Kunnostetaan jykevä kaupungintalo
Tänään Espoon valtuustossa päätetään kaupungintalon kohtalosta. Kaupungintalo kuuluu Espoon historiaa, eikä sitä pidä purkaa. Talo tulee kunnostaa ja uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Ohessa vielä valmisteltu puheeni, jossa perusteluja kaupungintalon säilyttämisen puolesta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Espoo on kasvanut vauhdilla pienestä maalaiskunnasta ja kauppalasta suureksi kaupungiksi. Kun kaupungintalo nousi v. 1971 keskelle peltomaisemaa, elettiin betonikaupunkien kasvuaikaa. Tuolloin betonibrutalismia edustava uusi uljas kaupungintalo oli ylpeys. Ihailtiin nykyaikaa ja kaupungistumista huokuvaa taloa. Talo ei kenties miellytä kaikkien silmää, mutta historiallisia arvoja sillä on. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto (Castren-Jauhiainen-Nuutila).
Espoo muuttui kauppalasta kaupungiksi vuonna 1972. Kaupungin uusi hallinnollinen keskus, Espoon keskus rakennettiin 70-luvulla Espoon rautatieaseman ja vanhan harmaakivikirkon ympärille. Vuosina 1950–2000 Espoon väkiluku kymmenkertaistui.
Haluan, että kunnostamme jykevän kaupungintalomme. Kuinka hienolta se näyttikään, kun Suomen lippu hulmusi siinä valaistuna 100-vuotiaan maamme itsenäisyyspäivänä. Espoo on meille ja koko Suomelle tärkeä kaupunki.
Kaupungintalon kunto on selvitetty vuonna 2012. Nexon Consultingin tutkimuksessa todetaan: ”Kaupungintalon rakennustekninen kunto on hyvä keskeisten rakenteiden osalta. Mikrobiologinen kunto on poikkeuksellisen hyvä rakennuksen ikä huomioiden. Ilmanvaihtojärjestelmää voidaan pitää merkittävimpänä tekijänä rakennuksessa koettuihin sisäilmaongelmiin.”
Espoon keskuksen kehittäminen on tärkeää meille kaikille. Kyseessä on kotikaupunkimme keskus. Kaupungintalo on paras säästää ja kunnostaa sekä uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Peruskorjaaminen on kestävä investointi.
Kun nykyinen kaupungintalo kunnostetaan, se pitää avata Helsingin tyyliin kaikelle kansalle. Uusi pääsisäänkäynti aseman suuntaan, sinne yhteispalvelupiste ja muita kaupungin keskeisiä palveluita ja asukastoimintaa. Talo on sisältä aika hyvin suunniteltu: avara keskusaula ja kerrokset ilmavasti. Talo avautuisi kuntalaisille käyttää ja tulla, voisi olla terassikahvilat ja ovet auki. Ja enemmän kukkaistutuksia.
Kysymys on myös siitä, mitä jätämme tuleville polville. Trendit vaihtuvat, mutta jatkuvuus, juuret ja historia ovat merkityksellisiä. Jos unohdamme menneen, emme tunnista paikkaamme tässä hetkessä. Kaupungintalo on osa kaupungin identiteettiä. Mikä olisi sellainen kaupunki, joka kehityksen innosta purkaa korjauskelpoisen kaupungintalonsa?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Espoo on kasvanut vauhdilla pienestä maalaiskunnasta ja kauppalasta suureksi kaupungiksi. Kun kaupungintalo nousi v. 1971 keskelle peltomaisemaa, elettiin betonikaupunkien kasvuaikaa. Tuolloin betonibrutalismia edustava uusi uljas kaupungintalo oli ylpeys. Ihailtiin nykyaikaa ja kaupungistumista huokuvaa taloa. Talo ei kenties miellytä kaikkien silmää, mutta historiallisia arvoja sillä on. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto (Castren-Jauhiainen-Nuutila).
Espoo muuttui kauppalasta kaupungiksi vuonna 1972. Kaupungin uusi hallinnollinen keskus, Espoon keskus rakennettiin 70-luvulla Espoon rautatieaseman ja vanhan harmaakivikirkon ympärille. Vuosina 1950–2000 Espoon väkiluku kymmenkertaistui.
Haluan, että kunnostamme jykevän kaupungintalomme. Kuinka hienolta se näyttikään, kun Suomen lippu hulmusi siinä valaistuna 100-vuotiaan maamme itsenäisyyspäivänä. Espoo on meille ja koko Suomelle tärkeä kaupunki.
Kaupungintalon kunto on selvitetty vuonna 2012. Nexon Consultingin tutkimuksessa todetaan: ”Kaupungintalon rakennustekninen kunto on hyvä keskeisten rakenteiden osalta. Mikrobiologinen kunto on poikkeuksellisen hyvä rakennuksen ikä huomioiden. Ilmanvaihtojärjestelmää voidaan pitää merkittävimpänä tekijänä rakennuksessa koettuihin sisäilmaongelmiin.”
Espoon keskuksen kehittäminen on tärkeää meille kaikille. Kyseessä on kotikaupunkimme keskus. Kaupungintalo on paras säästää ja kunnostaa sekä uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Peruskorjaaminen on kestävä investointi.
Kun nykyinen kaupungintalo kunnostetaan, se pitää avata Helsingin tyyliin kaikelle kansalle. Uusi pääsisäänkäynti aseman suuntaan, sinne yhteispalvelupiste ja muita kaupungin keskeisiä palveluita ja asukastoimintaa. Talo on sisältä aika hyvin suunniteltu: avara keskusaula ja kerrokset ilmavasti. Talo avautuisi kuntalaisille käyttää ja tulla, voisi olla terassikahvilat ja ovet auki. Ja enemmän kukkaistutuksia.
Kysymys on myös siitä, mitä jätämme tuleville polville. Trendit vaihtuvat, mutta jatkuvuus, juuret ja historia ovat merkityksellisiä. Jos unohdamme menneen, emme tunnista paikkaamme tässä hetkessä. Kaupungintalo on osa kaupungin identiteettiä. Mikä olisi sellainen kaupunki, joka kehityksen innosta purkaa korjauskelpoisen kaupungintalonsa?
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home