sunnuntaina, lokakuuta 28, 2018

Asuntopolitiikkaa on kehitettävä –asuminen on liian kallista

Tarkastusvaliokunta on tehnyt suuren työn "Asuntopolitiikan kehittämiskohteet" tutkimusraportin ja asiantuntijakuulemisten pohjalta. Esitimme eduskunnalle kymmenen pontta ja suositukset, jotka tähtäävät kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseen. Lähiöiden kehittäminen on tärkeää sekä asuntojen sijainti joukkoliikenneyhteyksien varrella. Edellytämme, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa lisätään pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla seuduilla. Vauhditamme myös hometalkoita, vastuut rakentamisessa ja korjaamisessa on laitettava kuntoon.

Keskeistä on maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimusten uudistaminen ja uudet keinot kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. MAL-sopimusten kestoa halutaan pidentää ja käyttöä laajentaa uusille kaupunkiseuduille. Maankäytön ja kaavoituksen edistämisellä on suuri merkitys tonttitarjonnalle. Ja riittävä tonttitarjonta on rakentamisen perusedellytys.

Pitkäjänteinen asuntopolitiikan kehittämissuunnitelma on tarpeen. Sillä on merkitystä pienituloisille ihmisille, jotta rahaa riittää ruokaan, harrastuksiin ja muuhun elämään. Sillä on merkitystä myös kaupunkien ja yritysten työvoiman saannille. Perheet tarvitsevat asuntoja, opiskelijoille tarvitaan lisää asuntoja ja ikääntyvälle väestölle esteettömiä asuntoja.

Kehittämisohjelman osana tarvitaan selvitys, kuinka elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikalla voidaan ennaltaehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia.

Tarkastusvaliokunnan mielestä Valtion asuntorahasto on säilytettävä jatkossakin itsenäisenä rahastona. Se toimii kohtuuhintaisen asuntotuotannon puolesta niin korkea- kuin matalasuhdanteissa. Uutena keinona asuntotuotannon edistämiseksi esitämme sosiaalisen asumisen osuuskuntamallia.

Tärkeää on myös jatkaa home- ja kosteustalkoita, joita valiokunta vauhdittaa uudella ponnella. Esitämme, että rakentamisen ja rakennusten käytön laatua selkeästi parannetaan sekä valvontaa ja vastuita selkeytetään. Lisäksi on selvitettävä, minkälaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat.

Laajassa mietinnössä olemme huolissamme kehityksestä, joka ajaa asuinalueiden eriytymiseen. Hyvät lähipalvelut, joukkoliikenne, mahdollisuus harrastaa ja virkistäytyä lähimetsissä on oltava lähiöpolitiikan keskiössä. Asuinalueiden viihtyvyyteen on panostettava. Ja sosiaalista asuntotuotantoa on tärkeää sijoittaa eri paikkoihin.

Asunnottomien yötä vietettiin juuri muistuttamaan heikoimmassa asemassa olevista lähimmäisistämme. Jokainen tarvitsee katon päänsä päälle. Ongelma keskittyy pääkaupunkiseudulle, jossa asuminen on kallista. Valiokunta korostaa, että panostuksia tulee lisätä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Asumisneuvonta on toimiva keino. Pikavippitoimintaa on suitsittava ja myös sosiaalipolitiikalla ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarjonnalla on merkitystä asunnottomuuden ehkäisyssä.

Opiskelijoiden asuntotilanne on hälyttävä. Pääkaupunkiseudulla HOASin opiskelija-asuntoihin oli vuoden 2018 elokuussa jonossa yli 10 000 hakijaa, joista noin neljäsosa sai asunnon ensi vaiheessa. Tuoreen selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla tulee lisätä opiskelija-asuntoja vähintään noin 6000 asunnolla kymmenen seuraavan vuoden aikana.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutuksiin asuntopolitiikkaa kehitettäessä. Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kunnat voivat vaikuttaa päästöihin maankäyttöä ja liikennettä koskevilla ratkaisuilla, rakentamisen ohjauksella, hankinnoilla, jätehuollolla ja neuvonnalla. Keskeistä on vaikuttaa MAL sopimusten kautta kestävän yhdyskuntarakenteen syntymiseen.

Tasapainoisella ja pitkäjänteisellä asunto- ja aluepolitiikalla on mahdollista toisaalta turvata kasvavien alueiden riittävä asuntotarjonta ja toisaalta vastata taantuvien alueiden ongelmiin.

Tässä vielä linkki tarkastusvaliokunnan yksimieliseen mietintöön: "Asuntopolitiikan kehittämiskohteet"

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2018

Uuden vammaispalvelulain on turvattava palvelut ja yhdenvertaisuus

Eduskunta on aloittanut uuden vammaispalvelulain käsittelyn. Lähetekeskustelussa ministeri Saarikko kunnioitti Kalle Könkkölän muistoa ja kiitti hänen elämäntyöstään vammaisten oikeuksien puolesta.

Uudistettua vammaispalvelulakia on odotettu ja valmisteltu kauan. Sen on turvattava hyvä arki ja osallisuus vammaisille ihmisille. Lain on oltava YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen mukainen ja kohdeltava tasaveroisesti eri vammaisryhmiä. On tärkeää, ettei pelkästään vamma määritä palveluja, vaan yksilölliset tarpeet. Tämä on myös hallituksen esityksen henki, mutta lain yksityiskohdat on käsiteltävä huolella.

Hyvää laissa on se, että siinä tuodaan maksuton varhaiskasvatus vammaisille lapsille. Välttämättömien palvelujen onkin oltava maksuttomia. Palvelujen on myös turvattava esteettömyys ja mahdollistettava osallistuminen työhön ja harrastuksiin.

Vammaisten lasten laitosasuminen on lisääntynyt, sillä nyt perheet eivät saa riittävästi tukea ja kotiin vietäviä palveluja. Lapsen paikka ei ole laitoksessa. Vammaisten lasten palveluista on säädettävä laissa. Niille, jotka eivät voi syystä tai toisesta asua kotonaan, tarvitaan kodinomaisia hoivakoteja laitosten sijaan.

Vammaisjärjestöjen ”operaatio itsenäinen elämä” -hanke korostaa vammaisen omaa toimintakykyä ja siihen liittyvää henkilökohtaista apua. On tärkeää, että henkilökohtaisen avun työnantajamalli on jokaisen sitä toivovan käytössä. Lähetekeskustelussa tätä kiiteltiin ja myös sitä, että avustajapalvelut turvataan, vaikkei vammainen itse haluaisi toimia työnantajana. Jokaisen vaikeasti vammaisen on saatava avustaja päivittäisiin rutiineihin, pukeutumiseen, syömiseen, liikkumiseen, peseytymiseen, harrastuksiin, työhön ja opintoihin.

”Ei myytävänä kansalaisaloite” on vielä eduskunnan käsittelyssä. Aloite tarvitsee meidän kaikkien tuen ja suojelun. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, elämänmittaisten asumisen palvelujen tarpeessa olevat, tarvitsevat tutut hoitajat ja turvallisen ympäristön. Ei ole kestävää muutaman vuoden välein kilpailuttaa palvelun tuottajaa, jolloin hoitajat vaihtuvat yhdessä yössä. Hankintalakiin tarvitaan kirjaus, ettei herkkiä vammaisten välttämättömiä palveluja tarvitse kilpailuttaa.

Välttämätön hoiva ja huolenpito on tärkeää, kuin myös ihmisten seura, yhteisöllisyys ja lämpö. Luin juuri kirjan, jossa vaikeasti vammaisen nuoren äiti kertoo kokemuksistaan. Liikuntakyvyttömille nuorille oli tärkeää asua kodinomaisesti, mutta yhdessä. He halusivat yhteisiä ruoka-, kahvi- ja pelihetkiä yhteistilassa ja oman huoneen. Kun yöllä pitää kääntää kylkeä, on hoitajan oltava auttamassa. Tietokoneiden maailma tarjoaa mahdollisuuksia tehdä luovia töitä, tarinoita ja maalauksia, vaikka kädet eivät toimisi.

Meillä on velvollisuus lähimmäisinä varmistaa, että kaikkein heikoimmista huolehditaan. Lain on turvattava vammaisten ihmisten oikeusturva ja subjektiivinen oikeus palveluihin.

Yksi vapautta ja hyvinvointia tukeva elementti on yhteiskunnan tarjoamat kuljetuspalvelut vammaisille soveltuvalla esteettömällä ajoneuvolla. Pitkään voimassa ollut 18 taksimatkaa kuussa on aivan liian vähän. On tärkeää, että kuljetuspalveluiden käyttöalue laajenisi työhön, opiskeluun ja osallisuutta edistävään toimintaan.

Vammaispalvelulaki on valtavan suuri kokonaisuus, sen yksityiskohtiin on vielä huolella tutustuttava. Mutta jo nyt on selvää, että korjattavaa on. Vammaisjärjestöjen mukaan subjektiivisten oikeuksien oikeusturvaa heikennetään, sillä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Tätä ei voi hyväksyä.

Uudistuksen alkuperäinen säästötavoite, 61 miljoonaa euroa, on pienentynyt noin 15 miljoonaan euroon. Voidaan silti perustellusti kysyä, miksi kaikkein heikoimmilla olevilta halutaan säästää? Hallitus on kurittanut köyhiä, kuten takuueläkeläisiä, pienituloisia ja paljon lääkkeitä käyttäviä muutenkin. Vammaispalvelulain oikeudenmukainen voimaan saattaminen vaatii pikemminkin lisäresursseja.

Uusi vammaispalvelulaki tarvitaan, vaikka hallituksen sote-esitys kaatuisi. Hallitus ennakoi esityksessä maakunnan roolia, mutta vammaisten oikeuksia parantavat palvelut on turvattava nyt.

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (Vamyt) järjestää keskustelutilaisuuden vammaispalvelulaista 23.10. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Lisätietoja ja ohjelma löytyy linkin takaa, Kehitysvammaliiton sivuilta:
Keskustelutilaisuus vammaispalvelulaista

maanantaina, lokakuuta 08, 2018

IPCC ilmastoraportin viesti vaatii tekoja nyt

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime yönä raporttinsa. Se vahvisti monen tunteen viime kesien helteiden ja metsäpalojen jälkeen. Aikaa ei ole hukattavaksi. Sinisen planeetan elinolojen turvaaminen lapsillemme vaatii isoa muutosta ihan kaikkeen, elämäntapaamme, energiantuotantoon, liikkumiseen.

IPCC:n mukaan ilmaston rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii nopeita, kauaskantoisia ja ennennäkemättömiä muutoksia yhteiskunnissamme. Näissä muutoksissa on syytä onnistua, sillä kahden asteen lämpeneminen olisi IPCC:n mukaan huomattavasti suurempi riski ekosysteemeille ja ihmisten hyvinvoinnille. Jo nyt olemme nähneet eliöiden levittäytymisessä muutoksia ja kuudes sukupuuttoaalto hävittää lajeja ennätysvauhtia.

Jotta voimme turvata planeetan viljelyolosuhteet, jarruttaa aavikoitumista, estää pienten saarivaltioiden katoaminen veden alle, turvata pohjoinen arktinen luonto ja jää, varmistaa neljä vuodenaikaa Suomeen, on toimittava kuten IPCC kehottaa. Koko ihmiskunnan on irtauduttava fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaiden pitää ajaa fossiilisten polttoaineiden käyttö alas alle 20 vuodessa.

Suomessa on luovuttava kivihiilen, turpeen ja polttoöljyn käytöstä 2020 luvulla ja maakaasusta 2030 luvulla, ovat vihreät jo linjanneet. Lisäksi on otettava käyttöön lentovero. IPCC korostaa ilmassa jo olevan hiilidioksidin poistamisen tärkeyttä ja hiilinielujen kasvattamista. Sipilän hallitus aikoo lisätä metsien hakkuut niin korkealle tasolle, että se puolittaisi hiilinielumme 2030 mennessä. Se on yhtä paha asia ilmastolle kuin päästöt.

Metsien, soiden ja maaperän hiilinieluja tulee kasvattaa suunnitelmallisesti. Hakkuut voidaan pitää nykyisellä tasolla, muttei lisätä niitä. Metsäteollisuuden on jatkettava uudistumista, sillä puusta tarvitaan uusia kestäviä tuotteita, jotka sitovat hiiltä pitkäksi aikaa. Tarvitsemme Suomeen ilmastoa suojelevan metsityskampanjan. Lisätään suojelualueita, mikä vaatii suojelualueiden hankintarahojen tuntuvaa korotusta. Kannustetaan metsänomistajia kasvattamaan metsänsä hiilinielua. Myös kouluihin voisi lanseerata valtion tukeman puiden istutuskampanjan.

Maanviljelyksessä tarvitaan entistä enemmän huomiota maaperän hiilivarastojen kasvattamiseen. Sillä on merkitystä myös maan kasvukunnolle. Esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroista on kehitetty hyvää maanparannusainetta ja lannoitetta pelloille. On syytä muistaa sekin, että IPCC:n raportti edellyttää meiltä kuluttajilta isoa muutosta. On kulutettava vähemmän ja harkiten. On luovuttava liiasta lihan syönnistä, lisättävä tuntuvasti kasvisproteiinia ruokavalioon.

Kolmas maaperän hiilensidontakyvyn parantamispotentiaali liittyy soiden ennallistamisen. Meillä on aikoinaan ojitettu paljon soita, jotta saataisiin metsille kasvumaata. Osa ojituksista oli harkitsemattomia ja johtikin hyvin kitualiaasti puuta tuottavaan metsämaahan. Juuri nämä suot on ennallistettava nopeasti tukkimalla ojat. Kun suoluonto alkaa elpyä, suo sitoo turpeeseen hiiltä ilmasta.

Meillä on toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sen IPCC meille lupaa, jos tartumme toimeen heti. Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitellaan globaalia 1,5 asteen lämpenemistä, mutta maiden antamat lupaukset johtaisivat nyt 3 asteen lämpenemiseen. Juuri tästä syystä ihan jokaisen maan on osallistututtava talkoisiin. Me Suomessa emme voi tehdä vähemmän ja kiemurrella irti tavoitteista. Meidän on tehtävä kaikkemme ja enemmänkin.

torstaina, lokakuuta 04, 2018

Hyvää eläintenpäivää!

Tänään maailman eläinten päivänä vihreät julkistivat puoluevaltuuskunnassa hyväksytyn eläinpoliittisen linjapaperin. Haluamme rakentaa maailmaa, jossa eläimiä arvostetaan ja niistä pidetään huolta nykyistä paremmin. Linjapaperi vaatii eläinten itseisarvon tunnustamista ja lainsäädännön uudistamista niin, että se vastaa eläinsuojelun haasteisiin ja pohjautuu uusimpaan tutkimustietoon eläinten tarpeista.

Jokaista eläintä on kohdeltava hyvin. Riippumatta siitä, aiheuttaako eläin ihmiselle huvia, hyötyä vai haittaa, kaiken kärsimyksen aiheuttamista on vältettävä kaikin keinoin. Eläimet eivät ole tuotannontekijöitä, hyödykkeitä tai viihdykkeitä, vaan tuntevia yksilöitä ja yhdenvertaisesti oikeutettuja elämään tällä maapallolla.

Vihreiden mukaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista on tingitty tuottavuuden nimissä. Eläinten hyvinvoinnin parantamiselle on kuitenkin suuren yleisön tuki, sillä Eurobarometrin mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa parempaa kohtelua tuotantoeläimille.

Lainsäädännön on vastattava eläinsuojelun haasteisiin. Lainsäädännön muutostarpeet koskevat niin lemmikkejä, tuotantoeläimiä kuin luonnonvaraisia eläimiä. Me vihreät haluamme riittävän kunnianhimoisen eläinsuojelulainsäädännön, jossa kielletään eläinten vapautta ja liikkumista voimakkaasti rajoittavat tuotantotavat, kuten parsinavetat, porsitushäkit ja häkkikanalat sekä kipua aiheuttavat toimenpiteet. Myös turkistarhauksesta on luovuttava siirtymäajalla. Lainsäädännöllä on myös puututtava eläinjalostuksen ongelmiin ja muihin vakaviin eläintuotannon ongelmiin.

Ihmiset ovat levittäytyneet maailman joka kolkkaan ja se asettaa villieläimet yhä ahtaammalle. Luonnovaraisten selkärankaisten määrä on romahtanut alle kymmeneen prosenttiin kaikkien yhteenlasketusta painosta.

Käynnissä on ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, jonka pysäyttämiseksi myös Suomen on toimittava. Ihmisen aiheuttamat ympäristötuhot, saastuminen ja ilmastonmuutos vaarantavat luonnonvaraisten eläinten elinympäristön. Meidän on myös poistettava riistaeläinluokituksesta uhanalaisiksi, vaarantuneeksi ja silmälläpidettäviksi luokitellut lajit ja siirrettävä ne suojeltavaksi ympäristöministeriöön siihen asti, että lajin kanta on taas kestävällä tasolla.

Lue koko eläinpoliittinen linjapaperi osoitteessa: https://www.vihreat.fi/elainpolitiikka