torstaina, joulukuuta 31, 2015

Kansallispuisto Porkkalaan

Alkuvuodesta toivon hallitukselta hyvää päätöstä Suomen luonnolle ja ihmisille: uutta kansallispuistoa. Ympäristöministerinä Ville Niinistö käynnisti selvityksen Suomenlahden kansallispuistojen laajentamisesta ja Porkkalan kansallispuiston perustamisesta. Vihreät jättivät hallitukselle toiveen Porkkalan kansallispuiston perustamisesta satavuotiaan Suomen lahjaksi vuonna 2017.

Uuden hallituksen ohjelmassa on lupaus uuden kansallispuiston perustamiseksi 2017. Asiasta on keskusteltu eduskunnassa, viimeksi joulun alla budjettipuheissa. Ministeri Tiilikainen kertoi, että vuoden loppuun mennessä valmistuvat virkamiesselvitykset ja hallitus tekee pian päätöksen uudesta kansallispuistosta. Jännitystä on kahden puiston puolesta. Ehdolla juhlavuoden puistoiksi on vahvasti etelän Porkkala ja pohjoisen Hossa. Molemmat ovat upeita alueita, ja vihreät kannattavat kahden puiston perustamista: laulumaiden Hossan ja merellisen Porkkalan. Sydämeni sykkii Porkkalalle, joka sotien jälkeen jäi Neuvostoliiton haltuun.

Monet seikat puoltavat Porkkalaa kansallispuistoksi. Porkkala on pääkaupunkiseudun viherkehän läntinen, merellinen helmi. Se on suosittu retkeilyalue, jossa voi kulkea rantakallioilla, uida uimapaikoilla ja veneillä saaristossa. Uusi kansallispuisto vahvistaisi rakennuspaineiden uhkaamaa pääkaupunkiseudun viherkehää. Merellinen luonto, lintuluodot, kalliot, rantaniityt ja vedenalaiset harjut on säästettävä jälkipolville. Porkkalan kansallispuiston perustaminen turvaa parhaalla mahdollisella tavalla alueen luontoarvot sekä mahdollistaa virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamisen. Alueella on nyt pieniä vaikkakin upeita erillisiä virkistysalueita. Se on silti rikkonainen ja kaipaa kokonaisvaltaista kehittämistä, kuten laajempia ulkoilureittejä. Kansallispuistosta hyötyisivät paitsi luonto, myös pääkaupunkiseudun asukkaat, matkailijat sekä yrittäjät.

Kirkkonummen Porkkalaan perustettiin kansallispuisto ensimmäisten joukossa jo vuonna 1938. Puisto sijoittui Stora Träskön saarelle mutta lakkautettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Porkkalan vuokra-alueen palautuksen yhteydessä. Porkkalan kansallispuisto olisi ainutlaatuinen kokonaisuus hakamaita, sisälahtia ja hyljeluotoja.

Luontojärjestöt ovat esittäneet, että kansallispuisto perustettaisiin alkuvaiheessa valtion maille Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntien alueille. Ehdotuksen mukaan kansallispuistossa olisi 1 600 hehtaaria maata ja 8 000 hehtaaria vesialueita. Uudenmaan liitto ja alueen kunnat tukevat kansallispuiston perustamista Porkkalaan. Uudenmaan maakuntakaavassa on olemassa kaikki tarvittavat varaukset päätöksen toteuttamiseksi. Porkkala olisi napakymppi juhlavuoden teemojen -nykyisyys, menneisyys, tulevaisuus kannalta.

Keskiajalla Hansan kauppiaat kohtasivat Suomen mantereen Porkkalassa. Kuninkaat, sotilaat, virkamiehet ja muut matkaajat lähtivät Porkkalan postikonttorista ja tulliasemalta seilaamaan etelään. Jatkosodan aseleposopimus syyskuussa 1944 määräsi Suomen vuokraamaan Porkkalan 50 vuodeksi Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi. Neuvostoliitto palautti vuokra-alueen kuitenkin jo vuonna 1956. Historian ympyrä sulkeutuisi, kun sotien jälkeen lakkautettu kansallispuisto palautettaisiin arvoonsa.

lauantaina, joulukuuta 12, 2015

Paljon toiveita Pariisiin ja tsempit neuvottelijoille!

Nyt juuri maailman ilmastoneuvottelijat ovat loppusuoralla neuvotteluissa, jotka tähtäävät kansainväliseen kattavaan ilmastosopimukseen. Ilmastonmuutosta on hillittävä, jotta seuraukset ihmisille ja luonnolle eivät olisi katastrofaaliset. Ilahduttavaa on ollut viesti, että ilmastotavoitteen kunnianhimo on noussut sopimusluonnoksessa. Tähän asti on pyritty siihen, ettei ilmasto lämpenisi yli kahden asteen. Monet tutkijat ovat tosin sanoneet, että varmempi raja olisi 1,5 astetta. Tämä uusi raja on mukana sopimusluonnoksissa.

1,5 asteen tavoite vaatii tuekseen kunnianhimoiset toimet ja velvoitteet. On kysymys niin paljosta, siitä että lapsilla ja heidän lapsillaan on hyvä olla Maapallolla. Kaikille riittää ruokaa, on viljelykelpoista maata. Luonnon monimuotoisuuden rapistuminen saadaan pysäytettyä. Maailma ei kohtaisi valtavaa ilmastopakolaisuutta, pienet saarivaltiot eivät hukkuisi veden varaan. Meret eivät happamoituisi, kalat ja korallit selviäisivät. Jääkarhut säästyisivät sukupuutolta. Suomalaiset lapset voisivat rakentaa lumiukkoja.

Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kohtaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja myös viimeinen, joka voi tehdä asialle jotain. Toimitaan nyt! Tsemppiä ja rohkeutta ilmastoneuvottelijoille!