Rooman sopimus ja EU 60 vuotta

Tänään vietetään Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhlaa, Euroopan Unionin syntymäpäivää. EU:ta on uudistettava, tarvitaan uusi Eurooppa ja uusi suunta. Suomen on oltava kaikissa ytimissä, missä kehitys tapahtuu, sillä pragmaattinen keskitie vie umpikujaan. Toivon, että EU kansalaiset voivat jälleen tuntea EU:n rauhanprojektina, joka tukee ihmisoikeuksia, vapaata liikkuvuutta ja työllisyyttä, torjuu ilmastokriisin, kitkee harmaan talouden ja kantaa humanitäärisen vastuun pakolaisista. Globalisaation melskeissä olemme vahvempia yhdessä.

EU:n uudistamiseksi komissio on esittänyt viisi kehityspolkua keskustelun pohjaksi. Skenaarioiden ääripäät ovat nykytila ja liittovaltiokehitys. Kolme muuta ovat keskittyminen puhtaasti vain sisämarkkinoiden kehittämiseen, keskittyminen vahvemmin vain niihin kysymyksiin joista laaja yhteisymmärrys ja kolmanneksi ajatus siitä, että jotkut maat voivat kulkea eri tahtiin. Ja toki muut maat voivat myöhemmin liittyä joukkoon.

Todellinen kehityspolku valittaneen noista kolmesta viimeisestä ja niiden yhdistelmästä. Mielestäni on rohkeasti tehtävä yhdessä enemmän ja sallittava eritahtisuuskin. Mutta ei tule hyväksyä sitä, että on vapaamatkustajamaita, jotka haluavat vain hyötyä EU:n talouspolitiikasta, mutta jättävät kantamatta vastuun yhteisestä turvapaikkapolitiikasta.

Itse soisin myös enemmän pohjoismaista yhteistyötä EU:ssakin. Pohjoismaat on perhe, johon on hyvä kuulua. Jaamme yhteisen arvopohjan ihmisoikeuksissa ja hyvinvointivaltion puolustamisessa. On muuten todettava, että Suomen perustulokokeilu kiinnostaa valtavasti EU:ssa ja eri puolilla Eurooppaa!

Yhteiset sisämarkkinat ja digitalisaatio tuovat vaurautta, mutta liikaa sääntelyä ja jäykkyyttä on purettava. Suomalainen maataloustuotanto on ollut pitkään ahdingossa liiallisesta sääntelystä, sanktioista, byrokratiasta, valvonnasta ja sen johdosta, että tuotot valuvat muun muassa kauppaketjuille. Viherryttämistoimia tulee jatkaa Itämeren ja ilmaston suojelemiseksi, mutta omasta ruoan tuotannosta on pidettävä huoli. EU:n maitokiintiöt, jotka hiljan poistuivat, on yksi esimerkki tempoilevasta maatalouspolitiikasta.

Jotta EU:sta tulee toimivampi, on siirryttävä enemmän isoista strategiapaperipinoista suoraan tekoihin. Ja siitä pitää lähteä, että yhdessä sovitut asiat toteutetaan. Muurit ja raja-aidat haittaavat jo nyt Keski-Euroopassa taloutta ja kaupankäyntiä, kun on laajat rajatarkastukset käytössä. Meidän olisi pian päästävä yhteiseen ja toimivaan maahanmuuttopolitiikkaan, johon kuuluu pakolaiskiintiöt ja turvalliset reitit Eurooppaan. Näin saamme heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset turvaan.

Ilmastopolitiikka on ollut EU:n menestystarina, ja olemme näyttäneet suuntaa muulle maailmalle. Nyt kun Pariisiin sopimus on saatu voimaan, on asetettava entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet ja toimet vuodelle 2030. On selvää, etteivät EU:nkaan nykyiset toimet riitä rajaamaan planeetta Maan lämpenemistä alle kahden asteen.

Edellä todettu on vain pintaraapaisu EU:n uudistamistarpeista. Tänään on EU:lla tärkeä päivä, syntymäpäivä. EU:n tulevaisuus ei kuitenkaan voi jäädä vain juhlajulistuksen varaan, muuten se hajoaa liitoksistaan. Niinkuin Rooman valtakunta aikoinaan.