torstaina, helmikuuta 18, 2016

Brexit koettelee Euroopan yhtenäisyyttä

Suuressa valiokunnassa kuultiin ja evästettiin pääministeri Sipilää Brexit –kysymyksestä. Brysselissä neuvotellaan parastaikaa EU-päämiesten kesken. Pöydällä on Iso-Britannian pääministeri Cameronin vaatimukset ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskin kompromissiesitys. Britannian lähtö EU:sta olisi iso ja epävarma myllerrys Euroopan tulevaisuudelle. Siksi neuvottelut ovat veitsenterällä. Kuinka pitkälle EU:n arvoista ja periaatteista –vapaa liikkuvuus ja tasa-arvo voidaan joustaa? Kuinka paljon maahanmuuttoon liittyvää sosiaaliturvaa heikentää?

Britannia on tärkeää pitää mukana EU:n jäsenenä. Suomella ja Britannialla on paljon yhteisiä intressejä. Vahvistamme pohjoista ulottuvuutta päätöksenteossa. EU on myös talousalueena vahvempi, kun Britannia on mukana. Voi olla, ettei Britanniassa ole täysin ymmärretty tilanteen vakavuutta. Vierailin viime viikolla Pertti Salolaisen (kok) johtaman delegaation kanssa Britanniassa. Tapasimme kansanedustajia ja Eurooppaministeri Lidingtonin. Vierailimme myös Lontoon liike-elämän keskuksessa cityssä. Itse vetosin keskusteluissa Britannian EU-jäsenyyden jatkon puolesta. Britannian kansa tulee asiasta päättämään kansanäänestyksellä. Tilanne näyttää täpärältä. Paljon riippuu siitä, miten epäröivät äänestäjät vakuuttuvat Cameronin neuvottelutuloksesta muiden EU-maiden kanssa. Moni asia Cameronin vaateissa kehittää EU:ta parempaan suuntaa, kuten kilpailukyvyn parantumiseen ja tolkuttoman byrokratian vähenemiseen. Vaikein kysymys on muutosvaateet sosiaaliturvaan, koskien erityisesti muista EU-maista tulevia työntekijöitä.

EU-jäsenyys herättää Britanniassa paljon tunteita puolesta ja vastaan. Järkiargumentit puoltavat jäsenyyttä. Britannian ulkopoliittinen painoarvo laskisi, jos se jättäisi EU:n. Britannian ja Lontoon Cityn merkitys Euroopan talouspolitiikassa ja rahapolitiikan keskuksena heikkenisi. Myös muun EU:n tulevaisuus näyttää epävarmemmalta ilman brittejä. Suomen maksuosuus EU:ssa kasvaisi ja menettäisimme samanmielisen kumppanin päätöksenteossa. Ja loppujen lopuksi britit myös tarvitsevat niitä ihmisiä, jotka ovat muualta EU:sta tulleet Britanniaan töihin. Niitä ihmisiä, joiden etua ja maahantuloa britit haluavat rajoittaa. Inhimillisyys ja järki voittakoot! Cameronin vaatimukset eivät saa olla kohtuuttomia, mutta niiden on oltava hyväksyttäviä. Neuvottelutuloksen on näytettävä voitolta brittiläisten silmissä, mutta ne eivät saa oikeasti merkittävästi heikentää ihmisten sosiaaliturvaa ja yhdenvertaisuutta. Silloin luisutaan vaarallisen kauaksi eurooppalaisista arvoista.

perjantaina, helmikuuta 12, 2016

Hyvää viittomakielen päivää

Eduskunnan viittomakielen verkoston ja Kuurojen liiton seminaarissa oli tänään asiaa viittomakielestä ja kuurojen palveluista. Viime kaudella hyväksytty uusi viittomakielilaki on parannus perusoikeuteen, omaan kieleen. Mutta tekemistä vielä riittää, jotta lain henki toteutuu. Oikeus saada palveluja tarkoittaa hyviä tulkkauspalveluja. Myös lapsen oikeus opetukseen omalla äidinkielellä on turvattava. Tämä koskettaa erityisesti kuurojen vanhempien kuulevia lapsia. Heillä tulee olla mahdollisuus viittomakieliseen opetukseen voidakseen puhua rakkaittensa ja läheistensä kanssa.

Suuressa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on turvattava vammaisten oikeudet. Kuurolle sairaalaan joutuminen voi olla pelottava kokemus, jollei kukaan kerro omalla kielellä mitä tapahtuu. Pahimmassa tapauksessa saatetaan puhua selin kuuroon, ettei hän pysty edes lukemaan huulilta. Tällöin hoitovirheiden riski kasvaa. Jos saadaan sellainen sote-uudistus, joka on hyvä vammaisille, on se hyvä meille kaikille.

Kerroin seminaarissa asioista, joita olemme ajaneet eduskunnassa, kuten EU:n uudesta vammaiskortista, TV-tekstitysten turvaamisesta ja esteettömyydestä. EU:n vammaiskortti toivotettiin tervetulleeksi, sillä se voisi helpottaa mm. tulkin saamista mukaan kulttuuritapahtumiin.