maanantaina, lokakuuta 14, 2013

Suurpedot Suomen luonnossa

Vihreä eduskuntaryhmä järjesti 10.10 tilaisuuden, jossa kuultiin suurpetojen uhanalaisuudesta ja kannanhoitosuunnitelmista. Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin suojelemia lajeja. Karhu ja ilves ovat Punaisen kirjan uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneita, susi erittäin uhanalainen ja ahma äärimmäisen uhanalainen. Suomi on suuri laajojen metsäalueiden maa, joten elintilaa Suomen luontoon kuuluville eläimille löytyy kyllä. Esimerkiksi susia Suomen riistakeskuksen laskelmien mukaan on noin 120 yksilöä. Yksi keskeinen syy suurpetokantojen pienuuteen on salametsästys.

Tilaisuudessa haettiin ratkaisuja, joista yksi on eittämättä se, että asukkaiden näkökannat huomioidaan. Neuvonta ja avoimuus on tärkeää. Ruotsissa tähän on kehitetty hyvä toimintamalli ja meille Suomeenkin on vihdoin saatu susineuvoja. Luontaisesti villit suurpedot kaihtavat ihmistä, eikä lajin uhanalaisuuden vuoksi kannanhoidollista metsästystä sallita. Mutta vahinkoa aiheuttavat yksilöt voidaan poikkeusluvalla poistaa, jos on yhteiset pelisäännöt suojelulle. Ennaltaehkäisevä petoaita ja koulukyydit vaativat rahoitusta ja keskeistä on myös se, että petovahingot esimerkiksi porotaloudelle korvataan rahallisesti.

Susien gps-pantaseurannasta on saatu tärkeää tietoa lajin käyttäytymisestä, reviireistä sekä laumojen ja kantojen koosta. Eläimet vaeltavat pitkiäkin matkoja ja laumat toisinaan jakaantuvat saalistamaan hirvieläimiä. Suurpetoihin liittyvä tutkimus on Suomessa hyvin perusteellista ja korkeatasoista.

Parhaiten petokannoistamme on menestynyt ilves, sillä ilveksiä on nyt enemmän kuin koskaan. Valoa on nähtävissä muidenkin lajien suojelulle, kun suurpetopolitiikan uudistus tehdään huolellisesti huomioiden lajin biologia, luonnon monimuotoisuus, mutta myös sosiaaliset kysymykset ja poroelinkeino. Suurpetopolitiikan evaluoinnin alustavia tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä.

10.10 järjestetyssä informaatiotilaisuudessa Janne Pitkänen (Maa- ja metsätalousministeriö), Jarkko Nurmi (Suomen riistakeskus), Riku Lumiaro (Suomen Luonnonsuojeluliitto) ja Matti Osara (Ympäristöministeriö) pitivät ansiokkaat alustukset. Kiitos heille kaikille.

1 Comments:

Anonymous Piia Häkkinen said...

Mieleeni tuli, paljonko luonnonsuojelua mahdetaan edistää myös ulkopolitiikkaa tehtäessä. Venäjän vierailulla voisi kysyä siperialaisten kissapetojen tilanteesta, Etelä-Amerikassa paikallisten lajien suojelusta. Meillä on kuitenkin tasokas Korkeasaaren eläintarha, jossa tehdään töitä myös näiden maiden lajien hyväksi. Siinäpä lisää asialistaa vierailujen agendalle!

11:36 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home