perjantaina, kesäkuuta 16, 2017

Sipilän hallitus, älkää vesittäkö Pariisin tavoitteita!

Ilmastonmuutoksen seuraukset ihmisille ja luonnolle ovat katastrofaaliset, jos nykymeno jatkuu. Pariisin ilmastosopimus luo toivoa. Se toi uuden kunnianhimoisen tavoitteen, kun lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen.

Pariisin sopimuksen tavoitteen toteuttaminen vaatii tuekseen kunnianhimoiset toimet. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kysymys siitä, että lapsillamme ja heidän lapsillaan on hyvä elää Maapallolla. Tällöin kaikille riittää viljelykelpoista maata, ravitsevaa ruokaa ja puhdasta juomavettä. Maailma ei kohtaa valtavaa ilmastopakolaisuutta, pienet saarivaltiot eivät huku veden varaan, suomalaiset lapset voivat rakentaa lumiukkoja. Torjumalla ilmastonmuutos luonnon monimuotoisuuden rapistuminen saadaan pysäytettyä. Meret eivät happamoidu, kalat ja korallit selviävät. Jääkarhut ja muu uhanalaiset lajit säästyvät sukupuutolta. Uhanalaiset elinympäristöt säilyvät. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä globaalin 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan jo vuonna 2024, jos päästöjä ei nopeasti leikata.

Pariisin sopimus on historiallinen onnistuminen kansainväliseltä yhteisöltä. Sen avulla ilmastonmuutos on mahdollista pysäyttää ennen katastrofaalisia vaikutuksia. Nyt kun Trumpin USA on vetäytynyt ilmastosopimuksesta, EU:n on entistä lujemmin osoitettava johtajuutta ilmastoteoissa. Ihmisille on annettava toivoa, ja aikaa on kovin vähän. Mutta mitä tekee Suomen hallitus? Se yrittää toimillaan kampittaa ilmastotavoitteita. Suuri valiokunta hyväksyi juuri Suomen tavoitteet ilmastopäästöjen maakohtaisesta taakanjaosta sekä hiilinielupolitiikasta. Niissä kyseenalaistetaan esitetyt päästövähennystavoiteet ja esitetään keinoja, jotta tosiasiallista päästövähennysvelvoitetta saataisiin helpotettua. Vihreät vaativat vastaesityksessä tiukempaa ja kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Jos Pariisin tavoitteet nyt vesitetään, monet maat ja alavat osat Suomessakin häviävät tulvivan veden alle.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsäsektori, eli LULUCF-sektori, tullaan sisällyttämään EU:n päästövähennystavoitteisiin vuodesta 2020 eteenpäin. Tämä on positiivista, sillä sektorin sisällyttäminen ilmastopoliittiseen kehikkoon mahdollistaa päästövähennystavoitteiden noston kokonaisuutena. Metsienkäytön vertailutason määrittelyssä tulee huomioida maankäytön aiheuttamat todelliset ilmastovaikutukset. Jäsenmaiden ei tule voida asettaa vertailutasoja kansallisesti ilman ulkopuolista arviointia hiilinielun todellisesta kehityksestä.

Mutta hallituksen kannan mukaan metsienkäytön vertailutasojen tulisi olla kansallisesti määritettävissä ja ottaa huomioon tulevaisuuden metsänkäyttösuunnitelmat. Hallituksen kanta on tieteellisestä näkökulmasta mielivaltainen, sillä metsienkäytön vertailutason määrittelyn tulee perustua todellisiin toteutuneisiin tasoihin ja maankäytön aiheuttamat ilmastovaikutukset tulee huomioida. LULUCF-sektorin laskentasääntöjen tulee olla sellaiset, ettei vuosittaisen hiilinielun koko pienene vaan mieluummin kasvaa. Laskentasääntöjen tulee kannustaa kestävään metsä- ja biotalouteen ja varmistaa nieluvaikutuksen pysyminen vähintään samalla tasolla kuin aiemmin. Tämä on vihreiden kiteytetty kanta, jossa tuemme useiden ilmastoasiantuntijoiden näkemyksiä.

Monet Suomen metsä- ja ilmastotutkijat ovat esittäneet huolen hallituksen ylimitoitetuista bioenergia- ja metsänhakkuutavoitteista. Niiden toteutuessa ilmastopäästöt eivät kokonaisuudessaan vähene lähivuosina ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Hallituksen suunnitelmiin kuuluu muun muassa metsien hiilinielujen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Hiilinielun pienentäminen on sama asia kuin suora päästö.

Hallitus katsoo myös EU-kannassaan, että LULUCF-sektorilta saatavilla joustoilla tulisi voida kompensoida päästöjä muilla sektoreilla. Tosiasiassa joustot yhdessä itse asetetun nielujen vertailutason kanssa uhkaavat tehdä LULUCF-sektorista keinon jättää tekemättä päästövähennystoimia muilla sektoreilla, kuten maataloudessa, liikenteessä ja jätehuollossa. Suomen tavoitteena on oltava LULUCF-sektorin pitäminen omana tavoitekokonaisuutenaan ilman mahdollisuutta helpottaa sen avulla muiden sektorien päästövähennysvelvoitteita joustoilla.

Suuri valiokunta hyväksyi Suomen kannan myös taakanjakoasetukseen, joka on osa Euroopan komission esitystä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Myös tässä Sipilän hallituksen kanta on taantumuksellinen ja vastustaa nopeita päästövähennyksiä. Taakanjakosektori kattaa päästökaupan ulkopuoliset alat lukuun ottamatta maankäyttöä, jolle asetetaan erilliset tavoitteet. Komission ehdotus edellyttää jäsenmailta uusia toimia, joilla nopeutetaan päästövähennyksiä. Suomelle komission ehdotuksessa asetettu päästövähennystavoite 39 % on linjassa muille Pohjoismaille asetettujen tavoitteiden kanssa.

Suomen on muiden maiden rinnalla tehtävä kaikkensa, jotta Pariisin ilmastotavoite saavutetaan. EU:n tämänhetkiset päästövähennystavoitteet eivät siihen riitä, vaan niitä tullaan mitä todennäköisimmin kiristämään ensimmäisessä arvioinnissa vuonna 2018. Sitran teettämän selvityksen mukaan Pariisin tavoitteiden saavuttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla EU:n pitäisi vähentää päästöjään vuoteen 2030 mennessä 75 prosenttia ja Suomen 60 prosenttia verrattuna vuoteen 1990.

Hallituksen kannassa kuitenkin kyseenalaistetaan EU-komission Suomelle esittämä päästövähennystavoite ja esitetään Suomen tavoitteeksi jatkokäsittelylle, että joustoja eli velvoitteiden siirtoa päästökauppa- ja ei-päästökauppasektorin välillä hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon, jotta tosiasiallista päästövähennysvelvoitetta saataisiin helpotettua. Jos Pariisin ilmastotavoite halutaan saavuttaa, enää ei ole mahdollista etsiä keinoja päästövähennysten minimoimiseen. Tavoitteena tulee olla päästöjen vähentäminen mahdollisimman nopeasti, Suomelle asetetut velvoitteet täysimääräisesti toteuttaen. Suomella on korkean teknologian maana paljon mahdollisuuksia edistää vihreää teknologiaa, pitkäkestoisten puutuotteiden valmistamista sekä tuuli- ja aurinkoenergian lisäämistä. Kestävä biotalous on myös osa ratkaisua –kohtuullisuuden ja kestävyyden rajoissa.