Miksei suosita pientä yritystä?
Viime päivinä on kritisoitu hallituksen kehysriihen osinkoveropäätöstä, joka suosii rikkaita suuromistajia. 60 000 euron katto verovapailta osingoilta poistettiin, jolloin suuri perheyritys voi määrättömästi nostaa kevyesti verotettuja osinkoja 8 prosentin verran pääomasta. Räikeimmillään piensijoittaja maksaa samoista osingoista 30-32 prosentin veron, kun ennestään rikas suuromistaja 7,5-8 prosentin veron.
Olemmeko oikeasti menossa siihen, että suurituloiset rikastuvat ja pienituloisten mahdollisuudet heikkenevät? On järjen vastaista, että pienyrittäjien osinkoverotus kiristyy ja suuromistajien kevenee. Ja silloin kunta ja valtio menettävät verotuloja.
Yksityiskohtaisemmassa käsittelyssä asian on muututtava. Yksi keino korjata päätöstä, on palauttaa ylin katto, maksimimäärä, jolla osinkoja voi nostaa.
Hyvä elementti hallituksen päätöksissä oli yhteisöveron alennus, ja se on hyvä myös pienyrittäjille.
Pienyrittäjissä on suuri mahdollisuus työllistää, vaikka oppisopimuskoulutuksella nuoria työttömiä. Ja moni pienyrittäjä elää hyvin niukoilla tuloilla itsekin. Mieleeni tulee kaksi asiaa, jotka auttaisivat pienyrittäjiä.
1. Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen pienille yrityksille
2. Arvonlisäveron alarajan nosto, jotta pienestä liikevaihdosta ei yrittäjän tarvitsisi maksaa alvia.
Tapasimme viime viikolla eduskunnan naisverkostossa yrittäjänaisia, jotka korostivat näitä asioita. Erityisesti naisvaltaisille aloille vanhemmudesta aiheutuvat kulut ovat iso menoerä. On tärkeää, että vauvoja syntyy ja heistä huolehditaan. On tärkeää myös, että pienyrittäjät voisivat paremmin palkata nuoria naisia. Toiseksi, Suomessa on Euroopan tiukimpia arvonlisäverokantoja, sillä meillä yritys maksaa veroa jo 8 500 euroa ylittävästä liikevaihdosta. Tätä veronalaisen liikevaihdon alarajaa pitää nostaa.
Olemmeko oikeasti menossa siihen, että suurituloiset rikastuvat ja pienituloisten mahdollisuudet heikkenevät? On järjen vastaista, että pienyrittäjien osinkoverotus kiristyy ja suuromistajien kevenee. Ja silloin kunta ja valtio menettävät verotuloja.
Yksityiskohtaisemmassa käsittelyssä asian on muututtava. Yksi keino korjata päätöstä, on palauttaa ylin katto, maksimimäärä, jolla osinkoja voi nostaa.
Hyvä elementti hallituksen päätöksissä oli yhteisöveron alennus, ja se on hyvä myös pienyrittäjille.
Pienyrittäjissä on suuri mahdollisuus työllistää, vaikka oppisopimuskoulutuksella nuoria työttömiä. Ja moni pienyrittäjä elää hyvin niukoilla tuloilla itsekin. Mieleeni tulee kaksi asiaa, jotka auttaisivat pienyrittäjiä.
1. Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen pienille yrityksille
2. Arvonlisäveron alarajan nosto, jotta pienestä liikevaihdosta ei yrittäjän tarvitsisi maksaa alvia.
Tapasimme viime viikolla eduskunnan naisverkostossa yrittäjänaisia, jotka korostivat näitä asioita. Erityisesti naisvaltaisille aloille vanhemmudesta aiheutuvat kulut ovat iso menoerä. On tärkeää, että vauvoja syntyy ja heistä huolehditaan. On tärkeää myös, että pienyrittäjät voisivat paremmin palkata nuoria naisia. Toiseksi, Suomessa on Euroopan tiukimpia arvonlisäverokantoja, sillä meillä yritys maksaa veroa jo 8 500 euroa ylittävästä liikevaihdosta. Tätä veronalaisen liikevaihdon alarajaa pitää nostaa.
posted by Johanna Karimäki at sunnuntai, maaliskuuta 31, 2013
2 Comments:
Hyvää pohdintaa.
Hyvä kirjoitus Johanna!
Helpottavaa huomata, että myös hallituspuoleiden kansanedustajien keskuudessa tiedostetaan osinkoveropäätöksen heikkoudet. Yhteisöveropäätös oli askel oikeaan suuntaan.
Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannuset työnantajalle on vaikea kysymys ja osa laajempaa ongelmaa naisten asemassa työmarkkinoilla. Naiset menettävät vanhemmuuden myötä keskimäärin enemmän työtunteja kuin miehet, mikä heijastuu osaltaan naisten etenemiseen työuralla. On haasteellista löytää työkaluja ongelman ratkaisemiseksi, minkä vuoksi on syytä unohtaa vanhanaikainen nainen vs. mies -vastakkainasettelu ja keskittyä ratkaisujen hakemiseen.
Lähetä kommentti
<< Home