Yhdenvertaisuuslaki uudistuu

Tänään eduskunnan lähetekeskustelussa oli suuri yhdenvertaisuuslain muutos, joka edistää tasa-arvoa ja ennaltaehkäisee syrjintää.

Syrjintä on kiellettyä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esteettömyys paranee, kun velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi laajennetaan.

Laki on tärkeä ja hyvä kokonaisuus, sillä mukana on laaja-alainen ja yhtenäinen syrjintäkielto. Myös koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten sekä työnantajien edellytetään edistävän yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi kaikissa yli 30 hengen yrityksissä pitää jatkossa laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Vähemmistövaltuutetun virka korvataan tehtäviltään laaja-alaisemmalla yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Tasa-arvolautakunta sekä syrjintälautakunta yhdistetään.

Työelämän tasa-arvo naisten ja miesten välillä paranee. Laki vahvistaa työpaikan tasa-arvosuunnittelua ja uutena velvoitteena tulee palkkakartoitus. Naisen euro on vain 80 senttiä ja nyt tähän epäkohtaan vihdoin puututaan.

Tasa-arvolakiin tulee uutena sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto. Vihreät pitävät tätä muutosta olennaisena ihmisarvoa parantavana lisäyksenä, vaikka tässä olisi voinut olla tiukempikin kirjaus syrjinnän ennaltaehkäisystä. Toivon tässä huolellista ja laajaa eduskuntakuulemista, ja että lakia voitaisiin vielä tältä osin eduskuntakäsittelyssä täsmentää. On merkityksellistä, että jokainen voi elää ilman pelkoa syrjinnästä.

Lasten ja nuorten osalta tasa-arvotyö ottaa harppauksen eteenpäin. Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua koskeva säännös ulotetaan nyt koskemaan peruskouluakin.

Vammaiset ihmiset kokevat päivittäin syrjintää esimerkiksi palveluiden ja tilojen esteettömyyden muodossa.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Viime eduskuntakaudella voimaan astunut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on hyvä asia. Sen sijaan se, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on vielä ratifioimatta, on meille häpeäksi. Sopimuksen ratifiointi on loppusuoralla ja vihreät kiirehtivätkin kaikkia tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia, jotta ratifiointi saataisiin tämän vuoden kuluessa todeksi.

Oli ilo kuulla ministeri Henrikssonilta myös tarkemmin ratifiointiprosessin etenemisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee itsemääräämisoikeuslainsäädäntöä, ja tavoite on saada laki eduskuntaan kesäkuussa. Näiden kahden lakikokonaisuuden hyväksymisen jälkeen ratifiointi voidaan vihdoin toteuttaa.

Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon ovat asioita, joiden mahdollistaminen parantaa vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä elämänlaatua.

Nyt eduskunnalla on mahdollisuus käsitellä yhdenvertaisuutta hyvin laajasti ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien ihmisoikeuksien parantamisen kannalta.

Tärkeä laki vaatii vielä resursseja, jotta hyvät tavoitteet toteutuvat. Edistämisvelvollisuuksien laajentamisesta koituu selvitysten mukaan valtion viranomaisille ja kunnille yhteensä noin 680 000 euron kustannukset vuosittain. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston on arvioitu tarvitsevan yhteensä kuuden henkilötyövuoden määräisen henkilöresurssilisän. Jo tällä hetkellä vähemmistövaltuutetulla on ollut resurssipulaa mm. tärkeiden ihmiskaupan vastaisten kysymysten hoidossa.

Oli hyvä kuulla ministeri Henrikssonilta, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon on tulossa 5 uutta virkaa, joista päätettiin kehysneuvotteluissa. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että uudistuksella on riittävä rahoitus.

Kokonaisuudessaan yhdenvertaisuuslaki on merkittävä parannus, perusoikeudet vahvistuvat. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet koskettavat meitä kaikkia.