Vihreästä taloudesta

Vihreiden talousajattelu pohjautuu hyvään elämään. Siihen, että elämä antaa ilojaan silloinkin, kun materia ja kulutus joustavat. Hyvässä elämässä maapallo pelastuu. Kaikilla on mahdollisuus työhön, hyvään arkeen, opintoihin, harrastuksiin. Yrittämisen riskinotto kannattaa ja epäonnistuminen onkin uuden alku. Nämä ovat pehmeitä arvoja, mutta vaativat vahvaa talouspolitiikkaa ja koviakin keinoja. Muutosta.

Eduskunnassa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua Suomen talouden tilasta ja tarvittavista toimista. Välikysymyskeskustelussa 5.11 puolueet esittivät omia näkemyksiään. Kannatin Pekka Haaviston esittämää vihreiden epäluottamuslausumaa hallitukselle. Hallitus selvisi äänin 97-94. Mekin jatkamme vihreässä ryhmässä työtämme edistäen parannusta Suomelle, ihmisille, eläimille, luonnolle ja hyvälle tulevaisuudelle.

Puheeni välikysymyskeskustelussa hallituksen talouspolitiikasta

Arvoisa puhemies,

Velkaantuminen ja Standard & Poors'in luottoluokituksen lasku ovat hälytysmerkki. Katastrofissa emme ole, mutta näin ei voi jatkua. Emme voi jatkaa velkaantumista 8 miljardin euron vuosivauhdilla, kun väestö ikääntyy ja työttömyys hipoo 9:ää prosenttia. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina onnistuneet tarjoamaan lisätyöpaikkoja, mutta niiden usko tulevaan voi hiipua. Yhtään ainoata pk-yrittäjää hyödyttävää työmarkkinareformia ei ole tehty. On madallettava riskiä työllistää ja karsittava velvoitteita.

Paikallista sopimista voidaan lisätä pienyrityksissä joustavuuden saamiseksi, kun samalla huolehditaan työllistymisen edellytyksistä yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa entistä rohkeammin. Työttömyysturvan suojaosa on hyvä alku, mutta työtä ja sosiaaliturvaa yhdistää parhaiten perustulo. Myös yritysrahoituksen saanti on keskeistä. Joukkorahoituksen esteitä on poistettava, sillä moni säästäjä haluaa sijoittaa pienyrityksiin riskilläkin.

Olemme elvyttäneet taloutta vuodesta 2008. Siihen ei ole massiivisesti enää varaa, mutta investoinnit on suunnattava kestävästi: raiteiden rakentamiseen ja kunnostukseen, rapistuvan tiestön ja homekoulujen korjaamiseen, luonnonsuojelualueiden hankintaan sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Meille elintärkeä vienti on laskenut vuosia. Vuoden 2013 vaihtotase oli vajaa 3 miljardia euroa alijäämäinen. Fakta on se, että meidän pitää viedä enemmän kontteja maailmalle, jotta talous paranee. Olemme myyneet kännyköitä, laivoja, raskaita koneita, sellua, paperia, mutta se ei enää riitä. Tarvitsemme uusia ja yhä parempia tuotteita. Kärsimme vahvasta eurosta ja korkeista työvoimakustannuksista. On hölmöä tässä tilanteessa leikata tutkimusmäärärahoja, kuten hallitus on tehnyt. Asia on korjattava, ja vaikka säästöjä tarvitaan, on tutkimusmäärärahoja kauttaaltaan lisättävä. Vahvuutemme on osaavat ihmiset ja tekniikan taidot.

Biotalous on osa hyvää tulevaisuutta. Se yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Maailmalla puhutaan hiilikuplasta. Sijoituspäätökset ovat kytköksissä ilmastonmuutokseen ja hiilen hintaan. Hiilikupla puhkeaa, kun tapahtuu markkinakorjaus ja ilmastonmuutos otetaan todesta. Suomessa on muutettava energiapolitiikan suuntaa. Sen on kannustettava hajautetun, uusiutuvan energian, kuten puun, tuulen, auringon ja jätteiden, hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen. Työllisyyttä tuetaan ekologisella verouudistuksella, siirretään verotuksen painopiste saastuttamiseen ja vähennetään työn verotusta.

Sananen vielä rakenteellisista uudistuksista, jotka ovat hyvinvoinnillemme välttämättömyys. Eläkeuudistuksesta on sopu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on vietävä maaliin. Huomio siirtyy vaikuttavuuteen, jossa avun tarvitsija saa palvelun nopeasti terveyskeskuksesta ja sosiaalipalvelut edistävät terveyttä ja ehkäisevät ongelmia. 90-luvun laman ajan päätöksistä on otettava opiksi kaksi asiaa. Panokset tutkimukseen ja koulutukseen nostavat Suomen suosta, mutta liialliset leikkaukset perusturvaan tai tärkeiden hyvinvointipalvelujen tasoon synnyttävät pitkäaikaista syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Meillä ei ole varaa toistaa virhettä ja hukata sukupolvia.

Hallituksen hyvällä tarkoituksella tehty nuorisotakuu on toiminut vajavaisesti. Monessa sellaisessa maassa, jossa nuorisotyöttömyys on alhainen, on oppisopimusjärjestelmä, joka aidosti innostaa yrittäjiä ja teollisuutta ottamaan nuoria oppisopimuskoulutettavia. Nyt pitkäaikaistyöttömät ovat yhä enenevässä määrin kuntien työllistämisvastuulla. Työttömät kannattaakin työllistää esimerkiksi kuntien ilmastonmuutosta hillitseviin projekteihin ja hoivapalveluihin.

Arvoisa puhemies,

Kannatan edustaja Haaviston esittämää epäluottamuslausumaa Stubbin hallitukselle.

Vihreiden epäluottamuslausumaponsi (Haavisto-Karimäki)

"Suomen taloudessa eletään kriittisiä hetkiä. Luottoluokituksen putoaminen osaltaan kuvaa epäuskoa siihen, että hallitus kykenisi toteuttamaan lupaamansa rakenteelliset uudistukset. Energiataloudessa hallitus on valinnut epävarmoille laskelmille perustuvan ydinvoiman, ei kotimaista ja työllisyyttä parantavaa uusiutuvaa energiaa. Kestävää energiataloutta ja muita rakenteellisia uudistuksia tarvitaan velkaantumisen pysäyttämiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Eduskunta toteaa, että hallituksen keinot kestävän energiapolitiikan toteuttamiseksi ja rakenteellisten uudistusten vauhdittamiseksi eivät ole riittäviä eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta."