Suoluonto on pelastettava

Oi suo, suokukko ja suopursun tuoksu! Soidensuojelun täydennysohjelma on hanke, jossa suojellaan Etelä-Suomen viimeiset luonnontilaiset suot, kansallisaarteemme. Valtaosa soistamme on ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä. Arvosoilla elävät kasvit ja linnut ovat uhanalaisia. Tutkijat ja asiantuntijat ovat vuosien ajan kartoittaneet suomme ja niiden luontoarvot, minkä pohjalta suojeltavat suot on valittu suojeluohjelmaan. Maanomistajat ovat olleet hankkeelle myönteisiä, sillä saavathan he korvauksen suojelusta. Suo on ekosysteemi, joka on pelastettava kokonaisuutena, jota ei voi toiselta puolelta kuivata ilman että koko suo kärsii. Suot on pelastettava nyt ennen kuin on liian myöhäistä! Suojelulla on kiire, sillä eteläisessä Suomessa on luonnontilaisia soita jäljellä vain rippeet ja yli puolet eri suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava sovitusti. Tarvittavat selvitykset on tehty, rahoitus valmiina ja seuraavana on vuorossa maanomistajien kuuleminen.

Olen todella huolissani siitä, että ympäristöministeri Grahn-Laasonen jäädytti suojeluohjelman kriittisessä vaiheessa, juuri kun kuulemiset olisi aloitettu. Hanke on vaarassa viivästyä, pahimmillaan jopa kaatua. Tiedämme, ettei suoluonnolla ole aikaa odottaa. Vastustus suojelulle on ollut hämmästyttävän vähäistä. Toisaalta iso osa näistä soista on valtion tai energiayhtiö Vapon hallussa. Olen ymmärtänyt, että Vapo on viime vuosina halunnut tarjota arvokkaimmat suot suojeluun, kuten moni muuukin vastuuntuntoinen maanomistaja. Toisaalta yhdenkin omistajan vastustus kaataa suojelun, jos edettäisiin pelkästään vapaaehtoisuuden turvin.

Metsien suojelun osalta vapaaehtoisuus on toiminut, mutta soita ei voi suojella pirstaleina, vaan koko suo on suojeltava kerralla. Yksi hyvä esimerkki on Hyvinkään kaunis Kurkisuo, joka saatiin suojeluun vuonna 2012. Tätä ennen oli käyty vuosia kiistaa kahden maanomistajan välillä. Vapo suunnitteli turpeen nostoa, kun taas Altia halusi suojella suon ja pohjaveden. Kuvassa Kurkisuohon tutustuvat Risto Sulkava ja Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän Pertti Salolainen, Tuija Brax, Johanna ja Pirkko Ruohonen-Lerner.

Opin paljon uutta suoluonnosta Ympäristöakatemian suokurssilla syyskuussa 2013. Esimerkiksi päiväperhoset ovat hyvin herkkiä muutoksille, kuten ojitukselle ja toimivat monimuotoisuuden mittareina. Kuvissa kurssilaiset Janakkalan Suurisuolla sekä näkymä Torronsuolta. Parasta suoluonnolle aikoihin on uusi ympäristönsuojelulaki, joka suojelee arvokkaimmat suot turpeen nostolta ja soidensuojelun täydennysohjelmalla lisätään suojeltua suopinta-alaa. Suomi on suomaa, mutta kuivattu ja köyhdytetty sellainen. On meidän velvollisuutemme pelastaa jälkipolville arvokkaat suoluonnon rippeet.