lauantaina, lokakuuta 03, 2015

Puhe hallituksen kilpailukykypaketista

Eduskunnassa on koko viikon keskusteltu kiivaasti hallituksen talousesityksistä: työelämää muuttavasta kilpailukykypaketista ja vuoden 2016 budjetista. Tässä puheeni kilpailukykypaketista.

Arvoisa rouva puhemies,

Suomi tarvitsee järkeviä päätöksiä ja nostetta. Työnteon tulee aina kannattaa. Työn vastaanottamisen on oltava helppoa ja yrittämisen kannattavaa. Tähän sopii perustulo, jota tarvitaan muuttuvassa maailmassa.

Tulevaisuudentutkijoiden mukaan ei ole niin, että kouluttaudutaan yhdelle alalle ja sitä työtä tehdään koko elämä. Tehdään sarja töitä yhtä aikaa, projekteja, sivuduuneja, keikkoja. Yrittäjyys-käsite tulee entistä yleisempään käyttöön. Jo nyt freelancetyö kehittyy, luovat osuuskunnat voivat olla yksi vaihtoehto itsensä työllistämiseen. Tulevaisuudessa voi olla enemmän yrittäjyysosuuskuntia, joissa jaetaan työkaluja ja jäsenet voivat rakentaa itselleen uusia työn muotoja osuuskunnan kautta.

Pienyrittäjyyden edellytysten parantaminen on olennaista työllisyyden kannalta. Tehdään pienyrittäjän velvoitteita ja byrokratiaa karsivia uudistuksia, madalletaan riskiä työllistää. Koeaika pienyrityksissä tulee nostaa puoleen vuoteen, ja tarvitaan tukea yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaukseen.

Hallituksen kilpailukykypaketti lähtee siitä, että ihmisten palkkoja alennetaan ja ihmiset piiskataan tulemaan sairaina töihin, kun ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton. Sairaana ei pidä tulla töihin. Entä jos hoito- ja hoivatyötä tekevät tulevat sairaina töihin tartuttamaan muita? Monella pienipalkkaisella on perhettä elätettävänä. He joutuvat harkitsemaan, onko varaa menettää päivän palkka pikkuflunssan takia.

Sekään ei ole oikein, että pienyrittäjä maksaa työntekijän sairastamisen kustannukset. Olisi reilumpaa kehittää tähän yhteinen rahoitusratkaisu, jonka rahoittamiseen kaikki työnantajat ja työntekijät osallistuvat. Esimerkiksi hallituksen suunnittelema kertakorvaus yrittäjälle vanhemmuuden kustannuksista on hyvä ja kannatettava. Palkkamaltti olisi myös hyödyksi kansantaloudelle, ja toivon yhteistuumin neuvotellen löytyvää ratkaisua.

Hallituksen alkuperäinen esitys sunnuntai- ja ylityökorvausten heikennyksistä ei tunne työelämää, sitä, kuinka elintärkeää työtä tekevien hoitajien, poliisien ja tullimiesten toimeentulo muodostuu isolta osin korvauksista, jotka kompensoivat rankkoja työaikoja, kolmivuorotyötä ja ruuhkaisia hetkiä. Hallitus lopulta perui epäreilun esityksen kuultuaan kätilöitä. Hallitus tarjoaa ratkaisuksi lomarahojen leikkausta 30 prosentilla. On selvitettävä, ettei velvollisuutta maksaa lomarahoja langeteta pienyrittäjille. Jos ei löydy ratkaisua, lakimuutoksia ei tule hyväksyä.

Pätkätyöläisellä ei ole moniakaan niitä etuja, joista kokoaikatyötä tekevät saavat nauttia. Esimerkiksi tutkijat ovat Suomessa työtä tekevä köyhälistö. He eivät laske työaikoja, eivätkä liioin ylityötunteja. Entsyymitutkija menee yöksi poimimaan aikasarjanäytteitä pimeään laboratorioon. Oivalluksen saanut it-kehittäjä valvoo työnsä ääressä tuntikausia, jos koodausflow on päällä. Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitaan, mikäli haluamme pärjätä globaalissa kilpajuoksussa työnjaosta.

Mutta mitä tekee hallitus? Suunnittelee massiivisia leikkauksia opetukseen ja tutkimukseen yliopistoille ja Tekesin tutkimusrahoitukseen. Isolla kouralla otetaan sieltä, missä ennestään on liian vähän. Hiljattain Tutkaksen seminaarissa kuulimme, ettei Suomi pysty nostamaan tieteen tasoa, ellei yliopistoissa ole tarpeeksi rahaa isoille tutkimustiimeille, jotka käyttävät huippututkimuksessa tarvittavia kalliita laitteita ja reagensseja. Niitä tarvitaan uusien ilmiöiden havaitsemiseen ja tieteellisen todistusaineiston kokoamiseen.

Digitalisaatio on yksi tärkeä lupaus Suomen tulevaisuudelle. Mutta missä viipyy kansallinen palveluväylä, alusta, jossa tieto siirtyy ketterästi sovelluksesta toiseen ja eri tietojärjestelmät voivat kommunikoida keskenään? Tätä odotamme. Tätä me tarvitsemme.

Nuorisotyöttömyyden nujertaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Moni nuori haluaa oppisopimuskoulutusta, mutta sitä on vaikea löytää. Saksan alhainen nuorisotyöttömyys on osin oppisopimusjärjestelmän ansiota. Siellä yrityksille on helppoa ja edullista ottaa nuoria koulutettaviksi, ja pääosin nuoret työllistyvät yritykseen koulutusjakson jälkeen. Oppisopimusjärjestelmä on uudistettava sellaiseksi, että siitä tulee varteenotettava koulutusmuoto ja väylä työelämään.

Suomi tarvitsee nyt yhteen hiileen puhaltamista ja paikallista sopimista pienyrityksiin, jotta kaikki voivat luottaa, että Suomessa menestyy työllä ja yrittämisellä.