keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2016

Vapaan kaupan TTIP sopimus ei saa heikentää ihmisten ja eliöiden suojaa

Suuressa valiokunnassa on kuultu transatlanttisen kauppasopimuksen eli TTIP:n neuvotteluista. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus edistäisi pk-yritysten vientiä. Siksi se olisi lähtökohtaisesti hyvä asia, mikäli saadaan neuvoteltua kuluttajia, työntekijöitä ja ympäristöä suojaava sopimus.

Toisaalta on paljon huolia. Yritysten investointisuoja ei saa uhata lakejamme ja julkisia palveluitamme. Tästä on syntynyt huolta ja keskustelua, koska sopimusneuvottelujen luonnokset eivät ole olleet avoimesti kansalaisjärjestöjen tai tutkijoiden arvioitavina. Komissaari Malmström on esittänyt uudenlaista riitojenratkaisumekanismia, ISDS tuomioistuinta mahdollisiin kiistoihin yritysten ja maiden välillä. Suuri pelko onkin, että jatkossa esim. Carunan räikeisiin hinnankorotuksiin puuttuminen vaikeutuu tai sosiaalilainsäädännön uudistaminen halvaantuu, jos yritykset voivat kiristää valtioita oikeusprosesseilla. Koska meillä on jo toimivat oikeuslaitokset, koko ISDS mekanismi on turha ja tarpeeton.

Kauppasopimuksen myötä tullitariffeja tulee alentaa ja byrokraattisia kaupan esteitä purkaa. Yhdysvaltalaiset ovat omien kotimarkkinoidensa suhteen hyvin protektionistisia, esimerkiksi ”By American” ja ”Jones act” lait vaikeuttavat suomalaisten yritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille. On kuitenkin epäselvää, onko TTIP tässä suhteessa riittävästi suomalaisten yritysten etu. Sopimusta neuvotellaan liittovaltion kanssa, joten se ei ainakaan ensi alkuun velvoittaisi osavaltioita.

Yksi esimerkki kuluttajan- ja ympäristönsuojelusta on eurooppalainen kemikaaliasetus REACH, joka suojaa meitä kemikalisoitumiselta. Hiljaisen kevään päivistä on aikaa, mutta ympäristön kemikaalitaakka on silti kasvanut. Jopa Etelä-Mantereen eliöistä löytyy bromattuja palonestoaineita. Lisäksi nuoriltakin henkilöiltä löytyy verestä DDT:tä ja PCB:tä, vaikka näiden aineiden käyttö lopetettiin jo ennen nuorten syntymää. Aineet häviävät luonnosta kovin hitaasti.

Rachel Carsonin kuuluisa teos Äänetön kevät (Silent Spring, 1962) toi maailman tietoisuuteen erityisesti DDT:n haittavaikutukset. Linnunlaulu ei enää kuulunut, kun ne menehtyivät tuholaismyrkkyihin. Tämä johti DDT:n käytön kieltämiseen Yhdysvalloissa vuonna 1972.

Reach lainsäädäntö on tehty tarpeeseen. On tultu eteenpäin 60-luvulta, mutta silti on erittäin tarpeellista, että kemikaalien turvallisuutta testataan ja niiden käyttö on rajoitettua. Kemikaaleilla saattaa olla vaikutusta ihmisten terveyteen, joten päättäjillä on suuri vastuu asettaa niiden käytölle rajat. EU:n Reach-asetuksella kemikaaliteollisuus on velvoitettu testaamaan käyttämiensä kemikaalien turvallisuus.

Kun vapaakauppasopimusneuvottelujen yksityiskohdista neuvotellaan, myös yhdenmukaistetaan sääntelyä. Kansalaiskeskustelussa on noussut esiin huoli gmo-tuotteista, kloorikanoista ja hormonilihasta, työntekijöiden oikeuksista sekä niitä turvaavista kansainvälisistä ILO-sopimuksista.

On keskeistä, että EU:n neuvottelutavoitteissa on, että sääntelyyn liittyvät toimet eivät saa estää korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden-, kuluttajien-, työ- ja ympäristönsuojelun turvaamista ja kehittämistä EU:ssa ja Suomessa. Lisäksi sääntelyn purun nimissä ei saa heikentää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Pariisissa neuvotellun globaalin ilmastosopimuksen tavoitteet on kirjattava sopimusteksteihin. Huonoa sopimusta EU:n ei pidä hyväksyä!

torstaina, huhtikuuta 14, 2016

Kansanedustajat huolissaan lapsiperheiden kotipalveluiden tilanteesta

Tiedote: Kansanedustajat yli puoluerajojen huolissaan lapsiperheiden kotipalveluiden tilanteesta

Sosiaalihuoltolain edellyttämät lapsiperheiden kotipalvelut eivät toteudu.

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajat kävivät eduskunnassa keskiviikkona 13.4 keskustelemassa lapsiperheiden kotipalveluiden tilanteesta.

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajat toivat tapaamisessa esille syvän huolen lapsiperheiden kotipalveluiden nykytilasta. Sosiaalihuoltolain perheiden kotipalvelua koskeva 19 § astui voimaan vuoden 2015 alussa, jonka mukaan lapsiperheillä on oikeus saada välttämätön kotipalvelu lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi perheen elämäntilanteen niin vaatiessa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Vaikka sosiaalihuoltolakiin kirjattu lapsiperheiden oikeus kotipalveluun itsessään on hyvä asia, niin lain toimeenpanossa on paljon parannettavaa. On esimerkkejä tapauksista, joissa kotipalvelua ei ole myönnetty yhden perheen vanhemman sairastuessa vakavasti. Lisäksi kotipalveluiden saatavuudessa on kuntakohtaisia eroja.

Tapaamiseen osallistuneet kansanedustajat läpi puoluerajojen yhtyivät siihen, että nykytilanteeseen on ripeästi puututtava. Kansanedustajat päättivät tapaamisessa olla yhteydessä lapsiasiavaltuutettuun ja että perheiden kotipalveluiden tilanteesta tehdään asianomaiselle ministerille kirjallinen kysymys. Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen (sd.) vetämään tapaamiseen osallistuivat kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr.), Hanna Sarkkinen (vas.), Sari Sarkomaa (kok.) Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Satu Taavitsainen (sd.).

Lisätietoja: Tytti Tuppurainen, kansanedustaja, p. 0400 840 594
Heljä Sairisalo, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, p. 040 3515355

tiistaina, huhtikuuta 05, 2016

Veronkierto on varastamista yhteisestä pussista

Maailmalla kuohuu kaikkien aikojen suurin tietomurto, ns. Panamapaperit tapaus. Panamalaiselta lakitoimistolta ”Mossack Fonseca” on vuodettu yli miljoona dokumenttia, jotka paljastavat rikollista toimintaa, veronkiertoa. Lakitoimisto on perustanut peiteyrityksiä rikkaiden varallisuuden piilottamiseksi kotimaidensa verottajilta. Vuodosta löytyy tuttuja nimiä, maailmantähtiä ja eri maiden johtavia politikkoja. Lisäksi esiin putkahti pohjoismaisen Nordea-pankin ala-arvoinen toiminta tarjota turvasatama varojaan piilottaville. Nordean Luxemburgin yksikkö on vuodesta 2004 vuoteen 2014 perustanut asiakkailleen liki 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Neitsytsaarille. Tätä ei voi hyväksyä! On kestämätöntä, että jotkut piilottavat verottajalta pääomatulojaan veroparatiiseihin kätkettyjen yritysten ja piilotettujen omistusketjujen kautta. Usein nämä toimijat ovat henkilöitä, joilla on enemmän kuin kylliksi. Onko ahneudella mitään rajaa? Julkisin verovaroin kustannetaan meille kaikille yhteistä hyvää, sairaanhoitoa, vanhusten huoltoa, vammaispalveluja, lasten koulu.

Harmaan talouden torjunta on jatkuvaa työtä, mutta nyt paljastunut tietovuoto auttaa saamaan rikollisia kiinni. Mätäpaiseesta tihkuu osa, mutta oletettavasti tiedossa on edelleen vain pintaraapaisu häikäilemättömästä, ahneesta toiminnasta.

Viime kaudella valtionvarainvaliokunnassa käsiteltiin lukuisia sopimuksia verotietojen vaihdosta, joita Suomi solmi veroparatiisimaiden kanssa. Näin ne olivat hieman taipuneet kansainväliseen paineeseen raottaa pankkisalaisuuksiaan. Sopimukset tarkoittavat sitä, että Suomen verottaja voi pyytää tietoja toisen maan verottajalta. Tämä on kätevää silloin, kun täällä herää epäilys vilpillisestä toiminnasta. Luonnollisesti tämä ei ollenkaan riitä. Tietojen vaihdon tulee olla jatkuvaa ja automaattista.

Automaattinen pakollinen verotietojen vaihto maiden kesken on yksi komission harmaan talouden torjunnan paketin ehdotuksista. Onhan Euroopassakin veroparatiiseja, kuten Luxemburg, Lichtenstein sekä Ison Britannian kanalien saaret ja Neitsytsaaret. Mutta tietysti tietojenvaihto tulee saada maailmanlaajuiseksi, kuten OECD esittää.

Komission verojen kiertämisen torjunnan paketin tavoitteena on, että verot maksetaan sinne, mistä voitot ovat peräisin. Kyse on siis rikollisen toiminnan estämisen lisäksi aggressiivisen verosuunnittelun suitsinnasta. Suomen tulee antaa pakettiin sisältyville vaatimuksille vahva tuki ja ennenmmäkin. Komission esitykset eivät ole täydellisiä, vaikka ovatkin askel parempaan suuntaan.

Vihreät ovat vaatineet lisää kunnianhimoa esityksiin ja suurten yritysten toiminnan maakohtaista veroraportointia, jossa yritykset jakavat maakohtaista tietoa voitoistaan ja veroistaan ymmärrettävässä ja vertailukelpoisessa muodossa. Tämä mahdollistaa sen arvioimisen, maksetaanko verot sinne missä tulos syntyy. EU:n hankintasäädöksiä tulee uudistaa niin, että veroparatiiseja hyödyntävät yritykset voidaan sulkea pois julkisista hankinnoista.

Suuressa valiokunnassa olemme kuulleet ja käsitelleet joitakin komission veronkiertopaketin esityksistä. 4.3 käsittelyssä oli komission esitys direktiiviksi automaattisten verojen tietovaihdon lisäämiseksi. Tein valiokunnan kannanottoon seuraavan lisäysesityksen:

"Jotta yritysten maakohtainen raportointi olisi kattavaa ja läpinäkyvää, tietojenvaihto viranomaisten välillä ei yksin riitä. On tärkeää että, politikot, media ja kansalaiset saavat vertailukelpoista tietoa kattavasti. Sen lisäksi pitää selkeyttää ja harmonisoida yrityksien raportointi- ja kirjanpitokäytäntöjä ja edellyttää siksi kattavaa julkista maakohtaista raportointia sitovasti osana vuosittaisia tilinpäätöstietoja."

Esitystä kannatti Paavo Arhinmäki, mutta se hävisi äänestyksessä, kuten opposition esityksille usein käy. Työ jatkuu harmaan talouden torjunnassa yhä vahvemmalla höyryllä!