Turvataan lumiset talvet ja kaunis luonto lapsillemme

Eilen eduskunnassa keskusteltiin luonnonvarataloudesta ja hallituksen selonteosta ”Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous”. Tässä alla pitämäni vihreiden ryhmäpuheenvuoro.

Arvoisa puhemies,

Luonnonvaratalouteen kuuluu kaikki kotiplaneettamme resurssit, se miten kulutamme mineraaleja, soravarantoja, makeita vesiä, miten vaalimme metsää ja muuta luontoa. Nykyihmisen kulutus ja luonnonvarojen hyödyntäminen on huipussaan. Maailman ylikulutuspäivä, se hetki jolloin planeettamme resurssit on hyödynnetty täysmääräisesti, aikaistuu vuosi vuodelta. On jo aika siirtyä resurssiviisaaseen kiertotalouteen.

Globaalia reiluutta ei pidä unohtaa. Uraanikaivokset ovat haitallisia ympäristölle missä vain, eikä ole oikein riistää köyhien maiden luonnonvaroja.

Aine on häviämätöntä, mutta tietyt mineraalit hupenevat. Maailman niukat fosfaattivarannot pakottavat maatalouden kierrättämään ravinteet tehokkaammin. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat ratkaisun, jossa yhdistyy lähienergian tuotto ja Itämeren päästöjen vähentäminen.

Maailman luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia. Tutkijat puhuvat lajien maailmanhistorian kuudennesta sukupuuttoaallosta. Suomen ympäristökeskuksen katsaus Suomen ympäristön tilaan nostaa kaksi ongelmaa muiden yläpuolelle. Luonnon monimuotoisuuden vähenemiselle ja ilmastonmuutokselle ei ole kyetty saamaan parannusta paljosta puheesta huolimatta. Lajikirjoa uhkaa erityisesti soiden ojittaminen, maa- ja metsätalouden tehostuminen ja elinalueiden pirstaloituminen sekä ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuus ei ole vain helisevä sanapari, vaan vaatii ekosysteemien vaalimisen nostamisen päätöksenteon keskiöön. Toteutetaan soidensuojelun täydennysohjelma. BKT mittarin rinnalle on nostettava kestävyyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit. Metsäluonnon monimuotoisuutta vaalitaan suojelualuein ja edistämällä uusia, pehmeitä metsänkäsittelymenetelmiä, kuten jatkuvaa kasvatusta.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi 80 % tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jottei maailma lämpene yli kestämättömän rajan. Fossiiliset materiaalit on korvattava uusiutuvista, biohajoavista materiaaleista kulutustavaroissa. Energiantuotannossa fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon. Tutkimus ja tuotekehitys on olennaista yhä energiatehokkaamman teknologian rakentamisessa. Myös toimintaympäristö, sen kannusteet ja sääntely ovat keskeisiä kiertotalouden ja kierrätyksen edistäjinä. Teollisia symbiooseja on edistettävä, jolloin toisen jäte onkin toisen raaka-aine.

Vihreään energiamurrokseen kuuluu se, että jokainen asukas voi helposti tuottaa uusiutuvaa lähienergiaa. Vihreät haluavat tukea kehitystä pientuottajan nettolaskuksella, jolloin pientuottaja saa korvauksen verkkoon syöttämästään ylijäämäsähköstä. Lisäksi haluamme suunnata kotitalousvähennystä ympäristöystävällisiin energiainvestointeihin.

Kaivosteollisuus on merkittävä osa nykymaailmaa, sillä käyttämämme laitteet ja elektroniikka tarvitsevat metalleja ja jalometalleja. Niukkuutta on jaossa ja esimerkiksi kiinalaiset hallitsevat harvinaisten maametallien kaivannaisteollisuutta ja markkinoita. Maametalleja käytetään monissa hienoelektroniikan sovelluksissa kuten digilaitteissa. Toisaalta niiden kohonnut hinta on saanut muut maat kehittämään harvinaisia maametalleja korvaavia vaihtoehtoja. Suomenkin on panostettava tutkimukseen, jossa etsitään uusia vaihtoehtoisia korvaavia materiaaleja.

Kaikkia metalleja ei tarvitse kaivaa maasta, vaan romujäte on kierrätettävä huolellisesti. Esimerkiksi vanhoista kännyköistä tulee kerätä talteen arvokkaat metallit.

Vihreät vaativat kaivoteollisuudelta kestävyyttä. Ympäristöä ei saa pilata päästöin, eikä kaivosta saa pystyttää Natura-alueen kylkeen. Vaadimme kaivosveron, joka kerätään kaivosrahastoon. Rahaston tuottoa voidaan käyttää korjaamaan ympäristölle aiheutuneita haittoja. Kunnilla on oltava mahdollisuus kieltää veto-oikeudella kaivos, mikäli sen katsotaan haittaavan luontoarvoja tai kunnan muuta toimintaa kuten matkailua ja poronhoitoa.

Vesi ei lopu, vaan on jatkuvassa hydrologisessa kierrossa. Mutta makeaa vettä, jota ihminen käyttää, on vain noin prosentti koko maapallon vedestä. Toisaalla vesivarat eivät riitä viljelysten kasteluun, toisaalla vesivarat ovat saastuneet. Puolet ihmisistä elää alueilla, joilla on ainakin ajoittain vesipulaa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisiä elää alueilla, joilla on kriittinen vesipula.

Resurssiviisas talous on meille Suomessa mahdollisuus saada uutta vientiä ja laittaa kestävyysvajetta kuntoon. Kaikkea ei voi kuitenkaan mitata rahassa, kuten luonnon arvoa. Kerran hävitettyä lajia ei saa takaisin. Voimme valinnoilla vaikuttaa siihen, että lapsillamme säilyy hyvät elämän edellytykset, puhdas vesi, lumiset talvet ja kaunis luonto.