Vapaan kaupan TTIP sopimus ei saa heikentää ihmisten ja eliöiden suojaa

Suuressa valiokunnassa on kuultu transatlanttisen kauppasopimuksen eli TTIP:n neuvotteluista. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus edistäisi pk-yritysten vientiä. Siksi se olisi lähtökohtaisesti hyvä asia, mikäli saadaan neuvoteltua kuluttajia, työntekijöitä ja ympäristöä suojaava sopimus.

Toisaalta on paljon huolia. Yritysten investointisuoja ei saa uhata lakejamme ja julkisia palveluitamme. Tästä on syntynyt huolta ja keskustelua, koska sopimusneuvottelujen luonnokset eivät ole olleet avoimesti kansalaisjärjestöjen tai tutkijoiden arvioitavina. Komissaari Malmström on esittänyt uudenlaista riitojenratkaisumekanismia, ISDS tuomioistuinta mahdollisiin kiistoihin yritysten ja maiden välillä. Suuri pelko onkin, että jatkossa esim. Carunan räikeisiin hinnankorotuksiin puuttuminen vaikeutuu tai sosiaalilainsäädännön uudistaminen halvaantuu, jos yritykset voivat kiristää valtioita oikeusprosesseilla. Koska meillä on jo toimivat oikeuslaitokset, koko ISDS mekanismi on turha ja tarpeeton.

Kauppasopimuksen myötä tullitariffeja tulee alentaa ja byrokraattisia kaupan esteitä purkaa. Yhdysvaltalaiset ovat omien kotimarkkinoidensa suhteen hyvin protektionistisia, esimerkiksi ”By American” ja ”Jones act” lait vaikeuttavat suomalaisten yritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille. On kuitenkin epäselvää, onko TTIP tässä suhteessa riittävästi suomalaisten yritysten etu. Sopimusta neuvotellaan liittovaltion kanssa, joten se ei ainakaan ensi alkuun velvoittaisi osavaltioita.

Yksi esimerkki kuluttajan- ja ympäristönsuojelusta on eurooppalainen kemikaaliasetus REACH, joka suojaa meitä kemikalisoitumiselta. Hiljaisen kevään päivistä on aikaa, mutta ympäristön kemikaalitaakka on silti kasvanut. Jopa Etelä-Mantereen eliöistä löytyy bromattuja palonestoaineita. Lisäksi nuoriltakin henkilöiltä löytyy verestä DDT:tä ja PCB:tä, vaikka näiden aineiden käyttö lopetettiin jo ennen nuorten syntymää. Aineet häviävät luonnosta kovin hitaasti.

Rachel Carsonin kuuluisa teos Äänetön kevät (Silent Spring, 1962) toi maailman tietoisuuteen erityisesti DDT:n haittavaikutukset. Linnunlaulu ei enää kuulunut, kun ne menehtyivät tuholaismyrkkyihin. Tämä johti DDT:n käytön kieltämiseen Yhdysvalloissa vuonna 1972.

Reach lainsäädäntö on tehty tarpeeseen. On tultu eteenpäin 60-luvulta, mutta silti on erittäin tarpeellista, että kemikaalien turvallisuutta testataan ja niiden käyttö on rajoitettua. Kemikaaleilla saattaa olla vaikutusta ihmisten terveyteen, joten päättäjillä on suuri vastuu asettaa niiden käytölle rajat. EU:n Reach-asetuksella kemikaaliteollisuus on velvoitettu testaamaan käyttämiensä kemikaalien turvallisuus.

Kun vapaakauppasopimusneuvottelujen yksityiskohdista neuvotellaan, myös yhdenmukaistetaan sääntelyä. Kansalaiskeskustelussa on noussut esiin huoli gmo-tuotteista, kloorikanoista ja hormonilihasta, työntekijöiden oikeuksista sekä niitä turvaavista kansainvälisistä ILO-sopimuksista.

On keskeistä, että EU:n neuvottelutavoitteissa on, että sääntelyyn liittyvät toimet eivät saa estää korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden-, kuluttajien-, työ- ja ympäristönsuojelun turvaamista ja kehittämistä EU:ssa ja Suomessa. Lisäksi sääntelyn purun nimissä ei saa heikentää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Pariisissa neuvotellun globaalin ilmastosopimuksen tavoitteet on kirjattava sopimusteksteihin. Huonoa sopimusta EU:n ei pidä hyväksyä!