perjantaina, joulukuuta 28, 2012

Kalaväylä rakennettava Gumbölen padolle meritaimenen suojelemiseksi

Meritaimenen tilanne Suomenlahden alueella on hälyttävä. Elinolosuhteista johtuvien muutosten vuoksi laji on häviämisvaarassa. Vuonna 2010 tehdyssä Suomen eläinlajien uhanalaisuusarvioinnissa luonnonvaraisen meritaimenen uhanalaisuusluokkaa jouduttiin nostamaan kaikkein uhanalaisimpaan -erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Taimenien elinolosuhteita heikentävät mm. maatalouden ravinnepäästöt, jätevesipäästöt jätevedenpuhdistamoilta, puutteelliset kalatiejärjestelyt ja ylikalastus.

Vain joissakin tietyissä joissa on alkuperäinen ja geneettisesti ainutlaatuinen taimenkanta säilynyt. Virtavesien patoamiset ja perkaukset sekä liikapyynti ovat vähentäneet taimenta niin, että koko Suomessa on jäljellä vain kymmenkunta alkuperäistä merivaelteista jokikantaa. Esimerkiksi Espoon- ja Mankinjoen vesistöissä elää kaksi arvokasta, alkuperäistä meritaimenkantaa. Kuitenkin Gumbölenjoen myllypato on pysyvä este meritaimenelle, uhanalaiselle vaellussiialle, nahkiaiselle, ankeriaalle ja taantuneelle vimpa-kalalle. Kalat eivät pääse mm. Nuuksion Pitkäjärveen asti. Näitä kaloja uhkaavat jatkuvasti myös hulevedet sekä maankäyttö jokiuomien perkauksineen ja putkituksineen. Gumbölenjoen ja Mankinjoen taimenkantaa uhkaa myös golfkenttien vedenotto, joka on ollut uhka riittävälle veden virtaamalle.

On tehtävä paljon toimenpiteitä taimenkannan suojelemiseksi. Konkreettinen asia on kalaväylien rakentaminen. Esitin valtuustoaloitteessa kalaväylän eli ohitusuoman rakentamista Gumbölen myllypadon ympäri ja siihen määrärahaa Espoon vuoden 2013 budjettiin.

Valtuusto käsitteli vastaukset budjettialoitteisiin kokouksessaan 5.12. Teknisen lautakunnan mukaan kalaväylä voidaan toteuttaa alueellisen kunnallistekniikan määrärahalla. Ympäristölautakunta piti aloitetta hyvänä sekä lupasi asiantuntija-apua kalatien toteutukseen.

maanantaina, joulukuuta 17, 2012

Rakenteellisia uudistuksia heikoimmista ja ympäristöstä huolehtien

Pidin tänään vihreiden ryhmäpuheenvuoron budjetista. Vihreät ovat pitäneet budjetissa kolmea asiaa tärkeinä: rakenteellisia uudistuksia, yhteiskunnan heikoimmista huolehtimista ja luonnonvarojen kulutuksen kestävyyttä. Hankalinakaan taloudellisina aikoina ei säästöä voida ottaa heikompiosaisilta tai tulevilta sukupolvilta.

Vihreä ryhmä kannattaa maata uudistavia ja tervehdyttäviä rakenteellisia uudistuksia. Niitä tarvitaan, sillä olemme nähneet varoittavia lukuja Suomen talouden ja yhteiskunnan haasteista sekä viennin heikkenemisestä. Uudistuksiin kuuluvat kaikki työllisyyttä edistävät toimet, kuten välityömarkkinoiden toimivuus ja maahanmuutto. Toimiviin välityömarkkinoihin liittyy myös työn reilu jakaminen ja osatyökykyisten työllistäminen. On tärkeää löytää myös keinoja, joilla työnantajia voisi kannustaa palkkaamaan myös osatyökykyisiä työntekijöitä. Tämä on sekä osatyökykyisen oman pärjäämisen että yhteiskunnallisten kustannusten kannalta paras ratkaisu.

Me vihreät kannatamme ympäristöverotuksen kiristämistä, kun samalla huolehditaan heikompiosaisten työllisyydestä ja tulonsiirroista. Hyvinvoinnista ei ole varaa leikata. Perheitä tukeviin palveluihin, kuten neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon ja hyvään kouluun on panostettava. Leipäjonot pitenivät tänä vuonna, ja ruoka-avusta kolmannes menee lapsiperheille. Leipäjonossa käyviä yhdistävät heikko työmarkkina-asema ja vuokralla asuminen. Asumiskulujen nousu on pidentänyt leipäjonoja. Vuokrat ovat nousseet kohtuuttomasti vuodesta toiseen. Sosiaalisen asuntotuotannon lisääminen ja riittävän edullisen vuokra-asumisen mahdollistaminen sitä tarvitseville purkaisi suomalaisten perheiden köyhyyttä.

Tulevien sukupolvien kannalta on olennaista, että luonnonvarojen kulutuksen on oltava kestävällä pohjalla. Kasvun rajat on jo ylitetty teollisuusmaissa, sillä kahden vuoden päästä tarvittaisiin kahden maapallon verran luonnonvaroja länsimaisen elämäntyylin kattamiseksi. Globaalit hiilidioksidipäästöt ovat rajulla nousu-uralla. Turvallisena pidetty 2 asteen lämpenemisraja edellyttäisi Bill Mc Kibbenin mukaan sitä, että neljä viidesosaa tunnetuista öljy- ja hiilivarannoista jätetään käyttämättä. Se tarkoittaa, ettei hyvinvointivaltion ideologia voi perustua jatkuvalle kulutuksen kasvulle.

tiistaina, joulukuuta 11, 2012

Raiderahat säilytettävä

Liikenneviraston rahoitukseen liittyvät epäselvyydet ovat puhuttaneet julkisuudessa viime aikoina. Julkisessa keskustelussa on huolehdittu, johtavatko epäselvyydet siihen, että joidenkin tiehankkeiden rahoitus nyt peruuntuu. Raidehankkeiden rahoituksesta ei ole kuitenkaan kuultu yhtä suurta huolta.

Raideliikenteen rahat tulevat tarpeeseen. Raiteet ovat monin paikoin ehtineet niin huonoon kuntoon, että se hidastaa jo matkantekoa. Pelkästään raiteiden peruskorjauksiin ja hoitoon kuluu tällä hallituskaudella 300 miljoonaa euroa. Myös esimerkiksi jo pitkään huonossa kunnossa olleen Seinäjoki–Oulu-radan parantamiseen, esimerkiksi routavaurioiden korjaamiseen, käytetään hallituskaudella 340 miljoonaa euroa.

Siihen, kuinka paljon ihmiset käyttävät junaliikennettä, vaikuttaa paljon junien luotettavuus ja aikataulussa pysyminen esimerkiksi lumisessa säässä. Siksi onkin hyvä, että keväällä julkistetussa hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa painotetaan aiempaa enemmän myös raideliikenteen täsmällisyyttä ja toimintavarmuutta.

Vuosina 2012-2015 aloitettaviin hankkeisiin kuuluvat mm. Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, Helsingin ratapihan parantaminen ja pääratojen korjaukset.

Liikennepoliittisessa selonteossa sitoudutaan siihen, että valtio osallistuu 30 prosentin osuudella Turun ja Tampereen pikaratikoihin. Valtio osallistuu rahoitukseen myös paraikaa rakentuvalle Espoon länsimetrolle ja Vantaan kehäradalle. Lisää raideliikennettä tarvitaan koko pääkaupunkiseudulla - niin itään kuin länteenkin sekä poikittain.

Keskeinen hanke koko maan junaliikenteen ruuhkien helpottamiseksi on Helsingin pisararata. Se lisää raiteita Helsingin rautatieasemalla. Tulevaisuudessa lähijunat saapuvat pisaraan, kaukojunat jäävät rautatieasemalle.

Vihreät ovat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä liikenneministeri Merja Kyllösen johdolla tehtävään raidemyönteiseen politiikkaan. Tämä hallitus panostaa aiempaa määrätietoisemmin ympäristöystävällisiin liikennemuotoihin, ja siinä näkyy vahva Vihreiden kädenjälki.

sunnuntaina, joulukuuta 09, 2012

Bisnesenkelikannustimesta tehtävä toimiva

Hallituksessa on valmisteilla ensimmäinen kädenojennus start up yrittäjyyden tueksi. On kysymys Bisnesenkeliverokannustimesta. sijoittaja saisi vähentää 50% sijoitetusta osakepääomasta verotuksessa. Tuettavan sijoituksen enimmäiskoko on 150 000 euroa. Lakiluonnos on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Malli ei toimi, sillä siinä on yritystoimintaa kuristavaa byrokratiaa. Suurin ongelma on vaade, että sijoittajan tulee samalla merkitä itselleen vähintään 20% yrityksen osakepääomasta. Kun samalla on rajoitettu vähennettävän sijoituksen maksimikoko 150 000 tuhanteen euroon, rajoitetaan samalla itse asiassa koko yrityksen kokoa. Eli yrityksen osakepääoma saisi olla maksimissaan 5 kertaan 150 000 euroa, mikäli enkeliverovähennys tehdään.

Kannatan tuon alarajan 20 % poistoa, jotta yrityksillä olisi sijoituksen jälkeen reaalisesti mahdollisuus kasvaa. Kannustimen kokonaissummaksi on jo hallituksessa sovittu 7 miljoonaa euroa, joten 20 % alarajan poisto ei edes maksa mitään.

7 miljoonaa euroa tosin voi kulua nopeastikin loppuun, jos saadaan toimiva malli. Se olisi jopa toivottavaa, koska sitten pääsisimme näkemään nopeammin, toimiiko verokannustin toivotusti eli synnyttäen uusia start upeja, jotka menestyvät.

Uudella verokannustimella on kiire, jotta laki saadaan voimaan vuoden 2013 alusta. Toivottavasti bisnesenkelikannustin verolaki saadaan korjattuna eduskuntakäsittelyyn jo ensi viikolla.