Valtuuston kokous 17.11

Tänään oli vuoroni Espoon vihreästä valtuustoryhmästä kirjoittaa valtuuston kokouksesta. Päätimme aluksi veroprosenteista. Ryhmien budjettineuvotteluissa on päästy sopuun ja neuvottelutuloksen mukaan vuoden 2015 tuloveroprosentti säilyy samana (18 %).

Sitten siirryttiin Espoon keskustaa kehittävään asemakaavaan, jossa lisätään asuinrakentamista, toimistorakentamista ja monitoimitori. Lisäksi kaava mahdollistaa kaupungintalon säästämisen tai sen purkamisen ja uudisrakennuksen. Kaupungintalo on vuosia seissyt tyhjänä, ja vuodelta 2010 on voimassa valtuuston purkamispäätös. Asemakaavan yhteydessä on mahdollista päättää talon suojelusta. Äänessä olivat kaupungintalon säästäjät ja purkamisen kannattajat. Myös vihreä ryhmä hajosi näkemyksissä.

Demareiden Harriet Klar puhui kaupungintalon rakennushistoriallisista arvoista ja teki perustellun esityksen suojelusta: ”Valtuusto esittää, että Espoon kaupungintalo suojeltaisiin suojelumerkinnällä ja määräyksellä SR-1 historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siihen saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka oleellisesti muuttaisi kaupungintalon muotoa tai arkkitehtuuria. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Rakennukseen kohdistuvista muutos- ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2, jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa.”

Mari Nevalainen käytti suojelua vastustavan puheenvuoron. Mari totesi, ettei sinänsä vastusta säästämistä, mutta haluaa nähdä laskelmat, mikä on edullisin vaihtoehto. Korjattavaa ja rakennettavaa Espoossa riittää, eikä Mari halua laittaa kaupungintaloa etusijalle.

Käytin suojelua puoltavan puheenvuoron. Kaupungintalolla on paikkansa historiassa ja sillä on peruskorjattuna monenlaista käyttöä.

Jyrki Kasvi totesi, että kaupungintalo muistuttaa kauhutalojen hirviötä, jota ei saa hengiltä. Kasvi kannattaa kaupungintalon purkamista, jonka tilaratkaisut perustuvat vanhentuneisiin johtamisoppeihin.

Tiina Elo summasi päätöshistoriaa. Moni kuvitteli, että voidaan päättää kaavan yhteydessä talon tulevaisuudesta. Suojeluvaihtoehto on kuitenkin teknisesti ainoa säilyttämisvaihtoehto. Tiinan mukaan kaava on jalostunut ja kehittää hienosti Espoon keskustaa. Kun kaupungin työntekijöiden työpaikat saadaan pois kalliista vuokratiloista, voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa suojella kaupungintalo.

Henna Partanen piti puheessaan kaavaa tärkeänä Espoon keskukselle. Asiantuntijalausunnot puoltavat suojelumerkintää. Purkaminen saattaisi johtaa valituskierrokseen ja hidastaisi alueen kehitystä. Arkkitehtuurin historiaa tunteva Henna korosti, että kunnostustoimenpiteissä asiantuntijat tietävät miten talo kunnostetaan, jotta sen arvo säilyy. Henna muistutti, että suojelu mahdollistaa muutoksia esimerkiksi pääsisäänkäyntiin ja työhuoneiden tilamuutoksia. Kaupunginmuseo on ottanut kantaa niihin seikkoihin, jotka ovat rakennuksen säilytettäviä piirteitä.

RKP:n valtuutettu Ulf Johansson muisti tilaisuuden, kun kaupungintalo vihittiin 1972. Kaikki olivat ylpeitä kaupungintalosta. Presidentti Kekkonenkin tuli ihailemaan taloa.

Kiihkeän keskustelun kuluessa toimialajohtaja Olavi Louko tunnusti, että: ”Ainut keino päättää säästää talo on suojella se kaavalla, mutta en suosittele sitä.” Puheiden jälkeen äänestettiin, eikä taloa päätetty suojella äänin 45-28.

Seuraavaksi käsittelyssä oli Teemu Lahtisen (ps) aloite Wikbergin korjaamon säilyttämiseksi. Ennen sotia rakennettu tiilinen rakennus on osa Suomen teollisuushistoriaa. Viherlaaksolaiset ry on tehnyt ELY-keskukselle aloitteen rakennuksen suojelemiseksi.

Kiitin puheenvuorossani Teemua tärkeästä aloitteesta. Aloitevastauksessa esitetty perustelu rakennuksen huonokuntoisuudesta ei ole riittävä peruste purkaa historiallista rakennusta. Aikoinaan Albergan kartanollekin löytyi kunnostaja, vaikka kartano oli rapistunut heikkoon kuntoon.

Sirpa Hertell kannatti Teemun palautusehdotusta ja toivomusta. Sirpan mukaan rakennus on osa sellaista historiaa, joista on vain murunen jäljellä, pienteollisuusarkkitehtuuria, sekä Viherlaakson maamerkki. Kaupunginmuseolla on hyvät perustelut siihen, että rakennus tulee suojella.

Valtuusto äänesti palautusesityksen kumoon, mutta onneksi toivomus hyväksyttiin selvin luvuin. Toivomuksessa esitetään, että rakennus pyritään säilyttämään Turuntien asemakaavoja ja katusuunnitelmaa laadittaessa.

Käsittelyssä oli myös Mikko Peltokorven (kok) ja Martti Hellströmin (sdp) samansisältöiset aloitteet lähiöiden täydennysrakentamisen edistämisestä. Tiina Elo käytti puheenvuoron kaupungin maapolitiikan linjaamisesta. Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden lisärakentamista on tuettava, mutta maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Lähiöt tarvitsevat uutta virtaa ja asukkaita palvelujen turvaamiseen.

Käsittelyssä oli Inka Hopsun aloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämiseksi. Ilmastokriisin torjuntatyön kannalta Inka piti hyvänä, että vastauksessa painotetaan joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn satsaamista. Autoiluakin pitäisi kehittää ympäristöystävällisempään suuntaan, sillä sähköauton jättämä ekologinen jalanjälki on pieni, Inka totesi. Lopuksi hän iloitsi siitä, että kokoomusryhmä on jättämässä samansisältöistä aloitetta koko pääkaupunkiseudulla ja muistutti, että aloitteessa esitetty Norjan mallin mukainen bussikaistaetuus vähäpäästöisille autoille on ollut tehokas keino edistää sähköautoilua Oslossa.

Demarien valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä herätti vilkkaan keskustelun, sillä koko valtuusto pitää koulujen sisäilmatilannetta kestämättömänä. Useassa koulussa Espoossa samaan aikaan on todettu sisäilmaongelmia, ja on ollut oireilua. Väistötiloihin siirtymiseen on tullut myöhästymisiä. Tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo vakuutti, että jaostossa asia otetaan vakavasti. Se seuraa kuukausittain väistötilojen edistymistä, jotta viivästyksiin voi puuttua.

Valtuusto ehti käydä hyvän keskustelun myös tietotekniikkakysymyksistä aihetta koskeneen aloitteen pohjalta. Päivi Salli puhui tarpeesta puuttua tietojärjestelmien ongelmiin uusin keinoin. Keskenään puhumattomat tietotekniset ohjelmat tuovat kustannuksia ja kaupungin ict-palvelujen ohjaus on hajallaan kaikkialla kaupungin toiminnassa. Hän ehdotti, että perustettaisiin naapurikaupungin tapaan kaupunginhallituksen alainen tietohallintojaosto.

Tässä kokouksen saldo tällä erää. Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu 3.12 käsittelemään ensi vuoden budjettia.