että hätätilanteessa Suomella tulee olla tilapäisesti mahdollisuus ylittää vuosittainen pakolaiskiintiömäärä.

Pääministeri Sipilä kertoi eilisissä tv-uutisissa, ettei haluaisi spekuloida otettavien turvapaikan hakijoiden määrällä, sillä hän pitää vastenmielisenä näkökulmana sitä, että puhutaan ihmisistä ja kaupankäynnistä. Arvoisa pääministeri, tältä vastenmieliseltä keskustelulta, huutokaupalta ja pohdinnalta vältytään, kun luovutaan vapaaehtoisuudesta ja kaikki osallistuvat reilun taakanjaon mukaan. Mikäli Suomeen olisi tulossa 65 000 turvapaikanhakijaa, kuten viime vuonna tuli Italiaan, haluaisimme varmasti, että muut EU-maat osallistuisivat taakkaan.

Me vihreät edellytämme solidaarista taakanjakoa Välimeren humanitäärisen kriisin pysäyttämiseksi. Emme halua, että kaiken heikoimmassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten pääsy turvaan heikkee. Vihreät edellyttävät myös, että turvaa hakeville ihmisille olisi laillisia turvallisia reittejä saapua maahan, kuten humanitäärisiä viisumeja ja perheen yhdistämismahdollisuuksia helpotettaisiin.

Humanitäärinen pelastusoperaatio ihmisten pelastamiseksi merihädästä on myös tarpeen. Heinäkuussa alkaa rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaation vahvistaminen, johon Suomi lähettänee kopterin ja aluksen. Kyseessä on ainakin aluksi tarkkailuoperaatio, sillä esimerkiksi salakuljettajien pidättäminen vaatii sekä YK:n turvallisuusneuvoston mandaatin että Libyan luvan operaatiolle. Vihreät edellyttävät, että voimankäyttöä vältetään sivullisten uhrien välttämiseksi ja operaatioiden pääpainon on oltava ihmisten pelastamisessa.

Välimeren tragediassa on kysymys ihmishengistä. On halpamaista päätyä rajat kiinni populismiin äärimmäisen hädän keskellä. EU sai alkunsa suurena rauhan projektina. Nyt jos koskaan tarvitaan solidaarisuutta ja lähimmäisen rakkautta.

torstaina, kesäkuuta 18, 2015

Eduskunnan Vamyt ryhmä järjestäytyi

Eilen kokoontunut Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT) järjestäytyi uudelle vaalikaudelle. Saan jatkaa ryhmän puheenjohtajana työtä ihmisoikeuksien puolesta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Satu Taavitsainen (sdp) ja johtokunnan muiksi jäseniksi Niilo Keränen (kesk), Ritva Elomaa (ps), Sari Sarkomaa (kok), Li Andersson (vas) ja Sari Tanus (kd).

Tapaamisessa pohdimme valmisteilla olevaa hankintalakia. Henkilökohtainen apu, kotipalvelut ja muut välttämättömät arjen palvelut ovat ihmisten palveluja ihmiselle. Niitä ei saa mielivaltaisesti vaihtaa kilpailutuksella tai ostaa halvimpaan hintaan laadusta piittaamatta. Vammaisalan järjestöjen mielestä vammaisten ihmisten palvelut tuleekin irrottaa kilpailutussäännösten piiristä.

Viime kaudella VAMYT- ryhmä on aktiivisesti järjestänyt tilaisuuksia ja jättänyt kirjallisia kysymyksiä ajankohtaisista vammaispoliittisista asioista. Ryhmä on ollut huolissaan SORA- lainsäädännön vaikutuksista vammaisten opiskelu- ja työmahdollisuuksiin. Jokaisen nuoren opiskelumahdollisuuksia on pikemminkin tuettava kuin rajoitettava. Lisäksi palvelujen saatavuus on herättänyt huolta ryhmän jäsenissä, ja myös esteettömyys on ollut ryhmän keskeisenä teemana. Esteettömyys ja sen edistäminen kaikilla elämänalueilla on tärkeää, jotta kuulo-, näkö- ja liikuntavammaiset voivat yhdenvertaisesti asua, harrastaa ja tehdä työtä.

Nämä asiat ovat jatkossakin Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän työlistalla ja muita tulevia haasteita on muun muassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnin loppuun vieminen ja toimeenpano, hyvän vammaislainsäädännön voimaan saattaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus siten että herkkien käyttäjäryhmien palvelut ja tarpeet turvataan.

Sipilän hallituksen ohjelmassa on todettu vammaisten henkilöiden työllisyys ja yrittäjyys tärkeäksi asiaksi, mikä on hyvä lähtökohta tasa-arvon ja osallisuuden lisäämiselle. Meillä on yhdessä vielä paljon tehtävää, jotta vammaisten ihmisten työllistyminen paranee ja täysimääräinen osallistuminen yhteiskuntaan helpottuu.