sunnuntaina, maaliskuuta 09, 2008

Oi sanoi siili

Oletko havainnut siiliä viime aikoina? Siilit ovat dramaattisesti vähentyneet. Isossa-Britanniassa siili on jo julistettu uhanalaiseksi. Pohdimme siilin uhanalaisuutta ja siilin pelastamiseen tarvittavia toimenpiteitä eduskunnan eläinsuojeluryhmässä. Siilikantaa vähentää mm. lisääntyvä liikenne, liikenneväylien rajaamat populaatiorajat, nurmikoiden leikkuu massiivisilla koneilla, risukasojen poltto ja ilmaston lämpeneminen. Ilmaston lämmetessä siili herää kesken talvihorroksestaan, eikä löydäkään ruokaa, matoja ja hyönteisiä.

Siili pitää luokitella Suomen lainsäädännössä uhanalaiseksi. Lisäksi kantaa voidaan suojella perustamalla lintu- ja nisäkäshoitoloita. Tiesuunnittelussa on huomioitava eläinten kulkureitit ja otettava mukaan eläinten alikulkutunneleita. Siili ei ole metsän eläin, vaan asuu pihapiirissä ja on riippuvainen ihmisestä.

Pelastetaan pieni tunteellinen, nappisilmä, pikikuono siili.

”Oi sanoi siili, olen tunteellinen siili, olen hyvä, kiltti, hellä ja kenelläpä, kellä on vastaansanomista? Se vain on surullista, että piikkikuoren alla siilin hellyys piili” -Kirsi Kunnas-

Metsäteollisuuden herätysliike

Menneellä viikolla olin kuuntelemassa Tekesin 25-vuotisjuhlaseminaarin puheita. Jorma Ollilan mukaan: ”Suomi on voittaja ensimmäisen globalisaation aallossa, mutta nyt on jo meneillään toinen aalto. Ja tulossa on vielä useita aaltoja”. Pienellä, luovalla ja innostuneella maalla on mahdollisuuksia, jos olemme muuntautumiskykyisiä. Totta tosiaan, globalisaation toiselle aallonharjalle on hypättävä. Suurin haaste on metsäteollisuudella, jonka nyt viimeinkin olisi avattava silmänsä. Jo pari viimeistä vuotta Suomen metsäteollisuuden strategia on mennyt metsään. Olen kuullut metsäteollisuuden vakuuttavan, että heidän strategiansa on ensisijaisesti jalostaa, sitten kierrättää ja vasta lopulta hyödyntää muuten. Siksi pellettejä tehdään vain hakkuutähteistä, eikä tukkipuista. Jos ei oltaisi näin fiksautuneita, Kemijärvelle voisi perustaa puupellettitehtaan. Fakta on se, että paperia tehdään nyt halvemmalla muualla ja etelän eukalyptuspuu kasvaa 7 vuodessa täyteen mittaansa. Siksi paperiteollisuutta voisi täydentää toisen sukupolven biojalostamoilla, joissa syntyy paperin lisäksi myös mm. kemikaaleja ja polttoaineita.

Entä jo uskallettaisiin muuttaa strategiaa ja tehdä enemmän myös pellettejä? Niitä viedään Suomesta laivalla mm. Ruotsiin ja Hollantiin. Kotimaan markkinoillakin olisi niille käyttöä. Helsingin hiilenkäyttöä voisi korvata pelleteillä.

Kemijärven massaliike on hakenut oikeutetusti kaupungilleen tulevaisuuden toivoa ja kipinää. Sellunkeitto kuitenkin loppuu, mikä on alueen asukkaille iso isku. Alueen työllisyyskehityksestä on huolehdittava. Siksi on hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriö tukee Kemijärven ja Summan tehtaiden työntekijöiden uudelleen työllistämistä ja aluekehitystä noin 30 miljoonalla eurolla. Meillä on toivoa, kun yöjunakin saatiin taas raiteilleen :-)

maanantaina, maaliskuuta 03, 2008

Lumen lumo

Nyt on kaunis talvi, lunta maassa :-) Toisin oli lasten hiihtolomaviikolla, mikä kului rattoisasti kavereiden kanssa ja Simpson-dvdeitä katsellen. Eduskunnassa oli normaali työviikko, joten aamuisin oli katsottava, että löytävät jääkaapista jotain syötävää.

Ilmaston lämpeneminen on ollut tuntuvaa, talvi on ollut lämpimin 130 vuoteen. Kansainvälisen IPCC-ilmastopaneelin mukaan lämpeneminen on nopeinta juuri pohjoisessa. Toimet ilmastonmuutoksen hidastamiseen ovat todella tarpeen, hallituksessa on otettu pieniä askelia: päästöjen mukaan porrastettu auto- ja ajoneuvovero, tulossa olevat energiansäästö-rakentamismääräykset, lisääntyvä satsaus joukkoliikenteeseen. Tyytyväisyyteen ei pidä tuudittautua, vaan pitää jatkaa yhä suurempiin tekoihin.

Lumella leikkiminen on rattoisaa, osa Suomen kansan (toivottavasti ei katoavaa) perinnettä. Luonnonsuojeluliiton ja Haaga-Helian lumiukkotapahtumassa 30.1 kuulimme painavaa asiaa, kun ympäristöministeri vastaanotti kansalaisadressin. Kuvia lumisista ukoista voi ihailla täällä.