YK:n vammaissopimus voimaan –nyt juhlitaan!

Tänään Suomessa astuu voimaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimus. Olen niin onnellinen -vihdoinkin vammaisten ihmisoikeudet saavat lain suojan. Tätä on syytä juhlia! Tätä hetkeä on kauan odotettu, sillä sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Suomessa on sellainen käytäntö, että YK:n sopimukset ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on sopimuksen mukaisella tasolla.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Yksi merkittävä asia on vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus on edellyttänyt mm. tahdon vastaisen laitoshoidon kieltämistä ja sitä, että jokaisella on oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa. Iso työ tehtiin viime kaudella ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla, kun laki YK-sopimuksesta hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2015.

Vammaisjärjestöt ovat huolehtineet niistä vammaisista, jotka eivät ole jaksaneet puolustaa oikeuksiaan. Avun saaminen on turhan monelle omaiselle ja vammaiselle kovan työn takana. Siksi on tärkeää, että vammaisjärjestöt ovat vahvasti mukana YK sopimuksen toimeenpanossa ja sen seurannassa. Uusimmassa kuntalaissa on saatu vammaisneuvostot kaikkiin kuntiin vanhusneuvostojen rinnalle. Nyt valmisteilla olevaan maakuntahallintoon on saatava myös vammaisneuvostot.

Pohjoismaiset naapurimaamme Ruotsi ja Norja ovat jo aikoja sitten ratifioineet sopimuksen. Suomessa haasteet sopimuksen ratifioimiseen ovat liittyneet kotikuntalakiin, sosiaalihuoltolakiin ja kehitysvammaisten erityishuollon kysymyksiin. Viimeisimpänä asiana onkin ollut laki joka koskettaa laitoshoidossa olevia vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä. Heille on haluttu turvata itsemääräämisoikeus. Rajoittaminen voi tulla tietyin ehdoin kyseeseen vain poikkeuksellisesti, kuten silloin jos henkilö on vaaraksi itselleen tai muille. Keskeisintä on, että lailla turvataan inhimillinen ja hyvä hoito kaikille. Ja lain turvin vammaisen läheisillä on mahdollisuus valittaa kaltoin kohtelusta. Eduskunta päätti itsemääräämislakia hyväksyessään ponnen, että eduskunnalle tuodaan joka vuosi selvitys, miten tämä laki on toiminut eri tilanteissa.

YK:n sopimuksenkin turva ja suoja vammaisille perustuu siihen, että vammaispalvelujen tilannetta seurataan ja vammaisille tulee oikeus valittaa, jos he eivät saa lailla turvattuja palveluja ja oikeuksia. Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat kaikki osa hyvä elämää. Monelle itsestään selviä, mutta vammainen voi tarvita apua ja tukea täysipainoiseen arkeen.

Sivistyneen valtion mitta näkyy siinä, kuinka se turvaa kaikkein heikoimmilla olevien aseman. Moni vammainen on pienituloinen eläkeläinen ja oli kohtuutonta, että hallitus suunnitteli heidän asumistukeensa tuntuvaa heikennystä. Vihreiden eduskunnan laskentapalvelussa teettämän laskelman mukaan hallituksen esitys olisi pudottanut 30 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle. Oppositiopolitiikkamme ansiosta hallitus perui kohtuuttoman heikennyksen. Nyt hallitus suunnittelee toista kohtuutonta heikennystä, jolla 75 vuotta täyttäneet vammaiset menettäisivät oikeuden vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Tällaista 75-vuotispäivälahjaa vammaisille emme voi hyväksyä! Se on YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Moni vammainen on erittäin työkykyinen ja osaava omilla vahvuusalueillaan. Työ on perusoikeus, vammaisten työmahdollisuuksia on parannettava ja vammaisyrittäjyyttä edistettävä. Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan työnantajat olivat erittäin tyytyväisiä vammaisten työntekijöiden työhön ja työmotivaatioon. Mutta silti meillä on 8000 kehitysvammaista palkattomassa työtoiminnassa ja vain 400 palkkatyössä. Tämä osoittaa, että meillä on asenteissa ja yhteiskunnan tarjoamissa mahdollisuuksissa paljon parannettavaa. Yksi maali on saavutettu, kun YK:n sopimus astuu voimaan, mutta tavoitteet ovat yhä korkealla. Vammaisten elämänlaadun parantaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen on jatkuvaa työtä.

Eduskunnan Pikkuparlamentilla vietettiin iloista kansanjuhlaa, josta kuva ystäväni Leena Rantasalon kanssa. Kauniita puheita, koskettavia sanoja, musiikkia suoraan sydämeen -kiitos vammaisjärjestöille ja kaikille vammaissopimusta vuosien aikana edistäneille!