maanantaina, lokakuuta 28, 2013

Kivihiilelle stoppi

Kivihiilen käyttö on lisääntynyt energiantuotannossa hälyttävästi, sen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilmaston kannalta tilanne on kestämätön ja vaatii pikaista korjausta.

Onko turpeen käytön lisääminen sitten ratkaisu, kuten monessa julkisessa puheenvuorossa esitetään? Mielestäni ei. Yksi osa ongelmaa on kuitenkin se, että turpeen vero on sidottu puunhakkeen tuotantotukeen. Kun turpeen verotusta on nostettu, olemme joutuneet alentamaan metsähakkeen tuotantotukea. Tämä kytkös on purettava välittömästi, jotta puuhakkeen tuotantotukea voidaan korottaa. Vaikka EU-säädökset vaativat energiamuotojen tasapuolista kohtelua, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että metsähakkeen tuki on sidottu juuri turpeen verotukseen. Se on Suomessa kehitetty malli ja nyt on keksittävä toimivampi ratkaisu, joka huomioi haitallisen kivihiilen lisääntyneen käytön. Metsähakkeen tuotantotuki on notifioitava EU-komisioissa uudestaan, ja kytkös turpeen ja metsähakkeen välillä poistettava.

Myös turpeen käyttö lyö korville ilmastotavoitteita. Turpeen polton ilmastopäästöt ovat suuret ja turpeennoston paikallisesti vesistöjä pilaavat humuspäästöt ovat epämiellyttäviä. Luonnon monimuotoisuus on myös vaakalaudalla suoluonnon ollessa uhanalaisena.

Toinen seikka, joka pitää tehdä välittömästi, on kivihiilen haittavero, jota myös vihreiden ministeri Niinistö on esittänyt. Kivihiilen verotus on syytä viedä nopealla aikataululla päätökseen, sillä se on ensisijainen toimenpide.

Ja kolmanneksi EU:n päästökaupan korjaustoimenpiteitä on jatkettava, jotta hiilidioksiditonnin hinta saadaan nousemaan. Olisi tärkeää, että markkinaehtoinen mekanismi todella toimisi uusiutuvia energianlähteitä tukien. EU-parlamentin päättämä backloading mekanismi siirtää ylimääräisiä päästöoikeuksia loppukaudelle, lähemmäs vuotta 2020. Se on hyvä päätös, vaikka asiantuntijoiden mukaan se ei välttämättä vielä riitä, vaan on syytä korjata mekanismia lisää. Päästökaupan toimimattomuuden syinä pidetään tunnetusti mm. taantumaa ja Yhdysvaltojen liuskekaasubuumia, joka alentaa kivihiilen hintaa. EU:n päästökauppajärjestelmä tehtiin aikoinaan ennakoimatta taantumaa ja ilmaisia päästöoikeuksia jaettiin teollisuudelle liikaa. Toimiessaan markkinaehtoinen mekanismi on silti mitä parhain päästöjen alentaja. Mekanismia korjaisi mm. päästöoikeuksien määrän edelleen vähentäminen. Sekin jo auttaisi, että nyt päätettäisiin seuraavan kauden tiukemmasta päästökaupasta, joka ulottuisi 2030 asti.

Tätä kirjoittaessa odotetaan illaksi syysmyrskyä Etelä-Suomeen. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmaston lämmetessä. IPCC julkisti juuri väliraporttinsa, joka maalaa jopa kuusi astetta lämpenevää maailmaa, jos nykymeno jatkuu. En halua sellaista tulevaisuutta lapsille. IPCC:n mukaan 4/5 nykyisistä tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jotta ilmasto ei lämpene yli turvallisena pidetyn kahden asteen.

maanantaina, lokakuuta 14, 2013

Suurpedot Suomen luonnossa

Vihreä eduskuntaryhmä järjesti 10.10 tilaisuuden, jossa kuultiin suurpetojen uhanalaisuudesta ja kannanhoitosuunnitelmista. Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin suojelemia lajeja. Karhu ja ilves ovat Punaisen kirjan uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneita, susi erittäin uhanalainen ja ahma äärimmäisen uhanalainen. Suomi on suuri laajojen metsäalueiden maa, joten elintilaa Suomen luontoon kuuluville eläimille löytyy kyllä. Esimerkiksi susia Suomen riistakeskuksen laskelmien mukaan on noin 120 yksilöä. Yksi keskeinen syy suurpetokantojen pienuuteen on salametsästys.

Tilaisuudessa haettiin ratkaisuja, joista yksi on eittämättä se, että asukkaiden näkökannat huomioidaan. Neuvonta ja avoimuus on tärkeää. Ruotsissa tähän on kehitetty hyvä toimintamalli ja meille Suomeenkin on vihdoin saatu susineuvoja. Luontaisesti villit suurpedot kaihtavat ihmistä, eikä lajin uhanalaisuuden vuoksi kannanhoidollista metsästystä sallita. Mutta vahinkoa aiheuttavat yksilöt voidaan poikkeusluvalla poistaa, jos on yhteiset pelisäännöt suojelulle. Ennaltaehkäisevä petoaita ja koulukyydit vaativat rahoitusta ja keskeistä on myös se, että petovahingot esimerkiksi porotaloudelle korvataan rahallisesti.

Susien gps-pantaseurannasta on saatu tärkeää tietoa lajin käyttäytymisestä, reviireistä sekä laumojen ja kantojen koosta. Eläimet vaeltavat pitkiäkin matkoja ja laumat toisinaan jakaantuvat saalistamaan hirvieläimiä. Suurpetoihin liittyvä tutkimus on Suomessa hyvin perusteellista ja korkeatasoista.

Parhaiten petokannoistamme on menestynyt ilves, sillä ilveksiä on nyt enemmän kuin koskaan. Valoa on nähtävissä muidenkin lajien suojelulle, kun suurpetopolitiikan uudistus tehdään huolellisesti huomioiden lajin biologia, luonnon monimuotoisuus, mutta myös sosiaaliset kysymykset ja poroelinkeino. Suurpetopolitiikan evaluoinnin alustavia tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä.

10.10 järjestetyssä informaatiotilaisuudessa Janne Pitkänen (Maa- ja metsätalousministeriö), Jarkko Nurmi (Suomen riistakeskus), Riku Lumiaro (Suomen Luonnonsuojeluliitto) ja Matti Osara (Ympäristöministeriö) pitivät ansiokkaat alustukset. Kiitos heille kaikille.

perjantaina, lokakuuta 04, 2013

Pidetään äitiyspakkaus laadukkaana ja monipuolisena

Eduskunnan naiskansanedustajien verkosto esittää valtion ensi vuoden budjettiin lisärahaa äitiysavustukseen.

Äitiysavustus on jäänyt merkittävästi jälkeen muusta kustannuskehityksestä, sillä sitä on korotettu viimeksi vuonna 2001. Elinkustannusindeksillä korjattuna äitiysavustuksen olisi pitänyt tänä vuonna olla yli 170 euroa. Äitiysavustuksen korottaminen vaikuttaa suoraan äitiyspakkaukseen, sillä pakkauksen hankinta-arvo on sama kuin avustus.

Hallituksen talousarvioesityksessä mainitaan, että äitiyspakkauksen sisältöä tarkistetaan raaka-aineiden hinnannoususta johtuen. Pakkauksessa olevien tuotteiden laadun ja kotimaisuuden kannalta on parempi korottaa äitiysavustukseen käytettävää summaa vastaamaan kuluttajahintojen nousua. Näin turvataan äitiyspakkauksen monipuolisuus ja hyödyllisyys sekä tuetaan suomalaista yrittäjyyttä sekä työllisyyttä.

Äitiyspakkauksen tuotteet kilpailutetaan vuosittain. Se on mahdollistanut pakkauksen sisällön säilymisen monipuolisena ja laadukkaana, vaikka hinnat ovat vuosien myötä nousseet merkittävästi. Hankinnassa Kela pyrkii lähtökohtaisesti varmistamaan sen, että tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita pienten lasten käyttöön ja että niiden valmistamisessa kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. Myös ympäristöystävällisyys otetaan kilpailutuksessa huomioon.

Jos äitiysavustuksen määrää ei koroteta, pakkaukseen ei voida valita samaa määrää tuotteita kuin aikaisemmin. Jos pakkaukseen valittavien tuotteiden laatu ja määrä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, äitiysavustuksen määrää tulisi korottaa yleistä kustannuskehitystä vastaavalla määrällä eli 40 eurolla. Eduskunnan naisverkosto ehdottaakin talousarvioaloitteessaan korotusta, mikä lisäisi valtion menoja 2,8 miljoonaa euroa.

Naisverkosto esitti jo viime vuonna äitiysavustukseen korotusta. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2014 lisäys oli huomioitu, mutta hallituksen budjettiesitykseen lisäys ei päätynyt. Myös ministeri Huovinen korosti budjetin lähetekeskustelussa asian tärkeyttä ja sitä, että korvauksen taso on jäänyt jälkeen kustannusten noustessa. Äitiyspakkaus on tärkeä etuus lapsiperheille, joten sen rapauttaminen ei ole järkevää.

Johanna Karimäki
Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja