Suojellaan kaupungintalo

Tänään kaupunginvaltuusto käsittelee Espoon virastokeskuksen asemakaavaa, joka lisää asuinrakentamista, toimistorakentamista ja uuden monitoimitorin. Lisäksi kaava mahdollistaa kaupungintalon säästämisen tai sen purkamisen ja uudisrakennuksen. Kaupungintalo on ollut vuosia tyhjillään, ja viraston työtiloista maksetaan vuosittain miljoonan euron vuokraa ulkopuolisille. Jahkailu talon kunnostuksessa on tullut kalliiksi.

Virastokeskuksen suunnitelmia on käsitelty valtuustossa viimeksi vuonna 2010, jolloin valtuusto enemmistön päätöksellä päätti purkaa kaupungintalon. Esittelymateriaali on valitettavasti aina ollut kovin puutteellista, kun kaupungintalon kohtaloa on käsitelty. Ei ole onnistuttu osoittamaan, että vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen olisi halvempaa. Päinvastoin. Purkukuluja on jätetty huomiotta. Suunnitelmat ovat tukeutuneet siihen, että kaupunki saisi maanmyyntituloja korkeista asuinrakennuksista ja tilalle rakennettaisiin huomattavasti pienempi kaupungintalo.

Kaupungintalo on tärkeä osa Espoon historiaa. Elävässä kaupungissa tarvitaan historian eri kerrostumia, myös 70-luvulta, jonka arkkitehtuuria rakennus tyypillisesti edustaa. Miksi purkaa perusteiltaan terve 43 vuotta vanha rakennus? Talossa on aikoinaan tehty kuntokartoitus, jolloin hometta ei löytynyt. Talon runko on hyvä ja talolle voi tehdä merkittäviä korjauksia kaupunginarkkitehtinä toimineen Lars Hagmannin mukaan.

Korostan, että kaupungintalon suhteen on voimassa vuonna 2010 tehty purkupäätös. Jätin silloin päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen: "Kaupungintaloa ei pidä purkaa, vaan se tulee kunnostaa ja saneerata ja uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Kaupungintalo (1971) on oleellinen osa Espoon kaupungin (perustettu 1972) historiaa. Peruskorjaaminen on investointi kestävään kehitykseen."

Tämä kirjaus sopii hyvin tähän hetkeen. Valtuusto on sittemmin päättänyt, että talon kohtaloa käsitellään asemakaavoituksen yhteydessä. Tänään on se hetki, eli asemakaavan käsittely. Mutta purkupäätöstä ei esitetä purettavaksi. Siksi kaupungintalon suojelu kaavalla on ainoa kyseeseen tuleva ratkaisu, mikäli haluaa säästää talon. Arvokkaita rakennuksia suojellaan. Museovirasto ja ELY-keskus eli Uudenmaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus kannattavat talon suojelua. ELY-keskus on todennut lausunnossa, että ”Selvitykset osoittavat kaupungintalolla ja valtuustotalolla olevan sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n tarkoittamia arvoja, jotka tulee turvata asemakaavassa suojelumääräyksin."

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Henna Partanen (vihr) on selvittänyt Espoon Kaupunginmuseon asiantuntijoilta, tarkoittaako suojelu sitä, ettei mitään muutoksia voisi tehdä. Näin ei ole, vaan toiminnalliset muutokset, kuten sisäänkäynnin sijainti ja työtilojen uudelleen järjestelyt ovat mahdollisia. Suuriakin muutoksia voi tehdä, kunhan talon perusilme, ulkomuoto ja olennaisimmat tunnistettavat elementit säilyvät.

Espoon keskuksen kehittäminen on tärkeää meille kaikille. Kyseessä on kotikaupunkimme keskus ja yhteinen kaupungintalo. Kaupungintalo on paras säästää ja kunnostaa sekä mahdollisesti uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Vanhan kaupungintalon saneerauksessa voidaan asettaa tavoitteeksi mahdollisimman alhainen energiankulutus.

Jo vanhoissa suunnitelmissa kaupungintalon eteläpuolella on parkkipaikan sijaan toriaukea tai puisto ja pääsisäänkäynti. Tämä muutos avaisi kaupungintalon kaikelle kansalle, sen kauniiseen valoisaan korkeaan aulaan.

Helsingin kaupungintalo on avoin asukkaille, joten muutos toimintakulttuuriin on meillekin mahdollinen. Uusi pääsisäänkäynti aseman suuntaan, sinne esimerkiksi yhteispalvelupiste ja tilaa näyttelyille sekä asukastoimintaan. Talo on sisältä aika hyvin suunniteltu: avara keskusaula ja kerrokset ilmavasti. Jos talo avautuisi kuntalaisille käyttää ja tulla, voisi olla terassikahvilat ja ovet auki. Köynnökset notkuisivat terasseilta, puheensorina kuulusi kadulle. Tähän asti talon käyttö on ollut jäykkää virastokulttuuria ja lukittuja ovia. Kaupungintalo on osa kaupungin identiteettiä. Mikä olisi sellainen kaupunki, joka kehityksen innosta purkaa korjauskelpoisen kaupungintalonsa?

Espoon keskus on kaupunkimme kulttuurin alkukoti. Espoonjoki virtaa virastokeskuksen takana vanhan keskiaikaisen kirkon vieressä. Ja aivan lähellä sijaitsee kaupungintalo, joka on virastokeskuksen ensimmäisiä rakennuksia. Kuvassa se näkyy vanhassa postikortissa.

Espoon kaupungintalo valmistui vuonna 1971 ja se kuvastaa hyvin aikakautensa, 70-luvun arkkitehtuuria. Suunnittelijoina on kolmen kotimaisen arkkitehdin muodostama CJN Oy ja arkkitehdit Marja Nuuttila-Helenius, Heikki Castrén ja Juhani Jauhiainen. Espoo on kehittyvä kaupunki, jolla on siivet. Mutta sillä on myös juuret. Kannatan kaupungintalon suojelua.