Marraskuun kuulumisia eduskunnasta

Keskiviikkona heräsimme maailmaan, jossa Trump oli valittu USA:n presidentiksi. Se herättää paljon kysymyksiä. Amerikan presidentinvaalitulos lisää epävarmuutta politiikassa, taloudessa, turvallisuudessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mikä on kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien merkitys, jos USA rakentaa muurin ympärilleen? Mikä on Pariisin ilmastosopimuksen tulevaisuus, jos Trump haluaa kasvattaa kivihiilen käyttöä? Joudummeko Euroopassa pärjäämään enemmän omillamme, jos USA käpertyy sisäänpäin. Eduskunnassa juuri kukaan ei iloinnut vaalituloksesta, perussuomalaisia lukuun ottamatta.

Eduskunnassa keskusteltiin juuri opposition vaihtoehtobudjeteista. Vihreille on tärkeää, että Suomessa pidetään huoli kaikkien osallisuudesta. Jokaiselle kuuluu perusturva ja estetään syrjäytymistä. Emme halua, että osa suomalaisista näkee maailman epäoikeudenmukaisena. Jokainen lapsi ansaitsee koulutuksen, jonka turvin rakentaa vahva tulevaisuuden kuva. Siksi emme leikkaa koulutuksesta, tutkimuksesta, yliopistoista, opintotuesta, ammattikoulusta tai päivähoidosta. Nämä leikkaukset korvaamme karsimalla ympäristölle haitallisia tukia, kuten teollisuuden päästökauppakompensaation. Työllisyyttä ajamme aidolla perustulokokeilulla, johon pääsevät työttömien lisäksi muutkin, kuten pienyrittäjät ja opiskelijat. Pienyrittäjän työllistämismahdollisuuksia tuemme korvaamalla ensimmäisen työntekijän sivukulut vuodeksi. Energiaremontille annamme vauhtia tukemalla taloyhtiöiden ja pientalojen aurinkopaneeleja, kannustamalla kuntia korvaamaan öljykattilat maalämmöllä tai pellettikattilalla sekä tukemalla maatilojen biokaasuinvestointeja. Emme leikkaa pienituloisten etuuksia, kuten hallitus tekee, vaan annamme pienituloisille myös suuremmat veronkevennykset.

Marraskuuni alkoi Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Kööpenhaminassa. Mielestäni meidän pohjoismaalaisten tulee entistä lujemmin yhdessä puolustaa pohjoismaista arvomaailmaa ja toimia maailmalla rauhanvälittäjinä. Meidän on ajettava kansainvälisissä kokouksissa kunnianhimoista Pariisin ilmastotavoitetta, ettei maailma lämpene yli 1,5 astetta. Se vaatii myös omien ilmastotekojemme kunnianhimon nostoa ja nopeita vähennyksiä ilmastopäästöihin. Minulle antoi toivoa ne monet pohjoismaiset puheenvuorot, joissa vedottiin ihmisoikeuksien ja pakolaisten auttamisen puolesta ja kannatettiin pohjoismaista ilmastojohtajuutta. Esimerkiksi keskustelussa Arktisen meriliikenteen turvallisuudesta annettiin tukea sille, että raskaan polttoöljyn käytöstä arktisen alueen meriliikenteessä luovuttaisiin. Arktiksella öljyonnettomuuden riski on suuri. Raskas polttoöljy on myrkyllistä ja tahmeaa, ja sen siivoaminen on liki mahdotonta Arktiksella, jossa se uhkaa herkkää luontoa. Etelänavalla raskaan polttoöljyn käyttö on jo kielletty.

Myös maahanmuuttopolitikasta keskusteltiin kokouksessa. Suomen ja muiden Pohjoismaiden koventunut linja ei vastaa humaania perintöämme arvojohtajina. Maailmaa on kohdannut ennenäkemättömän laaja humanitäärinen kriisi, kun yli 60 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään pakolaiseksi ja etsimään turvaa sodalta tai muulta vainolta. Pieni osa näistä ihmisistä on pyrkinyt Eurooppaan turvaan. Nykyinen EU:n Dublin järjestelmä ei toimi, sillä vastuuta ihmisten hädästä ei voi jättää vain EU:n ulkorajavaltioiden harteille. EU:n komissio onkin antanut ehdotuksia säädöspaketiksi yhteisen turvapaikkajärjestelmän muuttamisesta.

Suuressa valiokunnassa on käyty kuuleminen EU-Turkki -sopimuksesta. Sopimus on ongelmallinen, sillä se perustuu Turkista meren yli Kreikan saariin saapuvien pakolaisten palautuksiin. Vastavuoroisesti otetaan jokaista palautettua syyrialaista vastaan yksi Syyrian pakolainen Turkin leireiltä. YK:n pakolaisjärjestö ja Amnesty ovat arvostelleet sopimusta: kun rajat laitetaan kiinni ja tehdään joukkopalautuksia, se loukkaa ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa. Turvapaikanhakijoilla on oikeus paeta sotaa ja vainoa YK:n pakolaissopimuksen perusteella.

Turkin kyky käsitellä turvapaikkahakemuksia on koetuksella. Valiokuntakuulemisessa on noussut esiin huolestuttava kuva Turkin ihmisoikeustilanteesta, journalistien työn ja sananvapauden rajoittamisesta, tutkijoiden ja tuomareiden irtisanomisista sekä pakolaisten asemasta. Vähemmistöjen ihmisoikeudet eivät ole Turkissa turvatut ja lapsityövoiman käyttö on yleistä. EU ei voi sysätä humanitäärisen kriisin hoitoa Turkin harteille.

Olosuhteet Euroopan rajoilla, kuten Makedonian ja Kreikan saarilla olevissa vastaanottokeskuksissa ovat kaaosmaiset ja epäinhimilliset. Euroopan on kannettava solidaarisempaa vastuuta ja kasvatettava yhteisesti pakolaiskiintiöitä ja helpotettava perheenyhdistämistä. Se auttaa kaikkein haavoittuvimpia pääsemään turvaan, kuten naisia, lapsia ja vammaisia. Suomi ja muut pohjoismaat ovat vältelleet humanitääristä vastuuta kiristämällä perheenyhdistämistä ja Ruotsin ja Tanskan rajatarkastukset vaikeuttavat hakeutumista turvaan. Komission ehdottama ratkaisu on turvapaikanhakijoiden solidaarinen taakanjako EU-maiden kesken. Hallitus suhtautuu nihkeästi tähän, vaikka esitys on osa ratkaisua Välimeren humanitäärisen kriisin pysäyttämiseksi.