Asuntopolitiikkaa on kehitettävä –asuminen on liian kallista

Tarkastusvaliokunta on tehnyt suuren työn "Asuntopolitiikan kehittämiskohteet" tutkimusraportin ja asiantuntijakuulemisten pohjalta. Esitimme eduskunnalle kymmenen pontta ja suositukset, jotka tähtäävät kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseen. Lähiöiden kehittäminen on tärkeää sekä asuntojen sijainti joukkoliikenneyhteyksien varrella. Edellytämme, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa lisätään pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla seuduilla. Vauhditamme myös hometalkoita, vastuut rakentamisessa ja korjaamisessa on laitettava kuntoon.

Keskeistä on maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimusten uudistaminen ja uudet keinot kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. MAL-sopimusten kestoa halutaan pidentää ja käyttöä laajentaa uusille kaupunkiseuduille. Maankäytön ja kaavoituksen edistämisellä on suuri merkitys tonttitarjonnalle. Ja riittävä tonttitarjonta on rakentamisen perusedellytys.

Pitkäjänteinen asuntopolitiikan kehittämissuunnitelma on tarpeen. Sillä on merkitystä pienituloisille ihmisille, jotta rahaa riittää ruokaan, harrastuksiin ja muuhun elämään. Sillä on merkitystä myös kaupunkien ja yritysten työvoiman saannille. Perheet tarvitsevat asuntoja, opiskelijoille tarvitaan lisää asuntoja ja ikääntyvälle väestölle esteettömiä asuntoja.

Kehittämisohjelman osana tarvitaan selvitys, kuinka elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikalla voidaan ennaltaehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia.

Tarkastusvaliokunnan mielestä Valtion asuntorahasto on säilytettävä jatkossakin itsenäisenä rahastona. Se toimii kohtuuhintaisen asuntotuotannon puolesta niin korkea- kuin matalasuhdanteissa. Uutena keinona asuntotuotannon edistämiseksi esitämme sosiaalisen asumisen osuuskuntamallia.

Tärkeää on myös jatkaa home- ja kosteustalkoita, joita valiokunta vauhdittaa uudella ponnella. Esitämme, että rakentamisen ja rakennusten käytön laatua selkeästi parannetaan sekä valvontaa ja vastuita selkeytetään. Lisäksi on selvitettävä, minkälaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat.

Laajassa mietinnössä olemme huolissamme kehityksestä, joka ajaa asuinalueiden eriytymiseen. Hyvät lähipalvelut, joukkoliikenne, mahdollisuus harrastaa ja virkistäytyä lähimetsissä on oltava lähiöpolitiikan keskiössä. Asuinalueiden viihtyvyyteen on panostettava. Ja sosiaalista asuntotuotantoa on tärkeää sijoittaa eri paikkoihin.

Asunnottomien yötä vietettiin juuri muistuttamaan heikoimmassa asemassa olevista lähimmäisistämme. Jokainen tarvitsee katon päänsä päälle. Ongelma keskittyy pääkaupunkiseudulle, jossa asuminen on kallista. Valiokunta korostaa, että panostuksia tulee lisätä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Asumisneuvonta on toimiva keino. Pikavippitoimintaa on suitsittava ja myös sosiaalipolitiikalla ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarjonnalla on merkitystä asunnottomuuden ehkäisyssä.

Opiskelijoiden asuntotilanne on hälyttävä. Pääkaupunkiseudulla HOASin opiskelija-asuntoihin oli vuoden 2018 elokuussa jonossa yli 10 000 hakijaa, joista noin neljäsosa sai asunnon ensi vaiheessa. Tuoreen selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla tulee lisätä opiskelija-asuntoja vähintään noin 6000 asunnolla kymmenen seuraavan vuoden aikana.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutuksiin asuntopolitiikkaa kehitettäessä. Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kunnat voivat vaikuttaa päästöihin maankäyttöä ja liikennettä koskevilla ratkaisuilla, rakentamisen ohjauksella, hankinnoilla, jätehuollolla ja neuvonnalla. Keskeistä on vaikuttaa MAL sopimusten kautta kestävän yhdyskuntarakenteen syntymiseen.

Tasapainoisella ja pitkäjänteisellä asunto- ja aluepolitiikalla on mahdollista toisaalta turvata kasvavien alueiden riittävä asuntotarjonta ja toisaalta vastata taantuvien alueiden ongelmiin.

Tässä vielä linkki tarkastusvaliokunnan yksimieliseen mietintöön: "Asuntopolitiikan kehittämiskohteet"