sunnuntaina, huhtikuuta 10, 2011

Monimuotoiset metsät, vihreää kultaa

Metsäluonnon monimuotoisuus on turvattava ja lisättävä tuntuvasti suojelualueita. Tehometsätalousmetsissä lajisto ei rikastu eikä kuukkeli laula. Etelä-Suomen metsistä on alle 2 prosenttia suojeltuja ja suojelualueet ovat pieniä ja pirstoutuneita. Suojelualueiden toteuttaminen tarvitsee vahvempaa tahtoa ja enemmän rahoitusta. Metso-ohjelma on hyvä hanke, jota tulee jatkaa ja laajentaa. Mutta vapaaehtoisen suojelun lisäksi Metsähallituksen maita pitää osoittaa enemmän suojeluun, jotta suojelualueet olisivat riittävän laajoja ja muodostaisivat verkoston. Vain riittävän laajat ja keskenään kytkeytyvät suojelualueet takaavat uhanalaisten lajien säilymisen.

Luonnon kannalta on myös oleellista, että talousmetsissäkin luonto voi olla kirjavaa. Siksi metsälain uudistus on tehtävä kiireesti. Perinteisen metsänhoidon rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia, pehmeitä ja luonnonmukaisia menetelmiä. Tällä hetkellä ohjataan avohakkuuseen, vaikka moni metsänomistaja on kiinnostunut mm. jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Erirakenteisessa metsässä kasvanut puu on vahvasyistä laatupuuta ja tuottaa omistajalleen tasaisen tuoton. Pisteenä iin päälle metsä on kaunis. :)

perjantaina, huhtikuuta 08, 2011

www 20 v

Vain 20 vuotta sitten, maaliskuussa 1991, avattiin maailman ensimmäinen www-palvelu, CERNin puhelinluettelo. Tutkijat pääsivät omilta työasemiltaan web-teknologian avulla käsiksi CERNin keskustietokoneella sijainneeseen tietokantaan. Kukapa olisi silloin aavistanut, miten mullistavasta teknologiasta oli kysymys. Tänään yli kaksi miljardia ihmistä käyttää World Wide Webiä. Ja tietysti on syytä mainita vielä innovaation isä, Tim Berners-Lee. :)

On kuljettu pitkälle niistä päivistä, kun onnistuin pikkutaaperona sotkemaan jonkun tietokoneohjelman. Isän työpaikalla oli erivärisiä reikäisiä pahvilappuja, joita innoissani keräsin. Samalla sotkin ohjelman järjestyksen ja pahoittelen tätä vielä näin vuosien jälkeen. Jokainen tietää, miltä tuntuu, kun tiedosto (josta ei sattumoisin ole varmuuskopiota) häviää.

torstaina, huhtikuuta 07, 2011

Tulevaisuuden visio: uusiutuvaa energiaa älykkäillä sähköverkoilla

Suomen energiapolitiikan olisi viisainta tukeutua uuden ajan uusiutuvaan energiaan, jossa myös pienen mittakaavan hajautetut tuotantoyksiköt ovat mukana. Uusiutuva energia vaatii asenne- ja rakennemuutoksen. Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla. Lisäydinvoima taas on veltto ratkaisu, joka vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. On syytä muistaa myös se, että energiankulutus vähenee vääjäämättä, koska nykyinen tuhlaava elämäntapa ei voi jatkua. Maapallon kantokyky ei sitä kestä.

Meillä on paljon potentiaalia metsähakkeelle, tuulivoimalle ja aurinkoenergialle. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan kannattavimmillaan integroituna rakennusten rakenteisiin, kuten julkisivuihin tai ikkunoihin. Pientalojen asukkaat ja kerrostaloyhtiöt voivat asentaa tuulimyllyjä katoilleen. Toisina aikoina talo on yliomavarainen sähkön suhteen, jolloin ylijäämäsähkö syötetään verkkoon. Sähköverkon haltija voi ottaa tuotannon verkkoonsa, mutta nykyisin siitä ei tarvitse maksaa mitään korvausta. Oikeudenmukaista olisi, että sähköyhtiö huomioisi laskutuksessaan vastaanottamansa sähkön. Muutos onkin tehtävä sähkömarkkinalakiin ja käytännössä asian voi toteuttaa helposti kahteen suuntaan pyörivällä sähkömittarilla, kuten Ruotsissa tehdään. Hyöty ulottuu myös työllisyyteen: konepajoille ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä, myös laitteiden asentajille saadaan työtä.

Kompensaatio paikallisen sähkön tuottajalle kannustaa sähkönkulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen ja energiansäästöön. Laajassa mittakaavassa kehitystä vie eteenpäin älykäs kaksisuuntainen sähköverkko. Tutkimiseen satsataan paljon, sillä Tekesin energia- ja ympäristöalan klusteri CLEEN :issä on käynnistynyt viisivuotinen ohjelma. Ruotsi taas on askeleen edellä, kun Tukholmaan on suunnitteilla Euroopan ensimmäinen laajan mittakaavan älykäs kaksisuuntainen sähköverkko. Älykäs sähköverkko on kustannustehokas ja mahdollistaa käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähköjakelun.

Ensimmäinen askel älykkään sähköverkon suuntaan otettiin Suomessa keväällä 2009, kun työ- ja elinkeinoministeriö linjasi, että 80 prosenttia kotitalouksista on älykkäiden sähkömittareiden etäluennan piirissä vuonna 2013. Vuoden 2010 alusta voimaan astunut laki taas säätää energiayhtiöille velvollisuuden tarjota kuluttajille energian mittaamiseen liittyviä palveluja ja tietoa energiatehokkuuden parantamisesta.

Nyt on aika tehdä poliittiset kannustimet ja astua ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamaan. Tarvitaan aitoa tukea uusiutuvalle energialle. Tarvitaan monipuolinen kannustinjärjestelmä, jonka on tähdättävä ekotehokkaaseen sähköön ja uusien menetelmien kehittämiseen.

sunnuntaina, huhtikuuta 03, 2011

Koulu-uudistus on tehtävä heti

-Kirjoitus Länsiväylän vaaliareenassa 2.4

Peruskoulun tuntijakouudistus kaatui hallituksen sisäiseen kinaan sisällöstä. Uudistus on tehtävä heti, sillä maailma muuttuu. Tietoyhteiskuntaa on eletty tovi ja elämme myös tarinoiden aikakautta, jossa korostuu yksilöiden tarpeet. Kaivataan enemmän yhdessä tekemistä.

Tiedon ulkoluvun sijaan korostuu tiedon etsintä, jäsentely ja analysointi sekä tavoitteellinen ryhmätyö. Oppi ja kannustus yrittäjyyteen on arvokas lisä opetukseen ja koulusta valmistuvat nuoret tarvitsevat myös arkielämän taitoja kuten kotiruuan valmistus ja käsityöt. Käsillä tekemistä ei opi kuin tekemällä ja monet lapset tarvitsevat liikuntaa enemmän. Koulupäivään voisi hyvin lisätä käytännön tunteja ja luovia aineita kuten kuvaamataito, musiikki ja näytteleminen valinnaisesti. Kun koulupäivä on mielekäs, se ei ole raskas.

Tietotekniikan kehityksessä on pysyttävä mukana. Interaktiivinen opetustaulu luo uusia oppimisen muotoja, mutta siihen tarvitaan myös perinteisen liitutaulun ominaisuudet. Matemaattiset kaavat aukeavat parhaiten, kun niitä johdetaan liitutaululla.

Koulussa tarvitaan erityistukea sitä tarvitseville, kannustusta ja mahdollisuus valita mielekkäitä aineita. Myös nopeasti oppivat lapset kaipaavat huomiota. Voisiko niille, jotka todella haluavat edistyä luonnontieteissä, olla syventävää lisäopetusta? Kaikkien lasten omia vahvuuksia on tuettava, sillä jokainen lapsi on arvokas ja tärkeä.

Entä luonto ja metsäretket? Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuus tulee sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin. Tuntuu siltä, että lapset ovat sitä onnettomampia, mitä enemmän heillä on muovista lelukrääsää ja roinaa. Toivon, että lapset oppivat koulussa ja kotona sen, mikä on tärkeää ja arvokasta. Kun arvostaa toista, ei kiusaa. Kun oppii tuntemaan luonnon arvon, ottaa siitä vastuun ja syntyy uuden toivon aika.

perjantaina, huhtikuuta 01, 2011

Hyvän työelämän ja tulevaisuuden puolesta

Perheiden tilanteet vaihtelevat suuresti. Pienten lasten isät tekevät tutkitusti eniten töitä, vaikka lasten kannalta joustava työ olisi parempi. Yksinhuoltajaäidin taas voi olla vaikea työllistyä, koska on niin paljon iltatyötä, vuorotyötä, jopa yötyötä. Se asettaa haasteen myös lasten hoivapalveluille, kun tarvitaan enemmän ympärivuorokautista päivähoitoa. Myös pienille koululaisille on oltava enemmän iltapäivähoitoa. On nimittäin tutkittu, että yksinhuoltajien köyhyys johtuu usein työttömyydestä. Samassa tutkimuksessa on selvitetty, että työttömät yksinhuoltajat kovasti haluaisivat töihin, mutta työllistymisen esteenä on mm. epätyypillisten työaikojen lisääntyminen.

Työelämän on oltava reilumpaa ja työtä on voitava jakaa enemmän. Ne, joilla nyt on töitä, on liikakin stressiä ja puurtamista, kun toiset ovat työttöminä. Perusteettomista pätkätöistä on päästävä ja kaikille työntekijöille on saatava samat koulutus- ja lomaedut.

Hyvinvointimme tae on se, että kaikille halukkaille riittää tekemistä, myös osatyökykyiset on otettava töihin. Ikääntyvien heikentynyttä työkykyä pitää ymmärtää, sillä heillä on paljon kokemuksen tuomaa viisautta. Yhteiskunnalla, valtiolla ja kunnilla on suuri vastuu työllistämisestä.

Hyvinvointiin kuuluu se, että kaikkein heikoimmistakin huolehditaan. Kunnallisten terveyspalvelujen hyvä taso on turvattava. Ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen lisääminen on myös hyvä keino edistää työllisyyttä. Ikäihmisten, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista ja riittävistä terveydenhoitopalveluista, neuvoloista, kouluterveydenhoidosta, liikuntamahdollisuuksista jne. on huolehdittava hyvin. Siten säästämme menoja korjaavassa sosiaalitoimessa kuten mielenterveyspalveluissa. Taikasanat ovat yhteisöllisyys, ennaltaehkäisy, voimaannuttaminen.

Kolmas hyvän työllisyyden tukijalka on kannustaa yrittäjyyttä ja innovaatioita, tukea tutkimusta laajasti, sekä soveltavaa että perustutkimusta. Perustutkimuksen kautta löytyy luonnonilmiöitä, joita tekniikka voi hyödyntää myöhemmin, mahdollisesti vuosien päästä. Me emme voi kilpailla massatuotannosta halpatuotantomaiden kanssa, joten osaamisemme korkea taso on valttimme. Siksi koulutus- ja tutkimusjärjestelmän laatuun satsaaminen kannattaa. Vihreä teknologia ja älykkäät IT-pohjaiset palvelut ja systeemiratkaisut ovat tässä ja nyt sekä osa tulevaisuuden tarinaa. Suomen on oltava mukana.