Kivihiilelle stoppi
Kivihiilen käyttö on lisääntynyt energiantuotannossa hälyttävästi, sen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilmaston kannalta tilanne on kestämätön ja vaatii pikaista korjausta.
Onko turpeen käytön lisääminen sitten ratkaisu, kuten monessa julkisessa puheenvuorossa esitetään? Mielestäni ei. Yksi osa ongelmaa on kuitenkin se, että turpeen vero on sidottu puunhakkeen tuotantotukeen. Kun turpeen verotusta on nostettu, olemme joutuneet alentamaan metsähakkeen tuotantotukea. Tämä kytkös on purettava välittömästi, jotta puuhakkeen tuotantotukea voidaan korottaa. Vaikka EU-säädökset vaativat energiamuotojen tasapuolista kohtelua, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että metsähakkeen tuki on sidottu juuri turpeen verotukseen. Se on Suomessa kehitetty malli ja nyt on keksittävä toimivampi ratkaisu, joka huomioi haitallisen kivihiilen lisääntyneen käytön. Metsähakkeen tuotantotuki on notifioitava EU-komisioissa uudestaan, ja kytkös turpeen ja metsähakkeen välillä poistettava.
Myös turpeen käyttö lyö korville ilmastotavoitteita. Turpeen polton ilmastopäästöt ovat suuret ja turpeennoston paikallisesti vesistöjä pilaavat humuspäästöt ovat epämiellyttäviä. Luonnon monimuotoisuus on myös vaakalaudalla suoluonnon ollessa uhanalaisena.
Toinen seikka, joka pitää tehdä välittömästi, on kivihiilen haittavero, jota myös vihreiden ministeri Niinistö on esittänyt. Kivihiilen verotus on syytä viedä nopealla aikataululla päätökseen, sillä se on ensisijainen toimenpide.
Ja kolmanneksi EU:n päästökaupan korjaustoimenpiteitä on jatkettava, jotta hiilidioksiditonnin hinta saadaan nousemaan. Olisi tärkeää, että markkinaehtoinen mekanismi todella toimisi uusiutuvia energianlähteitä tukien. EU-parlamentin päättämä backloading mekanismi siirtää ylimääräisiä päästöoikeuksia loppukaudelle, lähemmäs vuotta 2020. Se on hyvä päätös, vaikka asiantuntijoiden mukaan se ei välttämättä vielä riitä, vaan on syytä korjata mekanismia lisää. Päästökaupan toimimattomuuden syinä pidetään tunnetusti mm. taantumaa ja Yhdysvaltojen liuskekaasubuumia, joka alentaa kivihiilen hintaa. EU:n päästökauppajärjestelmä tehtiin aikoinaan ennakoimatta taantumaa ja ilmaisia päästöoikeuksia jaettiin teollisuudelle liikaa. Toimiessaan markkinaehtoinen mekanismi on silti mitä parhain päästöjen alentaja. Mekanismia korjaisi mm. päästöoikeuksien määrän edelleen vähentäminen. Sekin jo auttaisi, että nyt päätettäisiin seuraavan kauden tiukemmasta päästökaupasta, joka ulottuisi 2030 asti.
Tätä kirjoittaessa odotetaan illaksi syysmyrskyä Etelä-Suomeen. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmaston lämmetessä. IPCC julkisti juuri väliraporttinsa, joka maalaa jopa kuusi astetta lämpenevää maailmaa, jos nykymeno jatkuu. En halua sellaista tulevaisuutta lapsille. IPCC:n mukaan 4/5 nykyisistä tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jotta ilmasto ei lämpene yli turvallisena pidetyn kahden asteen.
Onko turpeen käytön lisääminen sitten ratkaisu, kuten monessa julkisessa puheenvuorossa esitetään? Mielestäni ei. Yksi osa ongelmaa on kuitenkin se, että turpeen vero on sidottu puunhakkeen tuotantotukeen. Kun turpeen verotusta on nostettu, olemme joutuneet alentamaan metsähakkeen tuotantotukea. Tämä kytkös on purettava välittömästi, jotta puuhakkeen tuotantotukea voidaan korottaa. Vaikka EU-säädökset vaativat energiamuotojen tasapuolista kohtelua, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että metsähakkeen tuki on sidottu juuri turpeen verotukseen. Se on Suomessa kehitetty malli ja nyt on keksittävä toimivampi ratkaisu, joka huomioi haitallisen kivihiilen lisääntyneen käytön. Metsähakkeen tuotantotuki on notifioitava EU-komisioissa uudestaan, ja kytkös turpeen ja metsähakkeen välillä poistettava.
Myös turpeen käyttö lyö korville ilmastotavoitteita. Turpeen polton ilmastopäästöt ovat suuret ja turpeennoston paikallisesti vesistöjä pilaavat humuspäästöt ovat epämiellyttäviä. Luonnon monimuotoisuus on myös vaakalaudalla suoluonnon ollessa uhanalaisena.
Toinen seikka, joka pitää tehdä välittömästi, on kivihiilen haittavero, jota myös vihreiden ministeri Niinistö on esittänyt. Kivihiilen verotus on syytä viedä nopealla aikataululla päätökseen, sillä se on ensisijainen toimenpide.
Ja kolmanneksi EU:n päästökaupan korjaustoimenpiteitä on jatkettava, jotta hiilidioksiditonnin hinta saadaan nousemaan. Olisi tärkeää, että markkinaehtoinen mekanismi todella toimisi uusiutuvia energianlähteitä tukien. EU-parlamentin päättämä backloading mekanismi siirtää ylimääräisiä päästöoikeuksia loppukaudelle, lähemmäs vuotta 2020. Se on hyvä päätös, vaikka asiantuntijoiden mukaan se ei välttämättä vielä riitä, vaan on syytä korjata mekanismia lisää. Päästökaupan toimimattomuuden syinä pidetään tunnetusti mm. taantumaa ja Yhdysvaltojen liuskekaasubuumia, joka alentaa kivihiilen hintaa. EU:n päästökauppajärjestelmä tehtiin aikoinaan ennakoimatta taantumaa ja ilmaisia päästöoikeuksia jaettiin teollisuudelle liikaa. Toimiessaan markkinaehtoinen mekanismi on silti mitä parhain päästöjen alentaja. Mekanismia korjaisi mm. päästöoikeuksien määrän edelleen vähentäminen. Sekin jo auttaisi, että nyt päätettäisiin seuraavan kauden tiukemmasta päästökaupasta, joka ulottuisi 2030 asti.
Tätä kirjoittaessa odotetaan illaksi syysmyrskyä Etelä-Suomeen. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmaston lämmetessä. IPCC julkisti juuri väliraporttinsa, joka maalaa jopa kuusi astetta lämpenevää maailmaa, jos nykymeno jatkuu. En halua sellaista tulevaisuutta lapsille. IPCC:n mukaan 4/5 nykyisistä tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jotta ilmasto ei lämpene yli turvallisena pidetyn kahden asteen.
posted by Johanna Karimäki at maanantaina, lokakuuta 28, 2013
4 Comments:
Tämän vuoden aikana kivihiilen käyttö siis on kasvanut merkittävästi. Syitä lienee useita kuten turpeen kohonnut verotus mutta ehkä myös sen huono saatavuus sekä tavallista pienempi vesivoiman tuotanto. Muitakin syitä lienee.
Mutta eikös energian tuotanto käytännössä kuitenkin mene siten että kaikki se päästötön energiantuotanto (eli käytännössä ydinvoima ja vesivoima) tehdään mitä pystytään.
Loppu sitten tuotetaan fossiilisilla ja biovoimalla.
Kysyisinkin kuinka paljon kivihiilen kasvanut käyttö on nostanut hiilidioksidipäästöjä verrattuna siihen, että vastaava määrä energiaa olisi tuotettu vaihtoehtoisilla tällä hetkellä käytössä olevilla energian tuotantomuodoilla eli lähinnä turpeella ja puulla?
Olisi ihan kiva että ne joku asiaa tunteva laskisi, arvaukseni on ettei kovin merkittäviä eroja päästöissä ole.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kiitos kommentista. Olet oikeassa siinä, että laskelmat ovat kaiken järkevän ja kustannustehokkaan toiminnan a ja o. Uskon myös, että panostamalla jo nyt uusiutuvaan energiaan, luomme vahvaa pohjaa tulevaisuuden vähäpäästöiselle maailmalle. Kotimaisen uusiutuvan energian lisääminen edistää myös työllisyyttä. Ja kun fossiilisten polttoaineiden tuonti vähenee, paranee myös vaihtotaseemme.
Vuonna 2012 sähköntuotannon osuudet energialähteittäin (Energiateollisuus ry) menivät siten, että noin kolmannes oli ydinvoimaa, neljännes vesivoimaa, 10,5 % kivihiiltä, 9,4 % maakaasua, 15,5 % biomassaa, 5 % turvetta ja loput muuta (esim. tuulivoima 0,7 %). Tässä konseptissa kivihiilen liki 50 % lisäys vaikuttaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla päästöjen kehitystä seurataan ja päästöt ovat lisääntyneet, koska kaukolämmön tuotannossa on lisätty kivihiilen käyttöä.
En kannata lisäydinvoiman rakentamista, koska se vie tilan uusiutuvan energian markkinoilta ja kehitykseltä. Vesivoima on myös Suomessa likipitäen valjastettu käyttöön ja viimeiset vapaat kosket on säästettävä. Vesivoiman suhteen voidaan nostaa olemassa olevien laitosten tehoja, kun samalla huolehditaan kalaväylien rakentamisesta eli poistetaan vaellusesteet taimenilta ja lohilta.
Meillä Suomessa on energiatehokkuusosaamista ja cleantech toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 15 %. Tekniikan avulla saamme edelleen tehostettua kulutusta. Kannatan kotimaista uusiutuvaa energiaa sen kaikissa muodoissa: puu, tuuli, maalämpö, aurinko, biokaasutus mm. jätteistä sekä teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista ovat käytettävissä. Tulevaisuudessa voi olla muitakin lähteitä, kuten aaltoenergia. Toki puuaines on tähän mennessä ollut volyymiltaan varteenotettavin uusiutuvan energian muoto lämmöntuotannossa tai yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa.
Kivihiilen käytön vähentämisestä on sellainen ikävä seuraus maailmanmarkkinoilla, että sen hinta laskee. Niinpä jollakulla päästökaupan ulkopuolisella toimijalla on suuri kiusaus käyttää hyväkseen tämä halpa energianlähde. Maailmanlaajuinen ilmastosopimus ja päästökauppa on välttämätön, jotta tästä eturistiriidasta päästään eroon ja fossiilisten käyttö saadaan oikeasti vähenemään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiinan kivihiilen käyttö on kasvanut valtavasti.
Lähetä kommentti
<< Home