Suomi suosta tieteellä ja tekniikalla

Hallitus käy kehysriiheen maanantaina. Vihreä eduskuntaryhmä on paneutunut valmisteluaineistoon ja hionut kantojaan pitkin viikkoja. Suomen taloustilanne ei näytä ruusuiselta. Valtiontalouden kestävyysvaje on noin 7-9 miljardia euroa, kun vuoden kokonaisbudjetti on 54 miljardia euroa. Perinteiset vahvat teollisuudenalamme: metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuus ovat kärsineet globaalin maailman melskeissä.

Valtiontalouden rakenteellinen alijäämä on karu tosiasia. Työllisten määrä vähenee, kulutamme enemmän kuin tienaamme ja vientitase heikkenee. Valtion velka lähenee vuonna 2015 100 miljardia euroa, eli lähestymme EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kestävyysrajoja (velka ei saisi ylittää 60 % BKT:stä). Maailmantilanteen epävarmuus ja huoli Krimin tulevaisuudesta vaikuttaa myös.

Kestävyysvajeeseen pureudutaan rakenteellisin uudistuksin, joista keskeisin on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Mitä paremmin onnistumme laajassa rakenneuudistusten paketissa, sen vähemmin valtion taloutta on tarve sopeuttaa.

Tietoa koko mittavasta rakennepaketista löytyy netistä: Selonteko rakennepaketista

Mutta koska rakenteellinen kestävyyskuoppa on niin syvä, moni asiantuntija on sitä mieltä, että on sopeutettava valtion taloutta noin 3 miljardin euron verran jaksotettuna vuosille 2015-2017. Tämä on haastavaa, sillä hallitus on jo päättänyt yhteensä 5 miljardin euron edestä leikkauksia ja veronkorotuksia. Helpoimmat ratkaisut on jo tehty.

Vihreiden mielestä nyt on sopiva hetki karsia ympäristölle haitallisia tukia, mutta ihmisten peruspalveluita eikä perusturvaa ei saa heikentää. Muutenkin sopeutuksen on oltava maltillista, jottei tukahduteta orastavaa kasvua.

Eduskunta on edellyttänyt, että riihessä ratkaistaan länsimetron jatkeen rahoitus. Ministeri Kyllönen ei eilisessä lausunnossaan puoltanut valtion osuutta kehyksiin. Länsimetro on kokonaisuus, joka Matinkylään päättyvänä tynkämetrona heikentäisi Espoonlahden asukkaiden joukkoliikenneyhteyksiä. Matinkylästä uhkaa tulla ruuhkainen sumppu. Olisi tärkeää saada kirjaus, joka jatkaisi selvityksiä jatkeen toteutuksesta. Espoon vihreä valtuustoryhmä on pohtinut, että mikäli jatke viivästyy, suorien bussiyhteyksien pitää jatkua Espoonlahdesta Helsinkiin.

Uuden kasvun siemenet ovat kaiken a ja o. Uskon tässä tieteeseen ja tekniikkaan. Niillä Suomi on ennenkin noussut suosta. Perustutkimus, tiede, innovaatiot, pk-yrittäjyys ja suurempi riskinotto, puhdas teknologia (cleantech). Tässä asioita, joita on painotettava riihen työllisyyspaketissa.

Tammikuun tekniikan päivillä kuulin kehityksen uusimmista trendeistä. Päivien pääteema oli ilmasto, josta muutama kiinnostava pointti. Jos Suomen olosuhteissa tuotettaisiin energiaa auringolla, jopa Espoon kokoisella alueella tuotettaisiin koko Suomen sähkön tarve. Tuulivoimaloita kehitetään yhä tehokkaammiksi ja hiljaisimmiksi. Jätteistä ja tähteistä tehdään jo nyt maailmanluokan dieseliä ja levistä tuotettu energia on yksi tulevaisuuden lupaus. Sähkön varastointitekniikoita kehitetään. Kiinnostavaa on myös vetytalous, joka on jo saanut vauhtia juuri avatun ensimmäisen autojen tankkausaseman ansiosta. Tehtaiden ja voimalaitosten savukaasuista talteen otetusta hiilidioksidista voi syntetoida vaikka mitä liuottimia ja polymeerejä, mutta haasteena on vielä prosessien kaupallinen kannattavuus.

Tieteen ja teknologian pitää antaa kukkia, mutta valtion tehtävä ei ole valita voittajia. Pitämällä huoli korkeakoulujen ja tutkimuksen määrärahoista ja tutkimuksen vapaudesta, voimme saada jotain uutta ja ihmeellistä.

Ja lopuksi vielä kuva pienestä minirobotista, jonka toimintaa nuori innokas teekkari minulle valaisi. Ei voi kuin uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. :)