perjantaina, kesäkuuta 24, 2016

Sittenkin Brexit

Britannian kansanäänestyksen tulos on nyt varmistunut. Britannia jättää EU:n. Tulos lisää epävarmuutta tulevaisuudesta. EU:n ja Britannian taloudet kärsivät, EU:n yhtenäisyys on kyseenalaistettu ja nationalismi voi nostaa muuallakin päätään. EU:n asema heikkenee myös ulkopoliittisesti. Kansanäänestystä on kuitenkin kunnioitettava ja tehtävä parhaat ratkaisut tulevaan, kuten neuvoteltava huolellisesti EU:n ja Britannian uudet suhteet. EU:n uudistamista on jatkettava, jotta se olisi EU-kansalaisille parempi ja hyväksyttävämpi.

Vaikutukset itse Britanniaan lienevät suuremmat kuin muuhun Eurooppaan. Mutta Suomenkin talous ja vienti Britanniaan voi tilapäisesti kärsiä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti voivat haluta pysyä EU:ssa ja irtautua Isosta-Britanniasta. Ensimäistä kertaa EU-maa haluaa erota yhteisestä rauhanliitosta. Kukaan ei vielä varmasti tiedä, mihin kaikkeen se johtaa. Itse haluan vielä uskoa EU:hun, ihmisten vapaaseen liikkumiseen, yhteiseen vastuunkantoon ja ilmastopolitiikkaan sekä Euroopan rauhan ja vakauden vahvistamiseen.

sunnuntaina, kesäkuuta 19, 2016

Haluan kotimaista ruokaa ja kestävää maataloutta

Eduskunnassa keskusteltiin suomalaisen maatalouden kriisistä opposition välikysymyksen pohjilta. Se oli tarpeen, sillä hätä toimeentulosta sai tuottajat keväällä isolla joukolla traktorimarssille. Huoli eduskunnassa on yhteisesti jaettu. Hallitus lupasikin sujuvoittaa ja nopeuttaa tukien maksatusta ja tuoda ensi syksyksi lisärahoituspaketin eduskuntaan.

On tärkeää, että suomalainen viljelijä jaksaa työssään ja saa elannon perheelleen. Näin voimme jatkossakin suosia suomalaista lähiruokaa ostoksissamme.

EU:n maatalouspolitiikan uudistus astui voimaan pari vuotta sitten. Maataloutta viherrytetään koko Euroopassa huomioiden luonnon monimuotoisuus ja vesistöjen tila. Suomen osalta muutokset eivät olleet suuria, sillä meillä on pitkään ollut ympäristötukia.

EU:n maatalouspolitiikan uudistus on aiheuttanut huolta viljelijöiden toimeentulosta. Viljelijöiden kansallinen tuki on alentunut ja Venäjän pakotteet ovat kouraisseet. Toimia tarvitaan. On keskeistä, että kunnat hankinnoissaan asettavat lähiruoan ja kotimaisen ruoan etusijalle. Suuret kauppaketjut vievät liian ison siivun ruokaketjun tuotosta! Tarvitaan siis uusia suoramyynnin väyliä. Kaupunkilaisten suosiotaan kasvattavat ruokaosuuskunnat ovat hyvää kehitystä.

Huolta on aiheuttanut uuden järjestelmän valvontojen lisääntyminen ja kohtuuton tukien maksatusten viivästyminen. Luottamus on tärkeää ja turhaa valvontaa ja byrokratiaa tulee karsia. Maksatusten vaiheistus valvontojen välille ja valvontojen muuttaminen riskiperustaiseksi ja niiden harventaminen helpottaisi valvontasumaa ja takaisi rehelliselle viljelijälle työrauhan.

Myös työ puhtaiden vesien puolesta jatkuu. On tärkeää tukea luomua, yhä leveämpiä vesistöjen suojavyöhykkeitä ja ravinteita sitovia kosteikkoja. Tehokas konsti on maan ravinneanalyysiin perustuvan ravinnetaseen käyttö, jolloin peltoa ei vuodesta toiseen ylilannoiteta.

Luomutuotanto on kestävä vaihtoehto, jossa ravinteet kiertävät. Luomutuotannossa myös eläimet voivat paremmin, voivat liikkua vapaammin ja pääsevät ulkoilemaan. Luomumaidon menekkiä kuluttajille ja kouluihin lisäisi maidon D-vitaminointi, jota jo Ruotsissa tehdään. Ministeri Tiilikainen vastasi kysymykseeni koskien luomumaidon D-vitaminointia, että asiaa etenee. Hyvä!

Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Lanta ja olkijäte mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu.

Ilmastonsuojelun edistämiseksi tarvitaan lisää nyhtökauraa, lisää härkäpapua! Käytetään papu ruoaksi ja muu kasvi biokaasuksi. Tässä on ideaa Suomen maaseudun ja maapallon pelastustalkoisiin.

Kestävää maataloutta ei voi olla ilman viljelijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista ja siksi lomituksesta pidetään kiinni. Ruoassa on kyse myös eläinten oikeuksista. Tuotantoeläinten oloja on parannettava takaamalla enemmän liikkumatilaa, virikkeitä ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tarvitaan eläinsuojelulain kokonaisuudistus ja samat tiukat vaatimukset on asetettava myös tuontituotteille.

Yhtenä uhkana Euroopan maataloudelle on Yhdysvaltain ja EU:n väliset TTIP -vapaakauppaneuvottelut. Vaikka Euroopan maataloudessa on paljon parannettavaa, on se kuitenkin monelta osin paljon kestävämpää kuin Yhdysvalloissa. Vapaakauppa ei saa merkitä sitä, että joutuisimme hyväksymään amerikkalaisen hormoneilla kasvatetun ja kloorilla pestyn lihan tai geenimanipuloidut kasvit.

Välikysymys oli tarpeen, sillä viljelijöiden hätä ja tulojen romahdus on suurta. Kuitenkin hallituksen toimet ovat olleet riittämättömät. Ja ympäristötukia on leikattu rajusti juuri kun niiden kysyntä on ollut kasvussa. Kun viljelijät kantavat ympäristövastuuta, heille tulee suoda siihen mahdollisuus. Ympäristötukia lisäämällä saamme puhtaampaa Itämerta ja kestävälle tuotannolle kasvua. Parhaaksi todetut konstit on levitettävä kaikkialle. Näitä on selvitetty paikallisesti muun muassa Uudenmaan ”Ravinteet hallintaan” projektissa.

Maaseutua ei voi tuoda. Siksi on niin tärkeää pitää huolta suomalaisesta maaseudusta ja sen ihmisistä.

perjantaina, kesäkuuta 10, 2016

YK:n vammaissopimus voimaan –nyt juhlitaan!

Tänään Suomessa astuu voimaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimus. Olen niin onnellinen -vihdoinkin vammaisten ihmisoikeudet saavat lain suojan. Tätä on syytä juhlia! Tätä hetkeä on kauan odotettu, sillä sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Suomessa on sellainen käytäntö, että YK:n sopimukset ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on sopimuksen mukaisella tasolla.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Yksi merkittävä asia on vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus on edellyttänyt mm. tahdon vastaisen laitoshoidon kieltämistä ja sitä, että jokaisella on oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa. Iso työ tehtiin viime kaudella ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla, kun laki YK-sopimuksesta hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2015.

Vammaisjärjestöt ovat huolehtineet niistä vammaisista, jotka eivät ole jaksaneet puolustaa oikeuksiaan. Avun saaminen on turhan monelle omaiselle ja vammaiselle kovan työn takana. Siksi on tärkeää, että vammaisjärjestöt ovat vahvasti mukana YK sopimuksen toimeenpanossa ja sen seurannassa. Uusimmassa kuntalaissa on saatu vammaisneuvostot kaikkiin kuntiin vanhusneuvostojen rinnalle. Nyt valmisteilla olevaan maakuntahallintoon on saatava myös vammaisneuvostot.

Pohjoismaiset naapurimaamme Ruotsi ja Norja ovat jo aikoja sitten ratifioineet sopimuksen. Suomessa haasteet sopimuksen ratifioimiseen ovat liittyneet kotikuntalakiin, sosiaalihuoltolakiin ja kehitysvammaisten erityishuollon kysymyksiin. Viimeisimpänä asiana onkin ollut laki joka koskettaa laitoshoidossa olevia vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä. Heille on haluttu turvata itsemääräämisoikeus. Rajoittaminen voi tulla tietyin ehdoin kyseeseen vain poikkeuksellisesti, kuten silloin jos henkilö on vaaraksi itselleen tai muille. Keskeisintä on, että lailla turvataan inhimillinen ja hyvä hoito kaikille. Ja lain turvin vammaisen läheisillä on mahdollisuus valittaa kaltoin kohtelusta. Eduskunta päätti itsemääräämislakia hyväksyessään ponnen, että eduskunnalle tuodaan joka vuosi selvitys, miten tämä laki on toiminut eri tilanteissa.

YK:n sopimuksenkin turva ja suoja vammaisille perustuu siihen, että vammaispalvelujen tilannetta seurataan ja vammaisille tulee oikeus valittaa, jos he eivät saa lailla turvattuja palveluja ja oikeuksia. Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat kaikki osa hyvä elämää. Monelle itsestään selviä, mutta vammainen voi tarvita apua ja tukea täysipainoiseen arkeen.

Sivistyneen valtion mitta näkyy siinä, kuinka se turvaa kaikkein heikoimmilla olevien aseman. Moni vammainen on pienituloinen eläkeläinen ja oli kohtuutonta, että hallitus suunnitteli heidän asumistukeensa tuntuvaa heikennystä. Vihreiden eduskunnan laskentapalvelussa teettämän laskelman mukaan hallituksen esitys olisi pudottanut 30 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle. Oppositiopolitiikkamme ansiosta hallitus perui kohtuuttoman heikennyksen. Nyt hallitus suunnittelee toista kohtuutonta heikennystä, jolla 75 vuotta täyttäneet vammaiset menettäisivät oikeuden vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Tällaista 75-vuotispäivälahjaa vammaisille emme voi hyväksyä! Se on YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Moni vammainen on erittäin työkykyinen ja osaava omilla vahvuusalueillaan. Työ on perusoikeus, vammaisten työmahdollisuuksia on parannettava ja vammaisyrittäjyyttä edistettävä. Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan työnantajat olivat erittäin tyytyväisiä vammaisten työntekijöiden työhön ja työmotivaatioon. Mutta silti meillä on 8000 kehitysvammaista palkattomassa työtoiminnassa ja vain 400 palkkatyössä. Tämä osoittaa, että meillä on asenteissa ja yhteiskunnan tarjoamissa mahdollisuuksissa paljon parannettavaa. Yksi maali on saavutettu, kun YK:n sopimus astuu voimaan, mutta tavoitteet ovat yhä korkealla. Vammaisten elämänlaadun parantaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen on jatkuvaa työtä.

Eduskunnan Pikkuparlamentilla vietettiin iloista kansanjuhlaa, josta kuva ystäväni Leena Rantasalon kanssa. Kauniita puheita, koskettavia sanoja, musiikkia suoraan sydämeen -kiitos vammaisjärjestöille ja kaikille vammaissopimusta vuosien aikana edistäneille!