Uuden vammaispalvelulain on turvattava palvelut ja yhdenvertaisuus
Eduskunta on aloittanut uuden vammaispalvelulain käsittelyn. Lähetekeskustelussa ministeri Saarikko kunnioitti Kalle Könkkölän muistoa ja kiitti hänen elämäntyöstään vammaisten oikeuksien puolesta.
Uudistettua vammaispalvelulakia on odotettu ja valmisteltu kauan. Sen on turvattava hyvä arki ja osallisuus vammaisille ihmisille. Lain on oltava YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen mukainen ja kohdeltava tasaveroisesti eri vammaisryhmiä. On tärkeää, ettei pelkästään vamma määritä palveluja, vaan yksilölliset tarpeet. Tämä on myös hallituksen esityksen henki, mutta lain yksityiskohdat on käsiteltävä huolella.
Hyvää laissa on se, että siinä tuodaan maksuton varhaiskasvatus vammaisille lapsille. Välttämättömien palvelujen onkin oltava maksuttomia. Palvelujen on myös turvattava esteettömyys ja mahdollistettava osallistuminen työhön ja harrastuksiin.
Vammaisten lasten laitosasuminen on lisääntynyt, sillä nyt perheet eivät saa riittävästi tukea ja kotiin vietäviä palveluja. Lapsen paikka ei ole laitoksessa. Vammaisten lasten palveluista on säädettävä laissa. Niille, jotka eivät voi syystä tai toisesta asua kotonaan, tarvitaan kodinomaisia hoivakoteja laitosten sijaan.
Vammaisjärjestöjen ”operaatio itsenäinen elämä” -hanke korostaa vammaisen omaa toimintakykyä ja siihen liittyvää henkilökohtaista apua. On tärkeää, että henkilökohtaisen avun työnantajamalli on jokaisen sitä toivovan käytössä. Lähetekeskustelussa tätä kiiteltiin ja myös sitä, että avustajapalvelut turvataan, vaikkei vammainen itse haluaisi toimia työnantajana. Jokaisen vaikeasti vammaisen on saatava avustaja päivittäisiin rutiineihin, pukeutumiseen, syömiseen, liikkumiseen, peseytymiseen, harrastuksiin, työhön ja opintoihin.
”Ei myytävänä kansalaisaloite” on vielä eduskunnan käsittelyssä. Aloite tarvitsee meidän kaikkien tuen ja suojelun. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, elämänmittaisten asumisen palvelujen tarpeessa olevat, tarvitsevat tutut hoitajat ja turvallisen ympäristön. Ei ole kestävää muutaman vuoden välein kilpailuttaa palvelun tuottajaa, jolloin hoitajat vaihtuvat yhdessä yössä. Hankintalakiin tarvitaan kirjaus, ettei herkkiä vammaisten välttämättömiä palveluja tarvitse kilpailuttaa.
Välttämätön hoiva ja huolenpito on tärkeää, kuin myös ihmisten seura, yhteisöllisyys ja lämpö. Luin juuri kirjan, jossa vaikeasti vammaisen nuoren äiti kertoo kokemuksistaan. Liikuntakyvyttömille nuorille oli tärkeää asua kodinomaisesti, mutta yhdessä. He halusivat yhteisiä ruoka-, kahvi- ja pelihetkiä yhteistilassa ja oman huoneen. Kun yöllä pitää kääntää kylkeä, on hoitajan oltava auttamassa. Tietokoneiden maailma tarjoaa mahdollisuuksia tehdä luovia töitä, tarinoita ja maalauksia, vaikka kädet eivät toimisi.
Meillä on velvollisuus lähimmäisinä varmistaa, että kaikkein heikoimmista huolehditaan. Lain on turvattava vammaisten ihmisten oikeusturva ja subjektiivinen oikeus palveluihin.
Yksi vapautta ja hyvinvointia tukeva elementti on yhteiskunnan tarjoamat kuljetuspalvelut vammaisille soveltuvalla esteettömällä ajoneuvolla. Pitkään voimassa ollut 18 taksimatkaa kuussa on aivan liian vähän. On tärkeää, että kuljetuspalveluiden käyttöalue laajenisi työhön, opiskeluun ja osallisuutta edistävään toimintaan.
Vammaispalvelulaki on valtavan suuri kokonaisuus, sen yksityiskohtiin on vielä huolella tutustuttava. Mutta jo nyt on selvää, että korjattavaa on. Vammaisjärjestöjen mukaan subjektiivisten oikeuksien oikeusturvaa heikennetään, sillä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Tätä ei voi hyväksyä.
Uudistuksen alkuperäinen säästötavoite, 61 miljoonaa euroa, on pienentynyt noin 15 miljoonaan euroon. Voidaan silti perustellusti kysyä, miksi kaikkein heikoimmilla olevilta halutaan säästää? Hallitus on kurittanut köyhiä, kuten takuueläkeläisiä, pienituloisia ja paljon lääkkeitä käyttäviä muutenkin. Vammaispalvelulain oikeudenmukainen voimaan saattaminen vaatii pikemminkin lisäresursseja.
Uusi vammaispalvelulaki tarvitaan, vaikka hallituksen sote-esitys kaatuisi. Hallitus ennakoi esityksessä maakunnan roolia, mutta vammaisten oikeuksia parantavat palvelut on turvattava nyt.
Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (Vamyt) järjestää keskustelutilaisuuden vammaispalvelulaista 23.10. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Lisätietoja ja ohjelma löytyy linkin takaa, Kehitysvammaliiton sivuilta:
Keskustelutilaisuus vammaispalvelulaista
Uudistettua vammaispalvelulakia on odotettu ja valmisteltu kauan. Sen on turvattava hyvä arki ja osallisuus vammaisille ihmisille. Lain on oltava YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen mukainen ja kohdeltava tasaveroisesti eri vammaisryhmiä. On tärkeää, ettei pelkästään vamma määritä palveluja, vaan yksilölliset tarpeet. Tämä on myös hallituksen esityksen henki, mutta lain yksityiskohdat on käsiteltävä huolella.
Hyvää laissa on se, että siinä tuodaan maksuton varhaiskasvatus vammaisille lapsille. Välttämättömien palvelujen onkin oltava maksuttomia. Palvelujen on myös turvattava esteettömyys ja mahdollistettava osallistuminen työhön ja harrastuksiin.
Vammaisten lasten laitosasuminen on lisääntynyt, sillä nyt perheet eivät saa riittävästi tukea ja kotiin vietäviä palveluja. Lapsen paikka ei ole laitoksessa. Vammaisten lasten palveluista on säädettävä laissa. Niille, jotka eivät voi syystä tai toisesta asua kotonaan, tarvitaan kodinomaisia hoivakoteja laitosten sijaan.
Vammaisjärjestöjen ”operaatio itsenäinen elämä” -hanke korostaa vammaisen omaa toimintakykyä ja siihen liittyvää henkilökohtaista apua. On tärkeää, että henkilökohtaisen avun työnantajamalli on jokaisen sitä toivovan käytössä. Lähetekeskustelussa tätä kiiteltiin ja myös sitä, että avustajapalvelut turvataan, vaikkei vammainen itse haluaisi toimia työnantajana. Jokaisen vaikeasti vammaisen on saatava avustaja päivittäisiin rutiineihin, pukeutumiseen, syömiseen, liikkumiseen, peseytymiseen, harrastuksiin, työhön ja opintoihin.
”Ei myytävänä kansalaisaloite” on vielä eduskunnan käsittelyssä. Aloite tarvitsee meidän kaikkien tuen ja suojelun. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, elämänmittaisten asumisen palvelujen tarpeessa olevat, tarvitsevat tutut hoitajat ja turvallisen ympäristön. Ei ole kestävää muutaman vuoden välein kilpailuttaa palvelun tuottajaa, jolloin hoitajat vaihtuvat yhdessä yössä. Hankintalakiin tarvitaan kirjaus, ettei herkkiä vammaisten välttämättömiä palveluja tarvitse kilpailuttaa.
Välttämätön hoiva ja huolenpito on tärkeää, kuin myös ihmisten seura, yhteisöllisyys ja lämpö. Luin juuri kirjan, jossa vaikeasti vammaisen nuoren äiti kertoo kokemuksistaan. Liikuntakyvyttömille nuorille oli tärkeää asua kodinomaisesti, mutta yhdessä. He halusivat yhteisiä ruoka-, kahvi- ja pelihetkiä yhteistilassa ja oman huoneen. Kun yöllä pitää kääntää kylkeä, on hoitajan oltava auttamassa. Tietokoneiden maailma tarjoaa mahdollisuuksia tehdä luovia töitä, tarinoita ja maalauksia, vaikka kädet eivät toimisi.
Meillä on velvollisuus lähimmäisinä varmistaa, että kaikkein heikoimmista huolehditaan. Lain on turvattava vammaisten ihmisten oikeusturva ja subjektiivinen oikeus palveluihin.
Yksi vapautta ja hyvinvointia tukeva elementti on yhteiskunnan tarjoamat kuljetuspalvelut vammaisille soveltuvalla esteettömällä ajoneuvolla. Pitkään voimassa ollut 18 taksimatkaa kuussa on aivan liian vähän. On tärkeää, että kuljetuspalveluiden käyttöalue laajenisi työhön, opiskeluun ja osallisuutta edistävään toimintaan.
Vammaispalvelulaki on valtavan suuri kokonaisuus, sen yksityiskohtiin on vielä huolella tutustuttava. Mutta jo nyt on selvää, että korjattavaa on. Vammaisjärjestöjen mukaan subjektiivisten oikeuksien oikeusturvaa heikennetään, sillä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Tätä ei voi hyväksyä.
Uudistuksen alkuperäinen säästötavoite, 61 miljoonaa euroa, on pienentynyt noin 15 miljoonaan euroon. Voidaan silti perustellusti kysyä, miksi kaikkein heikoimmilla olevilta halutaan säästää? Hallitus on kurittanut köyhiä, kuten takuueläkeläisiä, pienituloisia ja paljon lääkkeitä käyttäviä muutenkin. Vammaispalvelulain oikeudenmukainen voimaan saattaminen vaatii pikemminkin lisäresursseja.
Uusi vammaispalvelulaki tarvitaan, vaikka hallituksen sote-esitys kaatuisi. Hallitus ennakoi esityksessä maakunnan roolia, mutta vammaisten oikeuksia parantavat palvelut on turvattava nyt.
Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (Vamyt) järjestää keskustelutilaisuuden vammaispalvelulaista 23.10. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Lisätietoja ja ohjelma löytyy linkin takaa, Kehitysvammaliiton sivuilta:
Keskustelutilaisuus vammaispalvelulaista
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home