Yrittäjillekin turvaa

Valtion taloustilanne on haastava. Tänäkin vuonna kasvatamme velkaa noin 7 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaa sitä, että lähestymme uhkaavasti EU:n taloussopimusten kestävyysrajaa. Velkamme on kohta 60 % bruttokansantuotteesta, ellei muutosta synny. Yksi tärkeä toimi kansantalouden vahvistamiseksi on työllisyyden parantaminen. Iso mahdollisuus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sillä suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt viime vuosina juuri pk-yrityksiin.

Yritysten yhteisövero on alennettu yli neljän prosenttiyksikön verran 20 %:iin. Tämä parantaa yrittäjien mahdollisuuksia investoida kasvuun eli yrityksen laajentamiseen. Veromuutos hyödyttää kaikkia yrittäjiä, mutta valtion osinkoverouudistus suosii enemmän suuryrityksiä. Nyt on pienten vuoro.

Vihreät haluavat, että kevään kehysriihessä päätetään toimenpiteitä pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Moni pienyrittäjä elää hyvin niukoilla tuloilla ja kokee epävarmuutta työllistämisen suhteen. On parannettava pienyrittäjän sosiaaliturvaa sekä madallettava kynnystä ja riskiä työllistää vähentämällä työllistämisen kuluja ja byrokratiaa.

Vihreät esittivät joulukuussa lukuisia uusia keinoja parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Yksi ehdotuksista koskee yrittäjien asumistuen parantamista. Koti on jokaiselle tärkeä, ja liian iso riski oman kodin menetyksestä on kohtuuton. Hallitus on jo tehnyt työttömien työllistymistä tukevan päätöksen asumistuen suojaosasta, jonka lakiesitystä odotetaan kevääksi. Asumistuki ei siis heti heikkene, kun työtön ottaa vastaan työpaikan. Myös pienyrittäjä tarvitsee parempaa turvaa asumiseen.

Yrittäjän asumistuki määräytyy nykyään laskennallisen YEL- tai MYEL-työtulon perusteella. Tämä tulo ei ole läheskään aina sama kuin yrittäjän oikea kuukausittainen tulo. Koska asumistuessa on kyse viimesijaisesta tuesta, tulee asumistuen arvioinnissa huomioida yrittäjän todelliset tulot, jotta se tukisi paremmin pienituloisia yrittäjiä tulojen vaihdellessa. Tämä uudistus helpottaisi pienyrittäjien asemaa konkreettisesti. Uudistuksen yhteydessä tulee toki huomioida yrittäjän epätasaiset vuositulot asumistuen perusteissa. Nykyinen laskennallinen tulo on kuitenkin siihen liian kaavamainen laskentatapa.

Yrittäjän riski Suomessa on suhteellisen suuri, varsinkin työntekijöiden palkkaukseen liittyy sekä riskejä että ennalta arvaamattomia maksuja. Työelämään tarvitaan joustoa, sillä työelämä ja tuotannon rakenteet muuttuvat yhä nopeammin. Sosiaaliturvan pitäisi myös kannustaa yrittäjyyteen. Pitää olla oikeus onnistua ja oikeus epäonnistua. On voitava yrittää ja ottaa riskejä. Joustoa ja turvaa tarvitsevat sekä yrittäjä että työntekijä.

Työ on tapa kiinnittyä yhteiskuntaan ja tuo sisältöä elämään. Monelle työttömälle mahdollisuus osallistua työelämään olisi realistista jonkinlaisen osittaisen yrittämisen mallin kautta. Sosiaaliturvajärjestelmä ei kuitenkaan salli yrittäjyyden kokeilemista tai asteittaista siirtymistä siihen, vaan vaihtoehtoina ovat edelleen täysi työttömyys tai täysi yrittäjyys. Sosiaaliturvan tulisi tunnustaa määräaikainen ja osa-aikainen yrittäjyyden kokeilu, suorastaan kannustaa siihen.

Uudistukset, jotka edistävät työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä, parantavat samalla heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Mutta loppujen lopuksi kaikki hyötyvät, kun saamme lisää työtä ja verotuloja.