lauantaina, marraskuuta 29, 2014

Tasa-arvoinen avioliitto tulee

Eduskunta äänesti perjantaina äänin 105-92 kansalaisaloitteen eli tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Kaikki vihreät kannattivat aloitetta.

Tasa-arvoinen avioliitto asettaa kaikki avioparit oikeudellisesti samalle viivalle kaikissa tilanteissa. Tarve erotella ihmisiä rekisteröityihin puolisoihin ja aviopareihin poistuu, mikä tarkoittaa byrokratian vähenemistä ja sitä, että kunkin parin oikeudellinen asema Suomessa on selkeästi ja yhdenmukaisesti määritelty eikä yhteistä sukunimeä tarvitse anoa maistraatista.

Tasa-arvoinen avioliitto on jo voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa. Nyt se tulee meilläkin todelliseksi. Tasa-arvoinen avioliitto ei ole keneltäkään pois vaan meille kaikille lisää. On tärkeää, että maailma, jossa lapsemme kasvavat, on reilu kaikille eikä syrji ketään.

Kansalaisaloitteen eteen on iso joukko ihmisiä tehnyt hurjasti työtä. Kiitän Tahdon 2013 kampanjaa ja sen aktiiveja. Kansalaisaloite osoitti eilen toimivuutensa. Tuija Braxia kiitän siitä, että hän oikeusministerinä toi Suomeen kansalaisaloitteen.

keskiviikkona, marraskuuta 26, 2014

Turvataan lumiset talvet ja kaunis luonto lapsillemme

Eilen eduskunnassa keskusteltiin luonnonvarataloudesta ja hallituksen selonteosta ”Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous”. Tässä alla pitämäni vihreiden ryhmäpuheenvuoro.

Arvoisa puhemies,

Luonnonvaratalouteen kuuluu kaikki kotiplaneettamme resurssit, se miten kulutamme mineraaleja, soravarantoja, makeita vesiä, miten vaalimme metsää ja muuta luontoa. Nykyihmisen kulutus ja luonnonvarojen hyödyntäminen on huipussaan. Maailman ylikulutuspäivä, se hetki jolloin planeettamme resurssit on hyödynnetty täysmääräisesti, aikaistuu vuosi vuodelta. On jo aika siirtyä resurssiviisaaseen kiertotalouteen.

Globaalia reiluutta ei pidä unohtaa. Uraanikaivokset ovat haitallisia ympäristölle missä vain, eikä ole oikein riistää köyhien maiden luonnonvaroja.

Aine on häviämätöntä, mutta tietyt mineraalit hupenevat. Maailman niukat fosfaattivarannot pakottavat maatalouden kierrättämään ravinteet tehokkaammin. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat ratkaisun, jossa yhdistyy lähienergian tuotto ja Itämeren päästöjen vähentäminen.

Maailman luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia. Tutkijat puhuvat lajien maailmanhistorian kuudennesta sukupuuttoaallosta. Suomen ympäristökeskuksen katsaus Suomen ympäristön tilaan nostaa kaksi ongelmaa muiden yläpuolelle. Luonnon monimuotoisuuden vähenemiselle ja ilmastonmuutokselle ei ole kyetty saamaan parannusta paljosta puheesta huolimatta. Lajikirjoa uhkaa erityisesti soiden ojittaminen, maa- ja metsätalouden tehostuminen ja elinalueiden pirstaloituminen sekä ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuus ei ole vain helisevä sanapari, vaan vaatii ekosysteemien vaalimisen nostamisen päätöksenteon keskiöön. Toteutetaan soidensuojelun täydennysohjelma. BKT mittarin rinnalle on nostettava kestävyyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit. Metsäluonnon monimuotoisuutta vaalitaan suojelualuein ja edistämällä uusia, pehmeitä metsänkäsittelymenetelmiä, kuten jatkuvaa kasvatusta.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi 80 % tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jottei maailma lämpene yli kestämättömän rajan. Fossiiliset materiaalit on korvattava uusiutuvista, biohajoavista materiaaleista kulutustavaroissa. Energiantuotannossa fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon. Tutkimus ja tuotekehitys on olennaista yhä energiatehokkaamman teknologian rakentamisessa. Myös toimintaympäristö, sen kannusteet ja sääntely ovat keskeisiä kiertotalouden ja kierrätyksen edistäjinä. Teollisia symbiooseja on edistettävä, jolloin toisen jäte onkin toisen raaka-aine.

Vihreään energiamurrokseen kuuluu se, että jokainen asukas voi helposti tuottaa uusiutuvaa lähienergiaa. Vihreät haluavat tukea kehitystä pientuottajan nettolaskuksella, jolloin pientuottaja saa korvauksen verkkoon syöttämästään ylijäämäsähköstä. Lisäksi haluamme suunnata kotitalousvähennystä ympäristöystävällisiin energiainvestointeihin.

Kaivosteollisuus on merkittävä osa nykymaailmaa, sillä käyttämämme laitteet ja elektroniikka tarvitsevat metalleja ja jalometalleja. Niukkuutta on jaossa ja esimerkiksi kiinalaiset hallitsevat harvinaisten maametallien kaivannaisteollisuutta ja markkinoita. Maametalleja käytetään monissa hienoelektroniikan sovelluksissa kuten digilaitteissa. Toisaalta niiden kohonnut hinta on saanut muut maat kehittämään harvinaisia maametalleja korvaavia vaihtoehtoja. Suomenkin on panostettava tutkimukseen, jossa etsitään uusia vaihtoehtoisia korvaavia materiaaleja.

Kaikkia metalleja ei tarvitse kaivaa maasta, vaan romujäte on kierrätettävä huolellisesti. Esimerkiksi vanhoista kännyköistä tulee kerätä talteen arvokkaat metallit.

Vihreät vaativat kaivoteollisuudelta kestävyyttä. Ympäristöä ei saa pilata päästöin, eikä kaivosta saa pystyttää Natura-alueen kylkeen. Vaadimme kaivosveron, joka kerätään kaivosrahastoon. Rahaston tuottoa voidaan käyttää korjaamaan ympäristölle aiheutuneita haittoja. Kunnilla on oltava mahdollisuus kieltää veto-oikeudella kaivos, mikäli sen katsotaan haittaavan luontoarvoja tai kunnan muuta toimintaa kuten matkailua ja poronhoitoa.

Vesi ei lopu, vaan on jatkuvassa hydrologisessa kierrossa. Mutta makeaa vettä, jota ihminen käyttää, on vain noin prosentti koko maapallon vedestä. Toisaalla vesivarat eivät riitä viljelysten kasteluun, toisaalla vesivarat ovat saastuneet. Puolet ihmisistä elää alueilla, joilla on ainakin ajoittain vesipulaa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisiä elää alueilla, joilla on kriittinen vesipula.

Resurssiviisas talous on meille Suomessa mahdollisuus saada uutta vientiä ja laittaa kestävyysvajetta kuntoon. Kaikkea ei voi kuitenkaan mitata rahassa, kuten luonnon arvoa. Kerran hävitettyä lajia ei saa takaisin. Voimme valinnoilla vaikuttaa siihen, että lapsillamme säilyy hyvät elämän edellytykset, puhdas vesi, lumiset talvet ja kaunis luonto.

tiistaina, marraskuuta 18, 2014

Valtuuston kokous 17.11

Tänään oli vuoroni Espoon vihreästä valtuustoryhmästä kirjoittaa valtuuston kokouksesta. Päätimme aluksi veroprosenteista. Ryhmien budjettineuvotteluissa on päästy sopuun ja neuvottelutuloksen mukaan vuoden 2015 tuloveroprosentti säilyy samana (18 %).

Sitten siirryttiin Espoon keskustaa kehittävään asemakaavaan, jossa lisätään asuinrakentamista, toimistorakentamista ja monitoimitori. Lisäksi kaava mahdollistaa kaupungintalon säästämisen tai sen purkamisen ja uudisrakennuksen. Kaupungintalo on vuosia seissyt tyhjänä, ja vuodelta 2010 on voimassa valtuuston purkamispäätös. Asemakaavan yhteydessä on mahdollista päättää talon suojelusta. Äänessä olivat kaupungintalon säästäjät ja purkamisen kannattajat. Myös vihreä ryhmä hajosi näkemyksissä.

Demareiden Harriet Klar puhui kaupungintalon rakennushistoriallisista arvoista ja teki perustellun esityksen suojelusta: ”Valtuusto esittää, että Espoon kaupungintalo suojeltaisiin suojelumerkinnällä ja määräyksellä SR-1 historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siihen saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka oleellisesti muuttaisi kaupungintalon muotoa tai arkkitehtuuria. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Rakennukseen kohdistuvista muutos- ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2, jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa.”

Mari Nevalainen käytti suojelua vastustavan puheenvuoron. Mari totesi, ettei sinänsä vastusta säästämistä, mutta haluaa nähdä laskelmat, mikä on edullisin vaihtoehto. Korjattavaa ja rakennettavaa Espoossa riittää, eikä Mari halua laittaa kaupungintaloa etusijalle.

Käytin suojelua puoltavan puheenvuoron. Kaupungintalolla on paikkansa historiassa ja sillä on peruskorjattuna monenlaista käyttöä.

Jyrki Kasvi totesi, että kaupungintalo muistuttaa kauhutalojen hirviötä, jota ei saa hengiltä. Kasvi kannattaa kaupungintalon purkamista, jonka tilaratkaisut perustuvat vanhentuneisiin johtamisoppeihin.

Tiina Elo summasi päätöshistoriaa. Moni kuvitteli, että voidaan päättää kaavan yhteydessä talon tulevaisuudesta. Suojeluvaihtoehto on kuitenkin teknisesti ainoa säilyttämisvaihtoehto. Tiinan mukaan kaava on jalostunut ja kehittää hienosti Espoon keskustaa. Kun kaupungin työntekijöiden työpaikat saadaan pois kalliista vuokratiloista, voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa suojella kaupungintalo.

Henna Partanen piti puheessaan kaavaa tärkeänä Espoon keskukselle. Asiantuntijalausunnot puoltavat suojelumerkintää. Purkaminen saattaisi johtaa valituskierrokseen ja hidastaisi alueen kehitystä. Arkkitehtuurin historiaa tunteva Henna korosti, että kunnostustoimenpiteissä asiantuntijat tietävät miten talo kunnostetaan, jotta sen arvo säilyy. Henna muistutti, että suojelu mahdollistaa muutoksia esimerkiksi pääsisäänkäyntiin ja työhuoneiden tilamuutoksia. Kaupunginmuseo on ottanut kantaa niihin seikkoihin, jotka ovat rakennuksen säilytettäviä piirteitä.

RKP:n valtuutettu Ulf Johansson muisti tilaisuuden, kun kaupungintalo vihittiin 1972. Kaikki olivat ylpeitä kaupungintalosta. Presidentti Kekkonenkin tuli ihailemaan taloa.

Kiihkeän keskustelun kuluessa toimialajohtaja Olavi Louko tunnusti, että: ”Ainut keino päättää säästää talo on suojella se kaavalla, mutta en suosittele sitä.” Puheiden jälkeen äänestettiin, eikä taloa päätetty suojella äänin 45-28.

Seuraavaksi käsittelyssä oli Teemu Lahtisen (ps) aloite Wikbergin korjaamon säilyttämiseksi. Ennen sotia rakennettu tiilinen rakennus on osa Suomen teollisuushistoriaa. Viherlaaksolaiset ry on tehnyt ELY-keskukselle aloitteen rakennuksen suojelemiseksi.

Kiitin puheenvuorossani Teemua tärkeästä aloitteesta. Aloitevastauksessa esitetty perustelu rakennuksen huonokuntoisuudesta ei ole riittävä peruste purkaa historiallista rakennusta. Aikoinaan Albergan kartanollekin löytyi kunnostaja, vaikka kartano oli rapistunut heikkoon kuntoon.

Sirpa Hertell kannatti Teemun palautusehdotusta ja toivomusta. Sirpan mukaan rakennus on osa sellaista historiaa, joista on vain murunen jäljellä, pienteollisuusarkkitehtuuria, sekä Viherlaakson maamerkki. Kaupunginmuseolla on hyvät perustelut siihen, että rakennus tulee suojella.

Valtuusto äänesti palautusesityksen kumoon, mutta onneksi toivomus hyväksyttiin selvin luvuin. Toivomuksessa esitetään, että rakennus pyritään säilyttämään Turuntien asemakaavoja ja katusuunnitelmaa laadittaessa.

Käsittelyssä oli myös Mikko Peltokorven (kok) ja Martti Hellströmin (sdp) samansisältöiset aloitteet lähiöiden täydennysrakentamisen edistämisestä. Tiina Elo käytti puheenvuoron kaupungin maapolitiikan linjaamisesta. Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden lisärakentamista on tuettava, mutta maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Lähiöt tarvitsevat uutta virtaa ja asukkaita palvelujen turvaamiseen.

Käsittelyssä oli Inka Hopsun aloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämiseksi. Ilmastokriisin torjuntatyön kannalta Inka piti hyvänä, että vastauksessa painotetaan joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn satsaamista. Autoiluakin pitäisi kehittää ympäristöystävällisempään suuntaan, sillä sähköauton jättämä ekologinen jalanjälki on pieni, Inka totesi. Lopuksi hän iloitsi siitä, että kokoomusryhmä on jättämässä samansisältöistä aloitetta koko pääkaupunkiseudulla ja muistutti, että aloitteessa esitetty Norjan mallin mukainen bussikaistaetuus vähäpäästöisille autoille on ollut tehokas keino edistää sähköautoilua Oslossa.

Demarien valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä herätti vilkkaan keskustelun, sillä koko valtuusto pitää koulujen sisäilmatilannetta kestämättömänä. Useassa koulussa Espoossa samaan aikaan on todettu sisäilmaongelmia, ja on ollut oireilua. Väistötiloihin siirtymiseen on tullut myöhästymisiä. Tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo vakuutti, että jaostossa asia otetaan vakavasti. Se seuraa kuukausittain väistötilojen edistymistä, jotta viivästyksiin voi puuttua.

Valtuusto ehti käydä hyvän keskustelun myös tietotekniikkakysymyksistä aihetta koskeneen aloitteen pohjalta. Päivi Salli puhui tarpeesta puuttua tietojärjestelmien ongelmiin uusin keinoin. Keskenään puhumattomat tietotekniset ohjelmat tuovat kustannuksia ja kaupungin ict-palvelujen ohjaus on hajallaan kaikkialla kaupungin toiminnassa. Hän ehdotti, että perustettaisiin naapurikaupungin tapaan kaupunginhallituksen alainen tietohallintojaosto.

Tässä kokouksen saldo tällä erää. Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu 3.12 käsittelemään ensi vuoden budjettia.

maanantaina, marraskuuta 17, 2014

Suojellaan kaupungintalo

Tänään kaupunginvaltuusto käsittelee Espoon virastokeskuksen asemakaavaa, joka lisää asuinrakentamista, toimistorakentamista ja uuden monitoimitorin. Lisäksi kaava mahdollistaa kaupungintalon säästämisen tai sen purkamisen ja uudisrakennuksen. Kaupungintalo on ollut vuosia tyhjillään, ja viraston työtiloista maksetaan vuosittain miljoonan euron vuokraa ulkopuolisille. Jahkailu talon kunnostuksessa on tullut kalliiksi.

Virastokeskuksen suunnitelmia on käsitelty valtuustossa viimeksi vuonna 2010, jolloin valtuusto enemmistön päätöksellä päätti purkaa kaupungintalon. Esittelymateriaali on valitettavasti aina ollut kovin puutteellista, kun kaupungintalon kohtaloa on käsitelty. Ei ole onnistuttu osoittamaan, että vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen olisi halvempaa. Päinvastoin. Purkukuluja on jätetty huomiotta. Suunnitelmat ovat tukeutuneet siihen, että kaupunki saisi maanmyyntituloja korkeista asuinrakennuksista ja tilalle rakennettaisiin huomattavasti pienempi kaupungintalo.

Kaupungintalo on tärkeä osa Espoon historiaa. Elävässä kaupungissa tarvitaan historian eri kerrostumia, myös 70-luvulta, jonka arkkitehtuuria rakennus tyypillisesti edustaa. Miksi purkaa perusteiltaan terve 43 vuotta vanha rakennus? Talossa on aikoinaan tehty kuntokartoitus, jolloin hometta ei löytynyt. Talon runko on hyvä ja talolle voi tehdä merkittäviä korjauksia kaupunginarkkitehtinä toimineen Lars Hagmannin mukaan.

Korostan, että kaupungintalon suhteen on voimassa vuonna 2010 tehty purkupäätös. Jätin silloin päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen: "Kaupungintaloa ei pidä purkaa, vaan se tulee kunnostaa ja saneerata ja uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Kaupungintalo (1971) on oleellinen osa Espoon kaupungin (perustettu 1972) historiaa. Peruskorjaaminen on investointi kestävään kehitykseen."

Tämä kirjaus sopii hyvin tähän hetkeen. Valtuusto on sittemmin päättänyt, että talon kohtaloa käsitellään asemakaavoituksen yhteydessä. Tänään on se hetki, eli asemakaavan käsittely. Mutta purkupäätöstä ei esitetä purettavaksi. Siksi kaupungintalon suojelu kaavalla on ainoa kyseeseen tuleva ratkaisu, mikäli haluaa säästää talon. Arvokkaita rakennuksia suojellaan. Museovirasto ja ELY-keskus eli Uudenmaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus kannattavat talon suojelua. ELY-keskus on todennut lausunnossa, että ”Selvitykset osoittavat kaupungintalolla ja valtuustotalolla olevan sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n tarkoittamia arvoja, jotka tulee turvata asemakaavassa suojelumääräyksin."

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Henna Partanen (vihr) on selvittänyt Espoon Kaupunginmuseon asiantuntijoilta, tarkoittaako suojelu sitä, ettei mitään muutoksia voisi tehdä. Näin ei ole, vaan toiminnalliset muutokset, kuten sisäänkäynnin sijainti ja työtilojen uudelleen järjestelyt ovat mahdollisia. Suuriakin muutoksia voi tehdä, kunhan talon perusilme, ulkomuoto ja olennaisimmat tunnistettavat elementit säilyvät.

Espoon keskuksen kehittäminen on tärkeää meille kaikille. Kyseessä on kotikaupunkimme keskus ja yhteinen kaupungintalo. Kaupungintalo on paras säästää ja kunnostaa sekä mahdollisesti uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Vanhan kaupungintalon saneerauksessa voidaan asettaa tavoitteeksi mahdollisimman alhainen energiankulutus.

Jo vanhoissa suunnitelmissa kaupungintalon eteläpuolella on parkkipaikan sijaan toriaukea tai puisto ja pääsisäänkäynti. Tämä muutos avaisi kaupungintalon kaikelle kansalle, sen kauniiseen valoisaan korkeaan aulaan.

Helsingin kaupungintalo on avoin asukkaille, joten muutos toimintakulttuuriin on meillekin mahdollinen. Uusi pääsisäänkäynti aseman suuntaan, sinne esimerkiksi yhteispalvelupiste ja tilaa näyttelyille sekä asukastoimintaan. Talo on sisältä aika hyvin suunniteltu: avara keskusaula ja kerrokset ilmavasti. Jos talo avautuisi kuntalaisille käyttää ja tulla, voisi olla terassikahvilat ja ovet auki. Köynnökset notkuisivat terasseilta, puheensorina kuulusi kadulle. Tähän asti talon käyttö on ollut jäykkää virastokulttuuria ja lukittuja ovia. Kaupungintalo on osa kaupungin identiteettiä. Mikä olisi sellainen kaupunki, joka kehityksen innosta purkaa korjauskelpoisen kaupungintalonsa?

Espoon keskus on kaupunkimme kulttuurin alkukoti. Espoonjoki virtaa virastokeskuksen takana vanhan keskiaikaisen kirkon vieressä. Ja aivan lähellä sijaitsee kaupungintalo, joka on virastokeskuksen ensimmäisiä rakennuksia. Kuvassa se näkyy vanhassa postikortissa.

Espoon kaupungintalo valmistui vuonna 1971 ja se kuvastaa hyvin aikakautensa, 70-luvun arkkitehtuuria. Suunnittelijoina on kolmen kotimaisen arkkitehdin muodostama CJN Oy ja arkkitehdit Marja Nuuttila-Helenius, Heikki Castrén ja Juhani Jauhiainen. Espoo on kehittyvä kaupunki, jolla on siivet. Mutta sillä on myös juuret. Kannatan kaupungintalon suojelua.

sunnuntaina, marraskuuta 16, 2014

Vihreästä taloudesta

Vihreiden talousajattelu pohjautuu hyvään elämään. Siihen, että elämä antaa ilojaan silloinkin, kun materia ja kulutus joustavat. Hyvässä elämässä maapallo pelastuu. Kaikilla on mahdollisuus työhön, hyvään arkeen, opintoihin, harrastuksiin. Yrittämisen riskinotto kannattaa ja epäonnistuminen onkin uuden alku. Nämä ovat pehmeitä arvoja, mutta vaativat vahvaa talouspolitiikkaa ja koviakin keinoja. Muutosta.

Eduskunnassa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua Suomen talouden tilasta ja tarvittavista toimista. Välikysymyskeskustelussa 5.11 puolueet esittivät omia näkemyksiään. Kannatin Pekka Haaviston esittämää vihreiden epäluottamuslausumaa hallitukselle. Hallitus selvisi äänin 97-94. Mekin jatkamme vihreässä ryhmässä työtämme edistäen parannusta Suomelle, ihmisille, eläimille, luonnolle ja hyvälle tulevaisuudelle.

Puheeni välikysymyskeskustelussa hallituksen talouspolitiikasta

Arvoisa puhemies,

Velkaantuminen ja Standard & Poors'in luottoluokituksen lasku ovat hälytysmerkki. Katastrofissa emme ole, mutta näin ei voi jatkua. Emme voi jatkaa velkaantumista 8 miljardin euron vuosivauhdilla, kun väestö ikääntyy ja työttömyys hipoo 9:ää prosenttia. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina onnistuneet tarjoamaan lisätyöpaikkoja, mutta niiden usko tulevaan voi hiipua. Yhtään ainoata pk-yrittäjää hyödyttävää työmarkkinareformia ei ole tehty. On madallettava riskiä työllistää ja karsittava velvoitteita.

Paikallista sopimista voidaan lisätä pienyrityksissä joustavuuden saamiseksi, kun samalla huolehditaan työllistymisen edellytyksistä yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa entistä rohkeammin. Työttömyysturvan suojaosa on hyvä alku, mutta työtä ja sosiaaliturvaa yhdistää parhaiten perustulo. Myös yritysrahoituksen saanti on keskeistä. Joukkorahoituksen esteitä on poistettava, sillä moni säästäjä haluaa sijoittaa pienyrityksiin riskilläkin.

Olemme elvyttäneet taloutta vuodesta 2008. Siihen ei ole massiivisesti enää varaa, mutta investoinnit on suunnattava kestävästi: raiteiden rakentamiseen ja kunnostukseen, rapistuvan tiestön ja homekoulujen korjaamiseen, luonnonsuojelualueiden hankintaan sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Meille elintärkeä vienti on laskenut vuosia. Vuoden 2013 vaihtotase oli vajaa 3 miljardia euroa alijäämäinen. Fakta on se, että meidän pitää viedä enemmän kontteja maailmalle, jotta talous paranee. Olemme myyneet kännyköitä, laivoja, raskaita koneita, sellua, paperia, mutta se ei enää riitä. Tarvitsemme uusia ja yhä parempia tuotteita. Kärsimme vahvasta eurosta ja korkeista työvoimakustannuksista. On hölmöä tässä tilanteessa leikata tutkimusmäärärahoja, kuten hallitus on tehnyt. Asia on korjattava, ja vaikka säästöjä tarvitaan, on tutkimusmäärärahoja kauttaaltaan lisättävä. Vahvuutemme on osaavat ihmiset ja tekniikan taidot.

Biotalous on osa hyvää tulevaisuutta. Se yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Maailmalla puhutaan hiilikuplasta. Sijoituspäätökset ovat kytköksissä ilmastonmuutokseen ja hiilen hintaan. Hiilikupla puhkeaa, kun tapahtuu markkinakorjaus ja ilmastonmuutos otetaan todesta. Suomessa on muutettava energiapolitiikan suuntaa. Sen on kannustettava hajautetun, uusiutuvan energian, kuten puun, tuulen, auringon ja jätteiden, hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen. Työllisyyttä tuetaan ekologisella verouudistuksella, siirretään verotuksen painopiste saastuttamiseen ja vähennetään työn verotusta.

Sananen vielä rakenteellisista uudistuksista, jotka ovat hyvinvoinnillemme välttämättömyys. Eläkeuudistuksesta on sopu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on vietävä maaliin. Huomio siirtyy vaikuttavuuteen, jossa avun tarvitsija saa palvelun nopeasti terveyskeskuksesta ja sosiaalipalvelut edistävät terveyttä ja ehkäisevät ongelmia. 90-luvun laman ajan päätöksistä on otettava opiksi kaksi asiaa. Panokset tutkimukseen ja koulutukseen nostavat Suomen suosta, mutta liialliset leikkaukset perusturvaan tai tärkeiden hyvinvointipalvelujen tasoon synnyttävät pitkäaikaista syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Meillä ei ole varaa toistaa virhettä ja hukata sukupolvia.

Hallituksen hyvällä tarkoituksella tehty nuorisotakuu on toiminut vajavaisesti. Monessa sellaisessa maassa, jossa nuorisotyöttömyys on alhainen, on oppisopimusjärjestelmä, joka aidosti innostaa yrittäjiä ja teollisuutta ottamaan nuoria oppisopimuskoulutettavia. Nyt pitkäaikaistyöttömät ovat yhä enenevässä määrin kuntien työllistämisvastuulla. Työttömät kannattaakin työllistää esimerkiksi kuntien ilmastonmuutosta hillitseviin projekteihin ja hoivapalveluihin.

Arvoisa puhemies,

Kannatan edustaja Haaviston esittämää epäluottamuslausumaa Stubbin hallitukselle.

Vihreiden epäluottamuslausumaponsi (Haavisto-Karimäki)

"Suomen taloudessa eletään kriittisiä hetkiä. Luottoluokituksen putoaminen osaltaan kuvaa epäuskoa siihen, että hallitus kykenisi toteuttamaan lupaamansa rakenteelliset uudistukset. Energiataloudessa hallitus on valinnut epävarmoille laskelmille perustuvan ydinvoiman, ei kotimaista ja työllisyyttä parantavaa uusiutuvaa energiaa. Kestävää energiataloutta ja muita rakenteellisia uudistuksia tarvitaan velkaantumisen pysäyttämiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Eduskunta toteaa, että hallituksen keinot kestävän energiapolitiikan toteuttamiseksi ja rakenteellisten uudistusten vauhdittamiseksi eivät ole riittäviä eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta."